PÄÄTÖKSET

Langettava 7577/EJ/21
Kirkko ja kaupunki

Journalistinen päätösvalta, sananvapaus

Päätoimittajan päätös poistaa laajaa yhteiskunnallista keskustelua aikaansaanut kolumni hankaloitti yleisön mahdollisuutta käyttää sananvapauteen kuuluvaa tiedonsaantioikeuttaan. Poistamiseen ei ollut riittäviä journalistisia perusteita.

Langettava 7576/UL/21
Ilta-Sanomat

Lainaaminen

Lehti julkaisi netti- ja printtiversioissaan jutun, joka perustui sen omasta tiedonhankinnasta huolimatta selvästi toisen tiedotusvälineen skuuppiin. Lehti mainitsi lähteen puutteellisesti ja vain jutun leipätekstissä. Lähde olisi pitänyt mainita myös nettijutun otsikossa ja printtilehden kansinostossa.

Vapauttava 7543/A/20
Suomen Kuvalehti

Olennainen asiavirhe, samanaikainen ja jälkikäteinen kuuleminen, lähdekritiikki, tietojen tarkistaminen, tosiasiat ja mielipiteet

Erittäin kielteiseen julkisuuteen joutunutta paikallispoliitikkoa kuultiin jutussa niukasti, mutta riittävästi. Lehdellä ei ollut velvollisuutta siteerata kantelijan tutkintavankeudesta lähettämää viestiä laajemmin. Jutusta kävi ilmi, että se perustui suurelta osin kantelijan kanssa tekemisissä olleiden ihmisten kokemuksiin ja tulkintoihin. Jutussa oli myös perusteltu nimeämättömien lähteiden käyttö uskottavasti, eikä siinä ollut olennaisia asiavirheitä.

Vapauttava 7542 & 7604/PL/21
Ruovesi-lehti

Yksityisyydensuoja

Lehti julkaisi koronavirukselle altistumisen vuoksi karanteenissa olleiden kunnan johtoryhmän jäsenten nimet. Se ei loukannut heidän yksityisyyttään.

Vapauttava 7525/A/20
Seiska

Yksityisyydensuoja

Julkisuuden henkilön puolison verotietojen julkaiseminen ei loukannut hänen yksityisyyttään. Puolison yksityisyydensuoja oli mediahuomion myötä kaventunut ja tulotietojen julkaisulle oli journalistiset perusteet.

Vapauttava 7521/YLE/20
Yle

Olennainen asiavirhe, otsikko, totuudenmukainen tiedonvälitys

Yle teki nettijuttunsa otsikossa journalistisen tulkinnan tieteellisen tutkimuksen tuloksesta. Vaikka otsikko oli kärjistetty, kyseessä ei ollut olennainen asiavirhe. Jutussa tarkentui, mihin otsikon tulkinta perustui.

Vapauttava 7511/UL/20
Turun Sanomat

Totuudenmukainen tiedonvälitys, tietojen tarkastaminen, olennainen asiavirhe, kielteinen julkisuus

Lehti arvosteli jutussaan seurakunnan asettaman toimikunnan roolia. Toimikunnan jäsenet eivät olleet jutusta laajemmin tunnistettavissa. Jutussa ei ollut olennaisia asiavirheitä.

Langettava 7510/R/20
Radio Suomipop

Lainaaminen

Radion aamuohjelma käsitteli lehdistökatsauksessaan päivän uutisaiheita. Muiden tiedotusvälineiden uutisilla oli ohjelmassa niin keskeinen rooli, että lähteet olisi pitänyt mainita.

Langettava 7498/AL/20
Seiska

Yksityisyydensuoja

Lehti kertoi, että julkisuuden henkilö oli raskaana. Kantelija ei ollut kaventanut omalla toiminnallaan yksityisyydensuojaansa siinä määrin, että hänen raskautensa alkuvaiheesta olisi voinut kertoa ilman hänen suostumustaan.  

Vapauttava 7495/PL/20
Ylöjärven Uutiset

Kielteinen julkisuus, jälkikäteen kuuleminen, mielipiteet ja tosiasiat, lähdekritiikki, olennainen asiavirhe

Kantelija joutui jutussa kielteiseen julkisuuteen. Julkisuus ei kuitenkaan ollut kantelijan aseman huomioon ottaen niin kielteistä, etteikö sitä olisi voinut korjata jälkeenpäin kuulemisella. Kantelija kutenkin kieltäytyi jälkikäteisestä kuulemisesta.

Langettava 7477/YLE/20
Yle

Yksityisyydensuoja, kuvan harhaanjohtava käyttö, olennainen asiavirhe

Päihtynyt kantelija oli tunnistettavissa koronapandemiaan liittyvän Ylen tv-uutisjutun kuvituksena olleesta videosta. Se loukkasi hänen yksityisyyttään.
 

Langettava 7469/SL/20
Savon Sanomat

Otsikko, olennainen asiavirhe, totuudenmukainen tiedonvälitys, samanaikainen kuuleminen, tietojen tarkistaminen, mielipiteet ja tosiasiat, lähdekritiikki

Jutun otsikossa väitettiin, että jalkapalloseuran toimihenkilö olisi altistanut koko helsinkiläisjoukkueen, vaikka lehden tiedossa oli, että tartuntatautilääkärin selvityksen mukaan joukkueessa ei ollut tapahtunut altistumisia. Lehti ei korjannut virhettä, vaikka se sai asiasta perustellun korjauspyynnön.

Vapauttava 7460/SL/20
Helsingin Sanomat

Nimi rikosuutisissa, kielteinen julkisuus, oma kannanotto

Lehti sai kertoa kantelijan ja hänen yrityksensä tunnistetiedot jutussa, jossa kerrottiin siivousalan työntekijöiden hyväksikäytöstä. Kantelija ja hänen yrityksensä joutuivat jutussa kielteiseen julkisuuteen, ja lehti yritti kuulla kantelijaa samassa yhteydessä, mutta kantelija ei vastannut lehden yhteydenottoihin. 

Vapauttava 7457/SL/20
Ilta-Sanomat

Totuudenmukainen tiedonvälitys, olennainen asiavirhe, lähdekritiikki, mielipiteet ja tosiasiat

Päihdehoitoa kriittisesti käsitelleessä jutussa ei ollut olennaisia asiavirheitä eivätkä tosiasiat sekoittuneet mielipiteisiin. Kyseessä oli kiistanalainen aihe, josta eri toimijat toivat esille omia mielipiteitään, mikä kävi selkeästi ilmi jutusta.

Langettava 7446/SL/20
Vasabladet

Yksityisyyden suoja, olennainen asiavirhe

Lehti julkaisi jutun, jossa haastateltava kertoi koronatartunnan vuoksi tehohoitoon joutuneesta ystävästään. Tämän sairauden kulkua käsiteltiin jutussa niin laajasti ja yksityiskohtaisesti, että tarinan kertominen olisi edellyttänyt asianomaisen suostumuksen.

Vapauttava 7445/SL/20
Hämeen Sanomat

Rikosepäillyn tunnistaminen, totuudenmukainen tiedonvälitys, olennainen asiavirhe

Lehti kertoi kaupunginvaltuutetun olevan epäiltynä muun muassa ympäristörikosepäilyn käsittävässä kokonaisuudessa. Yleisöllä on oikeus saada tietää asioista, joilla voi olla vaikutusta luottamushenkilön uskottavuuteen. Valtuutettu sai myös kertoa oman näkemyksensä asiasta jutussa.

Vapauttava 7440/SL/20
Kouvolan Sanomat

Yksityisyyden suoja

Lehti julkaisi uutisen, jossa kerrottiin, että paikallisessa lukiossa annetaan osa opetuksesta etäyhteydellä henkilökunnan jäsenten mahdollisen koronavirusaltistumisen vuoksi. Kyseiset henkilökunnan jäsenet oli mahdollista tunnistaa jutussa kerrottujen tietojen perusteella, mutta heidän mahdollisesta altistumisestaan kertominen ei loukannut heidän yksityisyyden suojaansa.

Vapauttava 7438/SL/20
Helsingin Sanomat

Virheen korjaus, tietojen tarkistaminen

Nyt-liitteen menot-sivuilla julkaistuissa näyttelyn aukioloajoissa oli virhe kahtena perättäisenä viikkona. Lehti julkaisi korjauksen saatuaan tiedon virheestä.

Vapauttava 7434/SL/20
Iltalehti

Olennainen asiavirhe, totuudenmukainen tiedonvälitys, tietojen tarkistaminen, otsikko, yksityisyyden suoja

Lehti kertoi toista tiedotusvälinettä lainaten lööpissään, että julkisuuden henkilö kärsi koronan jälkitaudista. Nettijutun otsikossa taas todettiin, että hänellä oli aistiharhoja. Lehdellä oli riittävät perusteet otsikoissa käyttämilleen ilmaisuille, ja niille myös löytyi jutuista kate.

Vapauttava 7420/SL/20
Ilkka-Pohjalainen

Olennainen asiavirhe, totuudenmukainen tiedonvälitys, lähdekritiikki

Marjanpoiminnasta kertoneesta jutusta saattoi saada harhaanjohtavan kuvan siitä, kuinka suuri osa Suomessa poimituista luonnonmarjoista on ulkomaisten poimijoiden keräämiä. Jutun kokonaisuudesta kävi kuitenkin riittävästi ilmi, että prosenttiosuudella viitattiin myyntiin kerättyihin marjoihin. Jutussa ei siten ollut olennaista asiavirhettä. Äänestyspäätös 11–2. Päätöksen lopussa eriävä mielipide.

<< 1 2 3 4 5 6 7 8  ... >> 

Vapauttava 7396/YLE/20

Vastaaja: Yle

Asia: Olennainen asiavirhe, totuudenmukainen tiedonvälitys, tietojen tarkistaminen, lähdekritiikki

Ratkaistu: 4.11.2020

Ansiosidonnaisen päivärahan rahoittamista käsittelevästä netti- ja televisiouutisesta saattoi saada osin epätarkan kuvan työttömyysturvan rahoitusvirroista. Jutuissa ei kuitenkaan ollut olennaista asiavirhettä.

Kantelu 21.7.2020

Kantelu kohdistuu Ylen 18.7.2020 julkaisemaan nettijuttuun Puolueet tarjoavat nyt ansiosidonnaista päivärahaa kaikille, ja näin se onnistuisi – Uudistamista selvittänyt ekonomisti: "Tämä on ennen kaikkea oikeudenmukaisuuskysymys" sekä saman päivän Ylen tv-uutisten kello 20.30:n uutislähetykseen.

Kantelun mukaan jutuissa on olennainen asiavirhe, kun niissä väitetään, että ansiosidonnaista päivärahaa rahoittavat kaikki työssäkäyvät, mutta sitä maksetaan vain työttömyyskassojen jäsenille. 

Nettijutussa asia ilmaistaan seuraavasti: ”Tällä hetkellä kaikki työtä tekevät rahoittavat järjestelmää, mutta korkeammasta etuudesta nauttivat vain kassojen jäsenet. Työntekijät ja työnantajat kustantavat suurimman osan ansioturvasta työttömyysvakuutusmaksuilla. Oman maksunsa voi tarkastaa palkkakuitista joka kuukausi. Myös valtio maksaa ison siivun ansiosidonnaisesta etuudesta, mutta vain kuusi prosenttia rahoituksesta tulee työttömyyskassoille maksettavista jäsenmaksuista.”

Televisiouutisissa asiaa käsitellään seuraavasti: ”Koronakriisi on tehnyt näkyväksi työttömyysturvan epätasa-arvon. Työttömyysvakuutusmaksut kerätään kaikilta työssäkäyviltä, mutta etuudesta nauttivat vain kassojen jäsenet.”

Kantelija vetoaa siihen, että työttömyyskassaan kuulumattomien palkastaan maksamia työttömyysvakuutusmaksuja ei käytetä ansiosidonnaisen päivärahan rahoitukseen, vaan ne tilitetään Kelalle peruspäivärahan maksuun.

Kantelun mukaan ansioturvan rahoituksen siihen osaan, joka koskee työssäkäyviä, eivät osallistu kaikki työssäkäyvät, vaan ainoastaan ne, jotka kuuluvat työttömyyskassaan. Järjestäytymättömät eivät kantelun mukaan osallistu ansioturvan rahoitukseen työttömyysvakuutusmaksuillaan. Koska uutisissa mainittiin, että ansioturvan rahoitus on epäoikeudenmukainen, syntyy yleisölle kantelijan mukaan väärä käsitys sen perusteesta. Väärän mielikuvan vaikutus on kantelijan mukaan merkittävä, koska aihe on ollut voimakkaasti esillä julkisuudessa ja se on politisoitunut. Kantelija on pyytänyt Yleltä virheen korjausta.


Päätoimittajan vastaus 15.10.2020

Vastaavan päätoimittajan Jouko Jokisen mukaan Ylen tiedot pitävät paikkansa, eikä uutisissa ole ollut virhettä. Työttömyysvakuutusmaksua kerätään kaikilta työssäkäyviltä. Heistä noin 85 prosenttia kuuluu työttömyyskassaan, 15 prosenttia ei kuulu. Työllisyysrahasto tilittää palkansaajamaksuista näiden kassaan kuulumattomien osuuden (noin 200 miljoonaa euroa vuosittain) Kelalle peruspäivärahaan, loput käytetään ansiosidonnaiseen päivärahaan. Valtio maksaa suuren osan ansiosidonnaisesta työttömyysturvasta verovaroin eli tätä kautta on päätoimittajan mukaan tosiasia, että kaikki työssäkäyvät tai veroja tuloistaan maksavat rahoittavat ansiosidonnaista turvaa. Yle on selvittänyt asiaa työttömyysvakuutusmaksut keräävästä Työllisyysrahastosta sekä työttömyysturvasta vastaavasta sosiaali- ja terveysministeriöstä. Tiedot on siis päätoimittajan mukaan tarkistettu mahdollisimman hyvin ja tietolähteisiin on suhtauduttu kriittisesti.

Päätoimittajan mukaan kantelija on oikeassa siinä, että järjestäytymättömiltä työntekijöiltä kerättävillä pakollisilla työttömyysturvamaksuilla ei rahoiteta ansio-osaa, mutta näin ei päätoimittajan mukaan uutisoinnissa väitettykään.

Verkkojutussa sanotaan, että ”ansiosidonnaista päivärahaa rahoittavat kaikki työssäkäyvät, mutta sitä maksetaan vain kassojen jäsenille" ja “tällä hetkellä kaikki työtä tekevät rahoittavat järjestelmää, mutta korkeammasta etuudesta nauttivat vain kassojen jäsenet”. 

TV-uutisissa vastaava ilmaistiin jutun juonnossa: "Ansiosidonnaista rahoittavat kaikki työssäkäyvät, mutta sitä saadakseen on kuuluttava työttömyyskassaan."
Ansioturvan rahoitusta avataan verkossa myös grafiikan avulla, jossa kerrotaan eri tahojen maksuosuuksista prosentteina.

Päätoimittajan mukaan Ylen uutisissa ei ole ollut oikaisua vaativia asiavirheitä ja juttujen teossa on muutenkin noudatettu hyvää journalistista tapaa.


Ratkaisu

JO 8: Journalistin velvollisuus on pyrkiä totuudenmukaiseen tiedonvälitykseen. 

JO 10: Tiedot on tarkistettava mahdollisimman hyvin – myös silloin kun ne on aikaisemmin julkaistu.

JO 12: Tietolähteisiin on suhtauduttava kriittisesti. Erityisen tärkeää se on kiistanalaisissa asioissa, koska tietolähteellä voi olla hyötymis- tai vahingoittamistarkoitus.

JO 20: Olennainen asiavirhe on korjattava viipymättä ja niin, että se tavoittaa mahdollisimman kattavasti virheellistä tietoa saaneen yleisön. Korjaus on julkaistava sekä tiedotusvälineen toimituksellisilla verkkosivuilla että julkaisussa tai kanavassa, jossa virhe on alun perin ollut.

Yle julkaisi sekä netissä että televisiossa ansiosidonnaisen päivärahan rahoitusta käsittelevän uutisjutun. Juttujen näkökulmana oli, että koronakriisi olisi tehnyt näkyväksi työttömyysturvan epätasa-arvon. Jutuissa sanottiin, että ansiosidonnaista päivärahaa rahoittavat kaikki työssäkäyvät, mutta sitä maksetaan vain työttömyyskassojen jäsenille. Jutuissa viitattiin erityisesti työntekijöiltä ja työnantajilta kerättäviin veroluonteisiin työttömyysvakuutusmaksuihin.

Julkisen sanan neuvosto toteaa, että jutuista saattoi saada osin epätarkan kuvan työttömyysturvan rahoitusvirroista. Työttömyyskassaan kuulumattomien palkansaajien osuus työttömyysvakuutusmaksuista tilitetään Kelalle peruspäivärahan maksuun. Lisäksi työttömyysvakuutusmaksuilla rahoitetaan muitakin palveluita kuin työttömyysturvaa. Neuvosto pitää toivottavana, että tiedotusvälineet noudattaisivat tarkkuutta, jotta kansalaisille ei muodostuisi vääränlaista kuvaa siitä, mitä työttömyysvakuutusmaksut pitävät sisällään.

Neuvosto kuitenkin toteaa, että Ylellä oli perusteet tehdä asiasta journalistinen tulkinta, jonka mukaan kaikki työssäkäyvät rahoittavat ansiosidonnaista päivärahaa. Työttömyyskassaan kuulumattomat palkansaajat maksavat samassa suhteessa kassaan kuuluvien kanssa veroja ja veroluonteisia työttömyysvakuutusmaksuja, joilla ansiosidonnainen päiväraha olennaiselta osin rahoitetaan, vaikka he eivät itse ole oikeutettuja siihen. Tiedotusvälineillä on oikeus valita näkökulmansa.

Ylen uutisissa ei siten ollut olennaista asiavirhettä, eikä tapauksessa ole viitteitä muidenkaan kantelussa mainittujen journalistin ohjeiden rikkomisesta. 

Julkisen sanan neuvosto katsoo, että Yle ei ole rikkonut hyvää journalistista tapaa.

Ratkaisun tekivät:
Eero Hyvönen (pj), Pentti Mäkinen, Riikka Mäntyneva, Tiina Ojutkangas, Heli Parikka, Hannele Peltonen, Tuomas Rantanen, Taina Roth, Jukka Ruukki, Henrik Rydenfelt, Ismo Siikaluoma ja Taina Tukia.
 

Tämä päätös on avattu 1630 kertaa