PÄÄTÖKSET

Langettava 7469/SL/20
Savon Sanomat

Otsikko, olennainen asiavirhe, totuudenmukainen tiedonvälitys, samanaikainen kuuleminen, tietojen tarkistaminen, mielipiteet ja tosiasiat, lähdekritiikki

Jutun otsikossa väitettiin, että jalkapalloseuran toimihenkilö olisi altistanut koko helsinkiläisjoukkueen, vaikka lehden tiedossa oli, että tartuntatautilääkärin selvityksen mukaan joukkueessa ei ollut tapahtunut altistumisia. Lehti ei korjannut virhettä, vaikka se sai asiasta perustellun korjauspyynnön.

Vapauttava 7460/SL/20
Helsingin Sanomat

Nimi rikosuutisissa, kielteinen julkisuus, oma kannanotto

Lehti sai kertoa kantelijan ja hänen yrityksensä tunnistetiedot jutussa, jossa kerrottiin siivousalan työntekijöiden hyväksikäytöstä. Kantelija ja hänen yrityksensä joutuivat jutussa kielteiseen julkisuuteen, ja lehti yritti kuulla kantelijaa samassa yhteydessä, mutta kantelija ei vastannut lehden yhteydenottoihin. 

Vapauttava 7457/SL/20
Ilta-Sanomat

Totuudenmukainen tiedonvälitys, olennainen asiavirhe, lähdekritiikki, mielipiteet ja tosiasiat

Päihdehoitoa kriittisesti käsitelleessä jutussa ei ollut olennaisia asiavirheitä eivätkä tosiasiat sekoittuneet mielipiteisiin. Kyseessä oli kiistanalainen aihe, josta eri toimijat toivat esille omia mielipiteitään, mikä kävi selkeästi ilmi jutusta.

Langettava 7446/SL/20
Vasabladet

Yksityisyyden suoja, olennainen asiavirhe

Lehti julkaisi jutun, jossa haastateltava kertoi koronatartunnan vuoksi tehohoitoon joutuneesta ystävästään. Tämän sairauden kulkua käsiteltiin jutussa niin laajasti ja yksityiskohtaisesti, että tarinan kertominen olisi edellyttänyt asianomaisen suostumuksen.

Vapauttava 7445/SL/20
Hämeen Sanomat

Rikosepäillyn tunnistaminen, totuudenmukainen tiedonvälitys, olennainen asiavirhe

Lehti kertoi kaupunginvaltuutetun olevan epäiltynä muun muassa ympäristörikosepäilyn käsittävässä kokonaisuudessa. Yleisöllä on oikeus saada tietää asioista, joilla voi olla vaikutusta luottamushenkilön uskottavuuteen. Valtuutettu sai myös kertoa oman näkemyksensä asiasta jutussa.

Vapauttava 7440/SL/20
Kouvolan Sanomat

Yksityisyyden suoja

Lehti julkaisi uutisen, jossa kerrottiin, että paikallisessa lukiossa annetaan osa opetuksesta etäyhteydellä henkilökunnan jäsenten mahdollisen koronavirusaltistumisen vuoksi. Kyseiset henkilökunnan jäsenet oli mahdollista tunnistaa jutussa kerrottujen tietojen perusteella, mutta heidän mahdollisesta altistumisestaan kertominen ei loukannut heidän yksityisyyden suojaansa.

Vapauttava 7438/SL/20
Helsingin Sanomat

Virheen korjaus, tietojen tarkistaminen

Nyt-liitteen menot-sivuilla julkaistuissa näyttelyn aukioloajoissa oli virhe kahtena perättäisenä viikkona. Lehti julkaisi korjauksen saatuaan tiedon virheestä.

Vapauttava 7420/SL/20
Ilkka-Pohjalainen

Olennainen asiavirhe, totuudenmukainen tiedonvälitys, lähdekritiikki

Marjanpoiminnasta kertoneesta jutusta saattoi saada harhaanjohtavan kuvan siitä, kuinka suuri osa Suomessa poimituista luonnonmarjoista on ulkomaisten poimijoiden keräämiä. Jutun kokonaisuudesta kävi kuitenkin riittävästi ilmi, että prosenttiosuudella viitattiin myyntiin kerättyihin marjoihin. Jutussa ei siten ollut olennaista asiavirhettä. Äänestyspäätös 11–2. Päätöksen lopussa eriävä mielipide.

Langettava 7418/IL/20
Nyhetsbyrån SPT

Lainaaminen

Uutistoimisto lähetti asiakkailleen jutun, jossa lukiot asetettiin paremmuusjärjestykseen ylioppilastutkintotulosten perusteella. Juttu perustui kokonaisuudessaan toisen tiedotusvälineen työhön, minkä olisi pitänyt käydä jutusta yksiselitteisesti ilmi. Lähde olisi pitänyt mainita jo otsikossa tai selvästi heti jutun alussa.

Vapauttava 7400/SL/20
Iltalehti

Yleisön tuottama aineisto

Nettijutun kommentti ei loukannut ihmisarvoa, joten lehden ei ollut välttämätöntä poistaa sitä lukijan ilmiannon perusteella.

Langettava 7398/SL/20
Ilkka-Pohjalainen

Olennainen asiavirhe, totuudenmukainen tiedonvälitys, tietojen tarkistaminen

Liikenteen vaaranpaikkoja käsitelleestä lehtijutusta sai harhaanjohtavan käsityksen pyöräilijää koskevista väistämissäännöistä. Tämä oli olennainen asiavirhe, joka olisi pitänyt korjata. Tiedotusvälineiden tulisi olla erityisen huolellisia käsitellessään turvallisuuteen liittyviä kysymyksiä.

Langettava 7397/SL/20
Iltalehti

Olennainen asiavirhe

Nettijutussa kerrottiin muutoksista koronapandemian vuoksi tehtyihin matkustusrajoituksiin. Jutusta sai virheellisen käsityksen siitä, että hallitus olisi rajoittanut kansalaisten liikkumisvapautta. Tämä oli olennainen asiavirhe, jota lehti ei korjannut pyynnöstä huolimatta. Äänestyspäätös 10–2. Päätöksen lopussa eriävä mielipide.

Vapauttava 7396/YLE/20
Yle

Olennainen asiavirhe, totuudenmukainen tiedonvälitys, tietojen tarkistaminen, lähdekritiikki

Ansiosidonnaisen päivärahan rahoittamista käsittelevästä netti- ja televisiouutisesta saattoi saada osin epätarkan kuvan työttömyysturvan rahoitusvirroista. Jutuissa ei kuitenkaan ollut olennaista asiavirhettä.

Vapauttava 7391/YLE/20
Svenska Yle

Yksityisyyden suoja, totuudenmukainen tiedonvälitys, olennainen asiavirhe

Svenska Yle kertoi erään yrityksen henkilökunnan jäsenellä todetusta koronavirustartunnasta. Tartunnasta ja sen vuoksi tehdyistä toimenpiteistä kertomisella oli paikallisesti poikkeuksellista merkitystä. Tartunnan saanut henkilö oli jutusta tunnistettavissa korkeintaan niiden ihmisten piirissä, jotka tiesivät hänen sairauslomastaan.

Langettava 7389/SL/20
Helsingin Sanomat

Tosiasiat ja mielipiteet, olennainen asiavirhe

Lehti esitti tulkintansa sitaattina oikeudenkäyntiuutisessaan. Tulkinnasta sai harhaanjohtavan käsityksen tuomitun esittämästä väitteestä. Tämä oli olennainen asiavirhe, jota lehti ei pyynnöstä huolimatta korjannut. Äänestyspäätös 8 – 1.

Vapauttava 7387/YLE/20
Yle

Virheen korjaus

Yle TV1:n kello 17:n ja kello 20.30:n uutislähetyksissä oli virhe jutussa, joka käsitteli miehen kuolemaan johtanutta välikohtausta poliisin kanssa Yhdysvalloissa. Yle korjasi virheen seuraavana päivänä kello 17:n uutislähetyksessä ja aihetta käsitelleessä nettiuutisessa. Virhe tuli riittävästi korjatuksi, vaikka sitä ei erikseen korjattu iltauutislähetyksessä.

Langettava 7382/SL/20
Turun Sanomat

Yksityisyydensuoja, arkaluonteisen rikoksen uhrin henkilöllisyyden paljastuminen, alaikäisen uhrin suojeleminen

Lehti kertoi törkeistä seksuaalirikoksista tuomitun nimen. Tekojen kuvailuun yhdistettynä se mahdollisti erityisen arkaluonteisen rikoksen alaikäisen uhrin henkilöllisyyden paljastumisen.

Langettava 7374/R/20
Radio City

Ihmisarvon kunnioittaminen

Radio Cityn aamuohjelmassa käytettiin sosiaalisesta mediasta lainattua pakkovalintapeliä kolmen julkisuuden henkilöiden arvioimiseen. Humoristiseksi tarkoitettu puhe tappamisesta loukkasi ihmisarvoa.

Langettava 7354/YLE/20
Yle

Samanaikainen kuuleminen, tietojen tarkistaminen, olennainen asiavirhe, yksityisyyden suoja

Ylen nettiuutinen käsitteli koronapandemian aikaista rajavalvontaa. Kantelija joutui jutussa niin kielteiseen julkisuuteen, että häntä olisi pitänyt kuulla samanaikaisesti tai hänen tunnistetietojensa julkaisemisesta olisi pitänyt pidättäytyä.

Vapauttava 7350/SL/20
Keskisuomalainen

Konserniyhteys, piilomainonta

Lehti julkaisi pääkirjoituksen, jossa se esitteli samaan konserniin kuuluvaa uutta radiokanavaa. Konserniyhteys kävi kirjoituksesta riittävästi ilmi.

<< 1 2 3 4 5 6 7 8  ... >> 

Vapauttava 7438/SL/20

Vastaaja: Helsingin Sanomat

Asia: Virheen korjaus, tietojen tarkistaminen

Ratkaistu: 20.1.2021

Nyt-liitteen menot-sivuilla julkaistuissa näyttelyn aukioloajoissa oli virhe kahtena perättäisenä viikkona. Lehti julkaisi korjauksen saatuaan tiedon virheestä.

Kantelu 4.9.2020

Kantelu kohdistuu Helsingin Sanomien printtilehden Nyt-liitteessä 21.8. ja 28.8.2020 menot-osiossa julkaistuihin erään Vantaalla järjestetyn näyttelyn tietoihin.

Kantelija kertoo lähettäneensä Helsingin Sanomien menotoimitukseen tiedotteen, johon oletti lehden julkaisemien tietojen perustuneen. Toisin kuin tiedotteessa, lehdessä näyttelyn aukioloajat olivat kuitenkin väärin. Kantelija kertoo huomanneensa virheen lehdessä, kun näyttelyyn yritti saapua ihmisiä keskiviikkona, vaikka se ei ollut keskiviikkoisin auki. Kantelija kertoo soittaneensa samana päivänä Helsingin Sanomien menotoimitukseen ja keskustelleensa toimituksen esimiehen kanssa, joka kehotti kantelijaa lähettämään sähköpostia menotiedoista huolehtivalle toimittajalle. Kantelija kertoo tehneensä näin heti puhelun päätyttyä. Seuraavana perjantaina 28.8. lehdessä kuitenkin julkaistiin samat virheelliset tiedot. Kantelija otti uudelleen yhteyttä toimitukseen. Puhelimeen vastasi kesätyöntekijä, joka kertoi menotiedoista huolehtivan toimittajan olevan lomalla. Kantelija kertoo toivoneensa lehden ottavan yhteyttä ja kertovan, miten virhe korjattaisiin.

Perjantaina 4.9. ilmestyneessä paperilehdessä tiedot olivat viimein oikein. Kantelun mukaan lehti ei korjannut virhettä Journalistin ohjeiden mukaisesti viipymättä ja niin, että se tavoittaa mahdollisimman kattavasti virheellistä tietoa saaneen yleisön. Kantelijan mielestä virheen korjaamista ei ole julkaista tiedot kahden viikon päästä oikeassa muodossa, eikä toimitus ollut myöskään yhteydessä kantelijaan perjantain 28.8. jälkeen. Kantelun mukaan lehti ei myöskään tarkistanut tietojaan mahdollisimman hyvin. Kantelija olettaa virheen syntyneen siksi, että toimituksen käyttämässä toimitusjärjestelmässä olisi ollut pohjana vanhat tiedot eikä kantelijan lähettämää tiedotetta luettu riittävän huolellisesti. 

Kantelun mukaan näennäisesti pienestä virheestä koitui todellista haittaa. Kantelijan mukaan olisi naiivia olettaa, ettei Helsingin Sanomien menotiedoissa kahtena viikkona olleella virheellä olisi vaikutusta neljä viikkoa auki olleelle näyttelylle.


Päätoimittajan vastaus 13.1.2021

Vastaavan päätoimittajan Kaius Niemen mukaan Helsingin Sanomat julkaisee menovinkkejä painetun lehden minne mennä -palstalla, Nyt-liitteessä sekä HS.fi:n Menokoneessa. Kyse on palvelujournalismin muodosta, jonka tarkoitus on levittää lukijoille tietoja ajankohtaisista, kiinnostavista ja sivistyksellisistä vapaa-ajan tapahtumista. Toimitus valitsee ja julkaisee toimitukseen tietoon saatetuista menovinkeistä journalistisen koosteen tarvittavine tietoineen.

Nyt-liitteen menotiedoissa julkaistiin kantelun kohteena oleva tapahtumatieto perjantaina 21.8. Päätoimittajan mukaan menolistaukseen oli inhimillisen virheen vuoksi merkitty tapahtuman viikonpäivät virheellisesti. Kantelija kertoo lähestyneensä toimitusta oikaisupyynnöllä keskiviikkona 26.8. Päätoimittajan mukaan tämä mahdollista, mutta menotoimituksen sähköpostista tai menotoimituksen vakituisten toimittajien sähköposteista ei tämänkaltaista oikaisupyyntöä löydy. Asiaa selviteltäessä toimittajilta ei päätoimittajan mukaan myöskään löytynyt muuta merkintää tai muistijälkeä tämänkaltaisesta yhteydenotosta. Jos oikaisupyyntö olisi esitetty keskiviikkona, oikaistun tiedon olisi pitänyt ehtiä seuraavaan Nyt-liitteeseen, sillä liite menee painoon torstaiaamuna.

Päätoimittaja kuitenkin toteaa, että kantelija otti suoraan menotoimitukseen yhteyttä perjantaina 28.8., jolloin virheellinen viikonpäivätieto oli toistamiseen Nyt-liitteen menotiedoissa.  Toisin kuin kantelija väittää, tämän jälkeen virhe oikaistiin painetun lehden oikaisuja-palstalla viipymättä heti seuraavana päivänä, eli lauantaina 29.8. Päätoimittajan mukaan oikaisu tehtiin siten ensi tilassa ja siinä laajuudessa, että se tavoittaa alkuperäisen virheen vastaanottajana olleen yleisön. Käytäntö vastaa päätoimittajan mukaan vakiintunutta journalistista käytäntöä.  Aukiolotiedot julkaistiin tämän lisäksi virheettömässä muodossaan perjantaina 4.9. Nyt-liitteen menotiedoissa.

Päätoimittajan mukaan Nyt-liitteen menotiedoissa ollut virhe oli valitettava. Tämän jälkeisestä tapahtumakulusta ei ole päätoimittajan mukaan saatavilla täydellisen aukotonta kuvaa, eikä toimituksen sähköpostiosoitteesta löydy kantelijan kertomaa oikaisupyyntöä. Menotietojen yhteydessä on lukijoille selkeästi kerrottu yhteystieto, jonka kautta menotoimitukseen saa yhteyden. Päätoimittajan mukaan on myös johdonmukaista ajatella, että sähköpostiosoite, johon alkuperäinen tiedote on lähetetty, olisi oikea osoite myös asiaa koskevalle oikaisupyynnölle.

Kun kantelija oli yhteydessä suoraan menotoimitukseen puhelimitse perjantaina 28.8., virhe oikaistiin viipymättä, odottamatta seuraavan Nyt-liitteen ilmestymistä.

Päätoimittajan mukaan Helsingin Sanomat suhtautuu menotietojen paikkansapitävyyteen vakavasti, ja mahdolliset virheet pyritään korjaamaan viipymättä. Hän haluaa kuitenkin muistuttaa siitä, että menotiedot ovat tapahtumajärjestäjien näkökulmasta lehden tarjoama maksuton palvelujournalismin muoto. Kyse on toimituksen omalla harkinnalla toimittamasta tapahtumakoosteesta, ei vastikkeellisesta palvelusta. Päätoimittajan mukaan Helsingin Sanomat ei voi lehtenä ottaa vastuuta tapahtumien koko markkinoinnista ja niiden näkyvyydestä. Päätoimittajan mukaan kyse on ihmisten tekemästä, varsin pikkutarkasta toimitustyöstä, ja inhimillisten virheiden mahdollisuus on aina olemassa. Helsingin Sanomat katsoo toimineensa asiassa hyvän journalistisen tavan mukaisesti.


Ratkaisu

JO 10: Tiedot on tarkistettava mahdollisimman hyvin – myös silloin kun ne on aikaisemmin julkaistu.

JO 20: Olennainen asiavirhe on korjattava viipymättä ja niin, että se tavoittaa mahdollisimman kattavasti virheellistä tietoa saaneen yleisön. Korjaus on julkaistava sekä tiedotusvälineen toimituksellisilla verkkosivuilla että julkaisussa tai kanavassa, jossa virhe on alun perin ollut.

Korjauksen huomioarvo on suhteutettava virheen vakavuuteen. Jos jutussa on useita asiavirheitä tai jos virheestä voi aiheutua suurta vahinkoa, toimituksen tulee julkaista uusi juttu, jossa virheellinen tieto yksilöidään ja korjataan.

Verkossa olennaisen virheen korjaamiseksi ei riitä virheellisen tiedon tai jutun poistaminen, vaan yleisölle on kerrottava virheestä sekä miten ja milloin se on korjattu.

Tiedotusvälineen on suotavaa tehdä yleisölle selväksi ne käytännöt ja periaatteet, joiden mukaan se korjaa virheensä.

Helsingin Sanomien Nyt-liitteen menot-sivuilla julkaistuissa näyttelyn aukioloajoissa oli virhe kahtena perättäisenä viikkona.

Julkisen sanan neuvosto toteaa, että lehti korjasi virheen julkaisemalla erillisen oikaisun sekä painetussa lehdessä että nettiversiossaan saatuaan virheestä tiedon. Neuvosto pitää valitettavana, mikäli virhe oli päätynyt lehteen toistamiseen siitä huolimatta, että kantelija oli tehnyt asiasta jo aiemmin korjauspyynnön. Päätoimittajan vastauksen mukaan aiemmasta korjauspyynnöstä ei kuitenkaan löydy toimituksessa jälkeä. Neuvosto huomauttaa, että ensimmäisestäkin kantelijan kertomasta yhteydenotosta korjauksen julkaisemiseen kului kolme päivää, joten virhe korjattiin joka tapauksessa riittävän nopeasti.

Julkisen sanan neuvosto katsoo, että Helsingin Sanomat ei ole rikkonut hyvää journalistista tapaa.

Ratkaisun teki:
Eero Hyvönen (pj)
 

Tämä päätös on avattu 384 kertaa