PÄÄTÖKSET

Langettava 7577/EJ/21
Kirkko ja kaupunki

Journalistinen päätösvalta, sananvapaus

Päätoimittajan päätös poistaa laajaa yhteiskunnallista keskustelua aikaansaanut kolumni hankaloitti yleisön mahdollisuutta käyttää sananvapauteen kuuluvaa tiedonsaantioikeuttaan. Poistamiseen ei ollut riittäviä journalistisia perusteita.

Langettava 7576/UL/21
Ilta-Sanomat

Lainaaminen

Lehti julkaisi netti- ja printtiversioissaan jutun, joka perustui sen omasta tiedonhankinnasta huolimatta selvästi toisen tiedotusvälineen skuuppiin. Lehti mainitsi lähteen puutteellisesti ja vain jutun leipätekstissä. Lähde olisi pitänyt mainita myös nettijutun otsikossa ja printtilehden kansinostossa.

Vapauttava 7543/A/20
Suomen Kuvalehti

Olennainen asiavirhe, samanaikainen ja jälkikäteinen kuuleminen, lähdekritiikki, tietojen tarkistaminen, tosiasiat ja mielipiteet

Erittäin kielteiseen julkisuuteen joutunutta paikallispoliitikkoa kuultiin jutussa niukasti, mutta riittävästi. Lehdellä ei ollut velvollisuutta siteerata kantelijan tutkintavankeudesta lähettämää viestiä laajemmin. Jutusta kävi ilmi, että se perustui suurelta osin kantelijan kanssa tekemisissä olleiden ihmisten kokemuksiin ja tulkintoihin. Jutussa oli myös perusteltu nimeämättömien lähteiden käyttö uskottavasti, eikä siinä ollut olennaisia asiavirheitä.

Vapauttava 7542 & 7604/PL/21
Ruovesi-lehti

Yksityisyydensuoja

Lehti julkaisi koronavirukselle altistumisen vuoksi karanteenissa olleiden kunnan johtoryhmän jäsenten nimet. Se ei loukannut heidän yksityisyyttään.

Vapauttava 7525/A/20
Seiska

Yksityisyydensuoja

Julkisuuden henkilön puolison verotietojen julkaiseminen ei loukannut hänen yksityisyyttään. Puolison yksityisyydensuoja oli mediahuomion myötä kaventunut ja tulotietojen julkaisulle oli journalistiset perusteet.

Vapauttava 7521/YLE/20
Yle

Olennainen asiavirhe, otsikko, totuudenmukainen tiedonvälitys

Yle teki nettijuttunsa otsikossa journalistisen tulkinnan tieteellisen tutkimuksen tuloksesta. Vaikka otsikko oli kärjistetty, kyseessä ei ollut olennainen asiavirhe. Jutussa tarkentui, mihin otsikon tulkinta perustui.

Vapauttava 7511/UL/20
Turun Sanomat

Totuudenmukainen tiedonvälitys, tietojen tarkastaminen, olennainen asiavirhe, kielteinen julkisuus

Lehti arvosteli jutussaan seurakunnan asettaman toimikunnan roolia. Toimikunnan jäsenet eivät olleet jutusta laajemmin tunnistettavissa. Jutussa ei ollut olennaisia asiavirheitä.

Langettava 7510/R/20
Radio Suomipop

Lainaaminen

Radion aamuohjelma käsitteli lehdistökatsauksessaan päivän uutisaiheita. Muiden tiedotusvälineiden uutisilla oli ohjelmassa niin keskeinen rooli, että lähteet olisi pitänyt mainita.

Langettava 7498/AL/20
Seiska

Yksityisyydensuoja

Lehti kertoi, että julkisuuden henkilö oli raskaana. Kantelija ei ollut kaventanut omalla toiminnallaan yksityisyydensuojaansa siinä määrin, että hänen raskautensa alkuvaiheesta olisi voinut kertoa ilman hänen suostumustaan.  

Vapauttava 7495/PL/20
Ylöjärven Uutiset

Kielteinen julkisuus, jälkikäteen kuuleminen, mielipiteet ja tosiasiat, lähdekritiikki, olennainen asiavirhe

Kantelija joutui jutussa kielteiseen julkisuuteen. Julkisuus ei kuitenkaan ollut kantelijan aseman huomioon ottaen niin kielteistä, etteikö sitä olisi voinut korjata jälkeenpäin kuulemisella. Kantelija kutenkin kieltäytyi jälkikäteisestä kuulemisesta.

Langettava 7477/YLE/20
Yle

Yksityisyydensuoja, kuvan harhaanjohtava käyttö, olennainen asiavirhe

Päihtynyt kantelija oli tunnistettavissa koronapandemiaan liittyvän Ylen tv-uutisjutun kuvituksena olleesta videosta. Se loukkasi hänen yksityisyyttään.
 

Langettava 7469/SL/20
Savon Sanomat

Otsikko, olennainen asiavirhe, totuudenmukainen tiedonvälitys, samanaikainen kuuleminen, tietojen tarkistaminen, mielipiteet ja tosiasiat, lähdekritiikki

Jutun otsikossa väitettiin, että jalkapalloseuran toimihenkilö olisi altistanut koko helsinkiläisjoukkueen, vaikka lehden tiedossa oli, että tartuntatautilääkärin selvityksen mukaan joukkueessa ei ollut tapahtunut altistumisia. Lehti ei korjannut virhettä, vaikka se sai asiasta perustellun korjauspyynnön.

Vapauttava 7460/SL/20
Helsingin Sanomat

Nimi rikosuutisissa, kielteinen julkisuus, oma kannanotto

Lehti sai kertoa kantelijan ja hänen yrityksensä tunnistetiedot jutussa, jossa kerrottiin siivousalan työntekijöiden hyväksikäytöstä. Kantelija ja hänen yrityksensä joutuivat jutussa kielteiseen julkisuuteen, ja lehti yritti kuulla kantelijaa samassa yhteydessä, mutta kantelija ei vastannut lehden yhteydenottoihin. 

Vapauttava 7457/SL/20
Ilta-Sanomat

Totuudenmukainen tiedonvälitys, olennainen asiavirhe, lähdekritiikki, mielipiteet ja tosiasiat

Päihdehoitoa kriittisesti käsitelleessä jutussa ei ollut olennaisia asiavirheitä eivätkä tosiasiat sekoittuneet mielipiteisiin. Kyseessä oli kiistanalainen aihe, josta eri toimijat toivat esille omia mielipiteitään, mikä kävi selkeästi ilmi jutusta.

Langettava 7446/SL/20
Vasabladet

Yksityisyyden suoja, olennainen asiavirhe

Lehti julkaisi jutun, jossa haastateltava kertoi koronatartunnan vuoksi tehohoitoon joutuneesta ystävästään. Tämän sairauden kulkua käsiteltiin jutussa niin laajasti ja yksityiskohtaisesti, että tarinan kertominen olisi edellyttänyt asianomaisen suostumuksen.

Vapauttava 7445/SL/20
Hämeen Sanomat

Rikosepäillyn tunnistaminen, totuudenmukainen tiedonvälitys, olennainen asiavirhe

Lehti kertoi kaupunginvaltuutetun olevan epäiltynä muun muassa ympäristörikosepäilyn käsittävässä kokonaisuudessa. Yleisöllä on oikeus saada tietää asioista, joilla voi olla vaikutusta luottamushenkilön uskottavuuteen. Valtuutettu sai myös kertoa oman näkemyksensä asiasta jutussa.

Vapauttava 7440/SL/20
Kouvolan Sanomat

Yksityisyyden suoja

Lehti julkaisi uutisen, jossa kerrottiin, että paikallisessa lukiossa annetaan osa opetuksesta etäyhteydellä henkilökunnan jäsenten mahdollisen koronavirusaltistumisen vuoksi. Kyseiset henkilökunnan jäsenet oli mahdollista tunnistaa jutussa kerrottujen tietojen perusteella, mutta heidän mahdollisesta altistumisestaan kertominen ei loukannut heidän yksityisyyden suojaansa.

Vapauttava 7438/SL/20
Helsingin Sanomat

Virheen korjaus, tietojen tarkistaminen

Nyt-liitteen menot-sivuilla julkaistuissa näyttelyn aukioloajoissa oli virhe kahtena perättäisenä viikkona. Lehti julkaisi korjauksen saatuaan tiedon virheestä.

Vapauttava 7434/SL/20
Iltalehti

Olennainen asiavirhe, totuudenmukainen tiedonvälitys, tietojen tarkistaminen, otsikko, yksityisyyden suoja

Lehti kertoi toista tiedotusvälinettä lainaten lööpissään, että julkisuuden henkilö kärsi koronan jälkitaudista. Nettijutun otsikossa taas todettiin, että hänellä oli aistiharhoja. Lehdellä oli riittävät perusteet otsikoissa käyttämilleen ilmaisuille, ja niille myös löytyi jutuista kate.

Vapauttava 7420/SL/20
Ilkka-Pohjalainen

Olennainen asiavirhe, totuudenmukainen tiedonvälitys, lähdekritiikki

Marjanpoiminnasta kertoneesta jutusta saattoi saada harhaanjohtavan kuvan siitä, kuinka suuri osa Suomessa poimituista luonnonmarjoista on ulkomaisten poimijoiden keräämiä. Jutun kokonaisuudesta kävi kuitenkin riittävästi ilmi, että prosenttiosuudella viitattiin myyntiin kerättyihin marjoihin. Jutussa ei siten ollut olennaista asiavirhettä. Äänestyspäätös 11–2. Päätöksen lopussa eriävä mielipide.

<< 1 2 3 4 5 6 7 8  ... >> 

Langettava 7576/UL/21

Vastaaja: Ilta-Sanomat

Asia: Lainaaminen

Ratkaistu: 7.4.2021

Lehti julkaisi netti- ja printtiversioissaan jutun, joka perustui sen omasta tiedonhankinnasta huolimatta selvästi toisen tiedotusvälineen skuuppiin. Lehti mainitsi lähteen puutteellisesti ja vain jutun leipätekstissä. Lähde olisi pitänyt mainita myös nettijutun otsikossa ja printtilehden kansinostossa.

Kantelu 22.1.2021

Kantelu kohdistuu Ilta-Sanomien 15.1.2021 julkaisemaan kansiuutiseen ”Välit ystäviin katkesivat täysin. Maisa Torpasta useita rikosilmoituksia” sekä samana päivänä julkaistuun printtijuttuun ”Tuttavat tekivät Torpasta useita rikosilmoituksia”. Kantelu kohdistuu myös Ilta-Sanomien 14.1.2021 kello 16.13 julkaisemaan nettijuttuun ”Poliisi selvittää: Tuttavat tehneet useita rikosilmoituksia Maisa Torpasta”. Kantelija on Seiska-lehti ja sen päätoimittaja Jari Peltomäki.

Kantelun mukaan kyseinen uutinen oli julkaistu Seiskan 14.1.2021 ilmestyneessä printtinumerossa 2/2021 kansiuutisena ”Maisasta useita rikosilmoituksia” sekä lehden sivuilla 6–9 julkaistussa jutussa ”Lopeta perheeni kiusaaminen, Maisa!”. Seiska uutisoi asiasta myös verkkosivuillaan 14.1.2021 jo kello 6.01. 

Kantelun mukaan Seiskan neljän sivun laajuisessa jutussa uutisoitiin Maisa Torppaa koskevista tutkintapyynnöistä poliisille, hänen tekemistään aiheettomista lastensuojeluilmoituksista sekä hänen ja hänen entisten ystäviensä välirikosta. Kantelun mukaan jutusta kävi ilmi, että Seiska oli haastatellut 10 henkilöä, jotka olivat kertoneet tapauksesta. Yksi lähteistä esiintyi jutussa omalla nimellään ja kuvallaan. Juttua oli kantelun mukaan työstetty Seiskassa päiväkausia. 

Kantelun mukaan Ilta-Sanomien nettijuttu julkaistiin heti samana päivänä Seiskan jutun kanssa ja IS:n printtilehden kansiuutisena heti seuraavana päivänä 15.1.2021. Kantelun mukaan Ilta-Sanomien toimittaja oli haastatellut julkisuuden henkilön lähipiiriä ja saanut lähteiltään hyvin pitkälti samat tiedot kuin Seiskassa oli julkaistu edellisenä päivänä. Kantelun mukaan julkaisuajankohdat huomioon ottaen mitään kovinkaan laajaa omaa selvittelyä ei Ilta-Sanomissa ollut ehditty tehdä. 

Kantelun mukaan Ilta-Sanomat julkaisi jutun kansiuutisena, ilman lähdeviittausta lehden kannessa, jutun otsikossa tai sen ingressissä. Kantelun mukaan jutun leipätekstissä mainittiin Seiskan kertoneen lastensuojeluilmoituksista ensimmäisenä, mutta siinäkään ei tuotu esiin, että Seiskan jutussa käsiteltiin myös ja nimenomaan julkisuuden henkilöön kohdistuvia rikosilmoituksia. Sama koskee myös Ilta-Sanomien 14.1.2021 julkaistua verkkouutista.

Kantelun mukaan Seiskan jutun kärkenä eivät olleet lastensuojeluilmoitukset, vaan kansiotsikostakin ilmenevästi nimenomaan tutkintapyynnöt poliisille. Kantelun mukaan on selvää, ettei IS:n vain jutun sisään sijoittama lähdeviittaus ole riittävä silloin, kun lehteä myydään kansijutulla.

Kantelussa vedotaan Journalistin ohjeeseen 7, jonka mukaan toisen työtä käytettäessä on noudatettava hyvää tapaa ja lähde on mainittava, kun käytetään toisen julkaisemia tietoja. Kantelussa vedotaan myös JSN:n periaatelausumaan nro 4279/L/10 toisen työn lainaamisesta, jonka mukaan lähde on mainittava jo otsikoissa tai heti jutun alussa, mikäli juttu ei sisällä omaa tiedonhankintaa tai lähdemateriaalilla on jutussa hallitseva rooli. Lööpissä ja pääuutissivulla lähde on näissä tapauksissa mainittava aina. 

Kantelun mukaan Ilta-Sanomien jutuissa ei ollut mitään merkittävää omaa sisältöä. Juttuihin oli kantelun mukaan pyydetty pitkälti samat kommentit joiltain julkisuuden henkilön läheisiltä kuin Seiskassa. Kantelun mukaan jutun idea, sisältö ja uutiskärki oli kertoa Seiskan edellisenä päivänä juuri julkaisemat tiedot.

Päätoimittajan vastaus 23.3.2021

Ilta-Sanomien vastaava päätoimittaja Johanna Lahden mukaan Seiska oli julkaissut 14.1.2021 kello 6.01 laajan jutun, jossa julkisuuden henkilön entiset ystävät olivat kertoneet näkemyksiään hänestä. Nelisivuisen jutun kantavana teemana olivat päätoimittajan mukaan ex-ystävien arviot julkisuuden henkilön käytöksestä, motiiveista sekä näkemykset julkisuuden henkilöstä ihmisenä ja puolisona. Kuten jutun ingressissä kerrottiin: ”Jätä minut rauhaan, tv:stä tuttu Sahra Ali puuskahtaa lapsensa kummitädille Maisa Torpalle. Nyt kymmenen ex-ystävää tekee hyytäviä paljastuksia kohublondista.” Päätoimittajan mukaan rikosprosessi oli ollut Seiskan jutussa sivuroolissa: siitä oli jutussa vain lyhyt maininta, vaikka asia olikin Seiskan kannessa.  

Päätoimittaja toteaa, että kantelija arvioi, että julkaisuajankohdat huomioon ottaen mitään kovinkaan laajaa omaa selvittelyä ei Ilta-Sanomissa olisi ehditty tehdä. Kantelija on oikeassa siinä, että ko. ajassa IS tuskin olisi saanut selville kaikkea sitä, mitä Seiska oli kertonut julkisuuden henkilön henkilökohtaisesta elämästä. Päätoimittajan mukaan kuitenkin sekä IS:n verkko- että printtijutun pääpointti ei ollutkaan tämä, vaan rikostutkinta, josta oli pyritty saamaan omia tietoja. Päätoimittajan mukaan tätä rikosprosessin tilannetta oli selvittänyt juttua varten kaksi viihdetoimittajaa ja yksi rikostoimittaja. IS oli päätoimittajan mukaan saanut työpäivän aikana runsaasti omaa materiaalia aiheesta omista lähteistään ja haastattelemalla useita ihmisiä, ja pystyi siten julkaisemaan oman juttunsa kello 16.13.  

Päätoimittaja on eri mieltä kantelijan näkemyksestä, jonka mukaan ”mitään merkittävää omaa sisältöä” Ilta-Sanomien jutussa ei ollut. Päätoimittajan mukaan IS oli kertonut jo ingressissään , että rikosilmoitusten nimikkeinä olivat muun muassa kunnianloukkaus ja perätön ilmianto. Ainakin yksi rikosilmoituksista oli IS:n tiedon mukaan edennyt esitutkintavaiheeseen. Päätoimittajan mukaan Seiskan jutussa kerrottiin, että ”rikosnimikkeinä ovat kunnianloukkaus ja laiton uhkaus”. Päätoimittaja painottaa, että ilmianto ja uhkaus ovat eri asioita. Päätoimittajan mukaan Seiskassa ei ollut myöskään tietoa siitä, että yksi rikosilmoituksista oli edennyt esitutkintavaiheeseen. Samoin IS kertoi, että rikosilmoitusten tekijänä oli myös henkilö, joka ei ollut tavannut julkisuuden henkilöä. Häntä oli myös haastateltu ja hän kertoi kokemuksistaan Instagramissa muun muassa näin: ”Jouduin sulkemaan koko tilin, kun sinne rupesi ropisemaan viestejä. Sitten keskustelupalstat alkoi olla täynnä nimeäni, firmojen nimeä ja ex-puolisoni nimeä.” Päätoimittajan mukaan tätä tietoa ei ollut Seiskan jutussa. IS oli myös nähnyt rikosilmoitukset, mikä kerrotaan jutussa.  

Päätoimittajan mukaan Seiskan jutusta ei löydy tietoja siitäkään, että myös julkisuuden henkilö väitti vastaavasti muiden loukanneen häntä.  IS paljasti myös, että kyse oli rikosprosessin osalta kirjoittelusta, joka oli tapahtunut sosiaalisessa mediassa. Kuten jutussa todettiin, IS tavoitti myös julkisuuden henkilön itsensä, toisin kuin Seiska, mutta tämä ei tuossa vaiheessa ollut halunnut kommentoida asiaa. 
Päätoimittaja toteaa, että Ilta-Sanomat on toiminut Julkisen sanan neuvoston toisen työn lainaamista koskevaan periaatelausuman mukaisesti mainitessaan jutuissaan Seiskan linkittäessään jutun Seiskan juttuun.  

Päätoimittajan mukaan Ilta-Sanomien juttu sisälsi omaa tiedonhankintaa. Seiskaa ei siteerattu yhdenkään virkkeen osalta sellaisenaan eli lähdemateriaalilla ei ole jutussa hallitsevaa roolia.  

Päätoimittaja toteaa, että Ilta-Sanomat on pyrkinyt toimimaan JSN:n viimeaikaisten vastaavien vapauttavien päätösten mukaisesti. Vastaavia tapauksia koskevia päätöksiä on IS:n osalta useita.  

IS katsoo, että kantelun kohteena olevassa IS:n uutisessa oli runsaasti omaa tiedonhankintaa. IS ei siteeraa Seiskaa sellaisenaan ja IS:n omat toimittajat olivat haastatelleet itse joukon ihmisiä sekä hankkineet tietoja muista lähteistä. Lisäksi todettakoon, että Seiskan ja IS:n jutut olivat myös lähtökohtaisesti hyvin erilaiset: Seiska kertoi laajasti ja perusteellisesti ex-ystävien näkemyksistä julkkiksesta henkilönä, IS taas keskittyi rikosprosessiin. 

Ratkaisu

JO 7: Myös toisen työtä käytettäessä on noudatettava hyvää tapaa. Lähde on mainittava, kun käytetään toisen julkaisemia tietoja.

Periaatelausuma lainaamisesta (2010): http://www.jsn.fi/periaatelausumat/lainaaminen/

Ilta-Sanomat kertoi nettijutussaan ja seuraavan päivän printtijutussaan julkisuuden henkilöön kohdistuneista rikosilmoituksista, joita tämän ystävät olivat hänestä tehneet. Seiska oli kertonut samasta asiasta Ilta-Sanomien nettijutun julkaisupäivän aamuna. Seiskan jutussa käsiteltiin laajasti rikosilmoituksiin johtaneita tapahtumia. 

Julkisen sanan neuvosto toteaa, että vaikka Ilta-Sanomien juttu poikkesi tyyliltään Seiskan jutusta ja  sisälsi myös omaa tiedonhankintaa, oli Seiskan julkaisemilla tiedoilla jutussa hallitseva rooli. Juttujen ajallinen yhteys oli selvä, ja kyse oli selvästi Seiskan skuupista. Vaikka Ilta-Sanomat oli laajentanut juttuaan, se perustui kuitenkin suurelta osin Seiskan tekemään työhön.

Ilta-Sanomat oli merkinnyt Seiskan lähteekseen vain juttujensa leipäteksteissä mainiten ainoastaan, että Seiska kertoi ensimmäisenä lastensuojeluilmoituksista. Seiskan skuuppi oli kuitenkin se, että julkisuuden henkilöön kohdistui useita rikosilmoituksia. Tämän Ilta-Sanomat oli myös nostanut juttujensa kärjeksi, otsikkoihin ja lehden kanteen.

Neuvoston periaatelausuma lainaamisesta edellyttää, että jos lähdemateriaalilla on jutussa hallitseva rooli, verkossa lähde on kerrottava jo otsikossa ja printissä joko jutun otsikossa tai heti jutun alussa. Lisäksi neuvosto on edellyttänyt tällaisissa tapauksissa lähteen merkitsemistä myös printtijutun kansinostoon.

Julkisen sanan neuvosto katsoo, että Ilta-Sanomat on rikkonut Journalistin ohjeiden kohtaa 7 ja antaa sille huomautuksen.

 

Ratkaisun tekivät:
Eero Hyvönen (pj), Valtteri Kujansuu, Kyösti Karvonen, Heidi Finnilä, Valpuri Mäkinen, Riikka Mäntyneva, Alma Onali, Aija Pirinen, Margareta Salonen, Tuomas Rantanen, Henrik Rydenfelt, Tuomo Törmänen.

Tämä päätös on avattu 1109 kertaa