Vapauttava 6511/AL/17
Kotiliesi

Lainaaminen

Lehti käsitteli jutussaan aihetta, josta oli julkaistu uusi tietokirja. Juttu perustui omaan tiedonhankintaan. Kirjasta otettujen lainausten lähde oli merkitty vasta jutun lopussa, mutta se täytti Journalistin ohjeiden perusvaatimukset.

Vapauttava 6500/YLE/17
Yle

Totuudenmukainen tiedonvälitys, ihmisarvon kunnioittaminen

Yle haastatteli uutislähetyksessä julkisuuden henkilöä, joka vaikutti päihtyneeltä. Haastattelu ei loukannut kenenkään ihmisarvoa eikä sekoittanut tosiasioita ja sepitettä.

Lausuma 6450/L/17
Pääministeri Juha Sipilä

Sananvapauden rajoittaminen

Langettava 6316/R/16
Radio Suomipop

Totuudenmukainen tiedonvälitys, ihmisarvon kunnioittaminen

Vahvasti päihtynyttä julkisuuden henkilöä haastateltiin suorassa radiolähetyksessä. Hänen ihmisarvoaan ei kunnioitettu, eikä yleisö voinut erottaa tosiasioita sepitteestä.

Lausuma 6114/L/16
Viranomainen

Sananvapauden rajoittaminen

Lausuma 5980/L/15
Posti Group Oyj

Sananvapauden rajoittaminen

Langettava 5919/TV/15
MTV Uutiset

Lainaaminen

MTV:n verkkojuttu perustui pari tuntia aiemmin julkaistuun Seiskan juttuun. Vaikka MTV:n jutussa oli omaakin tiedonhankintaa, alkuperäinen lähde olisi pitänyt mainita ja liittää juttuun linkki. Nämä puuttuivat MTV:n jutusta.

Langettava 5765/SL/15
Ilta-Sanomat

Lainaaminen

Lehti kertoi tunnetun artistin vuokraavan vanhaa asuntoaan. Juttu perustui olennaisilta osin toisen hankkimiin tietoihin, mutta lehti ei kertonut tästä uutisensa yhteydessä.

Vapauttava 5391/SL/13
Ilta-Sanomat

Piilomainonta, journalistinen päätösvalta

Lehti kertoi useissa nettijutuissaan pikaruokaketjun lanseeraamisesta Suomeen. Kysymys ei ollut piilomainonnasta.

Lausuma 5362/L/13
Lausuma piilomainonnasta
Vapauttava 4899/L/12
Lausunto oikeusministeriölle

Julkisen sanan neuvoston lausunto Oikeusministeriön työryhmämietinnöstä 24/2012 ”Sananvapausrikokset, vainoaminen ja viestintärauhan rikkominen”.

Vapauttava 4621/AL/11
Hymy

Julkisen sanan neuvoston vapauttava päätös journalistista päätösvaltaa, virheen korjaamista ja nettikeskustelua koskevassa asiassa. Viihdetaiteilijan blogin perusteella tehtyä nettiuutista muokattiin kertomatta tästä muutoksesta yleisölle. Koska kysymys ei ollut olennaisen virheen korjaamisesta, lehden toimintaa voi pitää hyväksyttävänä. Uutista seurannutta nettikeskustelua toimitus moderoi yksipuolisesti. Kyseessä kuitenkin oli aineisto, jonka julkaisemisesta tai julkaisematta jättämisestä toimitus päättää itsenäisesti. (Kantelu on tehty ennen Journalistin ohjeiden liitteen ”Yleisön tuottama aineisto tiedotusvälineiden verkkosivuilla” voimaantuloa 1.10.2011, joten liitettä ei tässä ratkaisussa sovelleta.)

Vapauttava 4616/SL/11
Pohjolan Sanomat

Julkisen sanan neuvoston vapauttava päätös nettikeskustelua koskevassa asiassa. Kantelijan nimi yhdistettiin asiattomasti nettikeskustelussa taponyrityksestä kertovaan uutiseen. Toimitus kuitenkin poisti asiattoman viestin saatuaan siitä tiedon. (Kantelu on tehty ennen Journalistin ohjeiden liitteen ”Yleisön tuottama aineisto tiedotusvälineiden verkkosivuilla” voimaantuloa 1.10.2011, joten liitettä ei tässä ratkaisussa sovelleta.)

Langettava 4605/SL/11
Iltalehti

Julkisen sanan neuvoston langettava päätös toisen työn käyttämistä ja lainaamista koskevassa asiassa. Lehti kertoi etusivun pääjuttuna ja sisäsivun aukeamalla Nokian toimitusjohtajan uuden asunnon sijainnin ja kuvaili yksityiskohtia asunnosta ja naapurien reaktioista. Lehti mainitsi sisäsivun jutun lopussa tiedon alkuperäislähteestä, mutta ei lainkaan etusivulla.

Vapauttava 4604B/SL/11
Ilta-Sanomat

Julkisen sanan neuvoston vapauttava päätös toisen työn käyttämistä koskevassa asiassa. Lehti kertoi riittävän selvästi toisesta lehdestä saamastaan juttuideasta heti oman juttunsa alussa. Jutun painopiste oli uusissa haastatteluissa, joten lähdemaininta etusivulla ei ollut tarpeen.

Langettava 4604A/SL/11
Ilta-Sanomat

Julkisen sanan neuvoston langettava päätös toisen työn käyttämistä ja lainaamista koskevassa asiassa. Lehti kertoi jutussaan Nokian toimitusjohtajan uuden asunnon sijainnin ja kuvaili yksityiskohtia asunnosta. Lehti ei maininnut jutussaan sijaintitiedon lähdettä, vaikka se perustui toisen lehden edellispäivänä julkaisemiin tietoihin.

Vapauttava 4512/SL/11
Keskisuomalainen

Julkisen sanan neuvoston vapauttava päätös verkkokeskustelua koskevassa asiassa. Lehden nettikeskustelupalstalla julkaistiin asiattomia kommentteja. Toimitus laiminlöi palstan valvonnan, mutta poisti asiattomat kommentit saatuaan tiedon kantelusta. 

Langettava 4476/SL/10
Iltalehti

Julkisen sanan neuvoston langettava päätös toisen työn käyttämistä koskevassa asiassa. Juttu perustui toisen lehden tietoihin niin ratkaisevasti, että lähde olisi pitänyt mainita jo lööpissä ja etusivulla.
(Päätös perustuu vuoden 2005 ohjeisiin. Uudet Journalistin ohjeet otettiin käyttöön vuoden 2011 alussa.)

Langettava 4454/TV/10
MTV3


Julkisen sanan neuvoston langettava päätös toisen työn käyttämistä koskevassa asiassa. Tv-kanavan verkkosivulla julkaistiin yöllä uutinen, josta puuttuivat lähdeviittaukset. Lähde lisättiin heti seuraavana aamuna, kun juttua täydennettiin ja lähdeviittauksen puuttuminen huomattiin. Kanava ei kuitenkaan kertonut jutun puutteista ja niiden korjaamisesta katsojilleen. Lähdettä ei myöskään mainittu riittävän selvästi.
(Päätös perustuu vuoden 2005 ohjeisiin. Uudet Journalistin ohjeet otettiin käyttöön vuoden 2011 alussa.)

Langettava 4431/SL/10
Iltalehti

Julkisen sanan neuvoston langettava päätös toisen työn käyttämistä koskevassa asiassa. Lehti käytti verkkosivuillaan julkaistussa urheilu-uutisessa toisen sivuston julkaisemia tietoja, mutta jätti lähteen mainitsematta. Toimitus huomasi laiminlyönnin, mutta ei lisännyt uutiseen lähdettä, vaan poisti koko uutisen.

<< 1 2 3 >> 

Langettava 4476/SL/10

Vastaaja: Iltalehti

Ratkaistu: 30.3.2011

Julkisen sanan neuvoston langettava päätös toisen työn käyttämistä koskevassa asiassa. Juttu perustui toisen lehden tietoihin niin ratkaisevasti, että lähde olisi pitänyt mainita jo lööpissä ja etusivulla.
(Päätös perustuu vuoden 2005 ohjeisiin. Uudet Journalistin ohjeet otettiin käyttöön vuoden 2011 alussa.)

Kantelu 11.1.2011

Kantelijan mukaan Iltalehti julkaisi 30.12.2010 näyttävästi sekä etusivullaan että lööpissä jutun Kari Tapion aviottomasta pojasta. Artikkelin tiedot perustuvat Hymyn 29.12.2010 kannen pääjuttuun ja skuuppiin. Iltalehti käyttää omassa myyntitoiminnassaan hyväksi Hymyn ensinnä julkaisemaa materiaalia tuomatta mitään todellista uutta näkökulmaa asiaan. Iltalehti ei myöskään etusivullaan tai lööppijulisteessaan kerro Hymyn olevan uutisen alkuperäinen julkaisija. Hymy mainitaan lähteenä sisäsivuilla.

Lainauskäytännöissä on kantelijan mukaan lähdetty siitä, että myyntijulisteissa ja etusivulla ei ole tarpeen mainita alkuperäisjulkaisijaa, jos lehti on rakentanut juttunsa pääosin oman journalistisen materiaalinsa varaan. Tällainen tilanne olisi voinut syntyä, jos Iltalehti olisi ottanut asianosaisilta omia kommentteja Hymyn juttuun liittyen. Iltalehden jutussa ei kuitenkaan kantelijan mielestä ole mitään sellaista, jonka voisi katsoa ratkaisevasti vähentävän siteerausmerkinnän aiheellisuutta. Etusivun otsikko kuuluu ”Kari Tapiolla avioton poika: Tunnusti lapsen perheelleen”. Tämä tieto on esitetty Hymyn alkuperäisjutussa. Iltalehti myy lööpissään Hymyn uutista seuraavasti: ”Kari Tapiolla avioton poika – luki isän kuolemasta lehdestä”. Myöskään tässä ei esitetä mitään uutta uutisinformaatiota, vaan tieto on poimittu Hymyn jutusta.

Kantelun mukaan Iltalehti on lisäksi lainannut Kari Tapion pojan Hymylle lausumista repliikeistä kokonaista kolme repliikkiä. Niitä on Hymyn alkuperäisjutussa yhteensä viisi. Kantelijan mielestä Iltalehti syyllistyy tältäkin osin jutun kohtuuttomaan lainaamiseen julkaistessaan yli puolet alkuperäisjutun repliikeistä.


Iltalehden vastaus 7.2. ja 23.3.2011

Päätoimittaja Kari Kivelä vastaa, että Hymy-lehti julkaisi 29.12.2010 Kari Tapion aviottoman pojan haastattelun. Se, että Kari Tapiolla on avioton poika, on ollut julkisuudessa esillä aiemminkin.
Iltalehti uutisoi asiasta omiin lähteisiinsä pohjautuen 30.12.2010, koska pojan haastatteluun pohjautuva Hymyn juttu sisälsi yksipuolista tai epätäydellistä tietoa asiasta, joka oli myös ajankohtainen Kari Tapion poismenon johdosta.
 
Iltalehden uutisoinnin kärki kohdistui Kivelän mukaan siihen, että Kari Tapio oli itse kertonut avoimesti asiasta perheelleen jo kauan aikaa sitten. Päinvastoin kuin Hymy-lehti väittää, niin tätä tietoa ei Hymyn jutussa kerrota. Hymyn jutussa todetaan vain, että ”hänen läsnäolostaan on aina tiedetty Jalkasten perheessä”, mikä on tietenkin eri asia kuin se, että edesmennyt Kari Tapio oli nimenomaisesti itse halunnut ottaa asian esille perheessään. Kuten Iltalehti jutussaan kertoo, niin Kari Tapio oli myös tunnustanut isyytensä ja vastannut elatusmaksuista. 
 
Iltalehden lööpissä ollut uutisointi, jonka mukaan poika oli saanut lukea isänsä poismenosta lehdistä, on päätoimittajan vastauksen mukaan Iltalehden hankkima ja oikeaksi vahvistama tieto. Lähteenä on Kari Tapion leski. Hymy-lehti kertoo saman asian vain haastattelemansa henkilön väitteenä.  Lisäksi Hymy-lehti kertoo asiasta omana, kysymyksiä herättävänä tulkintanaan kirjoittaen, että ”tapa, millä hän siitä tiedon sai, ei ollut erityisen miellyttävä”, mikä on epätarkkuudessaan vihjailevaakin. Päätoimittajan mukaan Iltalehden juttu kertoo, että ”vaikka Jalkasten perheessä pojan olemassaoloon suhtauduttiin positiivisesti, hän ei kuulunut lähipiiriin”. Tämä selittänee sen, että avioton poika on saanut tiedon vasta lehdistä.  Mistään muusta ”epämiellyttävästä tavasta” ei ole siis kyse.
 
Niin Iltalehden lööpin kuin kannen otsikointikin pohjautuvat omaan tiedonhankintaan ja poikkeavat oleellisesti Hymyn jutusta. Siksi Hymy-lehden maininta ei Kivelän mukaan ole ollut paikallaan näissä otsikoinneissa. Iltalehti on maininnut Hymy-lehden asiallisesti oman juttunsa sitaateissa. Määrällisesti ne ovat pieni osa Hymyn juttua, joka pohjautuu pojan haastatteluun sitaatein tai Hymyn kiteytyksin pojan kertomuksista.


Ratkaisu

Myös toisen työtä käytettäessä on noudatettava hyvää tapaa. Lähde on mainittava, kun käytetään toisen julkaisemia tietoja (JO 7). JSN:n periaatelausuma lainaamisesta 4279/L/10: ”Mikäli juttu ei sisällä omaa tiedonhankintaa tai lähdemateriaalilla on jutussa hallitseva rooli, lähde on mainittava jo otsikossa tai heti jutun alussa. Televisiossa ja radiossa tämä tarkoittaa viittaamista lähteeseen jo esimerkiksi uutisankkureiden juonnoissa tai otsikkokoosteissa. Lööpissä ja pääuutissivulla lähde on näissä tapauksissa mainittava aina.”

Hymy julkaisi 29.12.2010 jutun aiemmin joulukuussa kuolleen Kari Tapion avioliiton ulkopuolella syntyneestä, nyt jo aikuisesta pojasta: ”Kari Tapiolla salattu poika! Annoin isälle anteeksi”. Iltalehti julkaisi 30.12.2010 jutun samasta aiheesta. Lööppi: ”Kari Tapiolla avioton poika – luki isän kuolemasta lehdestä”. Etusivu: ”Kari Tapiolla avioton poika – tunnusti lapsen perheelleen.” Sisäsivut: ”Kari Tapiolla avioton poika – laulajalegenda tunnusti lapsen perheelleen”. Hymyn juttu perustui lehden kymmenen vuotta sitten julkaisemaan pojan haastatteluun ja tuoreeseen puhelinhaastatteluun.

Julkisen sanan neuvoston mukaan on kiistatonta, että lehtien julkaisema tieto laulajan aviottomasta pojasta on ollut julkisuudessa jo kymmenen vuotta sitten. Siksi tähän tietoon ei kenelläkään voi olla erityisiä oikeuksia.

Iltalehden juttu perustuu suurelta osin Hymyssä haastatellun pojan kommentteihin. Iltalehti mainitsee  itse jutussa Hymyä lainatessaan lähteen asianmukaisesti. Muita haastattelusitaatteja Iltalehden jutussa ei ole. Iltalehden jutun heikkous on sen oman tuotannon ja lainatun aineiston välisessä suhteessa. Juttu olisi ollut parempi, jos Iltalehti olisi panostanut lainatun aineiston vastapainona enemmän omaan uutishankintaan ja kertonut lukijalle selkeämmin, mikä jutussa oli sen omaa tuotantoa.

Iltalehden lööpin pääotsikko ja etusivun otsikon esirivi eivät perustuneet lainauksiin Hymyltä, vaan vanhaan uutiseen, jonka molemmat lehdet olivat lämmittäneet uudelleen. Iltalehti on ollut juttua tehdessään yhteydessä Kari Tapion omaisiin ja saanut omissa nimissään julkaisemiaan tietoja, jotka ovat osin päällekkäisiä Hymyn tietojen kanssa.

Iltalehti rikkoi hyvän journalistisen tavan rajat, kun se rakensi juttunsa keskeisen sisällön lainauksiin Hymyltä. Sen lisäksi lööpin alaotsikko ja etusivun pääotsikko viittasivat Hymyn juttuun ilman asianmukaista lähdeviitettä. Iltalehti laati otsikoidensa myyntikärjen Hymyn tavoin uudelleenlämmitetyn uutisen varaan vain päivä sen jälkeen, kun Hymy oli ilmestynyt. Se osoittaa, että Hymyn juttu oli aivan ilmeisesti inspiroinut Iltalehden toimituksen tekemään uutisensa Kari Tapion aviottomasta pojasta ja julkaisemaan sen ilman riittävää omaa uutishankintaa.

JSN:n lainauslausuman perusteella lähde pitää mainita jo lööpissä ja etusivulla, joissa sisäsivun juttua markkinoidaan, jos lähdemateriaalilla on jutussa hallitseva rooli.

Julkisen sanan neuvosto katsoo, että Iltalehti on rikkonut hyvää journalistista tapaa ja antaa sille huomautuksen.

Ratkaisun tekivät:
Risto Uimonen (pj), Jukka Ahlberg, Ulla Ahlmén-Laiho, Pasi Tuohimaa, Timo Huovinen, Inkeri Pasanen ja Anna-Liisa Hämäläinen

 

Tämä päätös on avattu 4193 kertaa