Kantelu 14.12.2020
Kantelu kohdistuu Suomen Kuvalehden 16.10.2020 printtilehdessään julkaisemaan juttuun ”Pelon politiikka”.
Kantelun on tehnyt henkilö, jonka poliittista uraa ja väkivaltarikosepäilyjä jutussa käsitellään. Kantelun mukaan juttu on kirjoitettu hyvin paljolti ilman nimeään jutussa esiintyvien haastateltavien kertomusten varaan. Kantelun mukaan lukijat eivät voi erottaa, mikä jutussa on faktaa ja mikä nimettömien kommentoijien mielipiteitä ja niiden pohjalta kirjoitettua sepitettä. Kantelun mukaan lehti ei ole suhtautunut tietolähteisiinsä kriittisesti, vaikka poliittisilla vastustajilla on selkeä intressi vahingoittaa kommenteillaan kantelijaa ja kantelijaan liittyvää kilpailevaa poliittista yhdistystä sekä heidän kuntavaalilistaansa. Kantelun mukaan jutussa ei myöskään millään tavalla avattu, kuinka nimettöminä esitettyjen asioiden ja väitteiden luotettavuus olisi varmistettu, vaan nimettömät kommentit ja väitteet esitettiin sellaisenaan, vaikka jutusta aiheutui kantelijalle erittäin kielteistä julkisuutta ja lehti oli perustellut julkaisseensa kantelijan nimen tämän yhteiskunnallisen toiminnan vuoksi. Kantelun mukaan haastateltujen nimettömyys jutussa tarjosi heille periaatteessa avoimen foorumin esittää perättömiä väitteitä vahingoittamis- ja hyötymistarkoituksessa.
Kantelijalle tarjottiin mahdollisuus kommentoida hänestä esitettyjä väitteitä ennen jutun julkaisua, mutta kantelijan mukaan hänen vastauksiaan ei otettu jutussa käytännössä ollenkaan huomioon. Kantelijan vastaukset käsittivät 8–9 sivua perusteluita ja todisteita, mutta jutussa näitä vastauksia referoitiin kantelijan mukaan vain muutamalla sanalla.
Kantelija katsoo kertoneensa toimittajalle ennen jutun julkaisemista, että useat jutussa esitetyt väitteet eivät pitäneet paikkaansa ja pyytäneensä toimittajaa tarkistamaan tiedot. Kantelun mukaan toimittaja ei ollut tehnyt tarkistusta tai ei ainakaan huomioinut kantelijan vastausta ja asioiden oikeaa tilaa juuri mitenkään jutussa. Kantelija on ottanut esimerkiksi toimittajalle vinkkaamansa julkisen videotallenteen perussuomalaisten puoluekokouksesta, josta hänen mukaansa selviää totuus seuraavasta jutun kohdasta: ”Nyt puoluekokouksessa toteutettiin kuitenkin poikkeuksellinen operaatio, jossa puoluevaltuustoon esitettiin viime hetkellä uutta kokoonpanoa. Esitys tyrmättiin äänestyksessä. Viisi SK:n haastattelemaa perussuomalaista kertoo [kantelijan] myöntäneen, että hän tuki vaihtoehtoisen nimilistan tuomista äänestykseen ja teki töitä hankkeen eteen. [Kantelija] kiistää SK:lle asianajajansa välityksellä olleensa kokoamassa vaihtoehtoista nimilistaa tai tehneensä puoluekokouksessa esityksiä sen puolesta. ’[Tämä on] perätön väite’, [kantelija] kirjoittaa. Asiakirjoja hänen roolistaan operaatiossa ei ole.”
Kantelija kysyy, miksi lehti ei voinut tuoda jutussa esille esimerkiksi sitä, että puoluekokouksen videotallenteella ei näy kantelijan tekemiä esityksiä ja että kantelijalla on todisteet siitä, ettei hänellä ollut mitään tekemistä puoluekokouksessa esitetyn vaihtoehtoisen nimilistan kanssa.
Kantelija on lähettänyt jutun julkaisemisen jälkeen lehdelle korjaus- ja vastinepyynnöksi nimeämänsä viestin. Kantelija on pyytänyt ”vastineensa” julkaisemista haastattelun muodossa tai muussa muodossa. Kantelun mukaan jutussa oli niin paljon asiavirheitä ja vääriä väitteitä, että kokonaan uuden jutun tekemiselle olisi ollut perusteet. Kantelun mukaan korjaamatta jätetyt virheet ja väittämät olivat olennaisia siinä, millainen väärä ja hyvin kielteinen kuva kantelijasta syntyi jutun perusteella.
Seuraavassa on listattu ne jutun kohdat, joissa oli kantelun mukaan asiavirhe, jota lehti ei korjannut sekä kantelijan perustelut väitteelleen.
Asiavirhe 1. Jutun kohta: ”Vuonna 2015 [Kantelija] tarjosi itseään järjestön puheenjohtajaksi. Ehdotuksesta äänestettiin ja tuore haastaja hävisi arvalla. ’Tuntui hyvin häiritsevältä, että aivan uusi ihminen on ensimmäisenä sitä mieltä, että hän olisi ainoa oikea puheenjohtaja yhdistykselle’, kuvaa yksi aktiivi.”
Kantelijan mukaan hän ei tarjonnut itseään puheenjohtajaksi, vaan eräs yhdistyksen jäsen teki yhdistyksen syyskokouksessa esityksen, jota kokousväen keskuudesta kannatettiin, joten asia meni äänestykseen. Kantelijan mukaan hän ei myöskään ollut ”uusi ihminen yhdistyksessä”, vaan oli ollut jäsenenä ja aktiivina jo 2–3 vuotta.
Asiavirhe 2. Jutun kohta: ”Noustuaan Keski-Suomen perussuomalaisten nuorten puheenjohtajaksi vuonna 2016 [kantelija] vei järjestön Jyväskylän Lounaispuistossa järjestettyyn Suomi – Yhteinen asiamme -tapahtumaan.”
Kantelijan mukaan hän ei vienyt yhdistystä yksinään tapahtumaan, vaan yhdistyksen hallituksen niukka enemmistö oli sitä mieltä, että tapahtumaan voi osallistua – jos hallitus olisi ollut toista mieltä, tapahtumaan ei olisi osallistuttu.
Asiavirhe 3. Jutun kohta: ”Tammikuussa 2017 hän ilmoitti haastavansa perussuomalaisten puheenjohtajan Timo Soinin.”
Kantelijan mukaan hän ilmoittautui puheenjohtajakisaan vuoden 2016 lopulla loka- tai marraskuussa.
Asiavirhe 4. Jutun kohta: ”Keväällä 2018 [kantelija] ilmoitti haluavansa ehdokkaaksi vuoden 2019 eduskuntavaaleihin. Paikallisyhdistyksen hallitus tuki ehdokkuutta, mutta piirin hallitus tyrmäsi.
[Kantelija] vaati asiasta uutta äänestystä kevätkokouksessa. Poikkeuksellisesti pyyntö hyväksyttiin ja [kantelijan] tukijat saivat pitää kannatuspuheenvuoroja.”
Kantelijan mukaan hän ei itse vaatinut uutta äänestystä, vaan kevätkokouksessa eräs kaupunginvaltuutettu esitti, että kantelija tulisi ottaa eduskuntavaaliehdokkaaksi. Kantelijan mukaan hänen ehdokkuutensa puolesta puhui muun muassa henkilöitä, joita kantelija ei ennalta tuntenut. Kantelijan mielestä siinä, että piiriyhdistyksen kevätkokousedustaja tekee esityksen eduskuntavaaliehdokkaasta kevätkokouksessa, jossa käsitellään eduskuntavaaliehdokkaiden valintaa, ei ole mitään poikkeuksellista. Mitään poikkeuksellista ei kantelijan mukaan ole myöskään siinä, että tällainen esitys otetaan käsittelyyn.
Asiavirhe 5. Jutun kohta: ”Vuoden 2018 syksy oli Keski-Suomen perussuomalaisille sekava ajanjakso. Oudot tapahtumat huipentuvat, kun [kantelijan] himoitseman eduskuntavaaliehdokkaan paikan saaneen [nimi poistettu] postilaatikosta löytyi paketti.”
Kantelijan mukaan kyseisen henkilön eduskuntavaaliehdokaspaikka oli naispaikka, joten sillä ei ollut vaikutusta kantelijan mahdolliseen ehdokaspaikkaan.
Asiavirhe 6. Jutun kohta: ”Helmikuussa hän ilmoitti tavoittelevansa puoluesihteeri Riikka Slunga-Poutsalon paikkaa.”
Kantelijan mukaan Slunga-Poutsalo oli jo ilmoittanut, ettei jatka puoluesihteerin tehtävissä, kun kantelija päätti lähteä tavoittelemaan paikkaa. Jos paikka ei olisi ollut ”auki”, kantelijan mukaan hän ei olisi todennäköisesti lähtenyt tavoittelemaan paikkaa.
Seuraavaksi on listattu ne jutun kohdat, joissa oli kantelun mukaan häneen kohdistuva ”väärä väittämä”, jota lehti ei korjannut sekä kantelijan perustelut väitteelleen.
Väärä väittämä 1. Jutun kohta: ”Kokouksista monelle jäi mieleen se, että [kantelija] seisoskeli sotilaallisessa asennossa. ’Voi olla, että patsastelu johtui selkäkivuista, mutta pohjimmiltaan se tuntui oman läsnäolon korostamiselta.’ [Kantelija] saattoi tulla lähelle keskustelukumppanin kasvoja ja tuijottaa pistävästi. Osa puoluetovereista koki tämän painostavaksi.”
Kantelija kysyy, miksi lehti ei huomioinut hänen ennen jutun julkaisemista toimittajalle lähettämäänsä vastausta, jossa hän perusteli seisomistapaansa muun muassa sen terveellisyydellä ja kertoi näkemyksensä väitetystä lähelle kasvoja puhumaan tulemisesta.
Väärä väittämä 2. Jutun kohta: ”[Kantelija] ei tuonut julki yhteyksiä äärioikeistolaisiin järjestöihin. Välillä hän antoi kuitenkin vaikutelman, että niitä voisi olla.”
Kantelijan kysyy, millä perustein lehti antaa ymmärtää, että kantelijalla on tai oli jutussa viitattuna aikana äärioikeistokytköksiä. Kantelija kirjoittaa, että hänellä ei ollut mitään sen erikoisempia yhteyksiä äärijärjestöihin ja että kuntavaalien aikaan jotkut Soldiers of Odin -katupartion jäsenet kannattivat kantelijaa ja kantelija kannatti katupartioita yleisellä tasolla.
Väärä väittämä 3. Jutun kohta: ”’Muiden ryhmien kanssa ei pitänyt käydä yhteistyötä. Eri mieltä olevien kanssa puhuminen ja kompromissien tekeminen olivat hänelle ylipäätään vaikeita asioita’, toinen aktiivi kertoo.”
Kantelija on asiasta eri mieltä ja katsoo pyrkineensä kompromisseihin ja yhteistyöhön sekä hakeutuneensa keskusteluihin eri mieltä olevien kanssa.
Väärä väittämä 4. Jutun kohta: ”[Kantelija] sai kokouksissa apua tukijoiltaan, joita hän oli vetänyt mukanaan perussuomalaisiin.”
Kantelijan mukaan hän ei ”ole mitenkään ihmeellisesti vetänyt” tukijoitaan perussuomalaisiin. Kantelijan mukaan hän oli samoilla linjoilla niin vanhojen kuin uusienkin perussuomalaisten jäsenten kanssa.
Väärä väittämä 5. Jutun kohta: ”Silminnäkijä raportoi puoluetoimistolle, että [kantelija] oli uhkaillut puolueen Jyväskylän valtuustoryhmän kokouksessa toista henkilöä ja marssinut tätä kohti nyrkit pystyssä.”
Kantelijan mukaan väitettyä ei ole koskaan tapahtunut. Kantelija kysyy, miksi hänen toimitukselle ennen jutun julkaisemista lähettämäänsä vastausta väitteeseen ei ole huomioitu jutussa.
Väärä väittämä 6. Jutun kohta: ”Paikallisaktiivien mukaan [kantelija] saattoi vielä [puolueesta] erottamisen jälkeen toimia kuin olisi puolueen jäsen. ’Hän tuli välillä seisoskelemaan perussuomalaisten teltan liepeille’, yksi kertoo.”
Kantelijan mukaan hän ei ole erottamisen jälkeen toiminut kuin olisi puolueen jäsen eikä kantelijan erottamisen jälkeen perussuomalaisilla edes oikein ollut telttatapahtumia pitkään aikaan. Kantelijan mukaan kantelija on erottamisen jälkeen ollut vain yhdessä telttatapahtumassa mukana tai sen liepeillä. Se oli vuodenvaihteessa 2019–2020 ja tapahtuman järjesti puolueesta erotettu Jyväskylän Perussuomalaiset ry eli nykyinen Perusjyväskyläläiset ry.
Päätoimittajan vastaus 5.3.2021
Vastaavan päätoimittajan Matti Kalliokosken mukaan artikkelin aihe liittyy Suomen oloissa poikkeukselliseen rikostutkintaan, jossa vakavan väkivaltarikoksen motiivin epäillään olleen poliittinen. Tapausta vastaavat rikosepäilyt ovat Suomen historiassa hyvin harvinaisia. Kyse on siis yhteiskunnallisesti erittäin merkittävästä aiheesta.
Päätoimittajan mukaan artikkeli pyrki taustoittamaan ja syventämään poliittisia jännitteitä, joilla on mahdollinen yhteys tutkittuun rikokseen. Sen takia oli keskeistä kertoa myös kantelijan poliittisesta toiminnasta. Kantelija on ollut kotikaupunkinsa politiikassa merkittävässä roolissa ja istunut tapahtumahetkellä myös kaupunginhallituksen jäsenenä. Kantelija oli jutun tekemisen aikana ja pitkään epäiltynä rikostutkinnassa murhan yrityksestä.
Päätoimittajan mukaan artikkelissa taustoitetaan ilmiötä, jossa paikallistason politiikassa levisi pelon politiikan ilmapiiri. Tekstissä kuvaillaan sekä kantelijan poliittiseen uraan liittyneitä ristiriitoja ja konfliktitilanteita, mutta myös hänestä ja poliittisesta toiminnastaan esitettyjä myönteisiä arvioita.
Päätoimittajan mukaan lehti on tehnyt artikkelia neljä viikkoa huolellisesti, mittavaan asiakirja-aineistoon perehtyen ja laajasti eri näkökulmista asioita tarkastelleita henkilöitä kuullen. Myös kantelijaa itseään on kuultu. Juttuun liittyvät journalistiset ratkaisut on pohdittu perinpohjaisesti, aiheen ja tilanteen herkkyys huomioiden. Lähteiden kriittiseen arviointiin on kiinnitetty erityistä huomiota. Päätoimittajan mukaan on myös tunnistettu erityinen tarve suojata lähteitä, koska pelko jopa fyysisen väkivallan kohteeksi joutumisesta vaikuttaa perustellulta.
Päätoimittajan mukaan prosessin etenemistä on seurattu lehden myöhemmissä jutuissa. Oikeudessa jutussa käsiteltyyn murhayritykseen liittyvät syytteet raukesivat. Rikos on siis yhä ratkaisematon, eikä tekijöiden henkilöllisyydestä ole tietoa. Näistä syistä päätoimittajan mukaan haastateltavia ei voi edelleenkään kuvailla tarkemmin kuin on tehty.
Kantelija nostaa esiin useita, sisällöltään hyvin erilaisia seikkoja. ”Vääriksi väittämiksi” nimetyt kohdat liittyvät valtaosin häntä tai hänen toimintaansa koskeviin luonnehdintoihin, joiden sävy ei vastaa kantelijan omaa käsitystä asiasta. Päätoimittaja katsoo, että on tavanomaista, että ihminen itse näkee oman toimintansa eri tavalla kuin muut henkilöt. Tällaiset tulkinta- ja näkökulmaerot eivät ole kuitenkaan virheitä.
Päätoimittajan mukaan osa kantelijan virheelliseksi väittämistä asioista viittaa sanamuotoihin ja siten pohjimmiltaan semanttisiin tulkintaeroihin, ei faktavirheisiin. Osa kantelijan juttuun vaatimista tiedoista on tosiasiallisesti artikkelissa mukana, mutta eri sanamuodossa ja laajuudessa kuin hän itse olisi toivonut. Osa kantelijan virheellisiksi väittämistä seikoista ei edes liity suoraan häneen itseensä. Päätoimittajan mukaan kantelija itsekin vaikuttaa tunnustaneen virheeksi esittämiensä asioiden sisällölliset erot erittelemällä ”asiavirheet” ja ”väärät väittämät” eri kategorioiksi.
Artikkelia varten on haastateltu erikseen yli 15 henkilöä. Päätoimittajan mukaan toimitus on arvioinut kriittisesti kaikkien lähteiden intressejä. Haastateltavia etsiessään toimitus on nähnyt huomattavasti vaivaa tavoittaakseen kantelijaan eri tavoin suhtautuvia ja hänen kanssaan eri aikoihin ja eri rooleissa toimineita henkilöitä. Haastateltavien suhtautuminen kantelijan henkilöön ja poliittiseen toimintaan on vaihdellut kriittisestä neutraaliin ja edelleen positiiviseen.
Päätoimittajan mukaan artikkelia varten haastateltiin myös useita kantelijaa eri yhteyksissä tukeneita ja häneen myötämielisesti suhtautuneita poliittisia toimijoita. Kaikki heistä eivät halunneet kommentoida aihetta, mutta kaikkia haastatteluun suostuneita kuultiin. Myös kantelijaan myötämielisesti suhtautuvien haastateltavien kommentteja sisällytettiin artikkeliin.
Päätoimittajan mukaan lähteitä on haastateltu erikseen ja siten toisistaan riippumatta. Haastattelujen lisäksi tietoja on hankittu myös useista erilaisista kirjallisista lähteistä. Eri lähteistä hankittuja tietoja on verrattu toisiinsa. Useille haastateltavien kommenteille on saatu vahvistusta kirjallisista lähteistä. Päätoimittajan mukaan artikkeliin on sisällytetty ainoastaan sellaisia tietoja, jotka on pystytty vahvistamaan useista keskenään riippumattomista lähteistä.
Jutun tekovaiheessa kantelijaa epäiltiin vakavasta väkivaltarikoksesta, jolla on poliisin mukaan useita tekijöitä. Päätoimittajan mukaan kantelijaan liittyvien asioiden kommentoiminen herätti tämän ja aiempien henkilöön liittyvien tapahtumien takia monissa haastateltavissa pelkoa. Näin ollen haastateltavien anonyymiyden suojaamisella on päätoimittajan mukaan poikkeuksellisen vahvat perusteet. Päätoimittajan mukaan pelkona oli, että haastateltavien tunnistettavaksi tekeminen voisi altistaa heidät henkiselle tai jopa fyysiselle väkivallalle. Haastateltavia ei päätoimittajan mukaan voi edelleenkään kuvailla tarkemmin kuin jutussa tai tässä vastauksessa on tehty.
Päätoimittajan mukaan artikkelia tehtäessä Journalistin ohjeita on noudatettu hyvin huolellisesti. Ohjeita on myös katsottu kokonaisuutena jutun kohteen, lukijan oikeuksien, lähteiden suojaamisen ja aiheen yhteiskunnallisen merkittävyyden kannalta. Jutussa julkaistut tiedot on perustettu tarkkaan taustatyöhön ja runsaaseen lähteiden käyttämiseen.
Koska artikkelissa esitetyt tiedot on vahvistettu seikkaperäisesti, niitä ei ole muutettu kantelijan vaatimuksista huolimatta juttuprosessin aikana tai jutun julkaisun jälkeen (pois lukien yksi seikka, joka havaittiin asiavirheeksi ja korjattiin).
Lehti on myös seurannut useilla myöhemmillä jutuilla tapauksen käsittelyä. Näissä artikkeleissa on painotettu kantelijaan koskevien rikosepäilyjen raukeamista. Artikkelien sijoittelua ja mittaa on suhteutettu alkuperäiseen juttuun. Suomen Kuvalehti ja tulee seuraamaan tapauksen oikeuskäsittelyä myös jatkossa.
Päätoimittajan mukaan kantelijan samanaikaisessa kuulemisessa on nähty vaivaa. Hänen kommenttejaan ja ylipäätään hänelle myötämielisiä tietoja on sisällytetty artikkeliin. Kantelijan kuuleminen ei ollut yksinkertaista, sillä kantelija istui tuolloin tutkintavankeudessa. Hänelle lähetettiin kirjallisesti asianajajansa kautta kommentoitavaksi kaikki jutun kriittiset huomiot. Kirjeenvaihto kulki epäillyn ilmaisuvapautta säädelleen keskusrikospoliisin välityksellä.
Kantelijan vastauksena toimittamaan kymmenen A4-liuskan mittaiseen vastaukseen perehdyttiin päätoimittajan mukaan seikkaperäisesti ja siinä esitettyjen väitteiden seurauksena eräitä jutun kohtia myös tarkasteltiin uudelleen ja hankittiin tietoihin lisää vahvistuksia. Päätoimittajan mukaan kantelijan vastausta siteerataan artikkelissa kriittisimpien syytösten kohdalla. Hänen kerrotaan muun muassa kiistävän kaiken uhkaavan käytöksen, josta häntä artikkelissa syytetään.
Päätoimittajan mukaan on syytä huomioita, että kantelijan ennen jutun julkaisemista välittämien kommenttien yhteismitta ylitti selvästi koko artikkelin pituuden. Päätoimittajan mukaan kantelijan vastinetta siteerataan artikkelissa kriittisimpien syytösten kohdalla, mutta pienempien tai tulkinnanvaraisten luonnehdintojen osalta kantelijaa ei ole siteerattu asioiden pienemmän merkityksen takia.
Vaade juttua selvästi pidemmän vastineen mittavasta siteeraamisesta ei ole päätoimittajan mukaan realistinen tai tavanomaisten journalististen käytäntöjen mukainen. Tämä ei kuitenkaan tarkoita, ettei vastineen sisältöä olisi käyty kauttaaltaan huolella läpi. Päätoimittajan mukaan kantelijan voimakkaimmin haastamiin tietoihin hankittiin vastineeseen perehtymisen jälkeen merkittävää lisänäyttöä. Vastineella oli siis tosiasiallista vaikutusta jutuntekoprosessiin.
Seuraavassa päätoimittajan vastaus jokaiseen kantelijan luettelemaan virheväittämään.
Väitetty asiavirhe 1: Päätoimittajan mukaan asiavirheväite kohdistuu yksinomaan siihen, miten kantelijan tapaa osoittaa kiinnostusta järjestön puheenjohtajan tehtävää kohtaan on kuvailtu. Päätoimittajan mukaan kantelijan tulkinta kiinnostuksen ilmaisemisen tavasta on pohjimmiltaan saivartelua. Jutussa ei väitetä, että kantelija olisi tehnyt itse virallisen esityksen omasta puheenhohtajaehdokkuudestaan. Toisaalta kantelija ei väitä, ettei olisi ilmaissut olevansa käytettävissä tehtävään. Mainitussa kohdassa on siteerattu yhtä anonyymiä haastateltavaa, mutta tiedot kuvaillusta tapahtumasta on päätoimittajan mukaan vahvistettu useista toisistaan riippumattomista lähteistä. Toimitus on arvioinut kriittisesti kaikkien lähteiden intressejä.
Päätoimittajan mukaan jutussa tuodaan myös selkeästi ilmi, että kantelija oli ollut PS-nuorten paikallisyhdistyksen jäsen jo ennen mainittua puheenjohtajavaalia toimiessaan Muutos 2011 -liikkeessä. Päätoimittajan mukaan on myös syytä huomioida, että järjestön jäsenyys ei suoraan kerro siitä, kuinka aktiivisesti osallistuu järjestön toimintaan. Tiedon kantelijan PS-nuorten paikallisosastossa aktivoitumisen ajankohdasta on vahvistettu useista toisistaan riippumattomista lähteistä ja kirjallisista lähteistä.
Väitetty asiavirhe 2: Päätoimittajan mukaan asiavirheväite kohdistuu kantelijan rooliin tapahtumaan osallistumisen edesauttamisessa ja on luonteeltaan semanttinen. Jutussa ei väitetä, että kantelija olisi ”yksinään” vienyt edustamaansa järjestöä tapahtumaan. Puheenjohtajalla on keskeinen rooli järjestön toiminnassa. Poliittisessa keskustelussa ja politiikkaa käsittelevässä journalismissa on tavanomaista, että järjestöjen ja puolueiden toimintaa kuvailtaessa korostetaan johtajien roolia.
Kantelijan aktiivinen rooli Keski-Suomen perussuomalaisten nuorten ko. tapahtumaan osallistumisen järjestämisessä ja osallistumisesta tiedottamisessa on päätoimittajan mukaan vahvistettu useista toisistaan riippumattomista lähteistä. Tietoa tukevaa näyttöä on saatu myös kirjallisista lähteistä.
Väitetty asiavirhe 3: Päätoimittajan mukaan on totta, että kantelija haastoi Timo Soinin jo kaksi kuukautta kerrottua aiemmin. Jutun kokonaisuuden kannalta virhe on vähäpätöinen, eikä kyseessä ole olennainen asiavirhe. Lehti on silti korjannut virheen verkkoversiossa 19.3.2021 ja printtilehdessä 12/2021. Viive virheen korjaamisessa johtuu toimituksen sisäisestä tietokatkoksesta.
Väitetty asiavirhe 4: Päätoimittajan mukaan tiedot äänestystapahtumasta, sekä kokoustilanteessa että ennen sitä käydyistä keskusteluista, äänestystuloksesta, kantelijan reaktiosta tulokseen sekä mainitun kaltaisen äänestyksen poikkeuksellisuudesta on vahvistettu useista toisistaan riippumattomista lähteistä. Toimitus on arvioinut kriittisesti kaikkien lähteiden intressejä.
Päätoimittajan mukaan virheväitteessään kantelija rajaa toimintansa tarkkaan määriteltyihin tilanteisiin, tässä tapauksessa siihen, onko hän edesauttanut ko. äänestyksen pitämistä juuri pitämällä puheen kokouksessa. Yleinen elämänkokemus osoittaa, että poliittista vaikuttamistyötä voi tehdä kokoustilanteissa muillakin tavoilla kuin puhumalla itse puhujapöntössä. Itsensä puolesta tehtyjä vetoomuksia voi esittää muutenkin kuin julkisissa puheenvuoroissa.
Väitetty asiavirhe 5: Päätoimittajan mukaan on kiistatonta, että kantelija on tavoitellut mainittua kansanedustajaehdokkaan paikkaa. Jutussa ei väitetä, että kantelijalla olisi ollut mitään yhteyttä jutussa mainittuun eduskuntavaaliehdokkaaksi valittuun henkilöön liittyviin tapauksiin. Jutussa kerrotut tiedot on tarkistettu useista lähteistä, muun muassa poliisin asiakirjoista ja muiden tiedotusvälineiden uutisista. Päätoimittajan mukaan esimerkki kuvaa Keski-Suomen perussuomalaisten keskuudessa mainittuun aikaan vallinnutta jännittynyttä ja painostavaa ilmapiiriä.
Päätoimittajan mukaan poimimalla kokonaisuudesta mainitun yhden virkkeen, voi tarkoitushakuisesti tulkita, että juuri tietyn jutussa mainitun henkilön saama ehdokkuus olisi pois kantelijalta pois. Jutun muun sisältö tekee kuitenkin selväksi, että kantelija on tavoitellut kansanedustajaehdokkuutta yleensä ja siten jokainen muille annettu ehdokkuus on häneltä pois. Päätoimittajan mukaan virheeksi väitetyssä kohdassa lehti ei ota kantaa paikallisyhdistyksen tapaan jakaa eduskuntavaaliehdokkuuksia. Kantelijan paikkojen jakamista koskevia väitteitä ei päätoimittajan mukaan myöskään voi pitää toteen näytettynä faktana.
Väitetty asiavirhe 6: Päätoimittajan mukaan mainitun kohdan ydinsisältö on kantelijan kiistaton mielenkiinto puoluesihteerin tehtävää kohtaan. Viran edellisen haltijan nimeäminen viittaa lähinnä siihen, kenen paikalle kantelija olisi viran saadessaan noussut. Jutussa ei väitetä kantelijan haastaneen silloista puoluesihteeriä ja näin viitattu kilpailuasetelmaan.
Väitetty väärä väittämä 1: Päätoimittajan mukaan luonnehdinta on lähtöisin haastattelusta. Vastaavia huomioita ovat esittäneet useat toisistaan riippumattomat lähteet, jotka ovat olleen kantelijan kanssa tekemisissä eri tilanteissa. Luonnehdinnan sävy ei ole negatiivinen. On tavanomaista, että ihminen itse näkee oman toimintansa eri tavalla kuin muut henkilöt. Tällaiset tulkinta- ja näkökulmaerot eivät ole kuitenkaan virheitä. Päätoimittajan mukaan on myös tavanomaista, että henkilöitä kriittisesti käsittelevissä jutuissa ei varata vastakommenteille tilaa jokaisessa yksityiskohdassa.
Väitetty väärä väittämä 2: Päätoimittajan mukaan mainitut tiedot on vahvistettu sekä useiden toisistaan riippumattomien lähteiden haastatteluilla että useilla kirjallisilla lähteillä, jotka kuvaavat muun muassa äärioikeistolaista agendaa ajavien järjestöjen toimijoiden ja kantelijan välisiä yhteyksiä ja ko. järjestöjen toimijoiden kantelijan hyväksi tekemiä toimenpiteitä. Osaan näistä yhteyksistä kantelija on päätoimittajan mukaan itsekin viitannut vastauksessaan.
Haastateltujen lähteiden tarkempi kuvailu tai asiakirjalähteiden täsmällinen yksilöiminen vaarantaisi päätoimittajan mukaan Journalistin ohjeiden asettaman velvoitteen suojata lähteiden anonymiteettiä heidän kanssaan sovitulla tavalla. Lehti hankki omat tietonsa vaivalla ja vahvisti ne huolellisesti. Päätoimittajan mukaan on huomionarvoista, että artikkelin ilmestymisen jälkeen julkisuudessa on kerrottu laajasti lisää tietoa kantelijan äärioikeistolaiseksi katsottavasta toiminnasta ja siihen liittyvistä yhteyksistä.
Kantelijan hallusta löydettiin suunnitelmia jonkinlaisen liittouman perustamisesta. Poliisin löytämien kantelijan tekemien muistiinpanojen mukaan liittouman oli tarkoitus vastustaa ’maahanmuuttoa’ ja ’monikulttuurisuutta’ ja ’vaalia suomalaista skandinaavista kulttuuria, perintöä, juuria ja identiteettiä’.
Väitetty väärä väittämä 3: Päätoimittajan mukaan mainitut tiedot on vahvistettu useista toisistaan riippumattomista lähteistä. Toimitus on arvioinut kriittisesti kaikkien lähteiden intressejä.
Väitetty väärä väittämä 4: Päätoimittajan mukaan virheelliseksi väitetty kohta ei ole negatiivinen: se viittaa kantelijan nauttimaan poliittiseen tukeen. Ylipäätään kohta viestii siitä, että kantelijan poliittinen profiili on saanut kannatusta, joka on auttanut häntä poliittisessa toiminnassa. On kiistatonta, että kantelijan poliittinen toiminta on saanut osakseen myös tukea. Tiedot poliittisesta tuesta on vahvistettu useista toisistaan riippumattomista lähteistä.
Väitetty väärä väittämä 5: Koska kyseisessä kohdassa esitetty syytös on raskas, toimitus on nähnyt päätoimittajan mukaan erityistä vaivaa sen vahvistamisessa. Tiedot on vahvistettu useista toisistaan riippumattomista lähteistä ja huomattavasta kirjallisesta näytöstä. Toimitus on arvioinut kriittisesti kaikkien lähteiden intressejä.
Haastateltujen lähteiden tarkempi kuvailu tai asiakirjalähteiden täsmällinen yksilöiminen vaarantaisi Journalistin ohjeiden asettaman velvoitteen suojata lähteiden anonymiteettiä heidän kanssaan sovitulla tavalla. Päätoimittajan mukaan lähdesuojan merkitystä on syytä korostaa, sillä lähteisiin mahdollisesti kohdistuva uhka on kyseisessä tapauksessa poikkeuksellisen suuri.
Väitetty väärä väittämä 6: Päätoimittajan mukaan tiedot on vahvistettu useista toisistaan riippumattomista lähteistä, joita on arvioitu kriittisesti. Mainittu teltalla seisoskelu ei ole päätoimittajan mukaan ainoa esimerkki kantelijan kuvaillun kaltaisesta toiminnasta. Mainittu esimerkki on konkreettinen, mutta kuvailtu toimintamalli on laajempi ja siihen liittyy myös tulkinnanvaraisia ulottuvuuksia. Niistä on haettu myös kirjallista näyttöä, esimerkiksi kantelijan omista blogiteksteistä.
Ratkaisu
JO 10: Tiedot on tarkistettava mahdollisimman hyvin – myös silloin kun ne on aikaisemmin julkaistu.
JO 11: Yleisön on voitava erottaa tosiasiat mielipiteistä ja sepitteellisestä aineistosta. Myöskään kuvaa tai ääntä ei saa käyttää harhaanjohtavasti.
JO 12: Tietolähteisiin on suhtauduttava kriittisesti. Erityisen tärkeää se on kiistanalaisissa asioissa, koska tietolähteellä voi olla hyötymis- tai vahingoittamistarkoitus.
JO 14: Journalistilla on oikeus ja velvollisuus pitää tietoja luottamuksellisesti antaneen henkilöllisyys salassa siten kuin lähteen kanssa on sovittu.
Jos yhteiskunnallisesti merkittävien tietojen julkaisusta aiheutuu erittäin kielteistä julkisuutta, toimituksen on suotavaa avata yleisölle, miten nimettömän lähteen ja siltä hankittujen tietojen luotettavuus on varmistettu.
JO 20: Olennainen asiavirhe on korjattava viipymättä ja niin, että se tavoittaa mahdollisimman kattavasti virheellistä tietoa saaneen yleisön. Korjaus on julkaistava sekä tiedotusvälineen toimituksellisilla verkkosivuilla että julkaisussa tai kanavassa, jossa virhe on alun perin ollut.
JO 21: Jos selvästi tunnistettavissa olevan henkilön tai tahon toiminnasta aiotaan esittää tietoja, jotka asettavat tämän erittäin kielteiseen julkisuuteen, kritiikin kohteelle tulee varata tilaisuus esittää oma näkemyksensä jo samassa yhteydessä.
JO 22: Ellei samanaikainen kuuleminen ole mahdollista, voi erittäin kielteisen julkisuuden kohteeksi joutunutta olla tarpeen kuulla jälkeen päin. Jos näin ei tehdä, hyvään tapaan kuuluu julkaista hänen oma kannanottonsa.
JO 25: Ellei kannanotto ole julkaisukelpoinen, sen korjaamisesta on syytä neuvotella laatijan kanssa. Vaikka yksimielisyyteen ei päästäisi, olennainen sisältö on suositeltavaa julkaista asiallisessa muodossa.
Suomen Kuvalehti julkaisi jutun, josta suuri osa käsitteli paikallispoliittisen vaikuttajan murhan yrityksestä epäiltyjä. Toinen heistä oli kantelija, joka oli jutunteon aikaan tutkintavankeudessa. Kantelija oli jutun julkaisun aikaan kaupunginvaltuuston, maakuntavaltuuston ja kaupunginhallituksen jäsen. Moni kantelijan toimintaa paikallispolitiikassa kommentoinut haastateltava esiintyi jutussa nimettömänä. Jutussa kerrottiin muun muassa tilanteista, joissa kantelijan kerrottiin käyttäytyneen uhkaavasti sekä toisesta väkivaltarikosepäilystä, joka kantelijaan kohdistui.
Lehti lähetti kantelijalle ennen jutun julkaisemista tämän asianajajan välityksellä kysymyksiä ja kantelijasta esitettyjä väitteitä kommentoitavaksi. Kantelija lähetti lehdelle 10 liuskan pituisen vastauksen. Murhanyritysepäilyyn liittyviä asioita kantelija ei voinut lehdelle kommentoida. Lehti julkaisi jutussa tiedon, että kantelija kiistää väitteet uhkaavasta käytöksestä sekä kantelijan kommentin toiseen häneen kohdistuvaan väkivaltarikosepäilyyn sekä yhteen väitteeseen, joka käsitteli kantelijan toimintaa puoluevaltuuston valitsemisessa.
Julkisen sanan neuvosto toteaa, että lehdellä oli perusteet käyttää jutussa ilman nimeä esiintyviä lähteitä. Lehti vakuuttaa tarkistaneensa jutun tiedot useista lähteistä, eikä jutussa ole kantelumateriaalin perusteella olennaisia asiavirheitä, jotka lehden olisi pitänyt korjata saatuaan kantelijalta korjauspyynnön. Kyse oli haastateltujen tekemistä tulkinnoista sekä lehden journalistista tulkinnoista, joihin sillä oli perusteet, vaikka kantelija katsookin niiden johtavan lukijaa harhaan.
Lehdellä oli perusteet tulkita, että kantelija tarjosi itseään puheenjohtajaksi, vaikka konkreettisen esityksen tekikin kokouksessa toinen henkilö. Lehdellä oli myös perusteet tulkita, että kantelija ”vei” järjestön erääseen tapahtumaan, koska hän oli tuolloin järjestön puheenjohtaja. Lehdellä oli myös perusteet tulkita, että oli poikkeuksellista, että puolueen piiriyhdistyksen kevätkokouksessa järjestettiin uusi äänestys eduskuntavaaliehdokkuudesta yhdistyksen hallituksen ottamasta kannasta huolimatta. Lehti perustelee uskottavasti myös, miksi se oli tulkinnut, että kantelija oli tätä äänestystä vaatinut ja että kantelija oli vetänyt tukijoitaan mukanaan puolueeseen.
Jutussa ei väitetty, että kantelija olisi himoinnut juuri tietyn eduskuntavaaliehdokkaaksi valitun henkilön paikkaa, joka kantelijan mukaan oli naiskiintiöpaikka, jota kantelija ei olisi voinutkaan saada. Jutussa ei myöskään väitetty, että kantelija olisi haastanut istuvan puoluesihteerin tai että kantelijalla olisi ollut yhteyksiä äärioikeistolaisiin järjestöihin poliittisen uransa alussa. Mahdollisten yhteyksien esiin nostaminen jutussa oli perusteltua. Jutussa ei myöskään väitetty, että kantelija olisi tehnyt puoluekokouksessa esityksen puoluevaltuuston kokoonpanosta. Jutussa sanottiin usean lähteen kertoneen, että kantelija oli tukenut hanketta, mikä on eri asia kuin esityksen tekeminen. Kantelija sai myös kertoa oman näkemyksensä tästä kiistanalaisesta asiasta jutussa.
Jutussa kerrottiin epätarkasti kantelijan perussuomalaisten vuoden 2017 puheenjohtajakisaan ilmoittautumisen ajankohta. Kahden kuukauden epätarkkuus ei kuitenkaan ollut olennainen asiavirhe.
Muissa kantelijan virheelliseksi väittämissä kohdissa oli kyse haastateltavien subjektiivisista kokemuksista ja erilaisista tilanteista tekemistä tulkinnoista.
Neuvosto katsoo, että kantelijaa kuultiin jutussa niukasti, mutta riittävästi. Kantelija sai kiistää uhkaavan käytöksensä ja kommentoida häneen kohdistuvaa rikosepäilyä. Lehdellä ei ollut velvollisuutta siteerata kantelijan lähettämää viestiä laajemmin, vaikka se olisikin tehnyt jutusta tasapuolisemman. Tiedotusvälineillä on oikeus valita haastateltavansa ja näkökulmansa.
Jutusta kävi ilmi, että se perustui suurelta osin kantelijan kanssa tekemisissä olleiden ihmisten kokemuksiin ja tulkintoihin. Jutussa oli myös perusteltu nimeämättömien lähteiden käyttö uskottavasti.
Julkisen sanan neuvosto katsoo, että Suomen Kuvalehti ei ole rikkonut hyvää journalistista tapaa.
Ratkaisun tekivät:
Eero Hyvönen (pj), Heidi Finnilä, Kyösti Karvonen, Valtteri Kujansuu, Valpuri Mäkinen, Riikka Mäntyneva, Alma Onali, Aija Pirinen, Tuomas Rantanen, Henrik Rydenfelt, Margareta Salonen ja Tuomo Törmänen.