Kantelu 15.4.2020
Kantelu kohdistuu Verkkouutisten 15.4.2020 julkaisemaan nettijuttuun ”Kokoomuspoliitikon tapauksessa ei nostettu syytettä”.
https://www.verkkouutiset.fi/kokoomuspolitiikon-tapauksessa-ei-nostettusyytetta/#e0a9e25e
Kantelun mukaan jutussa jätettiin kokonaan kertomatta oikea syy siihen, miksi syytettä ei nostettu. Jutussa annettiin ymmärtää, että siinä siteeratun poliitikon ilmoittamat syyt olisivat oikeita, vaikka oikea tieto olisi ilmennyt syyttäjän päätöksestä.
Kantelun mukaan Verkkouutiset ei pyrkinyt totuudenmukaiseen tiedonvälitykseen, sillä totuuteen sisältyy muutakin kuin yhden ihmisen mielipide siitä, mitä on tapahtunut. Lehti ei myöskään tarkistanut tietojaan mahdollisimman hyvin, kuten Journalistin ohjeet edellyttävät. Myös tosiasiat ja mielipiteet sekoittuivat kantelijan mielestä jutussa, sillä siinä käytettiin vain yhtä tietolähdettä eli rikoksesta epäiltyä itseään, ja hänen mielipiteitään kohdeltiin totuutena. Siten lehti ei kantelun mukaan myöskään suhtautunut kriittisesti lähteeseensä.
Lisäksi kantelija tulkitsee jutun rikkoneen Journalistin ohjetta 15, koska hänen mukaansa otsikossa esitettiin, että tapahtumat eivät olisi tapahtuneet, vaikka näin ei ole syyttäjän eikä todistajien mukaan.
Päätoimittajan vastaus 24.8.2020
Verkkouutisten päätoimittaja Alberto Claramunt huomauttaa vastauksessaan, että kantelu kohdistuu juttuversioon, jota editoitiin sen jälkeen, kun siinä oli havaittu puutteita.
Alkuperäinen juttu tehtiin toimituksessa kokoomuspoliitikon Facebook-päivityksen perusteella. Tässä hän totesi, ettei syyttäjä tehnyt syyttämispäätöstä häneen kohdistuneessa jutussa. Jutun kohteena oleva poliitikko oli joutunut keskeneräisen oikeusprosessin takia luopumaan eduskuntavaaliehdokkuudestaan ja halusi tuoda julki, ettei häntä lopulta aseteta syytteeseen.
Päätoimittaja sai seuraavana aamuna tietoonsa, että jutusta oli noussut epäilyjä ja keskustelua sosiaalisessa mediassa. Hän totesi, että juttua piti täydentää, koska syyttäjä oli perusteluissaan ottanut esiin seikkoja, jotka oli jutun poliittisuuden ja monitahoisuuden vuoksi syytä mainita.
Verkkouutiset täydensi juttuaan seuraavana aamuna. Täydennyksen kärki nostettiin väliotsikkoon. Samalla päätoimittaja katsoi asiakseen pahoitella vaillinaista juttua Twitterissä, koska sosiaalisessa mediassa penättiin toimituksen kantaa asiaan. Tämän jälkeen ”lukijapalaute” sosiaalisessa mediassa päätoimittajan mukaan loppui. Toimitukselle ei esitetty mitään vaateita tämän jälkeen, eikä kantelija ollut yhteydessä toimitukseen.
Juttua korjattiin lisäämällä siihen erikoissyyttäjän syyttämättäjättämispäätöksessä ollut maininta siitä, että syytettä ei nostettu, koska syyttäjän mielestä teko oli vähäinen, vaikka syytteen nostamiseksi olisi ollut todennäköiset syyt. Syyttäjä arvioi, että asiaa ei kannattanut viedä tuomioistuimeen. Samalla juttuun lisättiin toisen osapuolen näkemys, että syyttäjän ratkaisu oli hänen mukaansa selkeä. Tämän osan ydinviesti nostettiin väliotsikkoon, jotta se saisi oikean painoarvon.
Jutun lopullisessa versiossa otsikko ja ingressi pysyivät ennallaan, koska päätoimittajan mukaan nämä olivat perusoikeuksiin lukeutuvan syyttömyysolettaman mukaisia. Sen mukaan ”todistustaakka rikosasioissa kuuluu aina syyttäjälle ja jokaista, todennäköisin syin epäiltyäkin, on pidettävä syyttömänä. Hänen ei tarvitse todistaa syyttömyyttään välttyäkseen rangaistukselta.” Päätoimittaja huomauttaa, että syyttömyysolettama on myös osa hyvää journalistista tapaa. Otsikko ja ingressi vastasivat hänen mukaansa jutun sisältöä.
Jutusta sai päätoimittajan mukaan myös kokonaiskuvan syyttäjän päätöksestä. Mielipiteet ja asia erotettiin toisistaan jo jutun ensimmäisessä versiossa, jossa kokoomuspoliitikon näkemykset oli kirjattu hänen nimiinsä. Vastapuolen näkemys lisättiin jutun editoituun versioon.
Päätoimittajan mukaan olennaista asiavirhettä ei ollut jutun ensimmäisessäkään versiossa, ja näin ollen oikaisua tai otsikkomuutoksia ei tehty. Tarpeelliset lisäykset sen sijaan tehtiin ja ne myös julkisesti myönnettiin.
Päätoimittaja huomauttaa, että vaikka juttuun sisältyy paljon epämiellyttävää ja myös niin sanottua poliittista vääntöä, asiaa ei koskaan testattu tuomioistuimessa, vaan syyttäjä teki itse päätöksen olla viemättä asiaa loppuun saakka. Näin ollen ”de jure syyllistä ei ole, ja se lienee johtopäätös, joka on oikeusvaltiossa tehtävä”, päätoimittaja toteaa. Tämä tosiasia myös Verkkouutisten jutussa kerrottiin.
Ratkaisu
JO 8: Journalistin velvollisuus on pyrkiä totuudenmukaiseen tiedonvälitykseen.
JO 10: Tiedot on tarkistettava mahdollisimman hyvin – myös silloin kun ne on aikaisemmin julkaistu.
JO 11: Yleisön on voitava erottaa tosiasiat mielipiteistä ja sepitteellisestä aineistosta. Myöskään kuvaa tai ääntä ei saa käyttää harhaanjohtavasti.
JO 12: Tietolähteisiin on suhtauduttava kriittisesti. Erityisen tärkeää se on kiistanalaisissa asioissa, koska tietolähteellä voi olla hyötymis- tai vahingoittamistarkoitus.
JO 15: Otsikoille, ingresseille, kansi- ja kuvateksteille, myyntijulisteille ja muille esittelyille on löydyttävä sisällöstä kate.
JO 20: Olennainen asiavirhe on korjattava viipymättä ja niin, että se tavoittaa mahdollisimman kattavasti virheellistä tietoa saaneen yleisön. Korjaus on julkaistava sekä tiedotusvälineen toimituksellisilla verkkosivuilla että julkaisussa tai kanavassa, jossa virhe on alun perin ollut.
Verkkouutiset käsitteli tapausta, jossa kuntapoliitikkoa epäiltiin kollegansa seksuaalisesta ahdistelusta. Jutussa kerrottiin, että syyttäjä päätti jättää asiassa syytteen nostamatta. Ensimmäinen juttuversio perustui kokonaisuudessaan rikoksesta epäillyn Facebook-päivitykseen. Sen jälkeen, kun lehdelle oli huomautettu jutussa olleesta virheellisestä tulkinnasta Twitterissä, juttua täydennettiin syyttäjän perusteluilla sekä vastapuolen kommenteilla.
Julkisen sanan neuvosto toteaa, että lehti suhtautui kritiikittömästi rikoksesta epäillyn poliitikon kertomukseen eikä pyrkinyt tarkistamaan tältä saamiaan tietoja toisesta lähteestä. Vaikka alkuperäisestä jutusta kävi ilmi, että se perustui kokonaisuudessaan epäillyn näkemyksiin, hänen virheelliset tulkintansa esitettiin jutussa harhaanjohtavasti tosiasioiden kaltaisina. Epäilty muun muassa väitti jutussa, ettei syytöksille kourimisesta löytynyt perusteita. Tosiasiassa syyttäjä katsoi, että syytteen nostamiseksi oli todennäköiset syyt, mutta jätti syytteen nostamatta, koska epäiltyä rikosta oli kokonaisuutena arvostellen pidettävä vähäisenä huomioon ottaen sen haitallisuus.
Neuvosto muistuttaa, että Journalistin ohjeet koskevat myös haastateltavien lausumia ja muita lainauksia eivätkä tiedotusvälineet voi siirtää vastuuta tietojen oikeellisuudesta haastateltavilleen.
Tässä tapauksessa alkuperäinen juttuversio antoi väärän kuvan siitä, miksi syyte jätettiin nostamatta. Tämä oli olennainen asiavirhe. Lehden olisi pitänyt kertoa avoimesti lukijoille, että alkuperäinen juttuversio oli virheellinen, sen sijaan, että se kertoi yksilöimättä täydentäneensä juttuaan.
Jutun otsikossa ei ollut virhettä ja se vastasi jutun sisältöä.
Julkisen sanan neuvosto katsoo, että Verkkouutiset on rikkonut Journalistin ohjeiden kohtia 8, 10, 11, 12 ja 20, ja antaa sille huomautuksen.
Ratkaisun tekivät:
Eero Hyvönen (pj.), Kyösti Karvonen, Pentti Mäkinen, Riikka Mäntyneva, Heli Parikka, Tuomas Rantanen, Taina Roth, Jukka Ruukki, Henrik Rydenfelt, Ismo Siikaluoma, Taina Tukia, Sinikka Tuomi ja Kaisa Ylhäinen.