Vapauttava 6828/SL/18
Ilta-Sanomat

Lainaaminen

Lehti julkaisi jutun, jossa ystävät muistelivat kuollutta julkisuuden henkilöä. Jutussa, lehden kannessa tai lööpissä ei ollut tarpeen mainita tiedotusvälinettä, joka oli kertonut henkilön kuolemasta ensimmäisenä. 

Vapauttava 6827/MTV/18
MTV

Yksityisyyden suoja

MTV esitti televisiossa julkisuuden henkilöiden perhe-elämää heidän kotonaan esittelevän ohjelman. Osallistuessaan ohjelmaan julkisuuden henkilö otti riskin siitä, että asunnon sijainti saattaa käydä ohjelmasta ilmi.

Langettava 6757/MTV/18
MTV

Otsikko, muu esittely

MTV mainosti keskusteluohjelmaansa televisiossa kanavajuonnoilla, joissa väitettiin, että kantelija olisi yksi ohjelman vieraista. Väitteelle ei löytynyt ohjelman sisällöstä katetta.

Vapauttava 6496/AL/17
Suomen Kuvalehti

Journalistinen päätösvalta, kielteinen julkisuus, samanaikainen kuuleminen, oma kannanotto, totuudenmukainen tiedonvälitys, toimittajan asema, oikeudenkäyntiin vaikuttaminen

Lehti kertoi jutussaan Asianajajaliiton tutkivan alkoholia työaikana nauttineen asianajajan toimia. Jutussa haastateltiin kirkkovaltuuston jäseniä, koska kyseinen asianajaja kuului kirkkovaltuustoon. Haastateltavien lausumia käytettiin totuudenmukaisesti. Asianajajaa ei tarvinnut kuulla samassa yhteydessä, koska kyseessä oli jatkojuttu, joka kommentoi aiempaa juttua, jossa häntä oli haastateltu. 

Langettava 5785/MTV/15
MTV3 Katsomo

Ihmisarvon kunnioittaminen

MTV3:n Katsomo-sivustolla mainostettiin keskusteluohjelmaa kansanryhmän etnistä alkuperää halventavalla väitteellä. Väitteen poistaminen ei riittänyt korjaamaan tapahtunutta vahinkoa.

Langettava 5659/SL/14
Iltalehti

Piilomainonta

Ilmoittaja julkaisi Iltalehden verkkosivulla tuottamaansa aineistoa, joka jäljitteli Iltalehden ulkoasua ja jutuntekotapaa. Sponsoroitu sisältö -merkintä ei riittänyt erottamaan ilmoitusta journalistisesta sisällöstä.

Langettava 5411/TV/14
MTV, Kymmenen uutiset

Virheen korjaus

STT:n tekemässä ja MTV:n julkaisemassa uutisessa oli olennainen virhe. Toimitus ei sitä korjannut kantelijan pyynnöstä ja STT:n oikaisusta huolimatta.  
   

Vapauttava 5284/SL/13
Helsingin Sanomat

Haastattelu

Lehti haastatteli entistä pitkäaikaisasunnotonta. Toimitus korjasi jutun virheet jälkikäteen. Neuvoston mielestä lehden olisi ollut reilua lähettää haastatellulle hänen sitaattinsa luettavaksi etukäteen. Se ei kuitenkaan rikkonut Journalistin ohjeita. 

Vapauttava 5282/TV/13
MTV3.fi

Haastattelu

Toimittaja haastatteli poliitikkoa tv-uutisissa ja kertoi myöhemmin verkossa julkaistussa kolumnissaan muun muassa haastatellun käyttäytymisestä haastattelutilanteessa. Menettelytapa ei loukannut haastatellun oikeuksia.

Vapauttava 5161/TV/13
MTV3.fi

Piilomainonta, konserniyhteys

Verkkosivulla julkaistiin uutinen saman konsernin elokuvapalvelusta. Sen sisältö oli osin kritiikitöntä, mutta konserniyhteys tehtiin lukijoille selväksi. Kysymys ei ollut piilomainonnasta. 

Langettava 5159/SL/13
Iltalehti

Otsikko, totuudenmukainen tiedonvälitys, tietolähteen käyttö

Lehden lööppi ja etusivu kertoivat vauvan kuolleen rokotteen seurauksena. Jutusta ei löytynyt katetta väitteelle. 

Langettava 5149/TV/13
MTV3

Otsikko

Tv-kanavan teksti-tv:n uutisen otsikko "Tytöt ja media huono yhdistelmä" oli yleisluontoinen lausahdus. Jutussa ei ollut otsikon lupaamaa sisältöä, eikä teksti tarkentanut otsikkoa millään tavalla.

Vapauttava 4897/TV/12
MTV3, uutiset

Julkisen sanan neuvoston vapauttava päätös nimen suojasta ja epäillyn asemasta. Kantelijan entisen sukunimen näyttäminen uutisen kuvituksessa ei paljastanut hänen nykyistä henkilöllisyyttään. Uutisesta kävi selvästi ilmi, että kyseessä oli vasta epäily.

Vapauttava 4872/TV/12
MTV3, 45 minuuttia

Julkisen sanan neuvoston vapauttava päätös tietojen hankkimisesta ja haastattelusta. Jutussa kerrottiin laittomia ylitöitä tekevän taksinkuljettajan aiheuttamista riskeistä ja taksien valvontaan liittyvistä puutteista. Neuvoston mielestä haastattelut oli tehty asianmukaisesti eikä haastatteluaineistoa käytetty Journalistin ohjeiden vastaisesti.

Vapauttava 4837/TV/12
MTV3.fi

Julkisen sanan neuvoston vapauttava päätös oikeita tietoja ja piilomainontaa koskevassa asiassa. Tv-kanava muokkasi nettiuutista kertomatta asiasta lukijoille. Kyse ei kuitenkaan ollut olennaisen asiavirheen korjauksesta, jolloin siitä olisi pakko kertoa. Viihdesivustolla julkaistu uutinen kertoi markkinointikampanjan aiheuttamasta hämmingistä, joten sille oli journalistiset perusteet.

Langettava 4767/TV/11
MTV3

Julkisen sanan neuvoston langettava päätös piilomainontaa koskevassa asiassa. Maajussille morsian -ohjelmassa annettiin yhden elintarvikeyrityksen tuotteille silmiinpistävän paljon näkyvyyttä. Kysymys oli piilomainonnasta.

Langettava 4720/TV/11
MTV3

Julkisen sanan neuvoston langettava päätös piilomainontaa ja toimittajan ammatillista asemaa koskevassa asiassa. Urheilutoimittajan esiintyminen tv-mainoksissa selostamansa autokilpailun mainoskatkoilla hämärsi kaupallisen ja toimituksellisen aineiston rajan. Myös journalistinen päätösvalta joutui kyseenalaiseen valoon.

Vapauttava 4692/SL/11
Satakunnan Kansa

Julkisen sanan neuvoston vapauttava päätös arkaluonteisen rikoksen alaikäisen uhrin henkilöllisyyden suojaa koskevassa asiassa. Lehti saattoi kertoa alaikäisiin kohdistuvista rikosnimikkeistä poikkeuksellisen yksityiskohtaisesti, koska kysymyksessä oli yhteiskunnallisesti merkittävä rikosvyyhti.

Langettava 4669/TV/11
MTV3, Makuja

Julkisen sanan neuvoston langettava päätös piilomainontaa koskevassa asiassa. MTV3.fi referoi nettisivuillaan karppaukseen kielteisesti suhtautunutta juttua. Samassa yhteydessä julkaistiin leipomon mainontaa. Kun mainoskampanja loppui, poistui juttukin yleisön saatavilta.

Vapauttava 4592B-G/YLE+SL+TV/11
Yle, Iltalehti, Ilta-Sanomat, MTV3, Helsingin Sanomat, Etelä-Suomen Sanomat

Julkisen sanan neuvoston vapauttava päätös sanan ”persu” käyttöä koskevassa asiassa. Neuvosto ei voi eikä halua kieltää yksittäistä sanaa. Sanaa on käytetty vailla halventavaa tai loukkaavaa tarkoitusta kantelijan esiin nostamissa tapauksissa.

<< 1 2 3 4 5 >> 

Vapauttava 4592B-G/YLE+SL+TV/11

Vastaaja: Yle, Iltalehti, Ilta-Sanomat, MTV3, Helsingin Sanomat, Etelä-Suomen Sanomat

Ratkaistu: 21.9.2011

Julkisen sanan neuvoston vapauttava päätös sanan ”persu” käyttöä koskevassa asiassa. Neuvosto ei voi eikä halua kieltää yksittäistä sanaa. Sanaa on käytetty vailla halventavaa tai loukkaavaa tarkoitusta kantelijan esiin nostamissa tapauksissa.

Kantelu 1.5.2011

Kantelija on perussuomalaisten kansanedustajaksi valitun henkilön puoliso. Kantelun käsittelylle on Perussuomalaiset r.p.:n suostumus.

Kantelija toivoo Julkisen sanan neuvoston ottavan kantaa median asenteelliseen työskentelyyn eduskuntavaalien aikana. Tiedotusvälineet käyttivät yksissä tuumin omaa valtaansa yrittäen muokata kansalaisten mielipiteitä Perussuomalaisia vastaan. Niin Perussuomalaiset kansanedustajaehdokkaat kuin heidän äänestäjänsäkin yritettiin kantelijan mukaan leimata vähälahjaisiksi ihmisiksi, joille ei missään tapauksessa voi luovuttaa yhteiskunnallista vastuuta.

Erityisen törkeä kantelijan mielestä oli median rakentama persu-leima, jota käytettiin halventavana, pilkkaavana ja valheellisena mitätöinnin työkaluna. Samoissa artikkeleissa, missä muut puolueet mainittiin omilla virallisilla nimillään, Perussuomalaiset kuitattiin persuiksi. Lehdistö ei käyttänyt kansanomaisia pilkkanimiä mistään muusta puolueesta, mutta Perussuomalaiset olivat pääsääntöisesti halveksittavia persuja varsinkin otsikoissa, joilla on suurin huomioarvo.

Perussuomalaisen poliitikon vaimona kantelija koki mediatyöskentelyn vastenmielisenä ja omaakin ihmisarvoansa loukkaavana agitointina. Päätoimittajia myöten median ”muka huippuammattilaiset” syyllistyivät juuri siihen, mistä itse Perussuomalaisia syyttävät: ennakkoluuloihin, mustamaalaamiseen ja vihan lietsontaan. Kantelija on keskustellut asiasta Perussuomalaisten rivijäsenten ja ehdokkaiden perheenjäsenten kanssa, ja hyvin monilla on syvästi loukatut tunteet tiedotusvälineiden rienaavan työskentelyn johdosta.

Kantelijan mukaan he eivät enää pysty luottamaan suomalaisen median totuudenmukaisuuteen, eivätkä varsinkaan tasapuoliseen ja puolueettomaan viestintään. Kantelija toivookin, että Julkisen sanan neuvosto antaa huomautuksen median työskentelystä yleisellä tasolla ja ohjeistaa tiedotusvälineitä käyttämään jatkossa asiallisia nimityksiä ja lyhenteinä joko eduskunnan virallista lyhennettä PS tai Perussuomalaisten puheenjohtajan Timo Soinin jo vuosi sitten toivomaa muotoa PerusS.

Persu on kantelun mukaan ilkeämielinen ja halventava nimitys, jolla on tietoisesti yritetty vaikuttaa äänestäjien käyttäytymiseen leimaamalla Perussuomalaiset ja heidän kannattajansa häpeällisiksi ja vastenmielisiksi idiooteiksi. He ovat kuitenkin aivan samanlaisia ihmisiä, eritasoisilla tutkinnoilla ja mediataidoilla varustettuja, kuten muutkin suomalaiset. Jokainen heistä on yksilö ja jokaisella heistä on oikeus tulla kunnioittavasti ja ainakin totuudenmukaisesti kohdelluksi myös tiedotusvälineissä. Median tehtävä ei kantelun mukaan ole julkinen herjaus, mutta siihen se nyt on syyllistynyt.

Mediassa on kantelijan mukaan yleisesti rikottu journalistin ohjeita totuudenmukaisesta viestinnästä ja siitä, että lukijalla pitäisi olla mahdollisuus erottaa, missä kulkee mielipiteen ja tosiasian raja. Sanalla persu tuo raja on tietoisesti yritetty hävittää asenteellisen mielipiteen esille tuomiseksi totuutena. Media on käyttänyt asemaansa väärin yrittäessään vaikuttaa äänestäjien mielipiteisiin oman arvomaailmansa mukaisesti, vaikka demokraattisessa kansanvallassa Perussuomalaisilla on täydellinen oikeus omaan maailmankuvaansa ja sen puolesta työskentelemiseen. Median pitäisi kantelijan mukaan työskennellä faktojen, ei tietoisesti mustamaalaavan nimittelyn avulla.

Tasapuolisuuden vaatimus on kantelijan mukaan myös kokonaan unohdettu, ja samoissa jutuissa, missä muut puolueet saavat esiintyä oikeilla, lyhentämättömillä nimillään, on Perussuomalaisten kohtalona olla halveksuvasti ”persuja vaan”. Esimerkiksi kantelija nostaa Etelä-Suomen Sanomien lehtiversiossa 1.5.2011 pääkirjoitussivulla julkaistun kolumnin ”Varovaisuus on viisautta”, jossa kirjoittaja sanoo, että ”Persuäänestäjien yleisin kulkupeli on Mersu, joilla keskustasta persuihin vaihtaneet maaseudun pienyrittäjät viilettävät.”


Kantelija luettelee myös muita esimerkkejä halventavan persu-nimen käytöstä eri medioissa:
YLE
Otsikko: ”Satakunta on läpeensä persu”
http://yle.fi/alueet/teksti/satakunta/2011/04/satakunta_on_lapeensa_persu_2525686.html


MTV3
Otsikko: ”Persuista löydyttävä 3-5 ministeriä – edessä suuri tuntematon”
http://www.mtv3.fi/uutiset/kotimaa.shtml/2011/04/1314917/persuista-loydyttava-3-5-ministeria---edessa-suuri-tuntematon
Otsikko: ”Galluptalot: Kyselyt siivittivät persut jättivoittoon”
http://www.mtv3.fi/uutiset/vaalit/index.shtml/arkistot/kotimaa/2011/04/1314859/galluptalot-kyselyt-siivittivat-persut-jattivoittoon
Otsikko: ”Puoluesihteerit: Kaikki muut paitsi persut hävisivät”
http://www.mtv3.fi/uutiset/vaalit/index.shtml/arkistot/kotimaa/2011/04/1314590/puoluesihteerit-kaikki-muut-paitsi-persut-havisivat
Otsikko: ”Nettikysymys: Lähes puolet uskoo persujen vaalivoittoon”
http://www.mtv3.fi/uutiset/kotimaa.shtml/2011/04/1312025/nettikysymys-lahes-puolet-uskoo-persujen-vaalivoittoon

Iltalehti
Otsikko: Persujen kannatus noussut myös ruotsinkielisten parissa
http://www.iltalehti.fi/uutiset/2011011112986958_uu.shtml
Otsikko: ”Persut uhkaavat Urpilaisen paikkaa”
Teksti: ”Vuonna 2007 persujen kannatus oli vaivaiset 4,1 prosenttia, millä irtosi viisi kansanedustajan paikkaa.”
http://www.iltalehti.fi/vaalit/2011021813206061_vl.shtml
Otsikko: Muut moittivat persujen talouslinjaa - "Vaarallista"
http://www.iltalehti.fi/vaalit/2011022513258421_vl.shtml

Ilta-Sanomat
Otsikko: ”Persujen puoluetuki räjähti – 7 miljoonaa euroa vuodessa”
Teksti: ”Tänä vuonna persuille on luvassa lähes kahdeksan miljoonan euron julkiset tukirahat… Viime joulukuussa persut saivat selittää eduskunnassa…”
http://www.iltasanomat.fi/vaalit2011/Persujen%20puoluetuki%20r%C3%A4j%C3%A4hti%20-%207%20miljoonaa%20euroa%20vuodessa/art-1288383865243.html
Otsikko: ”Persujen voitto säikäytti maailmalla - rinnastus äärioikeistoon”
http://www.iltasanomat.fi/vaalit2011/Persujen%20voitto%20s%C3%A4ik%C3%A4ytti%20maailmalla%20-%20rinnastus%20%C3%A4%C3%A4rioikeistoon/art-1288383511117.html
Otsikko: ”Oulu: Persut voittoon, keskusta otti nokkiin – kokoomuksen Lindén ulos”
http://www.iltasanomat.fi/vaalit2011/Oulu%20Persut%20voittoon%20keskusta%20otti%20nokkiin%20-%20kokoomuksen%20Lind%C3%A9n%20ulos/art-1288383462702.html

Helsingin Sanomat
Otsikko: ”Vihreiden Brax odottaa persujen takinkääntöä”
Teksti: "Kuinkahan monta päivää menee, että Sdp ja persut keksivät…", Tuija Brax sanoi.
http://www.hs.fi/politiikka/artikkeli/Vihreiden+Brax+odottaa+persujen+takink%C3%A4%C3%A4nt%C3%B6%C3%A4/1135265478387


Päätoimittajien vastaukset

Päätoimittaja Heikki Hakala Etelä-Suomen Sanomista vastaa, että persu-termin käyttö yleistyi mediassa jo huomattavasti ennen viime eduskuntavaaleja, eikä sanan käyttöä ole aiemmin juurikaan paheksuttu. Pikemminkin on hieman hymyilty, sillä lyhenne on oikeaoppinen, mutta sanan ääntämys saattaa synnyttää mielikuvia myös muusta kuin poliittisesta puolueesta. Sanan alkuperää Hakala ei osaa jäljittää, mutta arvelee sen syntyneen pikemminkin kansan suussa kuin median aivoriihessä.

Hakala muistuttaa, että myös muista puolueista on käytössä epävirallisia lyhenteitä, kuten kepu, demarit, kokkarit ja vasurit. Niistä ainakin ”kokkarit” ja ”vasurit” sisältävät myös muita kuin ko. puolueeseen viittaavia merkityksiä.

Etelä-Suomen Sanomat on jo ennen tätä kantelua pohtinut, mitä termejä Perussuomalaisista käytetään. Ongelmana on se, että puolueen koko nimi on pitkänlainen, eikä PS ole vakiintunut vielä samalla lailla lyhenteeksi kuin esimerkiksi SDP. Siitä huolimatta ESS on päätoimittajan mukaan pyrkinyt uutistekstissä säännönmukaisesti puhumaan Perussuomalaisista ja käyttämään lyhennettä PS sekä (ps) henkilön nimen jälkeen. Hakala kiistää jyrkästi, että Etelä-Suomen Sanomat olisi tarkoitushakuisesti viljellyt persu -sanaa.

Sanomalehti sisältää tyyliltään erilaisia elementtejä. Kantelija viittaa toimittaja Ari Helmisen kolumniin. Yleisesti on hyväksytty, että nimenomaan kolumneissa voidaan käyttää myös epävirallisempaa kieltä ja esittää kärjekkäitäkin kannanottoja. Etenkin politiikan osalta tätä ei ole Hakalan mukaan pidetty millään tavalla moitittavana. Helminen kirjoittaa: ”Yhdessä asiassa perussuomalaisten kannattajat poikkeavat keskivertokansalaisesta. Perusäänestäjien yleisin kulkupeli on mersu, jolla keskustasta persuihin vaihtaneet maaseudun pienyrittäjät viilettävät.”

Päätoimittaja Hakalan mielestä tässä yhteydessä ja tyylilajissa persu -termin käyttö on perusteltua. Samassa yhteydessä käytetään myös Mercedes-Benz -henkilöautosta kansanomaista ilmaisua mersu. Tässä yhteydessä persusta ja mersusta syntyy sanaleikki, johon kolumnitekstissä pitää olla oikeus.

Päätoimittaja Atte Jääskeläinen Yleisradiosta vastaa, että kantelu kohdistuu YLE Satakunnan uutiseen ”Satakunta on läpeensä persu”, joka julkaistiin 18.4.2011 YLE Satakunnan verkkosivulla. Yle on käyttänyt lyhennettä persu hyvin harvoin. Arkistohaun mukaan sitä on käytetty kerran otsikoinnissa, nimenomaan kantelussa mainitussa artikkelissa, sekä muutaman kerran kolumneissa ja suorissa lainauksissa poliittisista puheenvuoroista. Persu on puhekielinen, vakiintumassa oleva lyhenne Perussuomalaisesta. Sen (persu) käyttö on mahdollinen pakina- ja otsikkokäytössä, mikäli se sopii jutun tyylilajiin. Persu on sanana verrattavissa demariin tai kepulaiseen. Ainakaan kaikki eivät tulkitse persua loukkaavaksi, pikemminkin tuttavalliseksi tai humoristiseksi. Loukkaavaksi se voisi muuttua loukkaavassa tyylilajissa tai asiayhteydessä.

Jääskeläinen viittaa Perussuomalainen -lehden vastaavan päätoimittajan, Harri Lindellin näkemykseen persu-sanan käytöstä: ”Persu-sanaa sopii käyttää”. Se on julkaistu YLE Satakunnan www-sivuilla 24.5.2011: http://yle.fi/alueet/satakunta/2011/05/paatoimittaja_persu-sanaa_sopii_kayttaa_2613830.html


Päätoimittaja Merja Ylä-Anttila vastaa, että MTV3:n uutistoimitus ei ole millään tavoin halveksinut tai käyttänyt halventavassa tarkoituksessa perussuomalaisista "persu"-lyhennettä. Lyhenne on hyvin yleisesti käytössä puhekielessä kansalaisten keskuudessa ja se on käyttötavaltaan hyvin samantapainen kuin vaikkapa aikaisemmin mm. Nuorsuomalaisista käytetty Nusu-lyhenne, demarit tai kepulaiset.
 
MTV3:n uutistoimitus seurasi vaaleja hyvin monipuolisesti, ja niistä tehtiin uutisten lisäksi n. 30 tuntia ohjelmaa televisioon ja verkkoon. Perussuomalaiset oli Ylä-Anttilan mukaan kaikissa ohjelmissa edustettuna ja tasapuolisesti kohdeltuna. Uutisjutuissa perussuomalaisista käytetään pääosin koko nimeä, mutta vapaamman tyylin kolumneissa ja kommenteissa myös "persu"-nimitystä. MTV3 ei katso syyllistyneensä perussuomalaisten halventamiseen uutisoinnissa, joka on ollut täysin asiallista ja josta kanava ei ole saaneet toimitukseen kantelun kaltaista palautetta.

Päätoimittaja Kari Kivelä Iltalehdestä vastaa, että Iltalehden jutuissa ja niiden otsikoissa sana persu ei esiinny sellaisissa halventavissa yhteyksissä, joihin kantelussa viitataan. Kantelun mukaanhan sanaa on käytetty ”halventavana, pilkkaavana ja valheellisen mitätöinnin työkaluna”. Tästä ei ole Iltalehden jutuissa kyse. Sanaa persu on käytetty käypänä lyhennyksenä puolueen virallisesta nimestä. Uutisotsikoinnissa tapa on yleinen.

Kantelija viittaa asiayhteyksiin, joissa sanaa ”persu” on käytetty, mutta toteaa toisaalta myös, että sana ”persu” olisi itsessään halventava ilmaisu. Tästä voi päätoimittaja Kivelän mielestä olla perustellusti eri mieltä. Puolueen kannattajat käyttävät omissa puheenvuoroissaan ”persu”-ilmaisua (esim. SK 19/2011), puolueen puheenjohtaja kirjoittaa blogissaan asiasta, ettei ”nimi miestä pahenna, ellei mies nimeä” (http://timosoini.fi/2010/03/nimittelysta/). Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksen tutkija Vesa Heikkinen kirjoittaa asiasta seuraavasti: ”Varmasti halventavaakin käyttöä on, mutta todennäköisesti useimmissa tapauksissa kyse on normaalista kielellisestä lyhentämisestä ja arkipäiväistämisestä.” (http://www.kotus.fi/?5400_m=8722&s=3235)

Päätoimittaja Tapio Sadeoja vastaa Ilta-Sanomien katsovan, että sana persu on johdettu puolueen nimestä, Perussuomalaiset. Persu-sana on vakiintuneeksi katsottava ilmaus, jota on lehtiarkistojen mukaan käytetty jo puolueen perustamisvuodesta 1995 alkaen. Persu rinnastuu näin ollen puolueiden vakiintuneisiin puhekielisiin lyhenteisiin, kuten kepulainen, demari ja kokkari. Toisin kuin puolueen esittämä lyhenne PerusS, persu-sana taipuu puhuttuun kieleen hyvin, mikä osaltaan selittää sitä, että PerusS ei ole vakiintunut puolueen nimen lyhenteeksi. Vakiintuneisuus ja se, että puolueen jäsenet myös itse käyttävät nimitystä, (Ks. esim. eduskuntavaaliehdokas Marja Hämäläisen vaalilause: ”Olen persu ja ylpeä siitä!” http://www.perussuomalaiset.fi/eduskuntavaalit2011/etela-savonvaalipiiri/hamalainenmarja/) puhuvat sitä vastaan, että nimeen liittyisi halventavaa konnotaatiota. Ilmaus on Sadeojan mukaan yleiskielistynyt, eikä täten indikoi viestimen asenteista puoluetta kohtaan.

Kantelussaan Hirvisaari on viitannut kolmeen Ilta-Sanomien verkkolehdessä julkaistuun juttuun. 17.4.2011 julkaistussa jutussa, joka on otsikoitu ”Oulu: Persut voittoon, keskusta otti nokkiin – kokoomuksen Lindén ulos”, on päätoimittajan vastauksen mukaan käytetty persu-sanaa vain otsikossa, kuten myös 18.4.2011 julkaistussa jutussa, joka on otsikoitu ”Persujen voitto säikäytti maailmalla – rinnastus äärioikeistoon.” Vain 19.4.2011 julkaistussa jutussa, joka on otsikoitu ”Persujen puoluetuki räjähti – 7 miljoonaa euroa vuodessa”, persu-sanaa on käytetty otsikon lisäksi kahdesti myös tekstissä. Pääasiallisesti perussuomalaisiin on viitattu puolueen virallisella nimellä Perussuomalaiset, ja persu-sanaa on käytetty lähinnä otsikoissa, joissa edellytetään ilmaisujen lyhyyttä ja ytimekkyyttä.

Ilta-Sanomien uutisointi ei ole ollut asenteellista tai totuudenvastaista, eikä Ilta-Sanomat ole sekoittanut tosiasioita mielipiteisiin. Perussuomalaisten vaalivoitosta (IS 17.4.2011), ulkomaisten medioiden reaktioista (IS 18.4.2011) ja puoluetuen kasvamisesta (IS 19.4.2011) uutisoineet jutut ovat perustuneet yksinomaan tosiasioihin, eikä niissä millään lailla tuoda esiin Ilta-Sanomien tai sen toimittajien asenteita Perussuomalaisten kansanedustajia tai kannattajia kohtaan. Ilta-Sanomat katsoo, että pelkällä persu-sanan käyttämisellä se ei ole voinut mustamaalata, lietsoa vihaa taikka leimata perussuomalaisia vähälahjaisiksi ihmisiksi kantelijan väittämin tavoin.


Päätoimittaja Mikael Pentikäinen Helsingin Sanomista vastaa, että kantelu käsittelee yhtä HS.fi:ssä julkaistua juttua, joka oli lyhyt vaali-iltana tehty tunnelmakuvaus vihreiden vaalivalvojaisista. Kantelija ei pidä siitä, että HS käytti tässä jutussa otsikossa sanaa "persu". Perussuomalaiset on vaikea sana tiivistää otsikkoon. Persu-sana ei ole hyvä, vaikka se päätoimittaja Pentikäisen mielestä kuuluukin samaan sarjaan kuin "kepu", jota käytettiin yleisesti otsikoissa ja jutuissa varsinkin ennen keskustan nimenmuutosta.

HS:n perussääntö on Pentikäisen mukaan se, että sanaa persu ei käytetä uutisjutuissa eikä niiden otsikoissa. Tässä on tehty poikkeus, johon on voinut vaikuttaa se, että vaalitulosta kommentoinut ministeri Tuija Brax (vihr) käytti samaa sanaa sitaatissaan.


Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksen lausunto 31.8.2011

Julkisen sanan neuvosto pyysi erityisesti tätä kantelua varten Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksen lausunnon ”persu”-sanasta. Kielitoimisto suosittelee käyttämään asiallisissa yhteyksissä muita sanoja, mieluiten koko nimeä. Lausunto löytyy kokonaisuudessaan tämän päätöksen lopusta.


Ratkaisu

Journalistin velvollisuus on pyrkiä totuudenmukaiseen tiedonvälitykseen (JO 8). Yleisön on voitava erottaa tosiasiat mielipiteistä ja sepitteellisestä aineistosta. Myöskään kuvaa tai ääntä ei saa käyttää harhaanjohtavasti (JO 11). Jokaisen ihmisarvoa on kunnioitettava. Etnistä alkuperää, kansallisuutta, sukupuolta, seksuaalista suuntautumista, vakaumusta tai näihin verrattavaa ominaisuutta ei pidä tuoda esiin asiaankuulumattomasti tai halventavasti (JO 26).

Sanoina ”persu” ja sen monikkomuoto ”persut” ovat lyhenteinä loogisia Perussuomalaiset r.p.:n nimestä. Kuten Kotus lausunnossaan toteaa, lyhenne ”pesu” olisi ollut yhtä lailla mahdollinen. ”Persun” syntyhistoriaa on ”kepun” tai ”nusun” tavoin mahdoton selvittää. ”Persua” on käytetty jo useita vuosia ja se on vakiintunut merkityksessään. Tämä ei kuitenkaan poista sitä tosiasiaa, että äänneasu tuo mieleen alatyyliset sanat ”perse” ja ”persus” sekä murremerkitykset ”ahne” ja ”perso”. Suhtautuminen lyhenteeseen vaihtelee perussuomalaistenkin keskuudessa: kantelija ei sitä hyväksy, mutta eräs kansanedustajaehdokas kertoo sitä käyttävänsä ja olevansa siitä ylpeä.

Perussuomalaiset r.p.:ltä puuttuu lyhyt ja ytimekäs, journalistiseen otsikkokäyttöön sopiva lyhenne. Esimerkiksi joidenkin välineiden käyttämä (ps) ei sovellu otsikkokieleen. Ennen kuin yleisesti hyväksytty lyhenne on olemassa, on ymmärrettävää, jos tiedotusvälineet turvautuvat kansanomaiseen lyhenteeseen. Julkisen sanan neuvosto katsoo Kotuksen tavoin, että sana ”persu” on kuitenkin tyyliltään arkinen. Joskus se voidaan myös mieltää halventavaksi. Vaikka asiayhteys ratkaiseekin käytettävän sanan sävyn ja tyylilajin, niin neuvosto suosittaa, että tiedotusvälineet käyttäisivät sanaa ”persu” ja muita vastaavia ilmaisuja asiateksteissään harkitusti. Kansanomaiset ilmaisut sopivat paremmin pakinoihin, kevyehköihin kolumneihin ja esimerkiksi suoriin haastattelulausuntoihin.

Neuvosto ei voi eikä halua kieltää yksittäistä sanaa, koska sana saa merkityksensä vasta asiayhteydestä. Kantelijan esille nostamissa jutuissa ”persua” on käytetty vailla halventavaa tai loukkaavaa tarkoitusta.

Julkisen sanan neuvosto katsoo, että Yleisradio, Iltalehti, Ilta-Sanomat, MTV3, Helsingin Sanomat ja Etelä-Suomen Sanomat eivät ole rikkoneet hyvää journalistista tapaa.
 

Ratkaisun tekivät:
Risto Uimonen (pj), Ulla Ahlmén-Laiho, Pasi Tuohimaa, Tuomo Lappalainen, Hannu Helineva, Riitta Ollila, Inkeri Pasanen, Riitta Pollari ja Anssi Halmesvirta.


Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksen lausunto (31.8.2011) kuuluu lyhentämättömänä seuraavasti:

Persu-sanan sävystä on keskusteltu julkisuudessa ainakin jo vuodesta 2008 ja erityisen paljon vuoden 2011 eduskuntavaalien yhteydessä.  Sana viittaa puolueennimeen Perussuomalaiset ja sen kannattajiin. Sana herättää monenlaisia mielleyhtymiä, sillä se muistuttaa äänneasultaan kansanomaista mutta yleiskielessä alatyylistä sanaa perse  (’takamus’) ja sen arkityylistä varianttia persus. Suomen murteissa esiintyvällä persu-sanalla on Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksen murrearkiston tietojen mukaan kuitenkin eri merkitys: se on adjektiivi, joka tarkoittaa mm. ’persoa’ ja ’ahnetta’.

Puolueen Perussuomalaiset nimen suosituksen mukaisia lyhenteitä ovat PS ja Peruss.  Ne on muodostettu suomen kielen yleisimpien lyhentämistapojen mukaisesti, Peruss. sanaa lopusta lyhentämällä ja PS yhdyssanan osien alkukirjaimista (samoin kuin esimerkiksi KD sanasta kristillisdemokraatit). Lisäksi nimistä voi muodostaa lyhenteen poimimalla sanoista useampia kirjaimia tai tavuja, jolloin syntyy ns. lyhenne- eli kirjainsanoja. Tällainen lyhennesana on myös persu, monikossa persut (sanojen perus ja suomalainen alkuosat). Yhtä lailla olisi voitu muodostaa lyhyempi Pesu. Lyhennesanakin voi olla viestintään sopiva käyttönimi samoin kuin muut lyhentymät ja lempinimet. Niillä on kuitenkin usein monien kielitajussa puhekielinen tai arkityylinen sävy (kepu; demari, vasuri), eivätkä ne sovi läheskään kaikkiin yhteyksiin.

Sanan tyylilajin ehdottoman tarkka määrittely ei ole mahdollista, sillä sama sana voi eri yhteyksissä olla joko neutraali, ihaileva tai loukkaava, ja esimerkiksi ironiseksi tarkoitettuna sanan merkitys voi muuttua vastakohdakseen. Sana itsessään ei ole asianmukainen tai asiaton, vaan käyttöyhteys ratkaisee. Myös kielenkäyttäjien käsitys tyylilajista vaihtelee: mikä toiselle on leikillistä, saattaa toiselle olla loukkaus. Kieliyhteisöllä on kuitenkin yhteisiä, kirjoittamattomia normeja, joiden tuntemus on osa kielitaitoa. Siihen liittyy, että osaa käyttää tilanteeseen sopivaa kieltä.

Asiallisissa yhteyksissä käytetty epäasiallinen kieli voi olla tietoista tai tiedostamatonta. Halventava sana voidaan ottaa käyttöön myös tietoisesti ja uhmakkaasti, kuten teki kesällä 2011 ns. lutkaliike: hätkähdyttävää sanaa käyttämällä haluttiin huomiota asialle (tarkoituksena oli vaikuttaa naisen oikeuteen pukeutua miten haluaa ilman väkivallan uhkaa). Sanan persu tyylisävystä on kysytty myös perussuomalaisten puheenjohtajalta Timo Soinilta, joka itse ei käyttäisi sanaa: ”Eihän vasemmistoliittoakaan kutsuta kommareiksi ja vihreitä viherpiipertäjiksi. Toisaalta – kepu on aina kepu. Ehkä kyse onkin johdonmukaisuudesta ja siitä, että kaikki saisivat saman kohtelun. Onhan persu-sanassa myös sellaista rokustia klangia, olemme raikulipoikien ja tosinaisten puolue.” (Ilta-Sanomat 14.5.11.)

Yksikielisissä sanakirjoissa (Suomessa Kielitoimiston sanakirja, 2008) hakusanoille annetaan käyttöala- ja tyylilajimerkintöjä, jotka kertovat esimerkiksi sanojen vanhentuneisuudesta (vanh.) tai murteellisuudesta (murt.). Merkintöjä ovat lisäksi mm. ark . (arkikielinen), halv. (halventava)  ja leik. (leikillinen). Sanakirjassa on hakusanoina myös puolueiden ja niiden kannattajien yleisimpiä lempi- ja haukkumanimiä, joista esimerkiksi demari-nimitystä luonnehditaan arkiseksi, kepulainen-sanaa taas leikilliseksi ja halventavaksi. Samalla sanalla saattaa siis olla useampi kuin yksi tyylilajimerkintä.
Sana persu on epävirallinen ja arkinen, monien mielestä myös kielteinen ja halventava (keskustelut http://www.kotus.fi/?5400_a=comments&5400_m=8722&s=3235#comments_8722). Kielitoimistosta kysyttäessä on suositettu käyttämään asiallisissa yhteyksissä muita sanoja, mieluiten koko nimeä. Mikäli sana otettaisiin hakusanaksi Kielitoimiston sanakirjaan, sen tyylilajiluonnehdinta olisi todennäköisesti ark., us. halv. (= arkinen, usein halventava).

 

Tämä päätös on avattu 8026 kertaa