PÄÄTÖKSET

Langettava 7577/EJ/21
Kirkko ja kaupunki

Journalistinen päätösvalta, sananvapaus

Päätoimittajan päätös poistaa laajaa yhteiskunnallista keskustelua aikaansaanut kolumni hankaloitti yleisön mahdollisuutta käyttää sananvapauteen kuuluvaa tiedonsaantioikeuttaan. Poistamiseen ei ollut riittäviä journalistisia perusteita.

Langettava 7576/UL/21
Ilta-Sanomat

Lainaaminen

Lehti julkaisi netti- ja printtiversioissaan jutun, joka perustui sen omasta tiedonhankinnasta huolimatta selvästi toisen tiedotusvälineen skuuppiin. Lehti mainitsi lähteen puutteellisesti ja vain jutun leipätekstissä. Lähde olisi pitänyt mainita myös nettijutun otsikossa ja printtilehden kansinostossa.

Vapauttava 7543/A/20
Suomen Kuvalehti

Olennainen asiavirhe, samanaikainen ja jälkikäteinen kuuleminen, lähdekritiikki, tietojen tarkistaminen, tosiasiat ja mielipiteet

Erittäin kielteiseen julkisuuteen joutunutta paikallispoliitikkoa kuultiin jutussa niukasti, mutta riittävästi. Lehdellä ei ollut velvollisuutta siteerata kantelijan tutkintavankeudesta lähettämää viestiä laajemmin. Jutusta kävi ilmi, että se perustui suurelta osin kantelijan kanssa tekemisissä olleiden ihmisten kokemuksiin ja tulkintoihin. Jutussa oli myös perusteltu nimeämättömien lähteiden käyttö uskottavasti, eikä siinä ollut olennaisia asiavirheitä.

Vapauttava 7542 & 7604/PL/21
Ruovesi-lehti

Yksityisyydensuoja

Lehti julkaisi koronavirukselle altistumisen vuoksi karanteenissa olleiden kunnan johtoryhmän jäsenten nimet. Se ei loukannut heidän yksityisyyttään.

Vapauttava 7525/A/20
Seiska

Yksityisyydensuoja

Julkisuuden henkilön puolison verotietojen julkaiseminen ei loukannut hänen yksityisyyttään. Puolison yksityisyydensuoja oli mediahuomion myötä kaventunut ja tulotietojen julkaisulle oli journalistiset perusteet.

Vapauttava 7521/YLE/20
Yle

Olennainen asiavirhe, otsikko, totuudenmukainen tiedonvälitys

Yle teki nettijuttunsa otsikossa journalistisen tulkinnan tieteellisen tutkimuksen tuloksesta. Vaikka otsikko oli kärjistetty, kyseessä ei ollut olennainen asiavirhe. Jutussa tarkentui, mihin otsikon tulkinta perustui.

Vapauttava 7511/UL/20
Turun Sanomat

Totuudenmukainen tiedonvälitys, tietojen tarkastaminen, olennainen asiavirhe, kielteinen julkisuus

Lehti arvosteli jutussaan seurakunnan asettaman toimikunnan roolia. Toimikunnan jäsenet eivät olleet jutusta laajemmin tunnistettavissa. Jutussa ei ollut olennaisia asiavirheitä.

Langettava 7510/R/20
Radio Suomipop

Lainaaminen

Radion aamuohjelma käsitteli lehdistökatsauksessaan päivän uutisaiheita. Muiden tiedotusvälineiden uutisilla oli ohjelmassa niin keskeinen rooli, että lähteet olisi pitänyt mainita.

Langettava 7498/AL/20
Seiska

Yksityisyydensuoja

Lehti kertoi, että julkisuuden henkilö oli raskaana. Kantelija ei ollut kaventanut omalla toiminnallaan yksityisyydensuojaansa siinä määrin, että hänen raskautensa alkuvaiheesta olisi voinut kertoa ilman hänen suostumustaan.  

Vapauttava 7495/PL/20
Ylöjärven Uutiset

Kielteinen julkisuus, jälkikäteen kuuleminen, mielipiteet ja tosiasiat, lähdekritiikki, olennainen asiavirhe

Kantelija joutui jutussa kielteiseen julkisuuteen. Julkisuus ei kuitenkaan ollut kantelijan aseman huomioon ottaen niin kielteistä, etteikö sitä olisi voinut korjata jälkeenpäin kuulemisella. Kantelija kutenkin kieltäytyi jälkikäteisestä kuulemisesta.

Langettava 7477/YLE/20
Yle

Yksityisyydensuoja, kuvan harhaanjohtava käyttö, olennainen asiavirhe

Päihtynyt kantelija oli tunnistettavissa koronapandemiaan liittyvän Ylen tv-uutisjutun kuvituksena olleesta videosta. Se loukkasi hänen yksityisyyttään.
 

Langettava 7469/SL/20
Savon Sanomat

Otsikko, olennainen asiavirhe, totuudenmukainen tiedonvälitys, samanaikainen kuuleminen, tietojen tarkistaminen, mielipiteet ja tosiasiat, lähdekritiikki

Jutun otsikossa väitettiin, että jalkapalloseuran toimihenkilö olisi altistanut koko helsinkiläisjoukkueen, vaikka lehden tiedossa oli, että tartuntatautilääkärin selvityksen mukaan joukkueessa ei ollut tapahtunut altistumisia. Lehti ei korjannut virhettä, vaikka se sai asiasta perustellun korjauspyynnön.

Vapauttava 7460/SL/20
Helsingin Sanomat

Nimi rikosuutisissa, kielteinen julkisuus, oma kannanotto

Lehti sai kertoa kantelijan ja hänen yrityksensä tunnistetiedot jutussa, jossa kerrottiin siivousalan työntekijöiden hyväksikäytöstä. Kantelija ja hänen yrityksensä joutuivat jutussa kielteiseen julkisuuteen, ja lehti yritti kuulla kantelijaa samassa yhteydessä, mutta kantelija ei vastannut lehden yhteydenottoihin. 

Vapauttava 7457/SL/20
Ilta-Sanomat

Totuudenmukainen tiedonvälitys, olennainen asiavirhe, lähdekritiikki, mielipiteet ja tosiasiat

Päihdehoitoa kriittisesti käsitelleessä jutussa ei ollut olennaisia asiavirheitä eivätkä tosiasiat sekoittuneet mielipiteisiin. Kyseessä oli kiistanalainen aihe, josta eri toimijat toivat esille omia mielipiteitään, mikä kävi selkeästi ilmi jutusta.

Langettava 7446/SL/20
Vasabladet

Yksityisyyden suoja, olennainen asiavirhe

Lehti julkaisi jutun, jossa haastateltava kertoi koronatartunnan vuoksi tehohoitoon joutuneesta ystävästään. Tämän sairauden kulkua käsiteltiin jutussa niin laajasti ja yksityiskohtaisesti, että tarinan kertominen olisi edellyttänyt asianomaisen suostumuksen.

Vapauttava 7445/SL/20
Hämeen Sanomat

Rikosepäillyn tunnistaminen, totuudenmukainen tiedonvälitys, olennainen asiavirhe

Lehti kertoi kaupunginvaltuutetun olevan epäiltynä muun muassa ympäristörikosepäilyn käsittävässä kokonaisuudessa. Yleisöllä on oikeus saada tietää asioista, joilla voi olla vaikutusta luottamushenkilön uskottavuuteen. Valtuutettu sai myös kertoa oman näkemyksensä asiasta jutussa.

Vapauttava 7440/SL/20
Kouvolan Sanomat

Yksityisyyden suoja

Lehti julkaisi uutisen, jossa kerrottiin, että paikallisessa lukiossa annetaan osa opetuksesta etäyhteydellä henkilökunnan jäsenten mahdollisen koronavirusaltistumisen vuoksi. Kyseiset henkilökunnan jäsenet oli mahdollista tunnistaa jutussa kerrottujen tietojen perusteella, mutta heidän mahdollisesta altistumisestaan kertominen ei loukannut heidän yksityisyyden suojaansa.

Vapauttava 7438/SL/20
Helsingin Sanomat

Virheen korjaus, tietojen tarkistaminen

Nyt-liitteen menot-sivuilla julkaistuissa näyttelyn aukioloajoissa oli virhe kahtena perättäisenä viikkona. Lehti julkaisi korjauksen saatuaan tiedon virheestä.

Vapauttava 7434/SL/20
Iltalehti

Olennainen asiavirhe, totuudenmukainen tiedonvälitys, tietojen tarkistaminen, otsikko, yksityisyyden suoja

Lehti kertoi toista tiedotusvälinettä lainaten lööpissään, että julkisuuden henkilö kärsi koronan jälkitaudista. Nettijutun otsikossa taas todettiin, että hänellä oli aistiharhoja. Lehdellä oli riittävät perusteet otsikoissa käyttämilleen ilmaisuille, ja niille myös löytyi jutuista kate.

Vapauttava 7420/SL/20
Ilkka-Pohjalainen

Olennainen asiavirhe, totuudenmukainen tiedonvälitys, lähdekritiikki

Marjanpoiminnasta kertoneesta jutusta saattoi saada harhaanjohtavan kuvan siitä, kuinka suuri osa Suomessa poimituista luonnonmarjoista on ulkomaisten poimijoiden keräämiä. Jutun kokonaisuudesta kävi kuitenkin riittävästi ilmi, että prosenttiosuudella viitattiin myyntiin kerättyihin marjoihin. Jutussa ei siten ollut olennaista asiavirhettä. Äänestyspäätös 11–2. Päätöksen lopussa eriävä mielipide.

<< 1 2 3 4 5 6 7 8  ... >> 

Vapauttava 7525/A/20

Vastaaja: Seiska

Asia: Yksityisyydensuoja

Ratkaistu: 7.4.2021

Julkisuuden henkilön puolison verotietojen julkaiseminen ei loukannut hänen yksityisyyttään. Puolison yksityisyydensuoja oli mediahuomion myötä kaventunut ja tulotietojen julkaisulle oli journalistiset perusteet.

Kantelu 23.11.2020

Kantelu kohdistuu Seiskan 3.11.2020 julkaisemaan nettijuttuun ”Maisa Torpalla minitulot – mutta Mikko-rakas tienasi muhkeasti! Jari-Matti Latvalalle jättiveronpalautukset nollatuloilla!”.

Kantelun mukaan Seiska oli tehnyt otsikon ja uutisen julkisuuden henkilön puolison verotiedoista. Puoliso toteaa olevansa yksityishenkilö, jonka tulot olivat alle 100 000 euroa vuodessa, joten ne eivät kuulu medialle julkaistuun suurituloisten piiriin. Puoliso toteaa varjelevansa tarkasti yksityisyyttään
työnsä takia. Hänen mukaansa yksityishenkilön tulojen julkaisu on hyvän journalistisen tavan rikkomista. 

Päätoimittajan vastaus 5.2.2021 

Seiskan päätoimittaja Jari Peltomäen mukaan kantelun kohteena oleva Seiskan jutun aiheena oli julkisuudessa vuosikausia omasta tahdostaan olleen henkilön luksuselämäntyyli ja hänen pienet tulonsa. Päätoimittajan mukaan jutussa mainittiin julkkiksen tulotietojen ohella lyhyesti myös hänen aviomiehensä tulot, jotka ovat olleet varsin korkeat. 

Päätoimittajan mukaan jutun varsinaisena aiheena ollut julkkis on täysin omaehtoisesti tuonut itsensä, elämänsä ja myös parisuhteensa julkisuuteen. Julkkiksen ja kantelijan parisuhteesta on uutisoitu lukuisia kertoja useissa eri medioissa, ja julkkis on antanut lukuisia haastatteluita eri lehdille myös suhteestaan kantelijaan. Haastatteluissa on tuotu esiin mm. kantelijan nimi, ikä, luonteenpiirteitä, kotipaikkakunta, asumisjärjestelyt, lapsen nimi ja ikä ym. Haastatteluissa on esitelty myös esim. häävalokuvia ja pariskunnan yhteisvalokuvia on julkaistu myös esimerkiksi somekanavissa. 

Päätoimittajan mukaan Seiskan toimituksessa ei luonnollisesti ole ollut mitään syytä olettaa, että julkkis kertoisi kyseisiä tietoja ilman puolisonsa suostumusta. Päätoimittajan mukaan Seiskassa ei ole myöskään tuotu kantelijasta esiin mitään sellaisia yksilöintitietoja, jotka eivät aiemmista haastatteluista muutoinkin selviäisi. Seiskan artikkeleissa ei siten ole millään tavalla laajennettu sitä henkilöpiiriä, joka tietää kantelijan olevan julkkiksen puoliso. 

Päätoimittajan mukaan kantelija ja hänen puolisonsa olivat julkaisseet sosiaalisessa mediassa myös yhteisvalokuvia häistään ja kantelija oli päästänyt jopa tv-kamerat kotiinsa kuvaamaan vaimoaan ja heidän yhteistä kotiaan Yökylässä Maria Veitola -tv-ohjelmassa.

Päätoimittaja toteaa, että kantelija ei ole itse sinänsä antanut varsinaisesti haastatteluita, mutta on suhtautunut sallivasti puolisonsa parisuhdehaastatteluihin. Sama koskee päätoimittajan mukaan Yökylässä-tv-ohjelmaa, jossa kantelija esiintyi, tosin vain lyhyesti, mutta päästi kuitenkin tv-kamerat kotiinsa ja salli kodin sekä mm. hääkuviensa ja lapsensa huoneen esittelyn laajalle tv-yleisölle. 

Päätoimittajan mukaan tv-ohjelmassa tuotiin kantelija ja jopa hänen lapsensakin esiin etunimillä sekä kantelijan ammatti kertomalla hänestä ”IT-Mikkona”. Ohjelmassa kerrottiin yksityiskohtaisesti, miten pariskunta oli tavannut ja miten heidän parisuhteensa oli käynnistynyt. Päätoimittajan mukaan kantelijan väite, että hän ”varjelisi yksityisyyttään tiukasti” on täysin vailla katetta.

Päätoimittajan mukaan erityisen merkille pantavaa käsittelyssä olevan kantelun kannalta on se, että kantelijan puoliso toi tv-ohjelmassa esille myös sen, että hän ”ei ollut lähtenyt rikkaan miehen matkaan”, vaan pariskunnalla oli molemmilla täysin ”normaalit tulot” eli myös tulotietoja käsiteltiin kyseisessä tv-ohjelmassa. Päätoimittajan mukaan tämä huomioon ottaen Seiskan juttu pariskunnan tulojen vertailusta oli varsin perusteltu. 

Päätoimittajan mukaan kantelijan kohdalla ei ole voitu välttyä arvioimasta hänen asemaansa julkkiksen puolisona ja hänen myötävaikutustaan tai suostumustaan perhe-elämästään uutisointiin sekä sen merkitystä häntä koskevan uutisoinnin oikeutukselle. 

Päätoimittajan mukaan on arvioitava myös kantelun kohteena olevan jutun sisältöä. Kyse oli julkisten verotietojen uutisoinnista. Kantelija viittaa kantelussaan Verohallinnon noudattamaan 100 000 euron rajaan, jonka alle hänen vuositulonsa jäävät. Päätoimittaja toteaa, että Verohallinnon rajanveto koskee tietojen joukkoluovutuksia journalistisiin tarkoituksiin. Sen mukaisesti Verohallinto luovuttaa tiedotusvälineille yli 100 000 euroa vuodessa ansaitsevien verotiedot sähköisessä muodossa vuoden lopussa. Vuoden 2019 verotiedot julkaistiin 3.11.2020.

Päätoimittajan mukaan tietojen joukkoluovutus on kuitenkin kokonaan eri asia, kuin tietojen julkisuus. Päätoimittaja muistuttaa, että kaikkien verotiedot ovat tietyiltä osin julkisia ja kaikkien niitä Verohallinnolta pyytävien saatavilla. Lain nojalla julkisia tietoja ovat mm. henkilön nimi, syntymävuosi, verotettava ansio- ja pääomatulo, tulovero, ennakot ja palautukset sekä jäännösverot. 

Päätoimittajan mukaan kaikki uutisessa julkaistut kantelijan tulotiedot olivat julkisia. Kantelijan viittaama Verohallinnon noudattama 100 000 euron raja ei ollut uutisoinnin kannalta sellaisenaan merkityksellinen, vaan uutisoinnin perusteet arvioitiin puhtaasti ja itsenäisesti journalistisin perustein. Päätoimittaja toteaa, että kantelijan tulot olivat hyvin lähellä mainittua joukkoluovutusrajaa, mikä osaltaan toki puolsi niiden uutisointia. Päätoimittajan mukaan pääasiallinen peruste journalistisessa harkinnassa oli kuitenkin ollut kantelijan asema julkkiksen puolisona sekä hänen omaehtoinenkin myötävaikutuksensa parisuhteesta uutisointiin. 

Päätoimittajan mukaan kantelijan esittämä väite yksityisyytensä tarkasta varjelusta ei pidä paikkaansa. Kantelija on itse myötävaikuttanut ja suhtautunut vähintäänkin sallivasti puolisonsa julkisuuteen tuomiin tietoihin koskien parisuhdetta, kotioloja ja perhe-elämää. Kantelun kohteena olevat tulotiedot olivat julkisia tietoja, joiden esittämiseen uutisessa on ollut journalistiset perusteet em. perustein ottaen huomioon kantelijan asema ja aiempi suhtautuminen julkisuuteen sekä edellä mainitussa tv-ohjelmassakin jo julkisesti sivuttu pariskunnan tulotaso.   

Ratkaisu

JO 30: Julkistakin aineistoa julkaistaessa pitää ottaa huomioon yksityiselämän suoja. Kaikki julkinen ei välttämättä ole julkaistavissa. Erityistä varovaisuutta on noudatettava, kun käsitellään alaikäisiä koskevia asioita.

Seiska vertaili jutussaan julkisuuden henkilön ja hänen etunimeltään mainitun puolisonsa verotettavia tuloja vuosina 2018–2019. Puoliso ei ole itse aktiivisesti esiintynyt julkisuudessa, eikä häneen ole viitattu julkisuudessa koko nimellä.

Vaikka verotiedot ovat julkisia, neuvosto on todennut kannanotossaan 2020, että kenen tahansa verotietojen julkaisua erikseen tai verokoneen osana ei voi pitää hyvän journalistisen tavan mukaisena, vaan julkaisemiselle täytyy olla kestävä perustelu. Toisaalta verottajan massaluovutuksissaan soveltama 100 000 euron raja ei sido mediaa, vaan tulojen merkittävyyden lisäksi julkaisemiselle voi olla muitakin journalistisia perusteita.

Tässä tapauksessa kyseessä oli julkisuuden henkilön puoliso. Julkisuuden henkilö on käsitellyt julkisuudessa pariskunnan taloudellista tilannetta ja suhdettaan puolisoonsa laajalti ja osittain tämän myötävaikutuksella. Puolison yksityisyys on mediahuomion myötä siinä määrin kaventunut, että Seiska ei rikkonut puolison yksityisyyttä kertoessaan hänen verotietonsa. 

Julkisen sanan neuvosto katsoo, että Seiska ei ole rikkonut hyvää journalistista tapaa.

 

Ratkaisun tekivät: Eero Hyvönen (pj), Valtteri Kujansuu, Kyösti Karvonen, Heidi Finnilä, Tuomas Rantanen, Valpuri Mäkinen, Riikka Mäntyneva, Alma Onali, Aija Pirinen, Margareta Salonen, Henrik Rydenfelt ja Tuomo Törmänen.
 

Tämä päätös on avattu 5683 kertaa