Vapauttava 6461/PL/17
Lapuan Sanomat

Haastattelu, kielteinen julkisuus, rikosepäillyn tunnistaminen

Paikallislehti haastatteli mökkikylän asukasta välikohtauksesta, jonka tämä oli itse tuonut julkisuuteen aiemmassa mielipidekirjoituksessaan. Haastateltavalle oli kerrottu, missä asiayhteydessä hänen lausumiaan käytetään. Haastateltavan asumisjärjestelyn luvallisuuden käsitteleminen oli asiayhteyden takia perusteltua, ja hän sai esittää oman näkemyksensä aiheesta jo samassa yhteydessä.

Vapauttava 6116/SL/16
Iltalehti

Lähdesuoja, lähdekritiikki, ihmisarvon kunnioittaminen

Lehti julkaisi Suomeen tulleen turvapaikanhakijan anonyymin haastattelun pakomatkasta ja pakenemisen syistä. Päätoimittajan vastauksesta kävi ilmi, että lehti oli ollut lähdetietojen tarkastamisessa huolellinen.

Langettava 5603/YLE/14
Yle, Silminnäkijä

Samanaikainen kuuleminen

Kantelija joutui Yleisradion Silminnäkijässä erittäin kielteiseen julkisuuteen. Yle laiminlöi samanaikaisen kuulemisen eikä kuullut kantelijaa jälkeenpäinkään. Lisäksi ohjelmassa käytettiin vanhentunutta tietoa, vaikka uudempaakin oli saatavissa.

Vapauttava 5352/SL/13
Helsingin Sanomat

Lähdekritiikki, totuudenmukainen tiedonvälitys, uhrien hienotunteinen kohtelu

Lehden uutinen sisälsi lento-onnettomuuden silminnäkijöiden haastattelun. Eläkeläispariskunnan kokemukset olivat aitoja, vaikka ne saattoivatkin tuntua epäuskottavilta. Kokonaisuus hahmottui lukijalle muista jutuista.

Vapauttava 5247/YLE/13
Yle.fi, uutiset

Totuudenmukainen tiedonvälitys, samanaikainen kuuleminen

Yle Uutisten verkkosivuilla julkaistiin uutinen, jonka mukaan musiikkifestivaalin järjestysmiehet muun muassa potkivat yleisöä turva-aidan kaatumisen jälkeisessä tilanteessa. Uutinen perustui silminnäkijän kertomukseen. Festivaalijärjestäjää kuultiin samassa yhteydessä ja hän kiisti väitetyn järjestyksenvalvojien väkivallan.

Vapauttava 4245/YLE/10
Yle, TV2Julkisen sanan neuvoston vapauttava päätös oikeita tietoja, samanaikaista kuulemista ja haastattelua koskevassa asiassa. Silminnäkijän jaksossa suhtauduttiin kantelijaan kriittisesti, mutta sen edustajia kuultiin samanaikaisesti riittävän perusteellisesti.
Vapauttava 4193, 4199/YLE/09
Yle, TV2 SilminnäkijäJulkisen sanan neuvoston antama vapauttava päätös totuudenmukaista tiedonvälitystä ja lähteiden käyttöä koskevassa asiassa. Nimettömään lähteeseen perustuva väite on erittäin vakava, mutta neuvoston mielestä Ylellä oli omien selvitystensä perusteella riittävät perusteet väitteelle.
Vapauttava 3988/4/08
Nelonen Kauhajoen koulusurmaajan tallettamien videoiden esittäminen ei vaarantanut rikoksen uhrien hienovaraista kohtelua. Kanava ei myöskään luovuttanut journalistista päätösvaltaa toimituksen ulkopuolelle. Päätös sisältää myös muita periaatteellisesti tärkeitä näkökohtia.
Vapauttava 3662/KL/06
AlueviestiKahdessa uutisessa kerrottiin epäilyistä, joiden mukaan etniseen vähemmistöön kuuluneet henkilöt olisivat ryöstäneet miehen ja kioskin. Molemmissa uutisissa yleisöä pyydettiin antamaan tapahtumista vihjeitä poliisille. Neuvosto korosti, että etnisen alkuperän kertominen edellyttää aina tarkkaa harkintaa, mutta näissä tapauksissa taustaa ei tuotu esiin halventavalla tavalla tai asiaankuulumattomasti. Vapauttava.
Langettava 3366/AL/04
Katso!Katso!-lehti julkaisi silminnäkijähavaintoihin perustuneen uutisen julkisen raittiuslupauksen tehneen kansanedustajan väitetystä alkoholinkäytöstä. Kannen otsikosta sai virheellisen vaikutelman, että kansanedustaja olisi myöntänyt juomisen. Lisäksi kannessa väitettiin varauksettomasti, että kansanedustaja oli ”retkahtanut”. Langettava.
Vapauttava 3251/SL/03
Ilta-SanomatIlta-Sanomat kertoi uutisessaan Unkarissa tapahtuneesta linja-auton ja junan yhteentörmäyksestä. Kantelu kohdistui kuvaan, jossa oli surmansa saaneiden turistien ruumiita. Kuvan julkaisemiselle oli riittävät journalistiset perusteet, ja uhrit olivat kuvasta vain vaikeasti tunnistettavissa. Vapauttava.
Vapauttava 3191/SL/02
Helsingin SanomatHelsingin Sanomat kertoi rikosuutisessaan ”arabimiesten” tekemistä maksuvälinepetoksista. Etnisen taustan mainitseminen oli neuvoston mielestä perusteltua muun muassa siksi, että kyse oli osittain ratkaisemattomasta rikossarjasta, jonka kaikkia uhreja ei ollut vielä tavoitettu. Uutisen ja siinä kerrottujen yksityiskohtien avulla he kykenivät yhdistämään rikokset niihin, joiden uhreiksi he olivat joutuneet. Vapauttava.
Vapauttava 3028/YLE/01
Yleisradio TV2
Vapauttava 2776/YLE/99
Yleisradio TV2Yleisradio esittämässä Silminnäkijä-ohjelmassa kerrottiin prostituutiosta norjalaisissa pikkukylissä. Kantelijan mökkikylä osoitettiin kartan "prostituutioreitiltä" muiden Finnmarkin paikkakuntien ohella. Ohjelmassa näytettiin kuvaa mökkikylästä, sen rakennuksista ja alueella olleista autoista. Lisäksi ohjelmassa näytettiin katkelmia kantelijan ja toimittajien välisestä keskustelusta. Ohjelman tekijät eivät tarvinneet erikseen lupaa rakennusten ja autojen kuvaamiseen tai kuvatun materiaalin esittämiseen. Myös haastattelusta kieltäytymisen sai näyttää, koska ohjelmassa käsitellyllä asialla oli yleistä merkitystä. Neuvoston mielestä ohjelmantekijöillä oli riittävät perusteet päätyä ohjelmassa esitettyyn näkemykseen. Yleisradion ei katsottu rikkoneen hyvää journalistista tapaa.
Vapauttava 2614/YLE/98
YLE, TV2TV 2:n Silminnäkijä-ohjelmassa tarkasteltiin kriittisesti lasten urheiluharrastusta. Keskustelua käytiin pääosin yleisellä, teoreettisella tasolla. Kautta ohjelman näytettiin kuvituksena urheilevia ja voimistelevia lapsia. Kantelijan poika näkyi kahdessa välähdyksessä, painiottelun tiimellyksessä ja ottelun jälkeen itkuisena haastateltavana. Nämä jaksot olivat peräisin arkistosta. Neuvosto totesi lähtökohtana olevan, että kerran annettu kuvauslupa kattaa kuvatun aineiston arkistokäytön. Välähdykset pienestä painijasta olivat itsessään hellyttäviä, eivätkä leimanneet pikkupoikaa tai hänen vanhempiaan. Kun myöskään ohjelmassa esitetyt kriittiset kommentit eivät kohdistuneet siinä esiintyneisiin lapsiin tai heidän vanhempiinsa, ei Ylen katsottu rikkoneen hyvää journalistista tapaa.
Vapauttava 2577/AL/97
IltalehtiIltalehti uutisoi kaupungin kadulla sattuneesta välikohtauksesta, jossa tunnettu viihdetaitelija oli silminnäkijöiden kertoman mukaan syyllistynyt väkivaltaiseen käytökseen sivullisia kohtaan. Taitelijan tunnettuisuuden huomioon ottaen neuvosto katsoi, että hänen yksityiselämänsä suoja ei ulottunut tällaiseen, julkisella paikalla sattuneeseen välikohtaukseen. Viihdetaitelija on lisäksi useissa eri tiedotusvälineissä kertonut yksityiselämästään, joten hänen yksityiselämänsä suoja on voimakkaasti kaventunut. Lehti tarjosi hyvän journalistisen tavan mukaisesti hänelle mahdollisuutta kertoa omat näkemyksensä tapahtuneesta. Viihdetaitelija katsoi myös, että lehden valokuvaaja oli rikkonut hänen kotirauhaansa kuvaamalla keittiön ikkunan läpi asuntoon. Lehti kiisti tämän, eikä neuvosto voinut osapuolten ristiriitaisten kertomusten vuoksi ottaa kantaa asiaan. Lehden uutisoinnin ei katsottu rikkoneen hyvää journalistista tapaa.

Vapauttava 3988/4/08

Vastaaja: Nelonen

Ratkaistu: 17.12.2008

Kauhajoen koulusurmaajan tallettamien videoiden esittäminen ei vaarantanut rikoksen uhrien hienovaraista kohtelua. Kanava ei myöskään luovuttanut journalistista päätösvaltaa toimituksen ulkopuolelle. Päätös sisältää myös muita periaatteellisesti tärkeitä näkökohtia.

Kantelu 24.9.2008

Kantelun mukaan ampumaharjoitusvideoiden esittäminen loukkasi Journalistin ohjeiden kohtaa, jossa edellytetään hienotunteisuutta muun muassa rikosten uhreista uutisoitaessa. Videot näytettiin alusta loppuun, niitä sen enempää stilisoimatta, täydellä tarkkuudella.

Kantelijan mielestä ei ole hienotunteista niin varsinaisia kuolonuhreja kuin omaisiakaan kohtaan esittää jo netistä poistettuja videoita: ”Voin vain kuvitella minkälaisen reaktion tämän uutispätkän näkeminen aiheutti uhrien omaisille. Aika härski lopetus tälle oli videossa ampujan esittämä kommentti Goodbye”. Kantelija kysyy, kunnioitetaanko mediassa uhrien muistoa nostamalla esiin murhaaja? Uutisesta jäi kantelun mukaan se kuva kuin ampujasta olisi tehty sankari, hänen ajamansa asia hyväksytty ja kuolemat olisivat olleet oikeutettuja.

Nelosen vastaus 24.10.2008

Päätoimittaja Eero Hyvösen vastauksen mukaan juttu ei ollut uutisointia rikoksen uhreista, vaan poliisin toiminnasta ennen Kauhajoen kouluampumista. Lopussa juttu laajeni ampujan nettiprofiiliksi. Juttu alkaa seuraavasti: ”Muun muassa tämän videon 22-vuotias Matti Juhani Saari laittoi internetiin useita päiviä ennen tämänpäiväistä verilöylyä. Useat ampumista kuvaavat videot saivat myös poliisin kiinnostumaan…”.

Arvioinnin kohteena oli päätoimittajan vastauksen mukaan se, millaisiin toimiin nettivideoiden pohjalta oli tai ei ollut aihetta ryhtyä. Siksi yksityiskohdillakin oli merkitystä. Videoiden näyttämisellä oli tiedonvälitystehtävä.

Ratkaisu

Hyvä journalistinen tapa perustuu jokaisen oikeuteen vastaanottaa tietoja ja mielipiteitä (JO, johdanto). Journalisti on vastuussa ennen kaikkea lukijoilleen, kuulijoilleen ja katselijoilleen. Heillä on oikeus saada tietää, mitä yhteiskunnassa tapahtuu (JO 1). Tiedonvälityksen sisältöä koskevat ratkaisut on tehtävä journalistisin perustein. Tätä päätösvaltaa ei saa missään oloissa luovuttaa toimituksen ulkopuolisille (JO 2). Journalistin on pyrittävä totuudenmukaiseen tiedonvälitykseen (JO 8). Sairaus- ja kuolemantapauksista sekä onnettomuuksien ja rikosten uhreista uutisoitaessa on aina noudatettava hienotunteisuutta (JO 28).

Nelosen uutiset esitti Kauhajoen ampujan nettiin tallettamat videot editoimattomina versioina uutislähetyksessään. Ampuja oli tunnistettavissa. Uutisessa käsiteltiin poliisin aselupaharkintaa ennen ampumisia sekä surmaajan nettiprofiilia.

Kauhajoen joukkosurmaaja ampui kymmenen ihmistä ja lopuksi itsensä. Järjetön ja poikkeuksellinen teko kosketti suoraan uhrien omaisia ja läheisiä sekä välillisesti kaikkia suomalaisia ja muita ihmisiä eri puolilla maapalloa. Tiedotusvälineiden velvollisuus on kertoa tällaisesta tapahtumasta kaikki olennainen – julmiltakin tuntuvat tosiasiat, vaikka ne herättävät voimakkaita tunteita ja jopa vastustusta. Ihmisillä on oikeus tietää, mitä heidän ympärillään tapahtuu.

On välttämätöntä, että media käyttää harkintaa ja suhtautuu hienovaraisesti onnettomuuden uhreihin ja heidän läheisiinsä. Toimitusten on harkittava erityisen tarkkaan, kun on kyse joukkosurmiin ja itsemurhiin liittyvästä aineistosta, jonka surmaaja on itse tuottanut. Sitä esitettäessä voidaan helposti luovuttaa päätösvaltaa toimituksen ulkopuolelle ja levittää tuhoisia malleja muiden käyttöön.

Journalistinen päätösvalta kuuluu toimituksille. Vain ne voivat päättää, mitä ja kuinka laajasti onnettomuuksista kerrotaan. Jos hyvää journalistista tapaa epäillään rikotun, alan itsesääntelyjärjestelmä voi reagoida tapahtumiin kanteluiden perusteella, eikä ulkopuolista tutkintaa tarvita.

Tiedonvälitys on muuttunut lähes reaaliaikaiseksi, ja välineiden välinen kilpailu on koventunut, minkä vuoksi tiedon tarve on valtava. Viranomaisilla on velvollisuus tiedottaa nopeasti kriisitilanteissa. Muutoin toimittajat voivat jäädä liiaksi silminnäkijäkuvausten varaan. Väärät huhut voi estää ja kumota vain oikealla tiedolla. Viranomaisten ja muiden kriisinhallinnassa mukana olevien tahojen onkin suhtauduttava myönteisesti mediaan ja ymmärrettävä sen toiminnan motiivit. Tämä vaatii lisää vuoropuhelua.

Julkisen sanan neuvoston mielestä Nelosen uutisilla oli tässä tapauksessa perusteet näyttää nettipalvelimelta poistetut videot, jotta yleisö pystyi muodostamaan kuvan poliisin toiminnasta ennen ampumisia. Videot myös paljastivat ampujan persoonan ja kasvot niitä mystifioimatta. Videot toivat ihmisille olennaista tietoa kokonaisuuden hallintaan.

Julkisen sanan neuvosto katsoo, että Nelosen uutiset ei ole rikkonut hyvää journalistista tapaa.

Tämä päätös on avattu 4916 kertaa