7302/SJL/20

Vapauttava

Journalistien ammattilehti viittasi jutussaan tunnetusta toimittajasta muualla esitettyyn kritiikkiin. Kantelija ei joutunut jutussa niin kielteiseen julkisuuteen, että häntä olisi pitänyt kuulla samanaikaisesti tai jälkikäteen.

Kantelu 17.3.2020

Kantelu kohdistuu Journalistin 10.3.2020 julkaisemaan nettijuttuun ”Suomalainen SSS-radio sai pitkän toimiluvan ensimmäisenä vieraskielisenä radiona Virossa. Päätoimittaja Tapio Reinin linja jakaa mielipiteitä”.

https://www.journalisti.fi/ajankohtaiset/suomalainen-sss-radio-sai-pitkan-toimiluvan-ensimmaisena-vieraskielisena-radiona-virossa-paatoimittaja-tapio-reinin-linja-jakaa/

Kantelija on toimittaja, jonka juttuja on siteerattu kantelun kohteena olevassa jutussa käsitellyllä radiokanavalla. Hänet on mainittu jutussa esimerkkinä päätoimittajan kiistanalaiseksi koetusta linjasta.

Kantelijan mukaan Journalisti-lehti käsitteli häntä artikkelissaan erittäin kielteiseen sävyyn, ei tarkistanut jutussa esittämiään ja jakamiaan väitteitä ja linkitti juttunsa toiseen juttuun, jonka väitteet eivät pitäneet paikkaansa.

Kantelun mukaan Journalisti levitti valheellista tietoa, jonka todenperäisyyttä se ei ollut selvittänyt, mutta ei antanut perättömien tietojen kohteelle mahdollisuutta kommentoida väitteitä ja ansiotyötään jutussa. Journalisti kieltäytyi myös antamasta kantelijalle mahdollisuutta häneen kohdistuneiden syytösten kommentointiin jälkikäteen.

Kantelija katsoo, että hänen työnsä ja elinkeinonsa esitettiin jutussa yksiselitteisen negatiivisessa valossa. Kantelun mukaan Journalisti antoi ymmärtää, että kantelijan työn siteeraaminen radiolähetyksissä olisi kanavan kannalta raskauttavaa, epäilyttävää ja epäsuotavaa.

Journalisti kertoi jutussaan kannanotosta, jossa arvosteltiin kantelijan työtä. Lisäksi se linkitti juttuunsa virolaisen matkailublogin julkaiseman tekstin, jossa kyseistä kannanottoa käsiteltiin. Kantelun mukaan Journalisti ei tarkistanut linkittämässään blogissa kantelijasta esitettyjä erittäin vakavia väitteitä, eikä myöskään välittänyt siitä, ettei blogi ollut antanut kantelijalle mahdollisuutta oikaista väitteitä tai kommentoida kannanottoa. Kannanotossa muun muassa väitettiin, että kantelijan jutut sisältäisivät virheitä.

Kantelussa todetaan myös, että Journalisti-lehti jätti kertomatta jutussaan, ettei yksikään suomalaismedia julkaissut kantelijaan kohdistunutta kannanottoa ja että kantelija on tehnyt siitä poliisille tutkintapyynnön.

Kantelija kokee, että Journalisti-lehti hyökkäsi jutussaan yksittäistä toimittajaa vastaan, vaikka tämän elinkeino on riippuvainen hänen maineestaan ja luotettavuudestaan.

Päätoimittajan vastaus 16.6.2020

Journalisti-lehden päätoimittaja Maria Pettersson toteaa vastauksessaan, että kantelun kohteena oleva juttu kertoi Virossa toimivan suomalaisen uutis-, ajankohtais- ja viihdekanavan synnystä, toiminnasta ja tulevaisuudesta sekä kanavan perustajasta ja päätoimittajasta.

Jutussa kerrottiin, kuinka kanavan ja päätoimittajan linja jakaa mielipiteitä Virossa ja vironsuomalaisten keskuudessa. Päätoimittajan mukaan kanavan mielipiteitä jakavasta linjasta oli välttämätöntä kertoa, jotta lukija saisi todenmukaisen kuvan tilanteesta. Jutussa annettiin lukuisia esimerkkejä kanavan mielipiteitä jakavasta linjasta. Näistä yksi oli kanavan päätös siteerata kantelijan juttuja.

Jutussa tuotiin päätoimittajan mukaan selvästi esiin, että kantelijaa kritisoineessa kannanotossa oli kyse mielipiteestä, ja siinä esiteltiin myös vastakkainen mielipide. Jutussa ei päätoimittajan mukaan väitetty, että kantelija olisi toiminut virheellisesti, eikä hänen työtään esitetty ”yksiselitteisen negatiivisessa valossa” vaan neutraalisti.

Lyhyessä kantelijaan viittaavassa kohdassa mainittiin ensin, että Virossa asuvat suomalaiset ovat kritisoineet kannanotossaan kantelijan journalismia. Heti tämän jälkeen kerrottiin, että kantelija itse näkee tekevänsä kriittistä ja myyvää journalismia ja että jutussa haastateltu päätoimittaja ei pidä kantelijaan kohdistuvaa kritiikkiä asiallisena. Jutussa myös linkattiin lähes tunnin mittaiseen haastatteluun, jossa kantelija esitteli muun muassa toimintatapojaan ja journalismiaan. 

Päätoimittajan mukaan kantelijaa ei asetettu jutussa erittäin kielteiseen julkisuuteen, ja koska hänen näkemyksensä esiteltiin jo alkuperäisessä jutussa, ei oikeutta omaan kannanottoon syntynyt.

Journalisti-lehti ei päätoimittajan mukaan esittänyt jutussaan uutta tietoa vaan selvitti lukijalle, miksi kantelijan juttujen julkaisu radiokanavalla on Virossa ristiriitaisia tunteita herättävä asia. Lehden tulkinnan mukaan kantelija on kärjekkäistä kannanotoistaan tunnettu yhteiskunnallinen keskustelija, jonka journalismia on kritisoitu ja jonka työtä on arvioitu yhteiskunnallisesti.

Ratkaisu

JO 8: Journalistin velvollisuus on pyrkiä totuudenmukaiseen tiedonvälitykseen.

JO 10: Tiedot on tarkistettava mahdollisimman hyvin – myös silloin kun ne on aikaisemmin julkaistu.

JO 12: Tietolähteisiin on suhtauduttava kriittisesti. Erityisen tärkeää se on kiistanalaisissa asioissa, koska tietolähteellä voi olla hyötymis- tai vahingoittamistarkoitus.

JO 21: Jos selvästi tunnistettavissa olevan henkilön tai tahon toiminnasta aiotaan esittää tietoja, jotka asettavat tämän erittäin kielteiseen julkisuuteen, kritiikin kohteelle tulee varata tilaisuus esittää oma näkemyksensä jo samassa yhteydessä.

JO 22: Ellei samanaikainen kuuleminen ole mahdollista, voi erittäin kielteisen julkisuuden kohteeksi joutunutta olla tarpeen kuulla jälkeen päin. Jos näin ei tehdä, hyvään tapaan kuuluu julkaista hänen oma kannanottonsa.

Journalisti-lehti käsitteli nettijutussaan Virossa toimivaa suomalaisradiota. Jutussa kuvattiin päätoimittajan linjaa, joka jakaa mielipiteitä. Siinä mainittiin, että myös kantelun tehnyttä toimittajaa siteerataan ajoittain kanavalla. Samassa yhteydessä lehti summasi kantelijan työtä kohtaan toisaalla esitettyä arvostelua.

Julkisen sanan neuvosto toteaa, että kantelija on kärjekkäistäkin kannanotoista tunnettu toimittaja ja aktiivinen yhteiskunnallinen keskustelija, jonka on asemansa puolesta siedettävä voimakastakin arvostelua. Journalisti-lehti kuvasi kantelijasta esitettyä kritiikkiä lyhyesti ja toteavasti eikä tuonut jutussaan esiin mitään, mitä ei olisi esitetty jo aiemmin toisaalla. Neuvosto katsoo, että kyse oli tavanomaisesta yhteiskunnallisesta arvioinnista, joka ei edellyttänyt samanaikaista tai jälkikäteistä kuulemista. Jutussa kerrottiin myös, miten kantelija itse on työtään kuvaillut.

Jutussa ei ole myöskään viitteitä siitä, että lehti olisi laiminlyönyt tietojen tarkastamisen tai suhtautunut kritiikittömästi lähteisiinsä.

Julkisen sanan neuvosto katsoo, että Journalisti-lehti ei ole rikkonut hyvää journalistista tapaa.

 

Ratkaisu tehty:

26.8.2020

Ratkaisun tekivät:

Eero Hyvönen (pj), Ilkka Ahtiainen, Heta Heiskanen, Kyösti Karvonen, Pentti Mäkinen, Riikka Mäntyneva, Heli Parikka, Aija Pirinen, Tuomas Rantanen, Jukka Ruukki, Henrik Rydenfelt ja Nina Stenros.