Kantelu 5.9.2020
Kantelu kohdistuu Kouvolan Sanomien 31.8.2020 julkaisemaan nettijuttuun, jossa kerrottiin, että erään lukion tiettyjen aineiden opetus annettiin alkaneella viikolla etäopetuksena henkilökunnan jäsenten mahdollisen korona-altistumisen vuoksi. Jutussa kerrottiin, että vaikka opetus annettiin etänä, opiskelijat kävivät koululla normaalisti. Kantelun ovat tehneet kaksi opettajaa, joita järjestely koski. He olivat jääneet varotoimena etätöihin maanantaista alkaen saatuaan tietää, että olivat viikonloppuna mahdollisesti altistuneet koronavirukselle.
Kantelun mukaan Kouvolan Sanomat kirjoitti somejuorun perusteella uutisen, jonka uutiskärkenä oli nimeltä mainitun lukion tiettyjen oppiaineiden opettajien mahdollinen korona-altistuminen ja heidän viikonloppuvierailunsa nimeltä mainitulle paikkakunnalle. Koska kyseisiä aineita opettaa pienen kunnan lukiossa kumpaakin vain yksi opettaja, kantelijat katsovat olleensa tunnistettavissa jutusta.
Kantelun mukaan kuntalaiset tietävät kantelijat, ja heidän nimensä löytää helposti myös lukion yhteystiedoista. Kantelun mukaan uutisessa ei ollut paikallisenkaan uutisarvon vuoksi tarvetta mainita opettajien oppiaineita, koska kantelijat olivat jääneet varalta etätyöhön ja jättäneet lapsensakin kotiin jo ennen kuin saivat sairaalasta altistumispuhelun.
Kantelun mukaan yksilöiden altistumisepäilyjen ei pitäisi ylittää uutiskynnystä. Kantelun mukaan toimittaja ei ottanut lainkaan yhteyttä asianosaisiin vaan soitti lukion rehtorille. Kantelijoiden mielestä oikeampi osoite olisi ollut soittaa viranomaisille, jotka keskitetysti tiedottavat Suomessa mahdollisista altistumisista. Kantelijat katsovat, että yksittäisen henkilön ottaminen lupaa kysymättä klikkausjournalismin sisällöksi ei ole hienotunteista. Kantelussa huomautetaan, ettei toimittaja edes tiennyt, millaisessa yhteydessä mahdollinen altistuminen oli tapahtunut.
Päätoimittajan vastaus 16.11.2020
Vastaavan päätoimittajan Petri Karjalaisen mukaan, toisin kuin kantelija olettaa, juttu ei perustunut some-huhuihin. Toimitukseen tuli juttuvinkki, jossa kerrottiin etäopetukseen siirtymisestä ja viitattiin asiasta julkaistuun Wilma-viestiin. Wilma on koulujen käyttämä viestipalvelu, jonka avulla opettajat ja koulujen muu henkilökunta tiedottavat ajankohtaisista asioista oppilaille ja vanhemmille.
Päätoimittajan mukaan jutun tehnyt toimittaja soitti lukion rehtorille, joka vahvisti Wilma-viestin tiedot. Juttu perustui rehtorin haastatteluun. Mahdollisen korona-altistumisen kohteeksi joutuneeseen henkilökunnan jäseneen ei päätoimittajan mukaan otettu yhteyttä, sillä hänen henkilöyttään ei tiedetty.
Jutussa ei henkilöity, ketä opettajaa tai opettajia mahdollinen altistuminen koskisi. Aineyhdistelmästä koulun oppilaat saattoivat päätoimittajan mukaan ehkä sen päätellä, mutta he tiesivät asiasta jo Wilma-viestin perusteella. Tavalliselle lukijalle opetettavien aineiden kertominen ei suoraan paljastanut henkilöyttä, vaan sen selvittämiseen piti nähdä vaivaa ja tietää, että kyseisiä aineita opettaa vain rajallinen määrä opettajia.
Toinen kantelijoista otti jutusta kuultuaan yhteyttä toimitukseen. Koska hän oli huolestunut henkilöytensä mahdollisesta julkitulosta, jutusta poistettiin välittömästi tieto siitä, mitä aineita etäopetus koskee. Tämä siitä huolimatta, että henkilöyden paljastuminen ei ollut päätoimittajan mukaan ilmeistä.
Päätoimittaja kirjoittaa, että koronaepidemia on leimannut vahvasti kulunutta vuotta. Kyseessä on kiistämättä merkittävä yhteiskunnallinen asia. Tiedotusvälineiden vastuu on kertoa oikeaa tietoa niin laajasti kuin se on mahdollista. Oikea tieto ehkäisee levottomuutta ja vähentää huolta pandemiasta. Tässäkin tapauksessa rehtori hyvin selvästi totesi, että opetuksen poikkeusjärjestelyissä on kyse varotoimenpiteestä. Päätoimittajan mukaan juttu ei syyllistänyt ketään, vaan kertoi faktat opetuksessa tehtävistä muutoksista.
Päätoimittajan mukaan voi myös pohtia, kuinka arkaluontoinen asia mahdollinen korona-altistus on. Jutussa ei kerrottu, että joku olisi sairastunut vaan mahdollisesti altistunut. Kyseessä ei päätoimittajan mukaan ole Journalistin ohjeiden mukainen erityisen arkaluontoinen seikka, eikä varsinkaan sairaus- tai kuolemantapaus. Päätoimittajan mukaan koronan torjumiseksi on perusteltua kertoa myös altistumisista, jotka liittyvät vaikkapa kouluihin, ravintoloihin tai muihin tunnistettaviin julkisiin paikkoihin, jos näin julkistetulla tiedolla voidaan esimerkiksi katkaista tartuntaketjuja tai hälventää koronasta aiheutuvaa huolta.
Ratkaisu
JO 27: Yksityiselämään kuuluvia erityisen arkaluonteisia seikkoja voi julkaista vain asianomaisen suostumuksella tai jos niillä on poikkeuksellista yhteiskunnallista merkitystä. Yksityiselämän suoja on otettava huomioon myös kuvia käytettäessä.
JO 28: Sairaus- ja kuolemantapauksista sekä onnettomuuksien ja rikosten uhreista tietoja hankittaessa ja uutisoitaessa on aina noudatettava hienotunteisuutta.
JO 30: Julkistakin aineistoa julkaistaessa pitää ottaa huomioon yksityiselämän suoja. Kaikki julkinen ei välttämättä ole julkaistavissa. Erityistä varovaisuutta on noudatettava, kun käsitellään alaikäisiä koskevia asioita.
Kouvolan Sanomat julkaisi nettijutun, jonka mukaan osa jutussa nimeltä mainitun pienen kunnan lukion opetuksesta annettiin alkaneella viikolla etäopetuksena. Päätöksen takana oli jutun mukaan se, että osa koulun henkilökunnasta oli vieraillut viikonloppuna alueella, jossa he olivat mahdollisesti altistuneet koronavirukselle. Jutun ensimmäisessä versiossa mainittiin ne oppiaineet, joita järjestely koski. Kantelijat katsovat olleensa tunnistettavissa jutusta, koska he ovat ainoat, jotka opettavat kyseisiä aineita jutussa mainitussa lukiossa.
Julkisen sanan neuvosto toteaa, että koronaviruspandemian kaltaisessa tilanteessa, jossa yleinen tiedonintressi on poikkeuksellisen suuri, tiedotusvälineillä on tärkeä tehtävä tarkan ja ajantasaisen tiedon julkaisijana. Yleisön on tärkeää saada tietoa sekä pandemian kehittymisestä että sen hallitsemiseksi tehdyistä toimenpiteistä. Neuvosto kuitenkin muistuttaa, että henkilöiden terveyteen liittyvät tiedot ovat yleisesti ottaen heidän yksityisyyden suojansa piiriin kuuluvia asioita. Tiedotusvälineiden on kiinnitettävä erityistä huomiota yksityisyyden suojaan käsitellessään tartuntatauteja.
Neuvosto katsoo, että Kouvolan Sanomat julkaisi uutisensa ensimmäisessä versiossa tietoja, jotka mahdollistivat kantelijoiden tunnistamisen kouluyhteisöään laajemmin. Neuvosto kuitenkin huomauttaa, että lehti uutisoi kantelijoiden ainoastaan mahdollisesti altistuneen koronavirukselle. Pandemian vallitessa kenen tahansa mahdollisuus altistua virukselle arjessaan on suuri. Neuvosto ei pidä Kouvolan Sanomien uutisoimaa mahdollista altistumista sellaisena yksityiselämään kuuluvana erityisen arkaluonteisena seikkana, jonka ilmi tuleminen rikkoisi tässä tapauksessa Journalistin ohjeita. Lukiossa tehdyistä järjestelyistä kertomisella oli paikallista yhteiskunnallista merkitystä, uutinen oli sävyltään neutraali ja lehti pyrki noudattamaan uutisoinnissaan hienotunteisuutta.
Julkisen sanan neuvosto katsoo, että Kouvolan Sanomat ei ole rikkonut hyvää journalistista tapaa.
Ratkaisun tekivät:
Eero Hyvönen (pj), Ilkka Ahtiainen, Kyösti Karvonen, Pentti Mäkinen, Riikka Mäntyneva, Hannele Peltonen, Tuomas Rantanen, Jukka Ruukki, Henrik Rydenfelt, Ismo Siikaluoma, Taina Tukia, Sinikka Tuomi ja Tuomo Törmänen.