Kantelu 11.1.2011
Kantelijan mukaan Iltalehti julkaisi 30.12.2010 näyttävästi sekä etusivullaan että lööpissä jutun Kari Tapion aviottomasta pojasta. Artikkelin tiedot perustuvat Hymyn 29.12.2010 kannen pääjuttuun ja skuuppiin. Iltalehti käyttää omassa myyntitoiminnassaan hyväksi Hymyn ensinnä julkaisemaa materiaalia tuomatta mitään todellista uutta näkökulmaa asiaan. Iltalehti ei myöskään etusivullaan tai lööppijulisteessaan kerro Hymyn olevan uutisen alkuperäinen julkaisija. Hymy mainitaan lähteenä sisäsivuilla.
Lainauskäytännöissä on kantelijan mukaan lähdetty siitä, että myyntijulisteissa ja etusivulla ei ole tarpeen mainita alkuperäisjulkaisijaa, jos lehti on rakentanut juttunsa pääosin oman journalistisen materiaalinsa varaan. Tällainen tilanne olisi voinut syntyä, jos Iltalehti olisi ottanut asianosaisilta omia kommentteja Hymyn juttuun liittyen. Iltalehden jutussa ei kuitenkaan kantelijan mielestä ole mitään sellaista, jonka voisi katsoa ratkaisevasti vähentävän siteerausmerkinnän aiheellisuutta. Etusivun otsikko kuuluu ”Kari Tapiolla avioton poika: Tunnusti lapsen perheelleen”. Tämä tieto on esitetty Hymyn alkuperäisjutussa. Iltalehti myy lööpissään Hymyn uutista seuraavasti: ”Kari Tapiolla avioton poika – luki isän kuolemasta lehdestä”. Myöskään tässä ei esitetä mitään uutta uutisinformaatiota, vaan tieto on poimittu Hymyn jutusta.
Kantelun mukaan Iltalehti on lisäksi lainannut Kari Tapion pojan Hymylle lausumista repliikeistä kokonaista kolme repliikkiä. Niitä on Hymyn alkuperäisjutussa yhteensä viisi. Kantelijan mielestä Iltalehti syyllistyy tältäkin osin jutun kohtuuttomaan lainaamiseen julkaistessaan yli puolet alkuperäisjutun repliikeistä.
Iltalehden vastaus 7.2. ja 23.3.2011
Päätoimittaja Kari Kivelä vastaa, että Hymy-lehti julkaisi 29.12.2010 Kari Tapion aviottoman pojan haastattelun. Se, että Kari Tapiolla on avioton poika, on ollut julkisuudessa esillä aiemminkin.
Iltalehti uutisoi asiasta omiin lähteisiinsä pohjautuen 30.12.2010, koska pojan haastatteluun pohjautuva Hymyn juttu sisälsi yksipuolista tai epätäydellistä tietoa asiasta, joka oli myös ajankohtainen Kari Tapion poismenon johdosta.
Iltalehden uutisoinnin kärki kohdistui Kivelän mukaan siihen, että Kari Tapio oli itse kertonut avoimesti asiasta perheelleen jo kauan aikaa sitten. Päinvastoin kuin Hymy-lehti väittää, niin tätä tietoa ei Hymyn jutussa kerrota. Hymyn jutussa todetaan vain, että ”hänen läsnäolostaan on aina tiedetty Jalkasten perheessä”, mikä on tietenkin eri asia kuin se, että edesmennyt Kari Tapio oli nimenomaisesti itse halunnut ottaa asian esille perheessään. Kuten Iltalehti jutussaan kertoo, niin Kari Tapio oli myös tunnustanut isyytensä ja vastannut elatusmaksuista.
Iltalehden lööpissä ollut uutisointi, jonka mukaan poika oli saanut lukea isänsä poismenosta lehdistä, on päätoimittajan vastauksen mukaan Iltalehden hankkima ja oikeaksi vahvistama tieto. Lähteenä on Kari Tapion leski. Hymy-lehti kertoo saman asian vain haastattelemansa henkilön väitteenä. Lisäksi Hymy-lehti kertoo asiasta omana, kysymyksiä herättävänä tulkintanaan kirjoittaen, että ”tapa, millä hän siitä tiedon sai, ei ollut erityisen miellyttävä”, mikä on epätarkkuudessaan vihjailevaakin. Päätoimittajan mukaan Iltalehden juttu kertoo, että ”vaikka Jalkasten perheessä pojan olemassaoloon suhtauduttiin positiivisesti, hän ei kuulunut lähipiiriin”. Tämä selittänee sen, että avioton poika on saanut tiedon vasta lehdistä. Mistään muusta ”epämiellyttävästä tavasta” ei ole siis kyse.
Niin Iltalehden lööpin kuin kannen otsikointikin pohjautuvat omaan tiedonhankintaan ja poikkeavat oleellisesti Hymyn jutusta. Siksi Hymy-lehden maininta ei Kivelän mukaan ole ollut paikallaan näissä otsikoinneissa. Iltalehti on maininnut Hymy-lehden asiallisesti oman juttunsa sitaateissa. Määrällisesti ne ovat pieni osa Hymyn juttua, joka pohjautuu pojan haastatteluun sitaatein tai Hymyn kiteytyksin pojan kertomuksista.
Ratkaisu
Myös toisen työtä käytettäessä on noudatettava hyvää tapaa. Lähde on mainittava, kun käytetään toisen julkaisemia tietoja (JO 7). JSN:n periaatelausuma lainaamisesta 4279/L/10: ”Mikäli juttu ei sisällä omaa tiedonhankintaa tai lähdemateriaalilla on jutussa hallitseva rooli, lähde on mainittava jo otsikossa tai heti jutun alussa. Televisiossa ja radiossa tämä tarkoittaa viittaamista lähteeseen jo esimerkiksi uutisankkureiden juonnoissa tai otsikkokoosteissa. Lööpissä ja pääuutissivulla lähde on näissä tapauksissa mainittava aina.”
Hymy julkaisi 29.12.2010 jutun aiemmin joulukuussa kuolleen Kari Tapion avioliiton ulkopuolella syntyneestä, nyt jo aikuisesta pojasta: ”Kari Tapiolla salattu poika! Annoin isälle anteeksi”. Iltalehti julkaisi 30.12.2010 jutun samasta aiheesta. Lööppi: ”Kari Tapiolla avioton poika – luki isän kuolemasta lehdestä”. Etusivu: ”Kari Tapiolla avioton poika – tunnusti lapsen perheelleen.” Sisäsivut: ”Kari Tapiolla avioton poika – laulajalegenda tunnusti lapsen perheelleen”. Hymyn juttu perustui lehden kymmenen vuotta sitten julkaisemaan pojan haastatteluun ja tuoreeseen puhelinhaastatteluun.
Julkisen sanan neuvoston mukaan on kiistatonta, että lehtien julkaisema tieto laulajan aviottomasta pojasta on ollut julkisuudessa jo kymmenen vuotta sitten. Siksi tähän tietoon ei kenelläkään voi olla erityisiä oikeuksia.
Iltalehden juttu perustuu suurelta osin Hymyssä haastatellun pojan kommentteihin. Iltalehti mainitsee itse jutussa Hymyä lainatessaan lähteen asianmukaisesti. Muita haastattelusitaatteja Iltalehden jutussa ei ole. Iltalehden jutun heikkous on sen oman tuotannon ja lainatun aineiston välisessä suhteessa. Juttu olisi ollut parempi, jos Iltalehti olisi panostanut lainatun aineiston vastapainona enemmän omaan uutishankintaan ja kertonut lukijalle selkeämmin, mikä jutussa oli sen omaa tuotantoa.
Iltalehden lööpin pääotsikko ja etusivun otsikon esirivi eivät perustuneet lainauksiin Hymyltä, vaan vanhaan uutiseen, jonka molemmat lehdet olivat lämmittäneet uudelleen. Iltalehti on ollut juttua tehdessään yhteydessä Kari Tapion omaisiin ja saanut omissa nimissään julkaisemiaan tietoja, jotka ovat osin päällekkäisiä Hymyn tietojen kanssa.
Iltalehti rikkoi hyvän journalistisen tavan rajat, kun se rakensi juttunsa keskeisen sisällön lainauksiin Hymyltä. Sen lisäksi lööpin alaotsikko ja etusivun pääotsikko viittasivat Hymyn juttuun ilman asianmukaista lähdeviitettä. Iltalehti laati otsikoidensa myyntikärjen Hymyn tavoin uudelleenlämmitetyn uutisen varaan vain päivä sen jälkeen, kun Hymy oli ilmestynyt. Se osoittaa, että Hymyn juttu oli aivan ilmeisesti inspiroinut Iltalehden toimituksen tekemään uutisensa Kari Tapion aviottomasta pojasta ja julkaisemaan sen ilman riittävää omaa uutishankintaa.
JSN:n lainauslausuman perusteella lähde pitää mainita jo lööpissä ja etusivulla, joissa sisäsivun juttua markkinoidaan, jos lähdemateriaalilla on jutussa hallitseva rooli.
Julkisen sanan neuvosto katsoo, että Iltalehti on rikkonut hyvää journalistista tapaa ja antaa sille huomautuksen.
Ratkaisun tekivät:
Risto Uimonen (pj), Jukka Ahlberg, Ulla Ahlmén-Laiho, Pasi Tuohimaa, Timo Huovinen, Inkeri Pasanen ja Anna-Liisa Hämäläinen