Kantelu 28.1.2021
Kantelu kohdistuu Ylen 30.12.2020 julkaisemaan nettijuttuun Kotietsinnän yhteydessä ammutun mustan naisen tapaukseen liittyville poliiseille potkut USA:ssa – Breonna Taylorin kohtalo esillä Black Lives Matter -protesteissa.
Kantelun mukaan jutussa on olennainen asiavirhe kohdassa: ”Kotietsintää huumerikosepäilyn vuoksi tehneet poliisit tunkeutuivat varoittamatta asuntoon, jossa Taylor oli poikaystävänsä kanssa.” Kantelun mukaan poliisit varoittivat oman ilmoituksensa mukaan ovella ennen sisälle menemistä, ja varoituksen todisti myös yläkerrassa toisessa asunnossa ollut henkilö. Kantelija myöntää, että monet muut naapurit sanoivat tutkinnassa, etteivät kuulleet poliisin varoittavan ennen asuntoon menoa, mutta kantelijan mukaan tämä todistaa ainoastaan sen, ettei varoitusta kuultu, eikä sitä, että poliisit eivät olisi varoittaneet. Kantelija viittaa The New York Timesin videojuttuun, jossa tapahtumat on käyty kattavasti läpi.
Kantelun mukaan virhe on olennainen, koska juttu käsittelee ampumistapauksen oikeutusta ja poliiseja kohti ampunut henkilö on vedonnut siihen, ettei tiennyt asuntoon tunkeutuneiden olevan poliiseja. Ylelle on ilmoitettu virheestä jutussa olevan verkkolomakkeen kautta.
Päätoimittajan vastaus 29.4.2021
Vastaavan päätoimittajan Jouko Jokisen mukaan toimituksella on oikeus valita juttunsa näkökulma, mikäli jutussa esitetyt asiat ovat jutun tekohetkellä journalistisesti perusteltavissa, kuten tässä tapauksessa oli.
Jutussa esitetty näkökulma on päätoimittajan mukaan perusteltu asiasta saatujen luotettavien lähteiden kuvailun perusteella. Asunnossa ollut mies ja useimmat naapurit ovat The Washington Postin mukaan kertoneet tilanteen menneen, kuten Ylen uutisessa on kuvattu: ”While the officers claim they announced themselves as police, several neighbors and Taylor’s boyfriend, Kenneth Walker, dispute that.”
Päätoimittajan mukaan uutisessa tehtyä johtopäätöstä tukevat myös muut kuvailut tilanteesta. Asunnossa ollut henkilö on yrittänyt ampua poliiseja ja tilanteen voi päätoimittajan mukaan tulkita myös muun todistusaineiston perusteella niin, että ampuminen on tapahtunut nimenomaan poliisien ennalta ilmoittamattomuuden takia. Kyseessä on ollut kotietsintätilanne, joka on paikallisten säännösten mukaan mahdollistanut asuntoon tunkeutumisen varoittamatta siitä etukäteen.
Päätoimittajan mukaan asiasta saadun julkisen tiedon perusteella kantelija on oikeassa siinä, että poliisit ovat omien sanojensa mukaan ilmoittaneet tulostaan, mutta tämä on poliisien väite asiasta. Poliisien näkökulmasta huolimatta heidän toimintansa tilanteessa johti heidän erottamiseen tehtävistään. Tässäkin mielessä uutinen piti paikkaansa. Tapauksen jälkeen Louisville kielsi kyseisten “ei koputusta” -etsintälupien käytön.
Kehittyvässä uutistilanteessa ei päätoimittajan mukaan tarvitse jokaisessa jutussa olla aiheen jokaista näkökulmaa, eikä “täydellistä” totuutta asiasta. Tiedot myös täydentyvät juttu jutulta. Journalismi ei ole esitutkintaa juridisessa mielessä, vaan myös tämän esitutkinnan ja siitä viranomaisten tekemien johtopäätösten seurantaa. Päätoimittajan mukaan kantelun kohteen olevassa jutussa olennaista ei ollut poliisien väitteet tilanteesta, vaan muut asiat. Uutisen kärki kohdistui poliisin potkuihin, heidän syyttämättä jättämiseen sekä siihen, että surmatun henkilön asia oli esillä Black Lives Matter -protesteissa. Tämän lisäksi Yle on tuonut poliisin näkökulman ja väitteet esille useissa aiemmissa jutuissa aiheesta (juttu 1, juttu 2). Linkkausta on tehty jutuissa myös ristiin.
Kun tarkastellaan aiheen uutisointia kokonaisuudessaan, kantelussa mainitun tiedon puutetta yhdessä jutussa ei päätoimittajan mukaan voi tulkita virheeksi, puhumattakaan siitä, että virhe olisi olennainen.
Ratkaisu
JO 20: Olennainen asiavirhe on korjattava viipymättä ja niin, että se tavoittaa mahdollisimman kattavasti virheellistä tietoa saaneen yleisön. Korjaus on julkaistava sekä tiedotusvälineen toimituksellisilla verkkosivuilla että julkaisussa tai kanavassa, jossa virhe on alun perin ollut.
Yle julkaisi nettijutun, jossa kerrottiin uusin käänne Ylen seuraamasta ulkomaan uutisaiheesta. Jutun uutista taustoittavassa osiossa luki, että ”kotietsintää huumerikosepäilyn vuoksi tehneet poliisit tunkeutuivat varoittamatta asuntoon”, vaikka yhdysvaltalaispoliisien oman ilmoituksen ja yhden todistajan mukaan poliisit olivat sekä koputtaneet oveen että ilmoittaneet olevansa poliiseja ennen kuin menivät sisälle asuntoon. Tätä oli käytetty myös perusteluna, kun poliiseja vastaan päätettiin jättää syytteet nostamatta. Useat todistajat eivät kuitenkaan olleet kuulleet poliisin varoittavan tulostaan.
Julkisen sanan neuvosto toteaa, että eri tahojen kertomukset ampumavälikohtausta edeltäneestä poliisien toiminnasta ovat ristiriidassa. Jutusta ei tullut ilmi, että asia oli kiistanalainen. Juttu olisi palvellut lukijaa paremmin, jos siinä olisi kerrottu myös poliisien kanta. Vaikka tilanteesta oli kerrottu rajatusta näkökulmasta, kyseessä ei ollut olennainen asiavirhe vaan epätarkkuus. Asiasta myös kerrottiin monipuolisemmin ja tarkemmin Ylen toisessa jutussa, johon oli linkki kantelun kohteena olevassa jutussa.
Julkisen sanan neuvosto katsoo, että Yle ei ole rikkonut hyvää journalistista tapaa.
Ratkaisun tekivät:
Eero Hyvönen (pj), Mona Haapsaari, Riikka Mäntyneva, Tiina Ojutkangas, Hanna Parhaniemi, Heli Parikka, Kari Pyrhönen, Harto Pönkä, Tuomas Rantanen, Jukka Ruukki ja Henrik Rydenfelt.