Lausuma on hyväksytty vuonna 1980.
Radio- ja televisiotoimittajien liitto r.y., Suomen Aikakauslehdentoimittajain Liitto r.y. ja Helsingin Sanomalehtimiesyhdistys r.y. ovat pyytäneet Julkisen Sanan Neuvostolta periaatteellista kannanottoa siitä, missä määrin tunnetun ja julkisuudessa esiintyvän henkilön toiminnasta ja elämäntavoista voidaan julkaista sellaisia tietoja, jotka ns. tavallisen ihmisen kohdalla kuuluisivat hänen suojattuun yksityiselämäänsä.
PÄÄPERIAATTEET
Neuvosto toteaa, että yksityiselämän suoja – josta on säännöstö myös rikoslaissa – koskee periaatteessa kaikkia kansalaisia. Se merkitsee yksilön oikeutta halutessaan pitää tietyt henkilökohtaiset asiansa poissa julkisuudesta. Tiedotusvälineiden kannalta se merkitsee sitä, ettei yksilön suojattuun piiriin kuuluvista asioista yleensä saa julkaista tietoja ilman hänen suostumustaan. Yksityiselämänä suojattavaa aluetta ei ole mahdollista määritellä täsmällisesti. Sen laajuus riippuu monista tekijöistä ja voi vaihdella samankin yksilön kohdalla. Lausuntopyynnössä tarkoitetun kysymyksen osalta erityistä merkitystä on henkilön aseman ja tiedotusvälineiden tehtävien tarkastelulla.
JOUKKOTIEDOTUKSEN TEHTÄVÄT
Joukkotiedotuksen keskeisiä tehtäviä ovat todenmukaisen ja yleiseltä kannalta merkityksellisen tiedon välittäminen, keskustelun ja mielipiteen vaihdon edistäminen sekä yhteiskunnallisen vallankäytön valvominen. Myös viihteellä on nykyaikaisessa joukkotiedotuksessa näkyvä asema.
Julkisen Sanan Neuvosto katsoo, ettei yksityiselämän suojaa tule tulkita niin laajasti, että se olennaisesti vaikeuttaisi tiedotusvälineiden keskeisten tehtävien toteuttamista. Mitä suurempia ja syvällisempiä yhteiskunnallisia vaikutuksia jollakin seikalla on, sitä tärkeämpää on voida julkaista sitä koskevaa tietoa. Yksityiselämän suojaa määriteltäessä on tämän vuoksi otettava huomioon yksilöiden erilaiset vaikutusmahdollisuudet ja yhteiskunnallinen asema.
Henkilön suojapiiri onkin yleensä sitä suppeampi mitä merkittävämmästä vallankäyttäjästä on kysymys. Toisaalta myös muut tekijät kuin vallankäyttö voivat rajoittaa yksityiselämän suojaa. Tietoinen pyrkimys tai asettuminen julkisuuteen esimerkiksi viihteen, kulttuurin tai urheilun piirissä saattaa vaikuttaa henkilön suojan laajuuteen. On myös mahdollista, että henkilö jonkin suorituksensa tai menettelynsä johdosta herättää niin paljon yleistä mielenkiintoa, että se vaikuttaa hänen suojapiiriään supistavasti. Ns. tavallinen ihminenkään ei voi kaikissa tilanteissa vaatia itselleen yhtä suurta yksityiselämän suojaa. Esimerkiksi oleskellessaan julkisella paikalla tai osallistuessaan julkisiin tilaisuuksiin jne., yksilö ei voi vaatia samaa suojaa kuin kotonaan tai muulla yksityisalueella.
HENKILÖN ASEMA
Edellä sanotun perusteella on mahdollista tulkinnan karkeaksi apuvälineeksi laatia seuraava henkilön asemaan perustuva asteikko:
A. Merkittävät vallankäyttäjät politiikan, hallinnon ja elinkeinoelämän alalla,
B. Aikalaishistoriaan kuuluvat, tunnetut, julkisuudessa esiintyvät henkilöt esim. kulttuurin ja viihde-elämän alalla.
C. Tavalliset kansalaiset.
Yksityiselämän suoja on periaatteessa suppein ryhmässä A ja laajin ryhmässä C. On kuitenkin huomattava, ettei asteikkoa voida soveltaa kaavamaisesti, vaan suojan laajuus on tulkittava kussakin yksittäistapauksessa erikseen. Esimerkiksi vallankäyttöasemaa arvioitaessa on otettava huomioon myös paikalliset olosuhteet. Henkilö, joka valtakunnallisen tiedotusvälineen kannalta sijoittuisi C-ryhmään, saattaa pienellä paikkakunnalla kuulua merkittäviin vallankäyttäjiin. Henkilön asemassa voi myös tapahtua muutoksia, jotka vaikuttavat hänen suojansa laajuuteen.
ASIAN MERKITYS
Vaikka henkilön asemalla onkin yksityiselämän suojaa määriteltäessä huomattava merkitys, sitä ei yksin voida pitää ratkaisevana. Tärkeä vaikutus on myös käsiteltävän asian merkittävyydellä. Yleiseltä kannalta vähäpätöinen seikka voi kuulua yksityiselämänä suojattavaan alueeseen, vaikka se liittyisikin vallankäyttäjän tai muun julkisuuden henkilön elämään. Tämä koskee nimenomaan sellaisia henkilökohtaiseen elämänpiiriin kuuluvia asioita, joilla ei ole merkitystä asianomaisen vallankäytön tai muun julkisen roolin kannalta. Toisaalta tieto, jolla on huomattavaa yleistä merkitystä, on voitava julkistaa, vaikka se ei koskisikaan asteikon ylimpiin ryhmiin luettavaa henkilöitä. Tämä on sopusoinnussa sen edellä esitetyn periaatteen kanssa, ettei yksityiselämän suojaa tule tulkita joukkotiedotuksen keskeisiä tehtäviä vaarantavalla tavalla.
JOHTOPÄÄTÖKSET
Lausuntopyynnössä esitetyn kysymyksen osalta voidaan edellä sanotun perusteella todeta, ettei tunnetun ja julkisuudessa esiintyvän henkilön ammatillisiin tehtäviin tai julkiseen rooliin liittyvä toiminta sellaisenaan kuulu suojattuun yksityiselämään. Sitä voidaan niinmuodoin asianomaisen suostumuksettakin tiedotusvälineissä arvioida ja arvostella. Sitä vastoin elämäntapoja koskevat tiedot kuuluvat yleensä julkisuudenkin henkilön yksityiselämään, vaikka heidän suojapiirinsä onkin ns. tavallisen ihmisen suojaa suppeampi. Julkisen Sanan Neuvosto katsoo, että joissakin tapauksissa asianomaisen elämäntapoja koskeva tieto voi liittyä niin läheisesti hänen ammatillisiin tehtäviinsä, että sen julkistaminen on perusteltua. Tämän edellytyksenä on kuitenkin, että käsiteltävällä asialla on huomattavaa yleistä merkitystä.
Silloinkin kun henkilöä koskevan tiedon julkistaminen on perusteltua, sen ei tule ulottua pitemmälle kuin asian käsittelemiseksi on välttämätöntä. Erityistä harkintaa on noudatettava sellaisten tietojen kohdalla, jotka liittyvät asianomaisen fyysisiin tai psyykkisiin ominaisuuksiin tai muutoin läheisesti hänen persoonallisuutensa. Hyvän lehtimiestavan mukaista on huolehtia myös siitä, ettei julkistamisella aiheuteta asianomaiselle tai hänen omaisilleen tarpeetonta kärsimystä.