2020 PÄÄTÖKSET

Vapauttava 7400/SL/20
Iltalehti

Yleisön tuottama aineisto

Nettijutun kommentti ei loukannut ihmisarvoa, joten lehden ei ollut välttämätöntä poistaa sitä lukijan ilmiannon perusteella.

Langettava 7398/SL/20
Ilkka-Pohjalainen

Olennainen asiavirhe, totuudenmukainen tiedonvälitys, tietojen tarkistaminen

Liikenteen vaaranpaikkoja käsitelleestä lehtijutusta sai harhaanjohtavan käsityksen pyöräilijää koskevista väistämissäännöistä. Tämä oli olennainen asiavirhe, joka olisi pitänyt korjata. Tiedotusvälineiden tulisi olla erityisen huolellisia käsitellessään turvallisuuteen liittyviä kysymyksiä.

Langettava 7397/SL/20
Iltalehti

Olennainen asiavirhe

Nettijutussa kerrottiin muutoksista koronapandemian vuoksi tehtyihin matkustusrajoituksiin. Jutusta sai virheellisen käsityksen siitä, että hallitus olisi rajoittanut kansalaisten liikkumisvapautta. Tämä oli olennainen asiavirhe, jota lehti ei korjannut pyynnöstä huolimatta. Äänestyspäätös 10–2. Päätöksen lopussa eriävä mielipide.

Vapauttava 7396/YLE/20
Yle

Olennainen asiavirhe, totuudenmukainen tiedonvälitys, tietojen tarkistaminen, lähdekritiikki

Ansiosidonnaisen päivärahan rahoittamista käsittelevästä netti- ja televisiouutisesta saattoi saada osin epätarkan kuvan työttömyysturvan rahoitusvirroista. Jutuissa ei kuitenkaan ollut olennaista asiavirhettä.

Vapauttava 7387/YLE/20
Yle

Virheen korjaus

Yle TV1:n kello 17:n ja kello 20.30:n uutislähetyksissä oli virhe jutussa, joka käsitteli miehen kuolemaan johtanutta välikohtausta poliisin kanssa Yhdysvalloissa. Yle korjasi virheen seuraavana päivänä kello 17:n uutislähetyksessä ja aihetta käsitelleessä nettiuutisessa. Virhe tuli riittävästi korjatuksi, vaikka sitä ei erikseen korjattu iltauutislähetyksessä.

Langettava 7382/SL/20
Turun Sanomat

Yksityisyydensuoja, arkaluonteisen rikoksen uhrin henkilöllisyyden paljastuminen, alaikäisen uhrin suojeleminen

Lehti kertoi törkeistä seksuaalirikoksista tuomitun nimen. Tekojen kuvailuun yhdistettynä se mahdollisti erityisen arkaluonteisen rikoksen alaikäisen uhrin henkilöllisyyden paljastumisen.

Langettava 7374/R/20
Radio City

Ihmisarvon kunnioittaminen

Radio Cityn aamuohjelmassa käytettiin sosiaalisesta mediasta lainattua pakkovalintapeliä kolmen julkisuuden henkilöiden arvioimiseen. Humoristiseksi tarkoitettu puhe tappamisesta loukkasi ihmisarvoa.

Vapauttava 7350/SL/20
Keskisuomalainen

Konserniyhteys, piilomainonta

Lehti julkaisi pääkirjoituksen, jossa se esitteli samaan konserniin kuuluvaa uutta radiokanavaa. Konserniyhteys kävi kirjoituksesta riittävästi ilmi.

Langettava 7336/YLE/20
Yle

Totuudenmukainen tiedonvälitys, kuvan harhaanjohtava käyttö, sepitteellinen aineisto, olennainen asiavirhe

Ylen MOT käytti haastattelulausumia harhaanjohtavalla tavalla koostaessaan toimittajan esittämään suoraan kysymykseen irrallisia pätkiä haastateltavan eri kysymyksiin antamista vastauksista. Äänestyspäätös 10–3. Päätöksen lopussa eriävä mielipide.
 

Vapauttava 7332 & 7394/SL/20
Helsingin Sanomat

Olennainen asiavirhe, tietojen tarkistaminen

Jutussa ei ollut olennaista asiavirhettä. Asia oli osittain tulkinnanvarainen. Lehti julkaisi aiheesta täydentävän jatkojutun kantelijan otettua yhteyttä lehteen.

Langettava 7323/SL/20
Verkkouutiset

Totuudenmukainen tiedonvälitys, olennainen asiavirhe, tietojen tarkistaminen, lähdekritiikki, mielipiteet ja tosiasiat, otsikko

Kuntapoliitikon rikosepäilystä kertoneesta jutusta sai harhaanjohtavan käsityksen siitä, miksi syytettä ei nostettu. Tämä oli olennainen asiavirhe, jonka korjaamisesta olisi pitänyt kertoa selvästi lukijoille. Lehti käytti lähteenään ainoastaan epäiltyä itseään eikä pyrkinyt tarkistamaan tältä saamiaan tietoja. Tosiasiat ja mielipiteet sekoittuivat jutussa. 

Vapauttava 7320/SL/20
Mikkelin Kaupunkilehti

Jälkikäteinen kuuleminen, oma kannanotto, totuudenmukainen tiedonvälitys, olennainen asiavirhe

Lehti julkaisi uutisen paikallispoliittisen kiistan uusimmasta käänteestä. Jutussa ei ollut kantelijan väittämää olennaista asiavirhettä, vaan kyse oli lehden valitsemasta näkökulmasta. Jutussa esitetyt tiedot eivät asettaneet kantelijaa niin kielteiseen julkisuuteen, että häntä olisi pitänyt kuulla.

Vapauttava 7315/YLE/20
Yle

Toisen työn käyttäminen, totuudenmukainen tiedonvälitys, olennainen asiavirhe, tietojen tarkistaminen

Koronapandemiaan liittyviä liikkumisrajoituksia käsittelevä juttu ei perustunut toisen työlle siten, että ulkomainen uutissivusto olisi pitänyt mainita lähteenä. Jutusta kävi riittävästi ilmi, että siinä esitetyssä simulaatiossa oli kyse kuvitteellisesta esimerkistä.

Vapauttava 7311/SL/20
Etelä-Suomen Sanomat

Piilomainonta, olennainen asiavirhe, tietojen tarkistaminen, lähdekritiikki

Lehdellä oli journalistiset perusteet kertoa siitä, että paikallisesti kiinnostava ja historiallisesti merkittävä rakennus on myynnissä. Juttu ei ollut piilomainontaa, eikä siinä ollut olennaisia asiavirheitä.

Vapauttava 7302/SJL/20
Journalisti-lehti

Samanaikainen ja jälkikäteinen kuuleminen, totuudenmukainen tiedonvälitys, tietojen tarkastaminen, lähdekritiikki

Journalistien ammattilehti viittasi jutussaan tunnetusta toimittajasta muualla esitettyyn kritiikkiin. Kantelija ei joutunut jutussa niin kielteiseen julkisuuteen, että häntä olisi pitänyt kuulla samanaikaisesti tai jälkikäteen.

Langettava 7295 & 7309/SL/20
Ilta-Sanomat

Otsikko, olennainen asiavirhe, totuudenmukainen tiedonvälitys

Lehti julkaisi uutisen, jossa se referoi Yhdysvaltain presidentin pitämää puhetta. Otsikko antoi harhaanjohtavan kuvan puheen ja jutun sisällöstä. Otsikolle ei siten löytynyt sisällöstä katetta.

Langettava 7292/AL/20
Hymy

Mainonnan merkitseminen

Terveys-Hymy-mainosliitteen sisältöjä ei ollut erotettu riittävän selvästi Hymyn toimituksellisesta aineistosta netissä eikä printissä.

Vapauttava 7291/SL/20
Mikkelin Kaupunkilehti

Jälkikäteinen kuuleminen, oma kannanotto, totuudenmukainen tiedonvälitys, olennainen asiavirhe

Poliitikon uran ja aiemman poliittisen toiminnan arvioiminen päätoimittajan kolumnissa ei synnyttänyt velvollisuutta kuulla poliitikkoa samassa yhteydessä tai jälkeen päin.

Langettava 7289/SL/20
Talouselämä

Olennainen asiavirhe, tietojen tarkistaminen, lähdekritiikki, toisen työn käyttäminen

Nettijutussa oli olennainen asiavirhe. Lehden juttuun tekemät päivitykset eivät täyttäneet Journalistin ohjeiden vaatimusta olennaisen asiavirheen korjaamisesta, eikä jutusta käynyt riittävän selväksi, että sen alkuperäisessä versiossa oli yksiselitteinen virhe.

Langettava 7288/SL/20
Helsingin Sanomat

Olennainen asiavirhe, otsikko, haastateltavan oikeudet, samanaikainen ja jälkikäteinen kuuleminen, vastine

Juttu käsitteli kriittisesti maahanmuuttajanuorten kotouttamiseen tähtäävää hanketta. Jutusta sai harhaanjohtavan kuvan hankkeen tavoitteista, mikä oli olennainen asiavirhe. Otsikossa esitetylle tulkinnalle ei löytynyt sisällöstä katetta.

<< 1 2 3 >> 

Vapauttava 7400/SL/20

Vastaaja: Iltalehti

Asia: Yleisön tuottama aineisto

Ratkaistu: 4.11.2020

Nettijutun kommentti ei loukannut ihmisarvoa, joten lehden ei ollut välttämätöntä poistaa sitä lukijan ilmiannon perusteella.

Kantelu 27.7.2020

Kantelu kohdistuu Iltalehden nettijutun Varusmiehen rynnäkkökivääri laukesi ampumaharjoituksessa – luoti osui valvojan kenkään yhteydessä kommenttipalstalla julkaistuun lukijan kommenttiin: ”Ja se oli sille valvojalle tarkemmin ajatellen itse asiassa: aivan oikein.”

Kantelija on ilmoittanut kommentista moderaattorille, mutta sitä ei ole poistettu. Kantelu on otettu käsittelyyn Journalistin ohjeiden liitteen ”Yleisön tuottama aineisto tiedotusvälineiden verkkosivuilla” näkökulmasta.


Päätoimittajan vastaus 26.10.2020

Vastaavan päätoimittajan Erja Yläjärven mukaan Iltalehden yleisenä tavoitteena on sallia lukijakeskustelu mahdollisimman laajasti eri aiheista. Keskustelu jätetään pääosin avaamatta esimerkiksi silloin, kun uutinen käsittelee raakoja väkivaltarikoksia, seksuaalirikoksia, rikoksia, joissa tekijä tai uhri on lapsi, seksuaalivähemmistöjä, maahanmuuttoa tai uskontoa. Keskustelua ei tänä vuonna ole pääosin myöskään avattu koronauutisten yhteyteen, jotta kommenttipalstalla ei esitettäisi vahvistamattomia terveysväittämiä.

Päätoimittajan mukaan sosiaalinen media ja erilaiset foorumit ovat viime vuosina nopeasti rapauttaneet ja rapauttavat lehdistön perinteistä roolia mielipiteellisen keskustelun kokoajana ja kuratoijana. Kun keskustelu median sisällöistä valuu muihin kanaviin, myös median yhteiskunnallinen merkitys ja rooli lukijoiden elämässä vähenee. Siksi Iltalehti katsoo, että uutisten kommentoinneissa on sallittava mahdollisimman laaja mielipiteen vapaus, kunhan kommentit eivät riko lakia. Tällä hetkellä lehden verkkosivuille jätetään kuukaudessa yli 200 000 kommenttia.  Lukijoita ohjataan hyvien tapojen mukaiseen keskusteluun tarjoamalle heille sekä lyhyt että pitkä versio (https://www.iltalehti.fi/uutiset/a/201412090151028) keskustelun säännöistä.  

Iltalehden käytössä on koneoppiva robotti, joka hylkää osan kommenteista suoraan, lähettää osan ihmismoderaattoreille tarkastettavaksi ja julkaisee osan suoraan. Robotti on opetettu kymmenientuhansien autenttisten viestien avulla tunnistamaan vihapuhetta tai loukkaavaa kieltä sisältävät kommentit. Ihmismoderaattoreiden tekemät päätökset opettavat robottia koko ajan paremmaksi. Ennakkomoderointijärjestelmä ei ole päätoimittajan mukaan aukoton. Sen lisäksi lukijat voivat liputtaa jo julkaistuja kommentteja ja lähettää ne uudestaan ihmismoderaattoreiden tarkastettavaksi, kuten Journalistin ohjeiden liitteen neljäs kohta edellyttää.

Päätoimittajan mukaan kantelun kohteena olleessa tapauksessa nimimerkki Vargholmin kirjoittaman kommentin julkaisi koneoppiva robotti. Sen jälkeen, kun kantelija merkitsi kommentin sopimattomaksi, sen tarkisti ihmismoderaattori. Kommentin poistoon ei katsottu olevan perusteita.

Journalistin ohjeiden liitteen mukaan ihmisarvoa loukkaavaksi katsotaan esimerkiksi syrjintä ja väkivaltaan yllyttävät viestit. Päätoimittaja toteaa, että uutisessa ei kerrota varusmiehen tai ammuntojen valvojan sukupuolta, uskontoa, seksuaalista suuntaututumista, ihonväriä tai muuta tunnistetietoa, joka voitaisiin katsoa syrjinnäksi tai syrjintään kannustavaksi. Iltalehti pitääkin mahdollisena, että kantelija tulkitsee kommentin lietsovan vihaan ammuntojen valvojaa kohtaan tai yllyttävän väkivaltaan häntä kohtaan. Tämä tulkinta on päätoimittajan mukaan mahdollinen, jos kommenttia tarkastelee irrallisena eikä ole lukenut uutisen asiasisältöä – sitä että laukaus oli vahinko ja tapahtui asetta tarkistettaessa, jolloin aseen piippu osoittaa maahan eikä aseen ei tulisi olla ladattu ja että luoti osui valvojan kenkään eikä valvoja saanut vammoja tai kenkä vaurioitunut vahingonlaukauksessa.

Päätoimittaja huomauttaa, että uutisissa olevat lukijoiden kommentit eivät kuitenkaan ole irrallisia – ne liittyvät esillä olevaan uutiseen ja ovat osa lukijoiden käymää keskustelua, joka ajoittain äityy tuliseksikin. Kantelun kohteena olevassa uutiseen on jätetty 140 keskustelukommenttia, joissa valtaosassa pohditaan, onko valvoja toiminut vahinkotapauksessa väärin esimerkiksi menemällä ammuntojen piippulinjalle vai onko syy varusmiehen, joka on jättänyt aseen ladattuna asetarkastukseen. Nimerkki Vargholm on päätoimittajan mukaan sitä mieltä, että valvoja on aiheuttanut vahingon omalla varomattomuudellaan eli hänen olisi esimerkiksi pitänyt varmistua siitä, ettei varusmiehen ase ole ladattu.

Puolustusvoimissa tapahtuneissa onnettomuuksissa on kuollut viime vuosikymmenten aikana lukuisia varusmiehiä, kantahenkilökunnan jäseniä ja reserviläisiä. Varusmieskoulutuksen turvallisuus on yhteiskunnallisesti merkittävä asia. Päätoimittaja katsoo, että pohdinta siitä, kenen syy ampuharjoituksissa sattunut onnettomuus on, kuuluu sanavapauden piiriin eikä lietso vihaa tai yllytä väkivaltaan. Päätoimittaja katsoo, että lukijoiden on voitava esittää mielipiteitä myös negatiivisista asioista, kuten onnettomuuksista ja niiden syistä. Vapaus koskee myös niitä mielipiteitä, jotka eivät edusta Iltalehden linjaa ja arvoja ja jotka eivät miellytä kaikkia lukijoita – kunhan esitetyt mielipiteet eivät ole lainvastaisia tai muuten esimerkiksi yksittäistä henkilöä herjaavia tai halventavia. Päätoimittaja katsoo, ettei kommentin julkaiseminen riko Journalistin ohjeiden liitteiden kohtaa 1 eikä kommenttia ollut syytä poistaa siten kuin liitteen kohta 2 edellyttää.


Ratkaisu

Journalistin ohjeiden liite: Yleisön tuottama aineisto tiedotusvälineiden verkkosivuilla, kohdat 1–2:

1. Toimituksen tulee seurata verkkosivujaan sekä pyrkiä estämään yksityisyyden suojaa ja ihmisarvoa loukkaavien sisältöjen julkaiseminen. Syrjinnän lisäksi ihmisarvoa loukkaavat esimerkiksi väkivaltaan yllyttävät sekä yksilöön tai kansanryhmään kohdistuvat vihaa lietsovat sisällöt.

2. Toimituksen tulee viipymättä poistaa sen tietoon tulleet ihmisarvoa ja yksityisyyden suojaa loukkaavat sisällöt.

Iltalehti julkaisi uutisen armeijan ampumaharjoituksessa tapahtuneesta läheltä piti -tilanteesta, jossa varusmiehen ase laukesi ja luoti osui valvojana toimineen sotilaan kenkään. Juttua seuraavalla kommenttipalstalla julkaistiin nimimerkkiä käyttäneen lukijan kommentti: ”Ja se oli sille valvojalle tarkemmin ajatellen itse asiassa: aivan oikein.” Iltalehti ei poistanut kommenttia saatuaan siitä tiedon.

Julkisen sanan neuvosto toteaa, että kommenttia voi lukea siten, että kommentoija pitää luodin osumista valvojan kenkään oikeutettuna. Kommenttia on siten pidettävä mauttomana. Neuvosto kuitenkin katsoo, ettei kyseessä ollut ihmisarvoa loukkaava sisältö, joka lehden olisi pitänyt poistaa sivuiltaan. Kommentti käsitteli ainoastaan läheltä piti -tilannetta eikä esimerkiksi kuolemantapausta, eikä se kohdistunut myöskään kehenkään jutun perusteella selvästi tunnistettavissa olevaan ihmiseen.

Julkisen sanan neuvosto katsoo, että Iltalehti ei ole rikkonut hyvää journalistista tapaa.

Ratkaisun tekivät:
Eero Hyvönen (pj), Pentti Mäkinen, Riikka Mäntyneva, Tiina Ojutkangas, Heli Parikka, Hannele Peltonen, Tuomas Rantanen, Taina Roth, Jukka Ruukki, Henrik Rydenfelt, Ismo Siikaluoma ja Taina Tukia.
 

Tämä päätös on avattu 1026 kertaa