7400/SL/20

Vapauttava

Nettijutun kommentti ei loukannut ihmisarvoa, joten lehden ei ollut välttämätöntä poistaa sitä lukijan ilmiannon perusteella.

Kantelu 27.7.2020

Kantelu kohdistuu Iltalehden nettijutun Varusmiehen rynnäkkökivääri laukesi ampumaharjoituksessa – luoti osui valvojan kenkään yhteydessä kommenttipalstalla julkaistuun lukijan kommenttiin: ”Ja se oli sille valvojalle tarkemmin ajatellen itse asiassa: aivan oikein.”

Kantelija on ilmoittanut kommentista moderaattorille, mutta sitä ei ole poistettu. Kantelu on otettu käsittelyyn Journalistin ohjeiden liitteen ”Yleisön tuottama aineisto tiedotusvälineiden verkkosivuilla” näkökulmasta.

Päätoimittajan vastaus 26.10.2020

Vastaavan päätoimittajan Erja Yläjärven mukaan Iltalehden yleisenä tavoitteena on sallia lukijakeskustelu mahdollisimman laajasti eri aiheista. Keskustelu jätetään pääosin avaamatta esimerkiksi silloin, kun uutinen käsittelee raakoja väkivaltarikoksia, seksuaalirikoksia, rikoksia, joissa tekijä tai uhri on lapsi, seksuaalivähemmistöjä, maahanmuuttoa tai uskontoa. Keskustelua ei tänä vuonna ole pääosin myöskään avattu koronauutisten yhteyteen, jotta kommenttipalstalla ei esitettäisi vahvistamattomia terveysväittämiä.

Päätoimittajan mukaan sosiaalinen media ja erilaiset foorumit ovat viime vuosina nopeasti rapauttaneet ja rapauttavat lehdistön perinteistä roolia mielipiteellisen keskustelun kokoajana ja kuratoijana. Kun keskustelu median sisällöistä valuu muihin kanaviin, myös median yhteiskunnallinen merkitys ja rooli lukijoiden elämässä vähenee. Siksi Iltalehti katsoo, että uutisten kommentoinneissa on sallittava mahdollisimman laaja mielipiteen vapaus, kunhan kommentit eivät riko lakia. Tällä hetkellä lehden verkkosivuille jätetään kuukaudessa yli 200 000 kommenttia.  Lukijoita ohjataan hyvien tapojen mukaiseen keskusteluun tarjoamalle heille sekä lyhyt että pitkä versio (https://www.iltalehti.fi/uutiset/a/201412090151028) keskustelun säännöistä.  

Iltalehden käytössä on koneoppiva robotti, joka hylkää osan kommenteista suoraan, lähettää osan ihmismoderaattoreille tarkastettavaksi ja julkaisee osan suoraan. Robotti on opetettu kymmenientuhansien autenttisten viestien avulla tunnistamaan vihapuhetta tai loukkaavaa kieltä sisältävät kommentit. Ihmismoderaattoreiden tekemät päätökset opettavat robottia koko ajan paremmaksi. Ennakkomoderointijärjestelmä ei ole päätoimittajan mukaan aukoton. Sen lisäksi lukijat voivat liputtaa jo julkaistuja kommentteja ja lähettää ne uudestaan ihmismoderaattoreiden tarkastettavaksi, kuten Journalistin ohjeiden liitteen neljäs kohta edellyttää.

Päätoimittajan mukaan kantelun kohteena olleessa tapauksessa nimimerkki Vargholmin kirjoittaman kommentin julkaisi koneoppiva robotti. Sen jälkeen, kun kantelija merkitsi kommentin sopimattomaksi, sen tarkisti ihmismoderaattori. Kommentin poistoon ei katsottu olevan perusteita.

Journalistin ohjeiden liitteen mukaan ihmisarvoa loukkaavaksi katsotaan esimerkiksi syrjintä ja väkivaltaan yllyttävät viestit. Päätoimittaja toteaa, että uutisessa ei kerrota varusmiehen tai ammuntojen valvojan sukupuolta, uskontoa, seksuaalista suuntaututumista, ihonväriä tai muuta tunnistetietoa, joka voitaisiin katsoa syrjinnäksi tai syrjintään kannustavaksi. Iltalehti pitääkin mahdollisena, että kantelija tulkitsee kommentin lietsovan vihaan ammuntojen valvojaa kohtaan tai yllyttävän väkivaltaan häntä kohtaan. Tämä tulkinta on päätoimittajan mukaan mahdollinen, jos kommenttia tarkastelee irrallisena eikä ole lukenut uutisen asiasisältöä – sitä että laukaus oli vahinko ja tapahtui asetta tarkistettaessa, jolloin aseen piippu osoittaa maahan eikä aseen ei tulisi olla ladattu ja että luoti osui valvojan kenkään eikä valvoja saanut vammoja tai kenkä vaurioitunut vahingonlaukauksessa.

Päätoimittaja huomauttaa, että uutisissa olevat lukijoiden kommentit eivät kuitenkaan ole irrallisia – ne liittyvät esillä olevaan uutiseen ja ovat osa lukijoiden käymää keskustelua, joka ajoittain äityy tuliseksikin. Kantelun kohteena olevassa uutiseen on jätetty 140 keskustelukommenttia, joissa valtaosassa pohditaan, onko valvoja toiminut vahinkotapauksessa väärin esimerkiksi menemällä ammuntojen piippulinjalle vai onko syy varusmiehen, joka on jättänyt aseen ladattuna asetarkastukseen. Nimerkki Vargholm on päätoimittajan mukaan sitä mieltä, että valvoja on aiheuttanut vahingon omalla varomattomuudellaan eli hänen olisi esimerkiksi pitänyt varmistua siitä, ettei varusmiehen ase ole ladattu.

Puolustusvoimissa tapahtuneissa onnettomuuksissa on kuollut viime vuosikymmenten aikana lukuisia varusmiehiä, kantahenkilökunnan jäseniä ja reserviläisiä. Varusmieskoulutuksen turvallisuus on yhteiskunnallisesti merkittävä asia. Päätoimittaja katsoo, että pohdinta siitä, kenen syy ampuharjoituksissa sattunut onnettomuus on, kuuluu sanavapauden piiriin eikä lietso vihaa tai yllytä väkivaltaan. Päätoimittaja katsoo, että lukijoiden on voitava esittää mielipiteitä myös negatiivisista asioista, kuten onnettomuuksista ja niiden syistä. Vapaus koskee myös niitä mielipiteitä, jotka eivät edusta Iltalehden linjaa ja arvoja ja jotka eivät miellytä kaikkia lukijoita – kunhan esitetyt mielipiteet eivät ole lainvastaisia tai muuten esimerkiksi yksittäistä henkilöä herjaavia tai halventavia. Päätoimittaja katsoo, ettei kommentin julkaiseminen riko Journalistin ohjeiden liitteiden kohtaa 1 eikä kommenttia ollut syytä poistaa siten kuin liitteen kohta 2 edellyttää.

Ratkaisu

Journalistin ohjeiden liite: Yleisön tuottama aineisto tiedotusvälineiden verkkosivuilla, kohdat 1–2:

1. Toimituksen tulee seurata verkkosivujaan sekä pyrkiä estämään yksityisyyden suojaa ja ihmisarvoa loukkaavien sisältöjen julkaiseminen. Syrjinnän lisäksi ihmisarvoa loukkaavat esimerkiksi väkivaltaan yllyttävät sekä yksilöön tai kansanryhmään kohdistuvat vihaa lietsovat sisällöt.

2. Toimituksen tulee viipymättä poistaa sen tietoon tulleet ihmisarvoa ja yksityisyyden suojaa loukkaavat sisällöt.

Iltalehti julkaisi uutisen armeijan ampumaharjoituksessa tapahtuneesta läheltä piti -tilanteesta, jossa varusmiehen ase laukesi ja luoti osui valvojana toimineen sotilaan kenkään. Juttua seuraavalla kommenttipalstalla julkaistiin nimimerkkiä käyttäneen lukijan kommentti: ”Ja se oli sille valvojalle tarkemmin ajatellen itse asiassa: aivan oikein.” Iltalehti ei poistanut kommenttia saatuaan siitä tiedon.

Julkisen sanan neuvosto toteaa, että kommenttia voi lukea siten, että kommentoija pitää luodin osumista valvojan kenkään oikeutettuna. Kommenttia on siten pidettävä mauttomana. Neuvosto kuitenkin katsoo, ettei kyseessä ollut ihmisarvoa loukkaava sisältö, joka lehden olisi pitänyt poistaa sivuiltaan. Kommentti käsitteli ainoastaan läheltä piti -tilannetta eikä esimerkiksi kuolemantapausta, eikä se kohdistunut myöskään kehenkään jutun perusteella selvästi tunnistettavissa olevaan ihmiseen.

Julkisen sanan neuvosto katsoo, että Iltalehti ei ole rikkonut hyvää journalistista tapaa.

Ratkaisun tekivät:

Eero Hyvönen (pj), Pentti Mäkinen, Riikka Mäntyneva, Tiina Ojutkangas, Heli Parikka, Hannele Peltonen, Tuomas Rantanen, Taina Roth, Jukka Ruukki, Henrik Rydenfelt, Ismo Siikaluoma ja Taina Tukia.