PÄÄTÖKSET

Langettava 7577/EJ/21
Kirkko ja kaupunki

Journalistinen päätösvalta, sananvapaus

Päätoimittajan päätös poistaa laajaa yhteiskunnallista keskustelua aikaansaanut kolumni hankaloitti yleisön mahdollisuutta käyttää sananvapauteen kuuluvaa tiedonsaantioikeuttaan. Poistamiseen ei ollut riittäviä journalistisia perusteita.

Langettava 7576/UL/21
Ilta-Sanomat

Lainaaminen

Lehti julkaisi netti- ja printtiversioissaan jutun, joka perustui sen omasta tiedonhankinnasta huolimatta selvästi toisen tiedotusvälineen skuuppiin. Lehti mainitsi lähteen puutteellisesti ja vain jutun leipätekstissä. Lähde olisi pitänyt mainita myös nettijutun otsikossa ja printtilehden kansinostossa.

Vapauttava 7543/A/20
Suomen Kuvalehti

Olennainen asiavirhe, samanaikainen ja jälkikäteinen kuuleminen, lähdekritiikki, tietojen tarkistaminen, tosiasiat ja mielipiteet

Erittäin kielteiseen julkisuuteen joutunutta paikallispoliitikkoa kuultiin jutussa niukasti, mutta riittävästi. Lehdellä ei ollut velvollisuutta siteerata kantelijan tutkintavankeudesta lähettämää viestiä laajemmin. Jutusta kävi ilmi, että se perustui suurelta osin kantelijan kanssa tekemisissä olleiden ihmisten kokemuksiin ja tulkintoihin. Jutussa oli myös perusteltu nimeämättömien lähteiden käyttö uskottavasti, eikä siinä ollut olennaisia asiavirheitä.

Vapauttava 7542 & 7604/PL/21
Ruovesi-lehti

Yksityisyydensuoja

Lehti julkaisi koronavirukselle altistumisen vuoksi karanteenissa olleiden kunnan johtoryhmän jäsenten nimet. Se ei loukannut heidän yksityisyyttään.

Vapauttava 7525/A/20
Seiska

Yksityisyydensuoja

Julkisuuden henkilön puolison verotietojen julkaiseminen ei loukannut hänen yksityisyyttään. Puolison yksityisyydensuoja oli mediahuomion myötä kaventunut ja tulotietojen julkaisulle oli journalistiset perusteet.

Vapauttava 7521/YLE/20
Yle

Olennainen asiavirhe, otsikko, totuudenmukainen tiedonvälitys

Yle teki nettijuttunsa otsikossa journalistisen tulkinnan tieteellisen tutkimuksen tuloksesta. Vaikka otsikko oli kärjistetty, kyseessä ei ollut olennainen asiavirhe. Jutussa tarkentui, mihin otsikon tulkinta perustui.

Vapauttava 7511/UL/20
Turun Sanomat

Totuudenmukainen tiedonvälitys, tietojen tarkastaminen, olennainen asiavirhe, kielteinen julkisuus

Lehti arvosteli jutussaan seurakunnan asettaman toimikunnan roolia. Toimikunnan jäsenet eivät olleet jutusta laajemmin tunnistettavissa. Jutussa ei ollut olennaisia asiavirheitä.

Langettava 7510/R/20
Radio Suomipop

Lainaaminen

Radion aamuohjelma käsitteli lehdistökatsauksessaan päivän uutisaiheita. Muiden tiedotusvälineiden uutisilla oli ohjelmassa niin keskeinen rooli, että lähteet olisi pitänyt mainita.

Langettava 7498/AL/20
Seiska

Yksityisyydensuoja

Lehti kertoi, että julkisuuden henkilö oli raskaana. Kantelija ei ollut kaventanut omalla toiminnallaan yksityisyydensuojaansa siinä määrin, että hänen raskautensa alkuvaiheesta olisi voinut kertoa ilman hänen suostumustaan.  

Vapauttava 7495/PL/20
Ylöjärven Uutiset

Kielteinen julkisuus, jälkikäteen kuuleminen, mielipiteet ja tosiasiat, lähdekritiikki, olennainen asiavirhe

Kantelija joutui jutussa kielteiseen julkisuuteen. Julkisuus ei kuitenkaan ollut kantelijan aseman huomioon ottaen niin kielteistä, etteikö sitä olisi voinut korjata jälkeenpäin kuulemisella. Kantelija kutenkin kieltäytyi jälkikäteisestä kuulemisesta.

Langettava 7477/YLE/20
Yle

Yksityisyydensuoja, kuvan harhaanjohtava käyttö, olennainen asiavirhe

Päihtynyt kantelija oli tunnistettavissa koronapandemiaan liittyvän Ylen tv-uutisjutun kuvituksena olleesta videosta. Se loukkasi hänen yksityisyyttään.
 

Langettava 7469/SL/20
Savon Sanomat

Otsikko, olennainen asiavirhe, totuudenmukainen tiedonvälitys, samanaikainen kuuleminen, tietojen tarkistaminen, mielipiteet ja tosiasiat, lähdekritiikki

Jutun otsikossa väitettiin, että jalkapalloseuran toimihenkilö olisi altistanut koko helsinkiläisjoukkueen, vaikka lehden tiedossa oli, että tartuntatautilääkärin selvityksen mukaan joukkueessa ei ollut tapahtunut altistumisia. Lehti ei korjannut virhettä, vaikka se sai asiasta perustellun korjauspyynnön.

Vapauttava 7460/SL/20
Helsingin Sanomat

Nimi rikosuutisissa, kielteinen julkisuus, oma kannanotto

Lehti sai kertoa kantelijan ja hänen yrityksensä tunnistetiedot jutussa, jossa kerrottiin siivousalan työntekijöiden hyväksikäytöstä. Kantelija ja hänen yrityksensä joutuivat jutussa kielteiseen julkisuuteen, ja lehti yritti kuulla kantelijaa samassa yhteydessä, mutta kantelija ei vastannut lehden yhteydenottoihin. 

Vapauttava 7457/SL/20
Ilta-Sanomat

Totuudenmukainen tiedonvälitys, olennainen asiavirhe, lähdekritiikki, mielipiteet ja tosiasiat

Päihdehoitoa kriittisesti käsitelleessä jutussa ei ollut olennaisia asiavirheitä eivätkä tosiasiat sekoittuneet mielipiteisiin. Kyseessä oli kiistanalainen aihe, josta eri toimijat toivat esille omia mielipiteitään, mikä kävi selkeästi ilmi jutusta.

Langettava 7446/SL/20
Vasabladet

Yksityisyyden suoja, olennainen asiavirhe

Lehti julkaisi jutun, jossa haastateltava kertoi koronatartunnan vuoksi tehohoitoon joutuneesta ystävästään. Tämän sairauden kulkua käsiteltiin jutussa niin laajasti ja yksityiskohtaisesti, että tarinan kertominen olisi edellyttänyt asianomaisen suostumuksen.

Vapauttava 7445/SL/20
Hämeen Sanomat

Rikosepäillyn tunnistaminen, totuudenmukainen tiedonvälitys, olennainen asiavirhe

Lehti kertoi kaupunginvaltuutetun olevan epäiltynä muun muassa ympäristörikosepäilyn käsittävässä kokonaisuudessa. Yleisöllä on oikeus saada tietää asioista, joilla voi olla vaikutusta luottamushenkilön uskottavuuteen. Valtuutettu sai myös kertoa oman näkemyksensä asiasta jutussa.

Vapauttava 7440/SL/20
Kouvolan Sanomat

Yksityisyyden suoja

Lehti julkaisi uutisen, jossa kerrottiin, että paikallisessa lukiossa annetaan osa opetuksesta etäyhteydellä henkilökunnan jäsenten mahdollisen koronavirusaltistumisen vuoksi. Kyseiset henkilökunnan jäsenet oli mahdollista tunnistaa jutussa kerrottujen tietojen perusteella, mutta heidän mahdollisesta altistumisestaan kertominen ei loukannut heidän yksityisyyden suojaansa.

Vapauttava 7438/SL/20
Helsingin Sanomat

Virheen korjaus, tietojen tarkistaminen

Nyt-liitteen menot-sivuilla julkaistuissa näyttelyn aukioloajoissa oli virhe kahtena perättäisenä viikkona. Lehti julkaisi korjauksen saatuaan tiedon virheestä.

Vapauttava 7434/SL/20
Iltalehti

Olennainen asiavirhe, totuudenmukainen tiedonvälitys, tietojen tarkistaminen, otsikko, yksityisyyden suoja

Lehti kertoi toista tiedotusvälinettä lainaten lööpissään, että julkisuuden henkilö kärsi koronan jälkitaudista. Nettijutun otsikossa taas todettiin, että hänellä oli aistiharhoja. Lehdellä oli riittävät perusteet otsikoissa käyttämilleen ilmaisuille, ja niille myös löytyi jutuista kate.

Vapauttava 7420/SL/20
Ilkka-Pohjalainen

Olennainen asiavirhe, totuudenmukainen tiedonvälitys, lähdekritiikki

Marjanpoiminnasta kertoneesta jutusta saattoi saada harhaanjohtavan kuvan siitä, kuinka suuri osa Suomessa poimituista luonnonmarjoista on ulkomaisten poimijoiden keräämiä. Jutun kokonaisuudesta kävi kuitenkin riittävästi ilmi, että prosenttiosuudella viitattiin myyntiin kerättyihin marjoihin. Jutussa ei siten ollut olennaista asiavirhettä. Äänestyspäätös 11–2. Päätöksen lopussa eriävä mielipide.

<< 1 2 3 4 5 6 7 8  ... >> 

Vapauttava 7320/SL/20

Vastaaja: Mikkelin Kaupunkilehti

Asia: Jälkikäteinen kuuleminen, oma kannanotto, totuudenmukainen tiedonvälitys, olennainen asiavirhe

Ratkaistu: 16.6.2020

Lehti julkaisi uutisen paikallispoliittisen kiistan uusimmasta käänteestä. Jutussa ei ollut kantelijan väittämää olennaista asiavirhettä, vaan kyse oli lehden valitsemasta näkökulmasta. Jutussa esitetyt tiedot eivät asettaneet kantelijaa niin kielteiseen julkisuuteen, että häntä olisi pitänyt kuulla.

Kantelu 6.4.2020

Kantelu kohdistuu Mikkelin Kaupunkilehden nettiversiossaan ja printtilehdessään 12.3.2020 julkaisemaan juttuun Nyt tuli mitta täyteen.

Kantelun mukaan juttu ei perustu totuuteen, sillä Mikkelin kaupungin rakennustarkastajat ovat tyytymättömiä kaupunginlakimiehen tekemään selvitykseen, eivätkä he millään tavalla ole tyytymättömiä jutussa mainitun kantelijan toimintaan, vaikka juttu antaa niin ymmärtää. Rakennustarkastajat ovat lähettäneet kaupungille jutussa mainitun vetoomuksen, mutta vetoomuksessa ei edes mainita kantelijan nimeä. Kantelija on lähettänyt asiasta lehdelle korjauspyynnön.

Kantelija kritisoi sitä, että jutussa on julkaistu hänen valokuvansa ja otsikko "Nyt tuli mitta täyteen", vaikka rakennustarkastajien mitta ei ole tullut täyteen kantelijasta.

Jutussa mainitaan kantelijan maaliskuussa 2019 toisessa lehdessä julkaistu mielipidekirjoitus. Kantelija katsoo, ettei ole syyttänyt kirjoituksessaan ketään, joten kantelun kohteena olevan jutun väite hänen esittämistään ”korruptiosyytöksistä” on kohtuuton. Kantelija ei kuitenkaan ole pyytänyt tähän asiaan korjausta.

Kantelijaa ei ole yritetty kuulla juttua varten. Kantelija katsoo joutuvansa jutussa erittäin kielteiseen julkisuuteen. Kantelija kertoo kantelussaan, että jos häneltä olisi pyydetty kommenttia ennen jutun julkaisemista, hän olisi kommentoinut seuraavasti: ”Mikkelin rakennustarkastajien tyytymättömyys kaupunginlakimiehen tekemään selvitykseen on ymmärrettävää ja toivon, että kaupunki käsittelee heidän pyyntönsä asiallisesti. Minulla ja rakennustarkastajilla on koko ajan ollut hyvät välit ja samanlainen näkemys ja toive: Kaupungin on kohdeltava kaikkia kuntalaisia, kiinteistön omistajia ja rakentajia tasapuolisesti sekä noudatettava lakeja ja valtuuston päättämiä kaavoja ja ohjeistuksia.”


Päätoimittajan vastaus 8.5.2020

Päätoimittaja Tapio Honkamaan mukaan Mikkelin Kaupunkilehti nojaa kaikessa toiminnassa Journalistin ohjeisiin sekä omaksumaansa tehtävään Mikkelin seudun edun vaalijana. Luotettavuus ja lukijoiden luottamus ansaitaan totuudenmukaisella tiedonvälityksellä, jota lehti päätoimittajan mukaan ehdottomasti noudattaa kaikessa uutistyössä.

Kantelun kohteena oleva juttu liittyy vyyhteen, joka alkoi Mikkelin kaupunginvaltuuston varapuheenjohtajan kirjoittelusta maaliskuussa 2019. Tapahtumien kulku on kirjattu kaupunginhallituksen kokouksen (20.4.2020) tarkistettuun pöytäkirjaan seuraavasti:

”Korruptiota koskevat väitteet nousivat ensimmäisen kerran esille [kantelijan] lähettämässä sähköpostissa, jossa esitettiin suora kysymys, miten paljon ulkopuoliset tahot maksavat kahdelle viestissä nimetylle viranhaltijalle. Sähköposti oli lähetetty tiedoksi kaupungin ylimmille viranhaltijoille.

Sähköpostiviesti käynnisti asian selvittämisen työsuojeluasiana ja selvittäminen päättyi siihen, että [kantelija] ja toinen sähköpostissa nimetty viranhaltija sopivat asian. Sähköpostin lähettämisen jälkeen Länsi-Savossa julkaistiin [kantelijan] mielipidekirjoitus, jossa väitettiin Mikkelin kaupunkiorganisaatiossa olevan rakenteellista korruptiota.

Kaupunginhallitus pyysi [kantelijalta] selvitystä tähän lehtikirjoitukseen liittyen. [Kantelija] antoi vastauksen kaupunginhallituksen selvityspyyntöön. [Kantelijan] antama selvitys sisälsi lukuisia kysymyksiä ja väitteitä rakenteellisesta korruptiosta, näitä kysymyksiä käsiteltiin edellä mainitussa kaupunginhallituksen kokouksessa 20.1.2020. Selvityksessä tuotiin esille myös väite luottamushenkilön painostamisesta. Painostamisen osalta jätettiin myös tutkintapyyntö. Poliisi on katsonut, ettei kyseisessä asiassa ole syytä epäillä rikosta ja poliisi on tällä perusteella päättänyt tutkinnan.”  

Päätoimittajan mukaan kantelijan väitteet jutun asiavirheistä eivät pidä paikkaansa. Rakennustarkastajien edustaja luki jutun rakennustarkastajia koskevan osan ennen julkaisua, ja hänen vähäiset muutostoiveensa toteutettiin lukuun ottamatta pyyntöä, joka koski rakennustarkastajien nimien julkaisematta jättämistä.

Päätoimittajan mukaan lehti ei julkaissut kantelijan pyynnöstä huolimatta oikaisua, koska juttu ei sisältänyt olennaista virhettä. Päätoimittaja kirjoittaa, että jutun kuva-aiheeksi on valittu kantelija, jonka korruptioväitteistä koko jupakka on saanut alkunsa.

Juttu on päätoimittajan mukaan tehty kaupunginhallituksen listan pohjalta, jossa päätökseksi tuli tilata selvitys korruptiosta ulkopuoliselta selvittäjältä. Lehti halusi selvittää, millainen selvityksestä tulee ja kuka sen mahdollisesti tekee. Kantelijalta ei päätoimittajan mukaan tässä yhteydessä kysytty kommenttia, koska hänen kantansa juttuun oli ollut esillä Mikkelin Kaupunkilehdessä ja muissa tiedotusvälineissä vuoden mittaan useita kertoja. Tämä on päätoimittajan mukaan normaali toimintatapa jutuissa, joissa uutisseuranta jatkuu kuukausia tai jopa vuosia.


Ratkaisu

JO 8: Journalistin velvollisuus on pyrkiä totuudenmukaiseen tiedonvälitykseen.

JO 11: Yleisön on voitava erottaa tosiasiat mielipiteistä ja sepitteellisestä aineistosta. Myöskään kuvaa tai ääntä ei saa käyttää harhaanjohtavasti.

JO 20: Olennainen asiavirhe on korjattava viipymättä ja niin, että se tavoittaa mahdollisimman kattavasti virheellistä tietoa saaneen yleisön. Korjaus on julkaistava sekä tiedotusvälineen toimituksellisilla verkkosivuilla että julkaisussa tai kanavassa, jossa virhe on alun perin ollut.

JO 21: Jos selvästi tunnistettavissa olevan henkilön tai tahon toiminnasta aiotaan esittää tietoja, jotka asettavat tämän erittäin kielteiseen julkisuuteen, kritiikin kohteelle tulee varata tilaisuus esittää oma näkemyksensä jo samassa yhteydessä.

JO 22: Ellei samanaikainen kuuleminen ole mahdollista, voi erittäin kielteisen julkisuuden kohteeksi joutunutta olla tarpeen kuulla jälkeen päin. Jos näin ei tehdä, hyvään tapaan kuuluu julkaista hänen oma kannanottonsa.

JO 25: Ellei kannanotto ole julkaisukelpoinen, sen korjaamisesta on syytä neuvotella laatijan kanssa. Vaikka yksimielisyyteen ei päästäisi, olennainen sisältö on suositeltavaa julkaista asiallisessa muodossa.

Mikkelin Kaupunkilehti julkaisi netti- ja printtiversiossaan uutisen paikallispoliittisen kiistan uusimmasta käänteestä. Uutisessa kerrottiin kaupunginhallituksen päättäneen teettää ulkopuolinen selvitys valtuuston varapuheenjohtajan esittämistä korruptiosyytöksistä. Taustalla kerrottiin olevan rakennusvalvonnan työntekijöiden kaupunginhallitukselle jättämä vetoomus. Uutisessa kerrottiin, että rakennusvalvontaa kohtaan on esitetty vakavia väitteitä, ja että rakennustarkastajat haluavat asiaan selvyyden luottamuksen ja työrauhan palauttamiseksi.

Julkisen sanan neuvosto toteaa, että kyseessä oli rajatusta näkökulmasta tehty seurantauutinen. Lehti teki rakennustarkastajien vetoomuksen sisällöstä ja motiiveista tulkinnan, johon sillä oli perusteet, eikä jutussa siten ollut kantelijan väittämää asiavirhettä. Tiedotusvälineillä on oikeus valita näkökulmansa ja käyttämänsä ilmaisut silloinkin, kun ne ovat kiistanalaisia. Lehti korosti valitsemaansa näkökulmaa otsikollaan. Kantelijan kuvan käyttäminen oli perusteltua, koska hän liittyy olennaisesti jutun aiheeseen.

Neuvosto katsoo, että kantelija joutui uutisessa kielteiseen julkisuuteen, kun siinä vihjattiin, että hänen toimintansa on heikentänyt kaupungin viranhaltijoiden työrauhaa. Lehden olisi ollut hyvä harkita kantelijan kuulemista viimeistään siinä vaiheessa, kun hän toi sähköpostitse ilmi näkemyksiään, jotka uutisesta puuttuivat. Huomioiden kantelijan asema merkittävänä kuntapoliitikkona yksittäisen seurantauutisen aiheuttama julkisuus ei tässä tapauksessa kuitenkaan ollut niin kielteistä, että kuuleminen olisi ollut välttämätöntä. Tapahtumasarja on saanut alkunsa kantelijan ulostulosta, jota uutisessa siteerattiin. Kantelija olisi myös voinut tarjota lehdelle omaa kannanottoaan tai esimerkiksi mielipidekirjoitusta.

Julkisen sanan neuvosto katsoo, että Mikkelin Kaupunkilehti ei ole rikkonut hyvää journalistista tapaa.

Ratkaisun tekivät:
Eero Hyvönen (pj), Ilkka Ahtiainen, Kyösti Karvonen, Niko Nurminen, Heli Parikka, Hannele Peltonen, Tuomas Rantanen, Jukka Ruukki, Henrik Rydenfelt, Ismo Siikaluoma, Taina Tukia, Sinikka Tuomi ja Tuomo Törmänen.

Tämä päätös on avattu 2912 kertaa