2020 PÄÄTÖKSET

Vapauttava 7400/SL/20
Iltalehti

Yleisön tuottama aineisto

Nettijutun kommentti ei loukannut ihmisarvoa, joten lehden ei ollut välttämätöntä poistaa sitä lukijan ilmiannon perusteella.

Langettava 7398/SL/20
Ilkka-Pohjalainen

Olennainen asiavirhe, totuudenmukainen tiedonvälitys, tietojen tarkistaminen

Liikenteen vaaranpaikkoja käsitelleestä lehtijutusta sai harhaanjohtavan käsityksen pyöräilijää koskevista väistämissäännöistä. Tämä oli olennainen asiavirhe, joka olisi pitänyt korjata. Tiedotusvälineiden tulisi olla erityisen huolellisia käsitellessään turvallisuuteen liittyviä kysymyksiä.

Langettava 7397/SL/20
Iltalehti

Olennainen asiavirhe

Nettijutussa kerrottiin muutoksista koronapandemian vuoksi tehtyihin matkustusrajoituksiin. Jutusta sai virheellisen käsityksen siitä, että hallitus olisi rajoittanut kansalaisten liikkumisvapautta. Tämä oli olennainen asiavirhe, jota lehti ei korjannut pyynnöstä huolimatta. Äänestyspäätös 10–2. Päätöksen lopussa eriävä mielipide.

Vapauttava 7396/YLE/20
Yle

Olennainen asiavirhe, totuudenmukainen tiedonvälitys, tietojen tarkistaminen, lähdekritiikki

Ansiosidonnaisen päivärahan rahoittamista käsittelevästä netti- ja televisiouutisesta saattoi saada osin epätarkan kuvan työttömyysturvan rahoitusvirroista. Jutuissa ei kuitenkaan ollut olennaista asiavirhettä.

Vapauttava 7387/YLE/20
Yle

Virheen korjaus

Yle TV1:n kello 17:n ja kello 20.30:n uutislähetyksissä oli virhe jutussa, joka käsitteli miehen kuolemaan johtanutta välikohtausta poliisin kanssa Yhdysvalloissa. Yle korjasi virheen seuraavana päivänä kello 17:n uutislähetyksessä ja aihetta käsitelleessä nettiuutisessa. Virhe tuli riittävästi korjatuksi, vaikka sitä ei erikseen korjattu iltauutislähetyksessä.

Langettava 7382/SL/20
Turun Sanomat

Yksityisyydensuoja, arkaluonteisen rikoksen uhrin henkilöllisyyden paljastuminen, alaikäisen uhrin suojeleminen

Lehti kertoi törkeistä seksuaalirikoksista tuomitun nimen. Tekojen kuvailuun yhdistettynä se mahdollisti erityisen arkaluonteisen rikoksen alaikäisen uhrin henkilöllisyyden paljastumisen.

Langettava 7374/R/20
Radio City

Ihmisarvon kunnioittaminen

Radio Cityn aamuohjelmassa käytettiin sosiaalisesta mediasta lainattua pakkovalintapeliä kolmen julkisuuden henkilöiden arvioimiseen. Humoristiseksi tarkoitettu puhe tappamisesta loukkasi ihmisarvoa.

Vapauttava 7350/SL/20
Keskisuomalainen

Konserniyhteys, piilomainonta

Lehti julkaisi pääkirjoituksen, jossa se esitteli samaan konserniin kuuluvaa uutta radiokanavaa. Konserniyhteys kävi kirjoituksesta riittävästi ilmi.

Langettava 7336/YLE/20
Yle

Totuudenmukainen tiedonvälitys, kuvan harhaanjohtava käyttö, sepitteellinen aineisto, olennainen asiavirhe

Ylen MOT käytti haastattelulausumia harhaanjohtavalla tavalla koostaessaan toimittajan esittämään suoraan kysymykseen irrallisia pätkiä haastateltavan eri kysymyksiin antamista vastauksista. Äänestyspäätös 10–3. Päätöksen lopussa eriävä mielipide.
 

Vapauttava 7332 & 7394/SL/20
Helsingin Sanomat

Olennainen asiavirhe, tietojen tarkistaminen

Jutussa ei ollut olennaista asiavirhettä. Asia oli osittain tulkinnanvarainen. Lehti julkaisi aiheesta täydentävän jatkojutun kantelijan otettua yhteyttä lehteen.

Langettava 7323/SL/20
Verkkouutiset

Totuudenmukainen tiedonvälitys, olennainen asiavirhe, tietojen tarkistaminen, lähdekritiikki, mielipiteet ja tosiasiat, otsikko

Kuntapoliitikon rikosepäilystä kertoneesta jutusta sai harhaanjohtavan käsityksen siitä, miksi syytettä ei nostettu. Tämä oli olennainen asiavirhe, jonka korjaamisesta olisi pitänyt kertoa selvästi lukijoille. Lehti käytti lähteenään ainoastaan epäiltyä itseään eikä pyrkinyt tarkistamaan tältä saamiaan tietoja. Tosiasiat ja mielipiteet sekoittuivat jutussa. 

Vapauttava 7320/SL/20
Mikkelin Kaupunkilehti

Jälkikäteinen kuuleminen, oma kannanotto, totuudenmukainen tiedonvälitys, olennainen asiavirhe

Lehti julkaisi uutisen paikallispoliittisen kiistan uusimmasta käänteestä. Jutussa ei ollut kantelijan väittämää olennaista asiavirhettä, vaan kyse oli lehden valitsemasta näkökulmasta. Jutussa esitetyt tiedot eivät asettaneet kantelijaa niin kielteiseen julkisuuteen, että häntä olisi pitänyt kuulla.

Vapauttava 7315/YLE/20
Yle

Toisen työn käyttäminen, totuudenmukainen tiedonvälitys, olennainen asiavirhe, tietojen tarkistaminen

Koronapandemiaan liittyviä liikkumisrajoituksia käsittelevä juttu ei perustunut toisen työlle siten, että ulkomainen uutissivusto olisi pitänyt mainita lähteenä. Jutusta kävi riittävästi ilmi, että siinä esitetyssä simulaatiossa oli kyse kuvitteellisesta esimerkistä.

Vapauttava 7311/SL/20
Etelä-Suomen Sanomat

Piilomainonta, olennainen asiavirhe, tietojen tarkistaminen, lähdekritiikki

Lehdellä oli journalistiset perusteet kertoa siitä, että paikallisesti kiinnostava ja historiallisesti merkittävä rakennus on myynnissä. Juttu ei ollut piilomainontaa, eikä siinä ollut olennaisia asiavirheitä.

Vapauttava 7302/SJL/20
Journalisti-lehti

Samanaikainen ja jälkikäteinen kuuleminen, totuudenmukainen tiedonvälitys, tietojen tarkastaminen, lähdekritiikki

Journalistien ammattilehti viittasi jutussaan tunnetusta toimittajasta muualla esitettyyn kritiikkiin. Kantelija ei joutunut jutussa niin kielteiseen julkisuuteen, että häntä olisi pitänyt kuulla samanaikaisesti tai jälkikäteen.

Langettava 7295 & 7309/SL/20
Ilta-Sanomat

Otsikko, olennainen asiavirhe, totuudenmukainen tiedonvälitys

Lehti julkaisi uutisen, jossa se referoi Yhdysvaltain presidentin pitämää puhetta. Otsikko antoi harhaanjohtavan kuvan puheen ja jutun sisällöstä. Otsikolle ei siten löytynyt sisällöstä katetta.

Langettava 7292/AL/20
Hymy

Mainonnan merkitseminen

Terveys-Hymy-mainosliitteen sisältöjä ei ollut erotettu riittävän selvästi Hymyn toimituksellisesta aineistosta netissä eikä printissä.

Vapauttava 7291/SL/20
Mikkelin Kaupunkilehti

Jälkikäteinen kuuleminen, oma kannanotto, totuudenmukainen tiedonvälitys, olennainen asiavirhe

Poliitikon uran ja aiemman poliittisen toiminnan arvioiminen päätoimittajan kolumnissa ei synnyttänyt velvollisuutta kuulla poliitikkoa samassa yhteydessä tai jälkeen päin.

Langettava 7289/SL/20
Talouselämä

Olennainen asiavirhe, tietojen tarkistaminen, lähdekritiikki, toisen työn käyttäminen

Nettijutussa oli olennainen asiavirhe. Lehden juttuun tekemät päivitykset eivät täyttäneet Journalistin ohjeiden vaatimusta olennaisen asiavirheen korjaamisesta, eikä jutusta käynyt riittävän selväksi, että sen alkuperäisessä versiossa oli yksiselitteinen virhe.

Langettava 7288/SL/20
Helsingin Sanomat

Olennainen asiavirhe, otsikko, haastateltavan oikeudet, samanaikainen ja jälkikäteinen kuuleminen, vastine

Juttu käsitteli kriittisesti maahanmuuttajanuorten kotouttamiseen tähtäävää hanketta. Jutusta sai harhaanjohtavan kuvan hankkeen tavoitteista, mikä oli olennainen asiavirhe. Otsikossa esitetylle tulkinnalle ei löytynyt sisällöstä katetta.

<< 1 2 3 >> 

Langettava 7382/SL/20

Vastaaja: Turun Sanomat

Asia: Yksityisyydensuoja, arkaluonteisen rikoksen uhrin henkilöllisyyden paljastuminen, alaikäisen uhrin suojeleminen

Ratkaistu: 4.11.2020

Lehti kertoi törkeistä seksuaalirikoksista tuomitun nimen. Tekojen kuvailuun yhdistettynä se mahdollisti erityisen arkaluonteisen rikoksen alaikäisen uhrin henkilöllisyyden paljastumisen.

Kantelu 27.6.2020

Kantelu kohdistuu Turun Sanomien 24.6.2020 julkaisemaan nettijuttuun ”Koskettelua kuvaamista ja Instagramissa houkuttelua – nuori mies tuomittiin useista lapsiin kohdistuneista seksuaalirikoksista viiden vuoden vankeuteen”.

Kantelija vetoaa kantelussaan Journalistin ohjeiden kohtiin 30 ja 33. Neuvosto on lisännyt kanteluun Journalistin ohjeiden 34.

Kantelun mukaan jutussa on rikottu Journalistin ohjetta 33 julkaisemalla rikoksen tekijän nimi, jonka voi helposti yhdistää uhrin henkilöllisyyteen.

Kantelun mukaan kantelija on ollut yhteydessä Turun Sanomien päätoimittajaan Kari Vainioon puhelimitse 25.6.2020 ja pyytänyt tuomitun nimen poistamista jutusta uhrien suojelemiseksi.

Kantelun mukaan muut tiedotusvälineet ovat kysyneet asiaa uhrien asianajajilta, eivätkä ole saaneet lupaa julkaista rikoksen tekijän nimeä uhrien suojelemiseksi.

Päätoimittajan vastaus 2.10.2020

Turun Sanomien päätoimittaja Kari Vainion mukaan hänelle on soitettu 25.6.2020 noin kello yksi yöllä ja pyydetty, että seuraavan päivän painetussa sanomalehdessä ei kerrottaisi kyseisen rikoksen tekijän nimeä, ja keskustelun aikana hän ymmärsi, että soittajan perusteluna oli uhrien suojeleminen ja että hän oli yhden uhrin omainen. Päätoimittaja muistaa sanoneensa ensimmäiseksi, että – ottamatta kantaa nimenjulkaisemiseen – lehti on jo painettu ja sitä jaetaan parhaillaan tilaajille, joten nimeä ei voi enää poistaa paperilehdestä.

Päätoimittaja kertoo varmistaneensa puhelinkeskustelun aikana sen, minkä toimitus oli jo aikaisemmin selvittänyt, että uhrien ja tekijän nimien välillä ei ole yhteyttä, eikä myöskään soittajan, samoin sen, ettei tekijä kuulu hänen edustamansa uhrin lähipiiriin. Päätoimittajan mukaan näin ollen kantelijan mainitsema rikoksen tekijän nimen harvinaisuus ei ole voinut myöskään johtaa rikoksen uhrin henkilöllisyyden paljastumiseen.

Päätoimittaja toteaa, että hän ei muista kaikkia yksityiskohtia unisena käyneestään keskustelusta, kuten sitä, pyysikö soittaja poistamaan nimen verkkojutusta. Sille ei päätoimittajan mukaan kuitenkaan olisi ollut perusteita. 

Päätoimittajan mukaan toimittaja oli kirjoittanut uutisen käräjäoikeuden tuomiosta julkisen selosteen sekä tuomiosta ilmi käyvien seikkojen perusteella. Uhrien suojelemiseksi jutussa ei kerrottu uhrien tarkkoja ikiä, tekijän kotikuntaa tai rikosten tekopaikkakuntia.

Päätoimittajan mukaan nimen julkaisemisesta sekä verkkojutussa 24.6. että printtilehden jutussa 25.6. käytiin toimituksen sisäisen ohjeistuksen mukainen keskustelu vuorossa olleen uutispäällikön johdolla. Siinä yhteydessä selvitettiin, että käräjäoikeuden tuomion mukaan kukaan uhreista ei kuulunut tekijän lähipiiriin tai olisi tunnistettavissa tekijän henkilöllisyyden myötä.

Päätoimittajan mukaan lapsiin kohdistuvat törkeät seksuaalirikokset sosiaalisessa mediassa ovat hälyttävästi lisääntyneet. Ne ovat yhteiskunnallisesti merkittäviä ilmiöitä, joita on syytä kaikin keinoin torjua. Päätoimittajan mukaan siinä mielessä tekijöiden nimien julkaisemisella on merkitystä, kunhan aina otetaan huomioon uhrien suojaaminen.

Päätoimittajan mukaan tässä tapauksessa nimen julkaisemiselle oli perusteita: tuomion mukaan kyse oli törkeästä rikoskokonaisuudesta, jossa oli toistakymmentä uhria, ja tekijä määrättiin pidettäväksi vangittuna ja tuomittiin viiden vuoden ehdottomaan vankeustuomioon. Lisäksi nimen julkaisemista puolsi se, että tekijä oli tuomion mukaan houkutellut alaikäisiä uhrejaan sosiaalisessa mediassa.

Päätoimittajan antama tarkennus 9.10.2020

Päätoimittaja vastasi neuvoston esittämään lisäkysymykseen, miten toimitus on varmistanut ennen jutun julkaisemista, ettei uhrien ja tekijän nimien välillä ole yhteyttä.

Päätoimittajan mukaan tapauksen julkisessa selosteessa ei ole uhrien nimiä eikä toimituksella ole voinut olla tiedossa uhrien nimiä. Päätoimittajan mukaan mikään selosteessa ei viitannut siihen, että tekijällä olisi suoria yhteyksiä uhreihin. Teot oli kaikki tehty sosiaalisen median kautta. Jos joku osaa yhdistää tekijän ja uhrin, hänen täytyy päätoimittajan mukaan jo tietää uhrin joutuneen rikoksen kohteeksi ja nimenomaan tuon tekijän tekemän rikoksen kohteeksi.
 
Päätoimittaja muistaa kysyneensä asiasta, kun toimituksessa käytiin keskustelua yleisesti tapauksen uutisoinnista. Päätoimittaja huomauttaa vielä, että puhelu käytiin yöllä ja hän heräsi soittoon ja että keskustelusta on kulunut kantelun vastaushetkellä yli kolme kuukautta.


Ratkaisu

JO 30: Julkistakin aineistoa julkaistaessa pitää ottaa huomioon yksityiselämän suoja. Kaikki julkinen ei välttämättä ole julkaistavissa. Erityistä varovaisuutta on noudatettava, kun käsitellään alaikäisiä koskevia asioita.

JO 33: Tietoja rikoksentekijästä, syytetystä tai epäillystä ei yleensä pidä julkaista, jos ne paljastavat erityisen arkaluonteisen rikoksen uhrin.

JO 34: Arkaluonteisen rikoksen uhrin henkilöllisyys on suojattava, ellei sillä ole poikkeuksellista yhteiskunnallista merkitystä.

Turun Sanomat julkaisi alaikäisiin kohdistuneista törkeistä seksuaalirikoksista tuomitun nimen. 

Kyseessä oli vakava rikos, ja alan vakiintuneen käytännön mukaan lehdellä olisi ollut perusteet tuomion perusteella tuomitun nimen julkaisemiselle. Tässä tapauksessa tuomitun nimen julkaiseminen ja tekojen kuvailu yhdessä mahdollistivat alaikäisen uhrin henkilöllisyyden paljastumisen siten, että hän oli tunnistettavissa lähipiiriään laajemmin. Tämä oli kohtuutonta arkaluonteisen rikoksen uhria kohtaan. 

Julkisen sanan neuvosto katsoo, että Turun Sanomat  on rikkonut Journalistin ohjeiden kohtia 30, 33 ja 34 ja antaa sille huomautuksen.

Ratkaisun tekivät:
Eero Hyvönen (pj), Taina Roth, Riikka Mäntyneva, Tiina Ojutkangas, Jukka Ruukki, Pentti Mäkinen, Henrik Rydenfelt, Heli Parikka, Hannele Peltonen, Ismo Siikaluoma, Tuomas Rantanen ja Taina Tukia.

Tämä päätös on avattu 839 kertaa