PÄÄTÖKSET

Langettava 7577/EJ/21
Kirkko ja kaupunki

Journalistinen päätösvalta, sananvapaus

Päätoimittajan päätös poistaa laajaa yhteiskunnallista keskustelua aikaansaanut kolumni hankaloitti yleisön mahdollisuutta käyttää sananvapauteen kuuluvaa tiedonsaantioikeuttaan. Poistamiseen ei ollut riittäviä journalistisia perusteita.

Langettava 7576/UL/21
Ilta-Sanomat

Lainaaminen

Lehti julkaisi netti- ja printtiversioissaan jutun, joka perustui sen omasta tiedonhankinnasta huolimatta selvästi toisen tiedotusvälineen skuuppiin. Lehti mainitsi lähteen puutteellisesti ja vain jutun leipätekstissä. Lähde olisi pitänyt mainita myös nettijutun otsikossa ja printtilehden kansinostossa.

Vapauttava 7543/A/20
Suomen Kuvalehti

Olennainen asiavirhe, samanaikainen ja jälkikäteinen kuuleminen, lähdekritiikki, tietojen tarkistaminen, tosiasiat ja mielipiteet

Erittäin kielteiseen julkisuuteen joutunutta paikallispoliitikkoa kuultiin jutussa niukasti, mutta riittävästi. Lehdellä ei ollut velvollisuutta siteerata kantelijan tutkintavankeudesta lähettämää viestiä laajemmin. Jutusta kävi ilmi, että se perustui suurelta osin kantelijan kanssa tekemisissä olleiden ihmisten kokemuksiin ja tulkintoihin. Jutussa oli myös perusteltu nimeämättömien lähteiden käyttö uskottavasti, eikä siinä ollut olennaisia asiavirheitä.

Vapauttava 7542 & 7604/PL/21
Ruovesi-lehti

Yksityisyydensuoja

Lehti julkaisi koronavirukselle altistumisen vuoksi karanteenissa olleiden kunnan johtoryhmän jäsenten nimet. Se ei loukannut heidän yksityisyyttään.

Vapauttava 7525/A/20
Seiska

Yksityisyydensuoja

Julkisuuden henkilön puolison verotietojen julkaiseminen ei loukannut hänen yksityisyyttään. Puolison yksityisyydensuoja oli mediahuomion myötä kaventunut ja tulotietojen julkaisulle oli journalistiset perusteet.

Vapauttava 7521/YLE/20
Yle

Olennainen asiavirhe, otsikko, totuudenmukainen tiedonvälitys

Yle teki nettijuttunsa otsikossa journalistisen tulkinnan tieteellisen tutkimuksen tuloksesta. Vaikka otsikko oli kärjistetty, kyseessä ei ollut olennainen asiavirhe. Jutussa tarkentui, mihin otsikon tulkinta perustui.

Vapauttava 7511/UL/20
Turun Sanomat

Totuudenmukainen tiedonvälitys, tietojen tarkastaminen, olennainen asiavirhe, kielteinen julkisuus

Lehti arvosteli jutussaan seurakunnan asettaman toimikunnan roolia. Toimikunnan jäsenet eivät olleet jutusta laajemmin tunnistettavissa. Jutussa ei ollut olennaisia asiavirheitä.

Langettava 7510/R/20
Radio Suomipop

Lainaaminen

Radion aamuohjelma käsitteli lehdistökatsauksessaan päivän uutisaiheita. Muiden tiedotusvälineiden uutisilla oli ohjelmassa niin keskeinen rooli, että lähteet olisi pitänyt mainita.

Langettava 7498/AL/20
Seiska

Yksityisyydensuoja

Lehti kertoi, että julkisuuden henkilö oli raskaana. Kantelija ei ollut kaventanut omalla toiminnallaan yksityisyydensuojaansa siinä määrin, että hänen raskautensa alkuvaiheesta olisi voinut kertoa ilman hänen suostumustaan.  

Vapauttava 7495/PL/20
Ylöjärven Uutiset

Kielteinen julkisuus, jälkikäteen kuuleminen, mielipiteet ja tosiasiat, lähdekritiikki, olennainen asiavirhe

Kantelija joutui jutussa kielteiseen julkisuuteen. Julkisuus ei kuitenkaan ollut kantelijan aseman huomioon ottaen niin kielteistä, etteikö sitä olisi voinut korjata jälkeenpäin kuulemisella. Kantelija kutenkin kieltäytyi jälkikäteisestä kuulemisesta.

Langettava 7477/YLE/20
Yle

Yksityisyydensuoja, kuvan harhaanjohtava käyttö, olennainen asiavirhe

Päihtynyt kantelija oli tunnistettavissa koronapandemiaan liittyvän Ylen tv-uutisjutun kuvituksena olleesta videosta. Se loukkasi hänen yksityisyyttään.
 

Langettava 7469/SL/20
Savon Sanomat

Otsikko, olennainen asiavirhe, totuudenmukainen tiedonvälitys, samanaikainen kuuleminen, tietojen tarkistaminen, mielipiteet ja tosiasiat, lähdekritiikki

Jutun otsikossa väitettiin, että jalkapalloseuran toimihenkilö olisi altistanut koko helsinkiläisjoukkueen, vaikka lehden tiedossa oli, että tartuntatautilääkärin selvityksen mukaan joukkueessa ei ollut tapahtunut altistumisia. Lehti ei korjannut virhettä, vaikka se sai asiasta perustellun korjauspyynnön.

Vapauttava 7460/SL/20
Helsingin Sanomat

Nimi rikosuutisissa, kielteinen julkisuus, oma kannanotto

Lehti sai kertoa kantelijan ja hänen yrityksensä tunnistetiedot jutussa, jossa kerrottiin siivousalan työntekijöiden hyväksikäytöstä. Kantelija ja hänen yrityksensä joutuivat jutussa kielteiseen julkisuuteen, ja lehti yritti kuulla kantelijaa samassa yhteydessä, mutta kantelija ei vastannut lehden yhteydenottoihin. 

Vapauttava 7457/SL/20
Ilta-Sanomat

Totuudenmukainen tiedonvälitys, olennainen asiavirhe, lähdekritiikki, mielipiteet ja tosiasiat

Päihdehoitoa kriittisesti käsitelleessä jutussa ei ollut olennaisia asiavirheitä eivätkä tosiasiat sekoittuneet mielipiteisiin. Kyseessä oli kiistanalainen aihe, josta eri toimijat toivat esille omia mielipiteitään, mikä kävi selkeästi ilmi jutusta.

Langettava 7446/SL/20
Vasabladet

Yksityisyyden suoja, olennainen asiavirhe

Lehti julkaisi jutun, jossa haastateltava kertoi koronatartunnan vuoksi tehohoitoon joutuneesta ystävästään. Tämän sairauden kulkua käsiteltiin jutussa niin laajasti ja yksityiskohtaisesti, että tarinan kertominen olisi edellyttänyt asianomaisen suostumuksen.

Vapauttava 7445/SL/20
Hämeen Sanomat

Rikosepäillyn tunnistaminen, totuudenmukainen tiedonvälitys, olennainen asiavirhe

Lehti kertoi kaupunginvaltuutetun olevan epäiltynä muun muassa ympäristörikosepäilyn käsittävässä kokonaisuudessa. Yleisöllä on oikeus saada tietää asioista, joilla voi olla vaikutusta luottamushenkilön uskottavuuteen. Valtuutettu sai myös kertoa oman näkemyksensä asiasta jutussa.

Vapauttava 7440/SL/20
Kouvolan Sanomat

Yksityisyyden suoja

Lehti julkaisi uutisen, jossa kerrottiin, että paikallisessa lukiossa annetaan osa opetuksesta etäyhteydellä henkilökunnan jäsenten mahdollisen koronavirusaltistumisen vuoksi. Kyseiset henkilökunnan jäsenet oli mahdollista tunnistaa jutussa kerrottujen tietojen perusteella, mutta heidän mahdollisesta altistumisestaan kertominen ei loukannut heidän yksityisyyden suojaansa.

Vapauttava 7438/SL/20
Helsingin Sanomat

Virheen korjaus, tietojen tarkistaminen

Nyt-liitteen menot-sivuilla julkaistuissa näyttelyn aukioloajoissa oli virhe kahtena perättäisenä viikkona. Lehti julkaisi korjauksen saatuaan tiedon virheestä.

Vapauttava 7434/SL/20
Iltalehti

Olennainen asiavirhe, totuudenmukainen tiedonvälitys, tietojen tarkistaminen, otsikko, yksityisyyden suoja

Lehti kertoi toista tiedotusvälinettä lainaten lööpissään, että julkisuuden henkilö kärsi koronan jälkitaudista. Nettijutun otsikossa taas todettiin, että hänellä oli aistiharhoja. Lehdellä oli riittävät perusteet otsikoissa käyttämilleen ilmaisuille, ja niille myös löytyi jutuista kate.

Vapauttava 7420/SL/20
Ilkka-Pohjalainen

Olennainen asiavirhe, totuudenmukainen tiedonvälitys, lähdekritiikki

Marjanpoiminnasta kertoneesta jutusta saattoi saada harhaanjohtavan kuvan siitä, kuinka suuri osa Suomessa poimituista luonnonmarjoista on ulkomaisten poimijoiden keräämiä. Jutun kokonaisuudesta kävi kuitenkin riittävästi ilmi, että prosenttiosuudella viitattiin myyntiin kerättyihin marjoihin. Jutussa ei siten ollut olennaista asiavirhettä. Äänestyspäätös 11–2. Päätöksen lopussa eriävä mielipide.

<< 1 2 3 4 5 6 7 8  ... >> 

Vapauttava 7350/SL/20

Vastaaja: Keskisuomalainen

Asia: Konserniyhteys, piilomainonta

Ratkaistu: 30.9.2020

Lehti julkaisi pääkirjoituksen, jossa se esitteli samaan konserniin kuuluvaa uutta radiokanavaa. Konserniyhteys kävi kirjoituksesta riittävästi ilmi.

Kantelu 13.5.2020

Kantelu kohdistuu Keskisuomalaisen printtiversiossaan 6.5.2020 julkaisemaan pääkirjoitukseen ”Paikallinen radio palvelee arjen apuna ja ilona”.

Kantelun mukaan Keskisuomalainen kertoi pääkirjoituksessaan omistamastaan ja juuri käynnistyneestä kaupallisesta Radio Keskisuomalaisesta ilman mainintaa asiaan liittyvästä konserniyhteydestä. Kantelun mukaan omistus jäi epäselväksi, vaikka radiolla on sama nimi kuin lehdellä ja vaikka kirjoituksessa kerrottiin, että radion uutiset toimittaa Keskisuomalaisen uutistoimitus. Kantelijan mukaan samannimisyys tai uutisten toimittamisen tapa ei sellaisenaan kerro lukijoille konserniyhteydestä, sillä radiotoimintaa ”keskisuomalaisena” voisi kantelijan mukaan harjoittaa myös muukin kuin samanniminen sanomalehti, ja myös uutiset olisi mahdollista hankkia ulkopuoliselta toimittajalta.

Kantelija epäilee myös, että pääkirjoitukseen sisältyy piilomainontaa. Radion toimintaa ja merkitystä kuvaillaan pääkirjoituksessa kritiikittömästi, ja kirjoitukseen sisältyy kantelun mukaan houkuttelua radion seuraamiseen. Tekstissä muun muassa kerrotaan radiotoiminnan ja -kuuntelemisen kasvaneesta suosiosta, radion merkityksestä arjesta selviytymiseksi ja miellyttävän äänen vaikutuksesta kuuntelijan kehoon ja mieleen. Kantelija katsoo, että vaikka pääkirjoitukseen julkaisemista koskevat ratkaisut olisikin tehty journalistisen perustein, julkaisemisen päämotiivi on ollut yrityksen oman taloudellisen edun tavoittelu, eräänlainen ”itsepuffaus”.


Päätoimittajan vastaus 26.8.2020

Vastaavan päätoimittajan Pekka Mervolan mukaan konserniyhteyttä ei korostettu pääkirjoituksessa, koska siitä oli uutisoitu lehdessä aiemmin lukuisia kertoja. Koska pääkirjoitus on ennen kaikkea lehden kannanotto ajankohtaiseen asiaan, siinä ei ole päätoimittajan mukaan tarpeen toista kaikkia aiemmin uutisissa kerrottuja faktoja. Pääkirjoituksen tehtävä on arvottaa asioita, ei taustoittaa tai uutisoida niitä.

Keskisuomalainen on uutisoinut Jyväskylään perustettavasta uudesta paikallisradiosta kymmeniä kertoja sekä lehdessä että verkkolehdessä alkaen toimiluvan hakemisesta. Jo näissä uutisissa omistusyhteys on päätoimittajan mukaan kerrottu poikkeuksetta. Kun radio sai toimiluvan, 16.11.2018 julkaistussa uutisessa omistajayhteys tuli esille. Keskisuomalaisessa oli uutisia uuden radiokanavan perustamisesta monia kertoja myös vuoden 2019 aikana. Alkuvuodesta 2020, kun radiotoiminnan suunnittelu ja radiostudion rakentaminen käytännössä alkoivat, uutisia radiotoiminnasta oli lehdessä lähes viikoittain ja niissä tuotiin päätoimittajan mukaan poikkeuksetta esille omistajayhteys.

Päätoimittajan mukaan radion ohjelmista, juontajavalinnoista ja muista ajankohtaisista radiota käsittelevistä asioista kertovissa uutisissa on kerrottu lähes poikkeuksetta, että kyseessä on Mediatalo Keskisuomalaisen radiokanava. Niin ikään on kerrottu, että radion toimitilat on rakennettu Keskisuomalaisen toimitaloon Jyväskylän Aholaitaan ja että uutiset radioon toimittaa Keskisuomalaisen uutistoimitus. 

Päätoimittajan mukaan Keskisuomalaisessa ei ole ollut mitään tarvetta peitellä omistajayhteyttä, pikemminkin päinvastoin. Toimintaa on esitelty hyvin avoimesti, ja esimerkiksi yhteys Keskisuomalaisen uutistoimintaan tuotiin myös kantelun kohteena olevassa pääkirjoituksessa esille. 

Radio Keskisuomalaisen toiminnan lisäksi pääkirjoitus pohdiskelee paikallisen radiotoiminnan merkitystä laajemminkin. Paikallisradioiden suosiolle pääkirjoitus nimeää kaksi keskeistä syytä. Yhtäältä paikalliset uutiset ovat kaikista uutisista seuratuimpia ja toisaalta kuuntelemisesta on tullut nopeasti kasvava viestinnän muoto. Molemmille väitteille löytyy päätoimittajan mukaan runsaasti tutkimuspohjaista näyttöä. Pääkirjoitus pohdiskelee kuuntelemisen suosiota yleensä, nostaen esille radioiden lisäksi myös podcastit ja äänikirjat. Miellyttävän äänen vaikutukset ihmisen kehoon ja mieleen yhdistetään pääkirjoituksessa selvästi kaikkeen kuunneltavaan viestintään, ei vain radioihin.

Päätoimittajan mukaan ”itsepuffaus” on tässä yhteydessä ristiriitainen ilmaus. Yhtäältä lehteä moititaan siitä, että omistajayhteys ei tule riittävästi esille ja toisaalta moititaan oman toiminnan liiasta esilletuonnista. Kummallekaan väitteelle ei ole päätoimittajan mukaan asiallisia perusteita.

Radio Keskisuomalainen on sanomalehti Keskisuomalaisen kanssa saamaa kokonaisuutta. Sanomalehti Keskisuomalaisen toimitus on myös radio Keskisuomalaisen toimitus. Toimitus lukee uutiset radiossa tasatunnein, toimittajat ovat mukana ohjelmissa ja radio käsittelee ohjelmissaan lehdessä ja verkkolehdessä julkaistuja juttuja. Radio on samalla tavalla osa Keskisuomalaisen toimituksellista työskentelyä kuin vaikkapa verkkolehti. Molemmat ovat samassa Keskisuomalainen Oyj:n alayhtiössä Keski-Suomen Media Oy:ssä. Keski-Suomen Media -yhtiötä johtaa sanomalehti Keskisuomalaisen päätoimittaja.

Päätoimittajan mukaan radiokanavan nimi myös kertoo, että radio on Keskisuomalainen samalla tavalla kuin paperinen sanomalehti, näköislehti ja verkkolehti. Päätoimittaja huomauttaa myös, että uudelle radiolle ei kukaan muu voisi saada nimeä radio Keskisuomalainen, sillä mediatoimialalla Keskisuomalainen-nimi on sanomalehti Keskisuomalaisen ja Keskisuomalainen Oyj:n nimi. Päätoimittajan mukaan sivistynyt lukija myös tämän tietää.

Pääkirjoituksien luonne on arvioida erilaisia asioita yhteiskunnassa. Niissä on myönteistä ja kielteistä arviointia. Pääkirjoituksissa lehti kertoo myös omasta toiminnastaan. Esimerkiksi Keskisuomalainen kertoo aina vuoden ensimmäisen ilmestymispäivän lehdessä lukijalupauksensa sisällöstä, lehden linjasta ja lehden menestyksestä mediamarkkinoilla. Päätoimittajan mukaan pääkirjoituksissa pitää voida kertoa myös lehden omista asioista, eikä sitä voi pitää piilomainontana vaan luontevana omien asioiden kertomisena.


Ratkaisu

JO 6: Käsitellessään omalle tiedotusvälineelle, konsernille tai sen omistajille merkittäviä asioita journalistin on hyvä tehdä asiayhteys lukijalle, kuulijalle ja katsojalle selväksi.

JO 16: Ilmoitusten ja toimituksellisen aineiston raja on pidettävä selvänä. Piilomainonta on torjuttava.

Sanomalehti Keskisuomalainen julkaisi pääkirjoituksen, jossa se esitteli uuden radiokanavan Radio Keskisuomalaisen ohjelmistoa ja kertoi, miten kanavaa voi kuunnella. Kirjoituksessa käsiteltiin myös paikallisen radiotoiminnan merkitystä laajemmin. Pääkirjoituksessa kerrottiin, että kanavan uutiset toimittaa Keskisuomalaisen uutistoimitus, mutta siinä ei erikseen korostettu, että radio ja lehti kuuluvat samaan konserniin.

Julkisen sanan neuvosto toteaa, että vaikka lehden ja radion konserniyhteys olisikin tullut esiin lehden aiemmassa uutisoinnissa, olisi sen kertominen yksiselitteisesti myös pääkirjoituksessa ollut selkeyden ja avoimuuden vuoksi suotavaa. Kaikkien pääkirjoituksen lukijoiden ei voi olettaa lukeneen aiempia aiheesta julkaistuja juttuja tai olevan välttämättä tietoisia mediakonserniyhteyksistä.

Neuvosto kuitenkin katsoo, että konserniyhteys tuli pääkirjoituksessa riittävästi esiin, kun siinä mainittiin lehden ja radiokanavan yhteinen nimi sekä se, että radiouutiset toimittaa Keskisuomalaisen uutistoimitus. Kyseessä ei ollut piilomainonta, vaan Keskisuomalaisella oli perusteet kertoa konserninsa käynnistämästä radiotoiminnasta.

Julkisen sanan neuvosto katsoo, että Keskisuomalainen ei ole rikkonut hyvää journalistista tapaa.

Ratkaisun tekivät:
Eero Hyvönen (pj), Kyösti Karvonen, Pentti Mäkinen, Riikka Mäntyneva, Heli Parikka, Tuomas Rantanen, Taina Roth, Jukka Ruukki, Henrik Rydenfelt, Ismo Siikaluoma, Taina Tukia, Sinikka Tuomi ja Kaisa Ylhäinen.
 

Tämä päätös on avattu 1798 kertaa