2020 PÄÄTÖKSET

Vapauttava 7320/SL/20
Mikkelin Kaupunkilehti

Jälkikäteinen kuuleminen, oma kannanotto, totuudenmukainen tiedonvälitys, olennainen asiavirhe

Lehti julkaisi uutisen paikallispoliittisen kiistan uusimmasta käänteestä. Jutussa ei ollut kantelijan väittämää olennaista asiavirhettä, vaan kyse oli lehden valitsemasta näkökulmasta. Jutussa esitetyt tiedot eivät asettaneet kantelijaa niin kielteiseen julkisuuteen, että häntä olisi pitänyt kuulla.

Vapauttava 7311/SL/20
Etelä-Suomen Sanomat

Piilomainonta, olennainen asiavirhe, tietojen tarkistaminen, lähdekritiikki

Lehdellä oli journalistiset perusteet kertoa siitä, että paikallisesti kiinnostava ja historiallisesti merkittävä rakennus on myynnissä. Juttu ei ollut piilomainontaa, eikä siinä ollut olennaisia asiavirheitä.

Vapauttava 7302/SJL/20
Journalisti-lehti

Samanaikainen ja jälkikäteinen kuuleminen, totuudenmukainen tiedonvälitys, tietojen tarkastaminen, lähdekritiikki

Journalistien ammattilehti viittasi jutussaan tunnetusta toimittajasta muualla esitettyyn kritiikkiin. Kantelija ei joutunut jutussa niin kielteiseen julkisuuteen, että häntä olisi pitänyt kuulla samanaikaisesti tai jälkikäteen.

Langettava 7295 & 7309/SL/20
Ilta-Sanomat

Otsikko, olennainen asiavirhe, totuudenmukainen tiedonvälitys

Lehti julkaisi uutisen, jossa se referoi Yhdysvaltain presidentin pitämää puhetta. Otsikko antoi harhaanjohtavan kuvan puheen ja jutun sisällöstä. Otsikolle ei siten löytynyt sisällöstä katetta.

Langettava 7292/AL/20
Hymy

Mainonnan merkitseminen

Terveys-Hymy-mainosliitteen sisältöjä ei ollut erotettu riittävän selvästi Hymyn toimituksellisesta aineistosta netissä eikä printissä.

Vapauttava 7291/SL/20
Mikkelin Kaupunkilehti

Jälkikäteinen kuuleminen, oma kannanotto, totuudenmukainen tiedonvälitys, olennainen asiavirhe

Poliitikon uran ja aiemman poliittisen toiminnan arvioiminen päätoimittajan kolumnissa ei synnyttänyt velvollisuutta kuulla poliitikkoa samassa yhteydessä tai jälkeen päin.

Langettava 7289/SL/20
Talouselämä

Olennainen asiavirhe, tietojen tarkistaminen, lähdekritiikki, toisen työn käyttäminen

Nettijutussa oli olennainen asiavirhe. Lehden juttuun tekemät päivitykset eivät täyttäneet Journalistin ohjeiden vaatimusta olennaisen asiavirheen korjaamisesta, eikä jutusta käynyt riittävän selväksi, että sen alkuperäisessä versiossa oli yksiselitteinen virhe.

Langettava 7288/SL/20
Helsingin Sanomat

Olennainen asiavirhe, otsikko, haastateltavan oikeudet, samanaikainen ja jälkikäteinen kuuleminen, vastine

Juttu käsitteli kriittisesti maahanmuuttajanuorten kotouttamiseen tähtäävää hanketta. Jutusta sai harhaanjohtavan kuvan hankkeen tavoitteista, mikä oli olennainen asiavirhe. Otsikossa esitetylle tulkinnalle ei löytynyt sisällöstä katetta.

Langettava 7285/SL/20
Aamulehti

Olennainen asiavirhe, totuudenmukainen tiedonvälitys, tietojen tarkastaminen

Alueellista vesihanketta käsitelleessä kolumnissa oli yksi selvä olennainen asiavirhe ja useita kohtia, joista saattoi saada väärän käsityksen asiasta. Lehti ei korjannut virheitä saatuaan niistä tiedon. 

Vapauttava 7282/SL/20
Ilkka-Pohjalainen

Oma kannanotto

Mielipidekirjoitus käsitteli kriittisesti kehitysvammaisten tukia puoltaneita puheenvuoroja, mutta kantelija tai hänen päämiehensä eivät joutuneet siinä erittäin kielteiseen julkisuuteen.

Langettava 7275/PL/20
Koillissanomat

Olennainen asiavirhe

Jutussa oli olennaisia asiavirheitä, joista toimitus oli saanut selvän korjauspyynnön. Lehti julkaisi korjauksen vasta saatuaan tiedon Julkisen sanan neuvostolle tehdystä kantelusta.

Vapauttava 7273/SL/20
Iltalehti

Piilomainonta

Lehti julkaisi jutun, jossa kerrottiin uuden alkoholijuoman lanseeraamisesta. Lehden oma journalistinen panos oli moitittavan vähäinen, mutta juttu täytti Journalistin ohjeiden minimivaatimukset. Äänestyspäätös 8–6. Päätöksen lopussa eriävä mielipide.

Vapauttava 7269/YLE/20
Yle

Nimi rikosuutisissa

Yle julkaisi jutun, jossa vaarinsa hyväksikäyttämäksi joutunut haastateltava kertoi nimellään ja kasvoillaan kokemuksistaan. Ylellä oli perusteet kertoa yhteiskunnallisesti merkittävästä aiheesta, vaikka harvinainen sukunimi tuli liitetyksi kielteiseen aiheeseen.

Langettava 7268/AL/20
Koiramme

Olennainen asiavirhe, virheen korjaus, tietojen tarkistaminen, lähdekritiikki, piilomainonta

Lehdessä oli olennainen asiavirhe, jonka se korjasi printtiversiossaan. Lehti ei julkaissut korjausta verkkosivuillaan.

Vapauttava 7261/SL/19
Aamulehti

Yksityisyyden suoja

Lehden verkkosivuillaan julkaisemaan verokoneeseen on koottu Suomen suurituloisimpien tulo- ja verotiedot. Kantelijan tietojen julkaisu osana laajaa kokonaisuutta ei rikkonut hänen yksityisyyden suojaansa. 

Vapauttava 7260/SL/19
Iltalehti

Yksityisyyden suoja

Lehden verkkosivuillaan julkaisemaan verokoneeseen on koottu Suomen suurituloisimpien tulo- ja verotiedot. Kantelijan tietojen julkaisu osana laajaa kokonaisuutta ei rikkonut hänen yksityisyyden suojaansa. 

Langettava 7257/SL/20
Iltalehti

Olennainen asiavirhe, samanaikainen kuuleminen

Juoksutapahtuman järjestäjään kohdistuneista rikosepäilyistä kertovista jutuista saattoi saada virheellisesti sellaisen käsityksen, että asian poliisitutkinta olisi ollut julkaisuhetkellä yhä kesken. Juttujen otsikointi oli harhaanjohtavaa. Nettijutun osalta lehden toimenpiteet eivät täyttäneet Journalistin ohjeiden vaatimusta olennaisen asiavirheen korjaamisesta. Painetussa lehdessä ollut virhe korjattiin asianmukaisesti.

Vapauttava 7253/MTV/20
MTV

Samanaikainen kuuleminen, mielipiteet ja tosiasiat, otsikko, tietojen tarkistaminen

MTV:n nettijutun mukaan yrityksen logolla olisi natsitervehdykseksi tulkittava piilomerkitys. Jutussa käsiteltyyn yritykseen kohdistunut julkisuus oli kielteistä, mutta ei niin kielteistä, etteikö jälkikäteinen kuuleminen riittänyt.

Langettava 7249/SL/20
Helsingin Sanomat

Olennainen asiavirhe, tietojen tarkistaminen, lähdekritiikki

Helsingin Sanomat julkaisi STT:n uutisen, jossa oli olennainen asiavirhe. Lehti ei korjannut virhettä, vaikka se sai lukijalta korjauspyynnön ja tämän jälkeen vielä STT:ltä korjatun version uutisesta. Lehti korjasi virheen vasta, kun lukija muistutti aiemmin tekemästään korjauspyynnöstä.

Vapauttava 7248/SL/20
STT

Olennainen asiavirhe, tietojen tarkistaminen, lähdekritiikki

STT:n uutisessa oli olennainen asiavirhe, jonka se korjasi reilu viikko korjauspyynnön vastaanottamisen jälkeen. Korjaustoimenpide oli riittävän nopea, sillä asian tarkistaminen ja korjaaminen vaati selvitystyötä.

<< 1 2 >> 

Vapauttava 7311/SL/20

Vastaaja: Etelä-Suomen Sanomat

Asia: Piilomainonta, olennainen asiavirhe, tietojen tarkistaminen, lähdekritiikki

Ratkaistu: 26.8.2020

Lehdellä oli journalistiset perusteet kertoa siitä, että paikallisesti kiinnostava ja historiallisesti merkittävä rakennus on myynnissä. Juttu ei ollut piilomainontaa, eikä siinä ollut olennaisia asiavirheitä.

Kantelu 27.3.2020

Kantelu kohdistuu Etelä-Suomen Sanomien 26.3.2020 julkaisemaan nettijuttuun Lahden Villa Rauhala on jälleen myynnissä – hintapyyntö komeasta huvilasta 650 000 euroa sekä jutun 27.3.2020 julkaistuun printtiversioon "Villa Rauhala on myynnissä".

Kantelun mukaan juttu on kiinteistönvälitysyhtiötä suosivaa piilomainontaa ja lisäksi jutussa on kaksi olennaista asiavirhettä, joita lehti ei suostunut korjaamaan. Piilomainosmaisuutta kantelija perustelee sillä, että lehti on tehnyt jutun yksittäisestä myynnissä olevasta kohteesta ja antanut sille siten näkyvyyttä.

Kantelun mukaan jutussa on olennainen asiavirhe, koska siitä saa vaikutelman, että huvila olisi laitettu myyntiin äskettäin. Todellisuudessa sitä on kantelijan mukaan yritetty myydä jo pidempään ja jutussa mainitun kiinteistönvälitysyhtiönkin toimesta jo toista vuotta. Kantelun mukaan jutusta saa myös vaikutelman, että huvilan omistaisivat jutussa mainitut henkilöt. Todellisuudessa omistaja on konkurssipesä. Kantelun mukaan lehti ei tarkistanut tietoja kohteen toimeksiantosopimusten eikä myyjän osalta. Kantelun mukaan lehden lähdekritiikki petti, koska kiinteistönvälitysyhtiö hyötyi ilmaisesta näkyvyydestä.

Kantelija on tehnyt myyntiaikaa koskevan korjauspyynnön nähtyään nettijutun. Kantelija kopioi viestiinsä kiinteistönvälittäjäyhdistyksen edustajan, joka huomautti lehteä myös siitä, että kohdetta myy konkurssipesä. Lehti ei korjannut juttuaan vaan julkaisi sen samansisältöisenä printtilehdessään seuraavana päivänä.


Päätoimittajan vastaus 16.6.2020

Vastaavan päätoimittajan Markus Pirttijoen mukaan myytävänä ollut kohde on kulttuurihistoriallisesti arvokas rakennus, jonka myyminen on paikallisesti kiinnostava uutinen. Villa Rauhalan rakennutti kapteeni August Fellman kesäasunnokseen 1870-luvulla. Fellman oli keskeinen vaikuttaja Lahden teollisen historian synnyttäjänä ja toimi lukuisia kertoja valtiopäiväedustajana. Etelä-Suomen Sanomille on luontevaa, että se seuraa paikallisesti tärkeän ja kiinnostavan rakennuksen vaiheita. Lehti on uutisoinut Villa Rauhalasta useissa jutuissa aiemminkin.

Päätoimittajan mukaan uutinen ei ota kantaa siihen, milloin kohde on asetettu myyntiin. Verkkojutun otsikossa lukee: ”Villa Rauhala on tullut jälleen myyntiin” ja printtiversoissa: ”Villa Rauhala on myytävänä”. Uutisen alussa todetaan, että Villa Rauhala on tullut myyntiin. Verkkojutun otsikko korostaa lisäksi, että kohde on ollut myytävänä aiemminkin. Jutussa on mainittu, että rakennus vaihtoi viimeksi omistajaa vuonna 2014, kun perheyritys teki talosta kaupat. Tämä on päätoimittajan mukaan ollut paras käytettävissä oleva tieto uutista tehdessä ja julkaistaessa. Päätoimittajan mukaan toimittajalla ei ole juttua tehdessään ole ollut mitään syytä olettaa, että yritys olisi konkurssissa. Päätoimittajan mukaan uutisen kannalta oleellinen tieto ei ole se, kukan talon omistaa vaan se, että talo on myytävänä. Uutisen sisältökin keskittyy jälkimmäiseen eli rakennuksen myyntiin. 

Välittäjää pitää päätoimittajan mukaan voida pitää luotettavana lähteenä mitä tulee myytävään kohteeseen. Kiinteistönvälittäjän velvollisuuksiin kuuluu se, että hänen tulee varmistua tiedon oikeellisuudesta. Välittäjä ei esiinny jutussa ulkopuolisena tai muuten riippumattomana asiantuntijana, vaan lukijalle on päätoimittajan mukaan selvästi tuotu esiin, että rakennusta välittää juuri kyseinen kiinteistönvälittäjä. Päätoimittajan mukaan kyseessä ei ole kiistanalainen asia eikä erityinen hyötymis- tai vahingoittamistarkoitus. Lehti haastatteli kiinteistönvälittäjää juttuun itse, ja kohteen markkinointimateriaalista lainattiin juttuun ainoastaan kohteen pyyntihinta.

Päätoimittajan mukaan juttua ei myöskään ole julkaistu verkossa tai painetussa sanomalehdessä erityisen näkyvällä paikalla.

Päätoimittajan mukaan uutistoiminnassa jokainen tapaus arvioidaan erikseen. Jos toimitus näkee, että jollakin myytävällä kohteella on uutisarvoa, siitä uutisoidaan. Myytävän kohteen uutisarvo ratkaisee, ei se, kuka sitä välittää. Kysymys ei ollut piilomainonnasta vaan sen uutisoinnista, että kulttuurihistoriallisesti arvokas rakennus on myytävänä. Silloin kun myytävällä kohteella on yleistä mielenkiintoa, siitä voidaan päätoimittajan mukaan uutisoida ilman, että kyse on piilomainonnasta.

Päätoimittajan mukaan juttu ei sisältänyt oleellista asiavirhettä. Uutinen ei ottanut kantaa siihen, kuinka kauan kohde on ollut myytävänä. Toimitus valitsee uutisaiheet ja niiden näkökulmat itsenäisesti ilman ulkopuolista painostusta. Päätoimittajan mukaan kantelijan korjauspyyntöön vastannut henkilö totesi lehdelle, että toimittaja olisi voinut mainita kohteen omistaneen yrityksen olevan konkurssissa. Sähköpostissa ei kuitenkaan päätoimittajan mukaan vaadittu korjaamaan tai oikaisemaan mitään, joten lehti otti tiedon vastaan lisätietona, jota voi hyödyntää seuraavissa uutisoinneissa.


Ratkaisu

JO 8: Journalistin velvollisuus on pyrkiä totuudenmukaiseen tiedonvälitykseen.

JO 10: Tiedot on tarkistettava mahdollisimman hyvin – myös silloin kun ne on aikaisemmin julkaistu.

JO 12: Tietolähteisiin on suhtauduttava kriittisesti. Erityisen tärkeää se on kiistanalaisissa asioissa, koska tietolähteellä voi olla hyötymis- tai vahingoittamistarkoitus.

JO 16: Ilmoitusten ja toimituksellisen aineiston raja on pidettävä selvänä. Piilomainonta on torjuttava.

JO 20: Olennainen asiavirhe on korjattava viipymättä ja niin, että se tavoittaa mahdollisimman kattavasti virheellistä tietoa saaneen yleisön. Korjaus on julkaistava sekä tiedotusvälineen toimituksellisilla verkkosivuilla että julkaisussa tai kanavassa, jossa virhe on alun perin ollut.

Etelä-Suomen Sanomat julkaisi netti- ja printtiversiossaan jutun, jossa se kertoi, että paikallinen historiallinen huvila on myynnissä. Juttuun oli haastateltu kohdetta välittävää kiinteistönvälittäjää, ja siinä kerrottiin muun muassa kohteen hintapyyntö sekä huvilan historiasta.

Julkisen sanan neuvosto toteaa, että lehdellä oli journalistiset perusteet kertoa siitä, että paikallisesti kiinnostava ja historiallisesti merkittävä rakennus on myynnissä. Juttu perustui lehden omaan tiedonhankintaan, eikä se ollut piilomainontaa. Tapauksessa ei ole viitteitä siitä, että lehden lähdekritiikki olisi pettänyt.

Jutusta saattoi saada epätarkan kuvan, jonka mukaan rakennus olisi laitettu myyntiin vasta äskettäin, vaikka todellisuudessa sitä oli myyty jo pidempään. Jutussa ei kuitenkaan esitetty virheellisiä tietoja kohteen myyntiajasta, eikä kyseessä siksi ollut olennainen asiavirhe, joka olisi pitänyt korjata.

Jutun kohta, jossa kerrattiin rakennuksen aiempia vaiheita, oli siltä osin epätarkka, kun siitä saattoi saada käsityksen, että jutussa mainittu yritys omistaisi yhä rakennuksen, vaikka rakennusta myy konkurssipesä. Tämä ei kuitenkaan ollut olennainen asiavirhe.

Julkisen sanan neuvosto katsoo, että Etelä-Suomen Sanomat ei ole rikkonut hyvää journalistista tapaa.

Ratkaisun tekivät:
Eero Hyvönen (pj), Ilkka Ahtiainen, Heta Heiskanen, Kyösti Karvonen, Pentti Mäkinen, Riikka Mäntyneva, Heli Parikka, Hannele Peltonen, Aija Pirinen, Tuomas Rantanen, Jukka Ruukki, Henrik Rydenfelt, Nina Stenros ja Tuomo Törmänen.
 

Tämä päätös on avattu 746 kertaa