7469/SL/20

Langettava

Jutun otsikossa väitettiin, että jalkapalloseuran toimihenkilö olisi altistanut koko helsinkiläisjoukkueen, vaikka lehden tiedossa oli, että tartuntatautilääkärin selvityksen mukaan joukkueessa ei ollut tapahtunut altistumisia. Lehti ei korjannut virhettä, vaikka se sai asiasta perustellun korjauspyynnön.

Kantelu 15.10.2020

Kantelu kohdistuu Savon Sanomien 9.10.2020 julkaisemaan nettijuttuun HIFK sopi ensin kohuottelun siirtämisestä, mutta pyörsi päätöksensä – Tartunnan saanut toimihenkilö altisti koko HIFK:n joukkueen.

Kantelun on tehnyt HIFK Fotbollin toimitusjohtaja sekä omasta että HIFK Fotbollin puolesta. Kantelun mukaan otsikon väite ei pidä paikkaansa, sillä viranomaisten mukaan altistumista ei ollut tapahtunut. Kantelijan mukaan HIFK:n työntekijällä oli todettu covid-tauti, mutta tartuntatautilääkärien perusteellisessa selvityksessä oli kuitenkin todettu, että kyseinen henkilö ei ollut altistanut HIFK:n joukkuetta taudille. Kantelijan mukaan altistaminen ei ole maallikkotermi vaan tartuntatautilaissa määritelty käsite.

Kantelun mukaan HIFK asetettiin jo jutun otsikossa erittäin kielteiseen julkisuuteen. Lisäksi kantelun mukaan jutussa väitetään HIFK:n toimineen väärin ja vastuuttomasti, vihjataan ihmisten terveyden vaarantuvan ja väitetään toimitusjohtajan valehtelevan. Silti seuralta tai sen toimitusjohtajalta ei kysytty ainuttakaan kysymystä juttuun. Kantelun mukaan seuraa ei ole kuultu myöskään jälkeenpäin, vaikka toimitusjohtaja on pyytänyt lehdeltä oikaisua.

Kantelun mukaan jutussa on edellä mainitun altistamista koskevan väitteen lisäksi myös muita virheitä: Vaikka KuPS kokee HIFK:n muuttaneen kantaansa, HIFK on johdonmukaisesti halunnut selvittää tilannetta ennen kuin ottelu siirretään tai pelataan. Toimitusjohtajat sopivat keskiviikkona iltapäivällä, että pelin siirtopäätös tehdään, kun HIFK:n työntekijän testitulos on saatu. Toimitusjohtajien keskustelujen alkuvaiheessa HIFK:n toimitusjohtaja oli siinä uskossa, että tartunnan saanut työntekijä olisi ollut joukkueen kanssa tekemisissä enemmän. Kun selvisi, että näin ei ollut, ja viranomaiset päättelivät, että altistumista ei ole tapahtunut, niin HIFK:n toimitusjohtaja ei nähnyt enää perusteita ottelun siirtämiselle pelkän positiivisen testituloksen perusteella.

Lisäksi kantelun mukaan HIFK:n toimitusjohtajan väitetään uutisessa sanoneen ”totuuden vastaisesti”, että tartunnan saanut henkilö ei ole ollut tekemisissä joukkueen kanssa. Kantelun mukaan toimitusjohtaja ei ole koskaan sanonut, että tartunnan saanut henkilö ei ole ollut tekemisissä joukkueen kanssa, vaan että hän ei ole tartuntatautiviranomaisten selvityksen mukaan altistanut joukkuetta. Lisäksi kantelija on huomauttanut lehdelle, että toisin kuin jutussa väitetään, tartunnan saanut ei ole edustusjoukkueen toimihenkilö eikä hän ollut ruokaillut edellisen ottelun jälkeen joukkueen kanssa.

Kantelun mukaan lehti ei tarkistanut tietojaan asiasta tietäviltä tahoilta ja kertoi jutussaan yksipuolisen ja kuvitteellisen version tapahtumista. Kantelun mukaan lehti julkaisi tietoja ihmisten terveydentilasta ja väitti seuran toimihenkilön asettaneen epäsuorasti tuhansia ihmisiä terveydelliseen vaaraan selvittämättä totuutta. HIFK:n toimitusjohtaja on lähettänyt lehdelle oikaisupyynnön.

Päätoimittajan vastaus 10.12.2020

Vastaavan päätoimittajan Seppo Rönkön mukaan HIFK:n joukkueen kanssa tekemissä ollut henkilö oli altistunut koronatartunnalle, ja 8.10.2020 pelattua KuPS–HIFK-ottelua edeltävänä iltana altistus osoittautui koronatartunnaksi.

Päätoimittajan mukaan artikkelin lähdemateriaalina on käytetty Savon Sanomien käyttöönsä saamaa HIFK:n toimitusjohtajan, KuPSin toimitusjohtajan ja Veikkausliigan toimitusjohtajan Whatsapp-viestittelyä. Viesteistä käy päätoimittajan mukaan yksiselitteisesti ilmi, että jos joukkueen kanssa säännöllisesti tekemisissä olleen henkilön altistus osoittautuu koronatartunnaksi, molemmat seurat hakevat ottelun siirtoa. Tämän kuittaa viestiketjussa päätoimittajan mukaan myös kantelija. Kantelija kuitenkin ilmoitti seuraavana aamuna, että HIFK haluaa pelata ottelun vedoten tartuntatautilääkärin arvioon, ettei joukkueen altistumista ole tapahtunut. ”Näin ollen peli pitää pelata. Kaikki muu on arvailua, ja en usko, että tilanne menee paremmaksi täällä Suomessa”, kantelija kirjoittaa viestissään, vaikka hän oli aiemmin todennut, ettei ottelua pelata, jos testi osoittautuu positiiviseksi.

KuPSin halu siirtää ottelu perustui päätoimittajan mukaan siihen, että koronatartunnan saanut oli ollut HIFK:n joukkueen kanssa tekemisissä joukkueen pukukopissa ja ottelun jälkeisessä ruokailussa vajaata viikkoa ennen KuPS-ottelua. KuPSin lääkäri hämmästeli Savon Sanomissa 9.10.2020 HIFK:n päätöstä pelata ottelu. Hänen mukaansa päätöksen siitä, ettei altistusta ole tapahtunut, on tehnyt Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin tartuntatautilääkäri. ”Pidän erittäin todennäköisenä, että kyseinen ihminen on ollut tekemisissä joukkueen kanssa. Mutta kuinka usein ja kuinka paljon, on aika ratkaisevaa. Pallo asiassa oli HIFK:lla, ja se halusi pelata ottelun”, KuPSin lääkäri totesi artikkelissa.

Päätoimittajan mukaan Savon Sanomien hallussa olevasta Whatsapp-ketjusta ilmenee, että tartunnan saanut oli tekemissä joukkueen kanssa perjantaina 2.10.2020 pelatun HIFK–Honka-pelin jälkeen pukukopissa ja ruokailussa. Viestiketjussa kantelija toteaa sanatarkasti, että ”infektiolääkäri laski, että perjantaiaamu (2.10.2020, toim. huom.) on se hetki, jolla altistuminen on aikaisintaan alkanut. Sen jälkeen ei ole tavannut joukkuetta muuten kuin pelin jälkeen”. Päätoimittajan mukaan koronatartunnan saanut henkilö on siis tavannut HIFK:n joukkueen sen jälkeen, kun mahdollisuus altistumiselle on ollut.

Päätoimittajan mukaan kantelijan väite siitä, että hän ei ole tullut kuulluksi asiassa, on virheellinen. Kuten todettua, artikkelin lähdemateriaalina on käytetty Savon Sanomien haltuunsa saamaa viestittelyä, johon myös kantelija osallistui. Päätoimittajan mukaan Savon Sanomien toimittaja ilmoitti tekstiviestillä perjantai-iltana 9.10. soittavansa kantelijalle lauantaina 10.10.2020. Näin hän päätoimittajan mukaan myös teki lauantaina aamupäivällä. Päätoimittajan mukaan kantelija ei vastannut puheluun eikä myöskään hänelle lähetettyyn tekstiviestiin. Päätoimittajan mukaan kantelijan väite siitä, ettei häntä olisi pyritty kuulemaan ja kontaktoimaan, on virheellinen. Myöhemmin saman päivän iltana päätoimittaja on vastannut kantelijalle sähköpostilla saman sisältöisesti kuin vastauksessaan Julkisen sanan neuvostoon tehtyyn kanteluun.

Ratkaisu

JO 8: Journalistin velvollisuus on pyrkiä totuudenmukaiseen tiedonvälitykseen.

JO 10: Tiedot on tarkistettava mahdollisimman hyvin – myös silloin kun ne on aikaisemmin julkaistu.

JO 11: Yleisön on voitava erottaa tosiasiat mielipiteistä ja sepitteellisestä aineistosta. Myöskään kuvaa tai ääntä ei saa käyttää harhaanjohtavasti.

JO 12: Tietolähteisiin on suhtauduttava kriittisesti. Erityisen tärkeää se on kiistanalaisissa asioissa, koska tietolähteellä voi olla hyötymis- tai vahingoittamistarkoitus.

JO 14: Journalistilla on oikeus ja velvollisuus pitää tietoja luottamuksellisesti antaneen henkilöllisyys salassa siten kuin lähteen kanssa on sovittu. 

Jos yhteiskunnallisesti merkittävien tietojen julkaisusta aiheutuu erittäin kielteistä julkisuutta, toimituksen on suotavaa avata yleisölle, miten nimettömän lähteen ja siltä hankittujen tietojen luotettavuus on varmistettu.

JO 15: Otsikoille, ingresseille, kansi- ja kuvateksteille, myyntijulisteille ja muille esittelyille on löydyttävä sisällöstä kate.

JO 20: Olennainen asiavirhe on korjattava viipymättä ja niin, että se tavoittaa mahdollisimman kattavasti virheellistä tietoa saaneen yleisön. Korjaus on julkaistava sekä tiedotusvälineen toimituksellisilla verkkosivuilla että julkaisussa tai kanavassa, jossa virhe on alun perin ollut.

JO 21: Jos selvästi tunnistettavissa olevan henkilön tai tahon toiminnasta aiotaan esittää tietoja, jotka asettavat tämän erittäin kielteiseen julkisuuteen, kritiikin kohteelle tulee varata tilaisuus esittää oma näkemyksensä jo samassa yhteydessä.

JO 22: Ellei samanaikainen kuuleminen ole mahdollista, voi erittäin kielteisen julkisuuden kohteeksi joutunutta olla tarpeen kuulla jälkeen päin. Jos näin ei tehdä, hyvään tapaan kuuluu julkaista hänen oma kannanottonsa.

JO 28: Sairaus- ja kuolemantapauksista sekä onnettomuuksien ja rikosten uhreista tietoja hankittaessa ja uutisoitaessa on aina noudatettava hienotunteisuutta.

Savon Sanomat julkaisi nettijutun, joka käsitteli Kuopion Palloseuran ja HIFK:n välisen jalkapallo-ottelun siirtämismahdollisuudesta käytyä keskustelua. Jutun mukaan seurat ja jalkapalloliiga olivat ottelua edeltäneenä päivänä sopineet, että jos koronavirukselle altistuneelta HIFK:n toimihenkilöltä otettu koronavirustesti osoittautuu positiiviseksi, ottelu siirretään. Jutun mukaan HIFK kuitenkin pyörsi päätöksensä saatuaan tiedon positiiviseksi osoittautuneesta testituloksesta ja halusi pelata ottelun, vaikka jutun mukaan positiivisen testituloksen saanut toimihenkilö oli altistanut koko HIFK:n joukkueen.

Julkisen sanan neuvosto toteaa, että lehdellä oli perusteet uutisoida joukkueen kanssa tekemisissä olleella toimihenkilöllä todetusta koronavirustartunnasta. Ottelun mahdollisesti kohonneella tartuntauhalla oli yhteiskunnallista merkitystä, ja yleisöllä oli oikeus saada tietää siitä.

Neuvosto kuitenkin toteaa, että jutun otsikossa väitettiin, että tartunnan saanut toimihenkilö olisi altistanut koko HIFK:n joukkueen, vaikka lehden tiedossa oli, että tartuntatautilääkärin selvityksen mukaan joukkueessa ei ollut tapahtunut altistumisia. Neuvosto katsoo, että otsikon väitteelle koko joukkueen altistamisesta ei löytynyt jutun sisällöstä katetta. Otsikon harhaanjohtavuuden vuoksi yleisölle saattoi syntyä väärä kuva siitä, että HIFK:n joukkueen jäsenet olivat altistuneet virukselle. Lehden olisi pitänyt korjata virheellinen otsikko saatuaan kantelijalta korjauspyynnön. 

Muissa kantelijan virheeksi väittämissä kohdissa oli kyse lehden tekemistä tulkinnoista, joihin sillä oli perusteet. Lehdellä oli perusteet tehdä tapahtumaketjusta tulkinta, jonka mukaan HIFK oli pyörtänyt päätöksensä ottelun siirtämisestä. Tartunnan saaneen nimittäminen edustusjoukkueen toimihenkilöksi sekä jutun yksityiskohta, jonka mukaan hän olisi osallistunut joukkueen kanssa ruokailuun edellisen ottelun jälkeen, olivat korkeintaan epätarkkuuksia eivätkä korjausta vaativia asiavirheitä. Tapauksessa ei ole viitteitä siitä, että lehti olisi laiminlyönyt lähdekritiikin tai tietojen tarkistamisvelvollisuuden.

Neuvosto toteaa, että lehti kuuli erittäin kielteiseen julkisuuteen joutunutta HIFK:ta riittävästi, kun se siteerasi jutussaan sen toimitusjohtajan samasta aiheesta toiselle medialle antamaa haastattelua ja julkaisi aiemmin samana päivänä STT:n jutun, jossa toimitusjohtajaa kuultiin aiheesta laajasti. Neuvosto huomauttaa, että HIFK:n toimitusjohtaja joutui myös henkilönä jutussa erittäin kielteiseen julkisuuteen, kun siinä tulkittiin hänen puhuneen totuuden vastaisesti. Neuvosto toteaa, että lehdellä oli perusteet siteerata jutussaan toimitusjohtajan toiselle medialle aiheesta antamaa haastattelua ja tehdä siitä oma tulkintansa. Julkisuus ei ollut niin kielteistä, etteikö henkilöä olisi voitu kuulla jälkikäteen, mitä lehti myös yritti.

Julkisen sanan neuvosto katsoo, että Savon Sanomat on rikkonut Journalistin ohjeiden kohtia 8, 15 ja 20, ja antaa sille huomautuksen.

Ratkaisun tekivät:

Eero Hyvönen (pj), Mona Haapsaari, Kyösti Karvonen, Marja Keskitalo, Sami Koski, Valpuri Mäkinen, Riikka Mäntyneva, Alma Onali, Heli Parikka, Harto Pönkä, Jukka Ruukki, Henrik Rydenfelt ja Tuomo Törmänen.