Kantelu 20.11.2020
Kantelu kohdistuu Ylen 18.11.2020 julkaisemaan nettijuttuun, jonka alkuperäinen otsikko oli Tanskalaistutkimus: Kasvomaskit eivät suojaa käyttäjäänsä koronatartunnalta.
Kantelun mukaan jutussa oli olennainen asiavirhe, sillä jutun aiheena olevasta tutkimuksesta ilmenee, että tutkimuksessa maskien havaittiin suojaavan käyttäjää (Odds Ratio 0.82), mutta tutkimuksessa ei ollut tarpeeksi isoa aineistoa, jotta sattuman mahdollisuus olisi voitu sulkea pois. Tutkimus ei siis kantelun mukaan pystynyt osoittamaan, että maskeista olisi hyötyä, mutta se ei kantelun mukaan myöskään osoittanut että ”kasvomaskit eivät suojaa käyttäjäänsä koronatartunnalta”. Kantelussa todetaan, että ”absence of evidence is not evidence of absence” on tieteellisen ajattelun perusperiaatteita.
Kantelija kertoo ilmoittaneensa asiasta Ylelle ja jutun julkaisseelle toimittajalle Twitterissä seuraavana päivänä jutun julkaisusta. Samoin tekivät myös muut jutun lukeneet, ja myös Twitter-tili Yle Tiede osallistui keskusteluun. Kantelija kertoo lähettäneensä Ylelle korjauspyynnön myös jutun yhteydestä löytyvällä yhteydenottolomakkeella.
Kantelija huomauttaa myös, että Yle julkaisi aiheesta jatkojutun, jossa asiantuntija kommentoi tutkimusta todeten, että ”tulokset tarkentavat aiempaa tutkimustietoa kasvomaskien toimivuudesta: niillä saattaa olla pieni vaikutus käyttäjänsä suojaamisessa”. Kantelun kohteena olevaan juttuun Yle ei tehnyt virheen korjausta. Kantelija katsoo, että tutkitun tiedon väärintulkinta, totuuden hämärtäminen ja jääräpäisyys oikaisukäytännöissä ovat kriittisessä koronatilanteessa paitsi journalistin ohjeiden rikkomista, myös kansanterveysriski. Kantelun mukaan korjaustoimenpiteiden tulisi olla nopeita nopeana nettiaikana.
Päätoimittajan vastaus 28.1.2021
Vastaavan päätoimittajan Jouko Jokisen mukaan otsikon asia oli ilmaistu jutun ensimmäisessä lauseessa tarkemmin: ”Tanskan valtiollisen pääsairaalan Rigshospitaletin tutkimuksen mukaan kasvomaskit eivät tarjoa merkittävää suojaa koronaa vastaan niiden käyttäjille.”
Päätoimittajan mukaan jutussa on avattu hyvin tarkasti, lukuja myöten se, mihin otsikon tiivistys perustuu: ”Koronavirus tarttui kasvomaskien käyttäjiin lähes yhtä paljon kuin maskittomiin. (–) Tutkimustuloksena oli, että kasvomaskeja käyttäneistä 2 392 henkilöstä 42 (1,8 prosenttia) sai koronatartunnan. Vastaavasti maskittoman verrokkiryhmän 2470 henkilöstä 53 (2,1 prosenttia) sai koronatartunnan. Tutkijoiden mukaan ero oli niin pieni, ettei tutkimuksen perusteella voida poissulkea sitä, ettei kasvomaski suojaa kantajaansa lainkaan koronatartunnalta.”
Päätoimittajan mukaan uutinen on kontekstoitu, eli lukijalle on kerrottu jo lähdössä, että kyse on yksittäisestä tutkimuksesta. Päätoimittajan mukaan tutkimuksen tulos on ilmaistu otsikossa hyvin pelkistetysti, mutta otsikolle on perusteet. Tutkimuksessa kerrotaan: ”Our results suggest that the recommendation to wear a surgical mask when outside the home among others did not reduce, at conventional levels of statistical significance, the incidence of SARS-CoV-2 infection in mask wearers in a setting where social distancing and other public health measures were in effect, mask recommendations were not among those measures, and community use of masks was uncommon.”
Päätoimittaja katsoo, että journalismissa on oikeus yleistää, jos asia ei sen myötä muutu toiseksi. Ottaen huomioon kokonaisuus, jutun otsikko, alaotsikko ja jutun leipäteksti, asia on päätoimittajan mukaan otsikossa ja itse jutussa kerrottu journalismin keinoin oikein. Lukijat on ohjattu alkuperäisen tutkimuksen pariin myös linkkaamalla se juttuun. Tällä on pyritty avoimuuteen lähteiden käytössä. Päätoimittaja huomauttaa, että journalististen juttujen tekemisessä ei ole kyseessä akateemisesta tutkimuksesta, vaan tutkimuksen referoimisesta oikein journalistisella tavalla. Tämä on tehtävä Journalistin ohjeiden mukaan pyrkien totuudenmukaiseen tiedonvälitykseen ja näin on tässäkin tapauksessa tehty.
Päätoimittajan mukaan jutun johdannossa on tuotu esiin, että tutkimuksessa ei tutkittu sitä, estävätkö kasvomaskit koronaviruksen leviämistä. Tutkimus ei väitä, ettei maskeja kannattaisi käyttää. Päätoimittaja kirjoittaa, että Suomessa THL suosittelee kasvomaskien käyttöä, mutta ei katso, että se juurikaan suojaisi käyttäjäänsä. Käyttö on suositeltavaa, koska maski vähentää koronatartunnan leviämistä muihin pisaratartuntana. Jos kaikki käyttäisivät maskeja, emme tartuttaisi toisiamme niin helposti. Tämä on tuotu uutisessa esiin. THL:n näkemys asiaan on myös linkattu juttuun jutun avoimuuden lisäämiseksi. Kuten kyseisen linkin sisällöstä selviää, tilanne muuttuu koko ajan.
Päätoimittajan mukaan tutkimukseen suhtaudutaan jutussa kriittisesti ja tuodaan kokonaisen luvun verran esiin useita näkökulmia, joista tutkimusta oli jo tuolloin ehditty kritisoida.
Päätoimittaja kirjoittaa, että kasvomaskien hyödyistä on julkaistu viime vuoden aikana lukuisia erilaisia tutkimuksia, joiden tulokset ovat olleet myös ristiriidassa keskenään. Koska asia ei siis ole yksinkertainen eikä yksittäinen tutkimus kerro asiasta koko totuutta, toimitus teki aiheesta heti seuraavana päivänä myös jatkojutun, jossa ulkopuolinen asiantuntija arvioi tanskalaistutkimusta. Päätoimittajan mukaan sekä tutkimuksen että tutkimusta seuraavana päivänä jatkojutussa arvioineen emeritaprofessorin mukaan tutkimus osoittaa, että kasvomaskien suoja käyttäjälleen on vähäinen. Tämä ei kuitenkaan tarkoita, ettei maskeja kannattaisi käyttää.
Alkuperäisen uutisen otsikkoa täsmennettiin myöhemmin vastaamaan vielä tarkemmin jutun sisältöä: ”Tanskalaistutkimus: Kasvomaskit eivät juuri suojaa käyttäjäänsä koronatartunnalta”. Päätoimittaja katsoo, että jutussa asia on ollut alusta asti tarkasti ja täsmällisesti kuvattuna, joten kyseessä ei ollut oikaisua vaativa asiavirhe tai sellaisen korjaus. Yle Uutisten jutuista käydään sosiaalisessa mediassa jatkuvasti ja runsaasti keskustelua. Päätoimittaja katsoo, että toimituksella ei ole mahdollisuutta perehtyä jokaisesta jutusta käytyyn some-keskusteluun, mutta toimitukselle lähetetyt korjauspyynnöt käsitellään ja niihin reagoidaan asianmukaisesti.
Ratkaisu
JO 8: Journalistin velvollisuus on pyrkiä totuudenmukaiseen tiedonvälitykseen.
JO 15: Otsikoille, ingresseille, kansi- ja kuvateksteille, myyntijulisteille ja muille esittelyille on löydyttävä sisällöstä kate.
JO 20: Olennainen asiavirhe on korjattava viipymättä ja niin, että se tavoittaa mahdollisimman kattavasti virheellistä tietoa saaneen yleisön. Korjaus on julkaistava sekä tiedotusvälineen toimituksellisilla verkkosivuilla että julkaisussa tai kanavassa, jossa virhe on alun perin ollut.
Korjauksen huomioarvo on suhteutettava virheen vakavuuteen. Jos jutussa on useita asiavirheitä tai jos virheestä voi aiheutua suurta vahinkoa, toimituksen tulee julkaista uusi juttu, jossa virheellinen tieto yksilöidään ja korjataan.
Verkossa olennaisen virheen korjaamiseksi ei riitä virheellisen tiedon tai jutun poistaminen, vaan yleisölle on kerrottava virheestä sekä miten ja milloin se on korjattu.
Tiedotusvälineen on suotavaa tehdä yleisölle selväksi ne käytännöt ja periaatteet, joiden mukaan se korjaa virheensä.
Yle uutisoi nettijutussaan tanskalaistutkimuksen tuloksista. Tutkimuksessa oli tutkittu sitä, vähentääkö kasvomaskin käyttäminen koronavirustartuntoja maskin käyttäjillä. Tutkimuksessa ei tutkittu sitä, estääkö maskin käyttäminen käyttäjää tartuttamasta muita ihmisiä. Jutun alkuperäinen otsikko oli ”Tanskalaistutkimus: Kasvomaskit eivät suojaa käyttäjäänsä koronatartunnalta.” Kantelijan mukaan tutkimusta oli tulkittu väärin, sillä tutkimuksessa todettiin kasvomaskia käyttäneessä ryhmässä vähemmän tartuntoja kuin kontrolliryhmässä, mutta tulos ei ollut tilastollisesti merkitsevä. Viisi päivää sen jälkeen, kun Ylelle huomautettiin otsikon mahdollisesta virheellisyydestä, Yle muokkasi otsikon muotoon ”Tanskalaistutkimus: Kasvomaskit eivät juuri suojaa käyttäjäänsä koronatartunnalta”.
Tutkimuksen johtopäätös oli, että kasvomaskin käyttäminen ei vähentänyt yli 50 prosentilla maskin käyttäjillä todettuja koronavirustartuntoja. Tutkimustulokset eivät poissulkeneet vähäisemmän suojaavan vaikutuksen tai jopa tartuntoja lisäävän vaikutuksen mahdollisuutta.
Julkisen sanan neuvosto toteaa, että Ylellä oli perusteet otsikossaan tekemälleen tulkinnalle tutkimustuloksesta, vaikka otsikon alkuperäinen versio ilmaisikin asian kärjistetysti. Jo ennen kuin Yle muokkasi otsikkoa, itse jutussa myös kerrottiin tutkimustuloksista ja niihin sisältyvistä epävarmuuksista tarkemmin. Lukijalle tarkentui, mihin otsikon tulkinta perustui. Jutussa ei myöskään väitetty tutkimuksen osoittavan, ettei kasvomaskeilla voi olla minkäänlaista käyttäjäänsä suojaavaa vaikutusta. Jutussa ei ollut kokonaisuutena arvioiden olennaista asiavirhettä.
Julkisen sanan neuvosto katsoo, että Yle ei ole rikkonut hyvää journalistista tapaa.
Ratkaisun tekivät:
Eero Hyvönen (pj), Kyösti Karvonen, Valtteri Kujansuu, Valpuri Mäkinen, Riikka Mäntyneva, Alma Onali, Aija Pirinen, Tuomas Rantanen, Jukka Ruukki, Henrik Rydenfelt, Margareta Salonen ja Tuomo Törmänen.