Langettava 6202/SL/16
Ilta-Sanomat

Piilomainonta

Lehti julkaisi epämääräisen muotoisen mainoksen, joka ei erottunut riittävän selvästi journalistisesta sisällöstä. Erityisen raskauttavaa oli, että jutun aihepiirikin sekoittui mainoksen elementteihin. Langettava päätös äänin 8–2.

Langettava 6075/SL/16
Iltalehti

Piilomainonta, journalistinen päätösvalta

Lehti julkaisi juttuja arpajaisvoitoista. Ne perustuivat arpajaisia järjestävän yhtiön tiedotteisiin, joissa voittajia on haastateltu nimettöminä.

Langettava 5360/R/13
Radio Aalto

Piilomainonta

Kanava hämärsi toimituksellisen aineiston ja ilmoituksen rajaa, kun toimittaja esitteli ohjelmassa yksityiskohtaisesti ja kritiikittömästi tuotetta, jota mainostettiin kanavan nettisivuilla ja mainoskatkoilla. Toimittaja esiintyi kaksoisroolissa eli myös mainoskampanjan keulakuvana.

Langettava 4400/SL/10
Iltalehti

Julkisen sanan neuvoston langettava päätös virheen korjausta, lähdekritiikkiä ja tietojen tarkistamista koskevassa asiassa. Uutinen oli jo perusteiltaan virheellinen, koska lehti joutui huijauksen kohteeksi. Uutisen taustoja ei ollut tarkistettu riittävästi. Myös lähdekritiikki petti. Tämän vuoksi normaali asiavirheen korjaus ei riittänyt.

Vapauttava 4396/SL/10
Turkulainen

Julkisen sanan neuvoston vapauttava päätös pakinaa ja ihmisarvoa koskevassa asiassa. Julkisessa kiistatilanteessa olevien virkamiesten usuttaminen nyrkkeilyotteluun ei loukkaa osapuolena olevan kantelijan ihmisarvoa.

Vapauttava 3015/AL/01
Suomen Kuvalehti
Vapauttava 2334/SL/96
Helsingin SanomatSanomalehti kertoi myymäkaupasta ja kyseenalaisti sen useilla eri perusteilla. Väitteet koskivat ostajan taloudellista asemaa, poliisin väitettyä kiinnostusta, myymäläkaupan valmistelua ja toteutusta sekä asianosaisten välisiä tuttavuus- ja ystävyyssuhteita. Lehti oikaisi useita näistä väitteistä lähes kuukausi artikkelin julkaisemisen jälkeen. Lisäksi lehti julkaisi ostajan vastineen, tosin niin, että aikaväli artikkelin ja vastineen julkaisemisen välillä oli huomattavan pitkä. Lehti perusteli osaa väitteistään viittaamalla ns. atarirekisterin tietoihin, mutta vetosi samalla lähdesuojaan. Neuvosto totesi, että atarirekisterin nimeäminen tietolähteeksi on ongelmallista, koska edes rekisteröidyksi väitetyllä ei ole oikeutta tarkistaa rekisterin tietoja. Väitteen kärki oli kuitenkin kohdistettu myyjään, ei ostajaan. Myymäläkaupan julkisella käsittelyllä oli huomattavaa yhteiskunnallista merkitystä. Ostajan yrittäjätaustalta löytyi useita yrityksiä, jotka olivat ajautuneet taloudellisiin vaikeuksiin. Siten lehdellä oli perusteita kyseenalaistaa hänen roolinsa asiassa. Lehti julkaisi oikaisun ja vastineen. Näiden seikkojen vuoksi neuvosto ei ryhtynyt enempiin toimiin tässä asiassa.

Vapauttava 4396/SL/10

Vastaaja: Turkulainen

Ratkaistu: 11.11.2010

Julkisen sanan neuvoston vapauttava päätös pakinaa ja ihmisarvoa koskevassa asiassa. Julkisessa kiistatilanteessa olevien virkamiesten usuttaminen nyrkkeilyotteluun ei loukkaa osapuolena olevan kantelijan ihmisarvoa.

Julkisen sanan neuvoston vapauttava päätös pakinaa ja ihmisarvoa koskevassa asiassa. Julkisessa kiistatilanteessa olevien virkamiesten usuttaminen nyrkkeilyotteluun ei loukkaa osapuolena olevan kantelijan ihmisarvoa.


Kantelu 29.9.2010
Kantelun mukaan Turkulainen -lehden kolumnisti "Portsan pormestari" esittää kirjoituksessaan väkivallan käyttämisen olevan oikeudenkäyntiä parempi menetelmä yhteiskunnallisten kiistakysymysten ratkaisemisessa. Kirjoitus aiheutti suurta ahdistusta sekä kantelijassa että etenkin hänen perheessään, koska heitä oli jo aiemmin uhattu väkivallan käytöllä samaan asiaan liittyen. Tiedotusvälineen asettuminen väkivaltaisen ratkaisun tukijaksi oli omiaan rohkaisemaan mahdollisia väkivaltaisia tekoja harkitsevia henkilöitä toteuttamaan uhkauksensa.

Kirjoituksen sisältö on kantelijan mukaan tuomittava huolimatta sen kolumniluonteesta ja sen kohdistumisesta osin julkisen vallan käyttäjään (Turun apulaiskaupunginjohtaja).


Turkulaisen vastaus 13.10.2010

Päätoimittaja Antti-Pekka Pietilä vastaa, että Turkulainen julkaisi 11.8.2010 Portsan pormestari- nimisessä kolumnissa arvioita Turun kaupunginjohtajien Mikko Pukkisen ja Tero Hirvilammin keskinäisistä väleistä, jotka ovat olleet jo kauan hyvin kireät ja tulehtuneet. Ratkaisuksi kiistelyyn kolumni tarjoaa oikeussalin sijasta ilmaisua ”hanskat käteen ja miehestä mittaa”. Lisäksi esitetään, että keskenään nahistelevat kaupunginjohtajat voisivat kohdata toisensa julkisella torilla ja paikalla olisi myös tuomari.

“Hanskat käteen” on Pietilän mielestä yleinen ilmaisu sille, että tartutaan töihin. Miehestä voidaan ottaa mittaa puhumalla, kuten tehdään julkisissa väittelyissä. Esimerkiksi A-Studion väittelyssä on toimittaja erotuomarina. Kolumnistin käyttämillä kielikuvilla ei viitata väkivaltaan tai nyrkkeilyotteluun, vaan tarjotaan oikeussalin sijasta julkista ja erotuomarin valvomaa erimielisyyksien selvittämistä puhumalla. Vaikka kantelija olisikin käsittänyt ilmaisun “hanskat käteen ja miehestä mittaa” kehotukseksi nyrkkeilyottelun järjestämiseksi, kolumni ei Pietilän mielestä tässäkään katsannossa kehota ketään väkivaltaan. Nyrkkeilyottelut ovat sallittua urheilua, jota harrastavat niin naiset kuin miehetkin. Opetusministeriö tukee nyrkkeilyä niin amatööri- kuin ammattilaistasollakin mm. veikkausvoittovaroin. Nyrkkeilyottelussa on tarkat säännöt, joilla nimenomaan estetään väkivallan käyttöä. Väkivallan käyttö nyrkkeilyottelussa johtaa kilpailijan välittömään sulkemiseen ulos ottelusta. Kontrolloidun nyrkkeilyottelun katsominen on lapsille sallittua televisiossa, eikä esimerkiksi Ylen Urheiluruutua merkitä K-15-merkinnällä nyrkkeilyotteluja esitettäessä. Nyrkkeilyottelun ehdottaminen olisi yhtä vähän väkivaltaan yllyttämistä kuin seiväshyppykilpailun tai kolmiloikkaottelun ehdottaminen.

Päätoimittaja Pietilän mukaan kolumnin sisältö ei siis voi olla hyvän journalistisen tavan vastainen varsinkin, kun kirjoittaja on tarkoittanut henkistä kaksinkamppailua näkemyserojen selvittämiseksi. Kantelijan väitteet kolumnin vaikutuksista mahdollisiin väkivallalla uhkaajiin ovat vailla näyttöä. Sen sijaan hänet on tuomittu liikuntarajoitteisen vaimonsa pahoinpitelystä sakkoihin. Hovioikeus on vahvistanut tuomion. Kantelija on pyytänyt 16.8.2010 sähköpostilla, että Turkulaisen toimitus toteaisi oma-aloitteisesti kolumnin yllyttäneen väkivaltaan. Syytä itseoikaisuun ei päätoimittajan mukaan ollut. Toimituspäällikkö Teija Uitto oli yhteydessä Hirvilammiin, kertoi päätöksestä ja tarjosi samalla vastineoikeutta. Hirvilammi ei kuitenkaan halunnut käyttää vastineoikeuttaan ja näin saattaa oma kantaansa julki Turkulaisen seuraavassa numerossa.


Ratkaisu

Jokaisen ihmisarvoa on kunnioitettava… (JO 26).

Kantelu kohdistuu seuraavaan kohtaan Portsan pormestarin pakinassa: ”Turun poliitikotkin heräävät helteiden jälkeen ja pääsevät taas puimaan tapausta Hirvilammi. En tiedä, onko Tero jo ehtinyt käyskentelemään kaupunginkanslian käytävillä viraltapidättämisprosessin pitkityttyä, mutta jos on, niin tunnelma ei liene ollut katossa. Tuskin siellä on perhekuulumisia vaihdeltu. Minä olen kuitenkin vanhan liiton miehiä enkä pidä tämmöisistä oikeussalitaistoista. Hanskat käteen ja miehestä mittaa. Siinä olisi kansallekin huvia, kun Pukkinen ja Hirvilammi katsoisivat torilla kumpi on kumpi. Olavi Mäenpäästä saataisiin vielä hyvä tuomari.” Pakinan yläpuolelle oli taitettu uutinen ”Hirvilammi jätti Pukkisesta tutkintapyynnön”. Kantelija ei ole tarjonnut lehdelle omaa kannanottoaan.

Kolumni ja pakina voivat turvautua kärjekkäisiin ja hätkähdyttäviinkin ilmaisuihin. Kolumni, pakina ja essee ovat journalismissa lähimpänä kaunokirjallisuutta, jolloin myös kirjoittajan vapaus on suurimmillaan. Turkulaisen pakinoitsijan ehdotus julkisten kiistakumppanien nyrkkeilyottelusta mahtuu hyvin pakinan tyylivalikoimaan, eikä se tässä tapauksessa loukkaa ihmisarvoa. Julkisuuden henkilön on kestettävä paitsi toimintaansa niin myös persoonaansa kohdistuva kritiikki, vaikka se saattaa joskus tuntua pahaltakin.

Julkisen sanan neuvosto katsoo, että Turkulainen ei ole rikkonut hyvää journalistista tapaa.



Ratkaisun tekivät:
Risto Uimonen (pj), Merja Ahtiainen, Jussi Eronen, Arto Henriksson, Juha Kulmanen, Tuomo Lappalainen, Susanna Reinboth, Titta Sinisalo ja Maija Toppila.

Tämä päätös on avattu 5072 kertaa