PÄÄTÖKSET

Langettava 7374/R/20
Radio City

Ihmisarvon kunnioittaminen

Radio Cityn aamuohjelmassa käytettiin sosiaalisesta mediasta lainattua pakkovalintapeliä kolmen julkisuuden henkilöiden arvioimiseen. Humoristiseksi tarkoitettu puhe tappamisesta loukkasi ihmisarvoa.

Vapauttava 7350/SL/20
Keskisuomalainen

Konserniyhteys, piilomainonta

Lehti julkaisi pääkirjoituksen, jossa se esitteli samaan konserniin kuuluvaa uutta radiokanavaa. Konserniyhteys kävi kirjoituksesta riittävästi ilmi.

Langettava 7336/YLE/20
Yle

Totuudenmukainen tiedonvälitys, kuvan harhaanjohtava käyttö, sepitteellinen aineisto, olennainen asiavirhe

Ylen MOT käytti haastattelulausumia harhaanjohtavalla tavalla koostaessaan toimittajan esittämään suoraan kysymykseen irrallisia pätkiä haastateltavan eri kysymyksiin antamista vastauksista. Äänestyspäätös 10–3. Päätöksen lopussa eriävä mielipide.
 

Vapauttava 7332 & 7394/SL/20
Helsingin Sanomat

Olennainen asiavirhe, tietojen tarkistaminen

Jutussa ei ollut olennaista asiavirhettä. Asia oli osittain tulkinnanvarainen. Lehti julkaisi aiheesta täydentävän jatkojutun kantelijan otettua yhteyttä lehteen.

Langettava 7323/SL/20
Verkkouutiset

Totuudenmukainen tiedonvälitys, olennainen asiavirhe, tietojen tarkistaminen, lähdekritiikki, mielipiteet ja tosiasiat, otsikko

Kuntapoliitikon rikosepäilystä kertoneesta jutusta sai harhaanjohtavan käsityksen siitä, miksi syytettä ei nostettu. Tämä oli olennainen asiavirhe, jonka korjaamisesta olisi pitänyt kertoa selvästi lukijoille. Lehti käytti lähteenään ainoastaan epäiltyä itseään eikä pyrkinyt tarkistamaan tältä saamiaan tietoja. Tosiasiat ja mielipiteet sekoittuivat jutussa. 

Vapauttava 7320/SL/20
Mikkelin Kaupunkilehti

Jälkikäteinen kuuleminen, oma kannanotto, totuudenmukainen tiedonvälitys, olennainen asiavirhe

Lehti julkaisi uutisen paikallispoliittisen kiistan uusimmasta käänteestä. Jutussa ei ollut kantelijan väittämää olennaista asiavirhettä, vaan kyse oli lehden valitsemasta näkökulmasta. Jutussa esitetyt tiedot eivät asettaneet kantelijaa niin kielteiseen julkisuuteen, että häntä olisi pitänyt kuulla.

Vapauttava 7315/YLE/20
Yle

Toisen työn käyttäminen, totuudenmukainen tiedonvälitys, olennainen asiavirhe, tietojen tarkistaminen

Koronapandemiaan liittyviä liikkumisrajoituksia käsittelevä juttu ei perustunut toisen työlle siten, että ulkomainen uutissivusto olisi pitänyt mainita lähteenä. Jutusta kävi riittävästi ilmi, että siinä esitetyssä simulaatiossa oli kyse kuvitteellisesta esimerkistä.

Vapauttava 7311/SL/20
Etelä-Suomen Sanomat

Piilomainonta, olennainen asiavirhe, tietojen tarkistaminen, lähdekritiikki

Lehdellä oli journalistiset perusteet kertoa siitä, että paikallisesti kiinnostava ja historiallisesti merkittävä rakennus on myynnissä. Juttu ei ollut piilomainontaa, eikä siinä ollut olennaisia asiavirheitä.

Vapauttava 7302/SJL/20
Journalisti-lehti

Samanaikainen ja jälkikäteinen kuuleminen, totuudenmukainen tiedonvälitys, tietojen tarkastaminen, lähdekritiikki

Journalistien ammattilehti viittasi jutussaan tunnetusta toimittajasta muualla esitettyyn kritiikkiin. Kantelija ei joutunut jutussa niin kielteiseen julkisuuteen, että häntä olisi pitänyt kuulla samanaikaisesti tai jälkikäteen.

Langettava 7295 & 7309/SL/20
Ilta-Sanomat

Otsikko, olennainen asiavirhe, totuudenmukainen tiedonvälitys

Lehti julkaisi uutisen, jossa se referoi Yhdysvaltain presidentin pitämää puhetta. Otsikko antoi harhaanjohtavan kuvan puheen ja jutun sisällöstä. Otsikolle ei siten löytynyt sisällöstä katetta.

Langettava 7292/AL/20
Hymy

Mainonnan merkitseminen

Terveys-Hymy-mainosliitteen sisältöjä ei ollut erotettu riittävän selvästi Hymyn toimituksellisesta aineistosta netissä eikä printissä.

Vapauttava 7291/SL/20
Mikkelin Kaupunkilehti

Jälkikäteinen kuuleminen, oma kannanotto, totuudenmukainen tiedonvälitys, olennainen asiavirhe

Poliitikon uran ja aiemman poliittisen toiminnan arvioiminen päätoimittajan kolumnissa ei synnyttänyt velvollisuutta kuulla poliitikkoa samassa yhteydessä tai jälkeen päin.

Langettava 7289/SL/20
Talouselämä

Olennainen asiavirhe, tietojen tarkistaminen, lähdekritiikki, toisen työn käyttäminen

Nettijutussa oli olennainen asiavirhe. Lehden juttuun tekemät päivitykset eivät täyttäneet Journalistin ohjeiden vaatimusta olennaisen asiavirheen korjaamisesta, eikä jutusta käynyt riittävän selväksi, että sen alkuperäisessä versiossa oli yksiselitteinen virhe.

Langettava 7288/SL/20
Helsingin Sanomat

Olennainen asiavirhe, otsikko, haastateltavan oikeudet, samanaikainen ja jälkikäteinen kuuleminen, vastine

Juttu käsitteli kriittisesti maahanmuuttajanuorten kotouttamiseen tähtäävää hanketta. Jutusta sai harhaanjohtavan kuvan hankkeen tavoitteista, mikä oli olennainen asiavirhe. Otsikossa esitetylle tulkinnalle ei löytynyt sisällöstä katetta.

Langettava 7285/SL/20
Aamulehti

Olennainen asiavirhe, totuudenmukainen tiedonvälitys, tietojen tarkastaminen

Alueellista vesihanketta käsitelleessä kolumnissa oli yksi selvä olennainen asiavirhe ja useita kohtia, joista saattoi saada väärän käsityksen asiasta. Lehti ei korjannut virheitä saatuaan niistä tiedon. 

Vapauttava 7282/SL/20
Ilkka-Pohjalainen

Oma kannanotto

Mielipidekirjoitus käsitteli kriittisesti kehitysvammaisten tukia puoltaneita puheenvuoroja, mutta kantelija tai hänen päämiehensä eivät joutuneet siinä erittäin kielteiseen julkisuuteen.

Langettava 7275/PL/20
Koillissanomat

Olennainen asiavirhe

Jutussa oli olennaisia asiavirheitä, joista toimitus oli saanut selvän korjauspyynnön. Lehti julkaisi korjauksen vasta saatuaan tiedon Julkisen sanan neuvostolle tehdystä kantelusta.

Vapauttava 7273/SL/20
Iltalehti

Piilomainonta

Lehti julkaisi jutun, jossa kerrottiin uuden alkoholijuoman lanseeraamisesta. Lehden oma journalistinen panos oli moitittavan vähäinen, mutta juttu täytti Journalistin ohjeiden minimivaatimukset. Äänestyspäätös 8–6. Päätöksen lopussa eriävä mielipide.

Vapauttava 7269/YLE/20
Yle

Nimi rikosuutisissa

Yle julkaisi jutun, jossa vaarinsa hyväksikäyttämäksi joutunut haastateltava kertoi nimellään ja kasvoillaan kokemuksistaan. Ylellä oli perusteet kertoa yhteiskunnallisesti merkittävästä aiheesta, vaikka harvinainen sukunimi tuli liitetyksi kielteiseen aiheeseen.

Langettava 7268/AL/20
Koiramme

Olennainen asiavirhe, virheen korjaus, tietojen tarkistaminen, lähdekritiikki, piilomainonta

Lehdessä oli olennainen asiavirhe, jonka se korjasi printtiversiossaan. Lehti ei julkaissut korjausta verkkosivuillaan.

<< 1 2 3 4 5 6 7 8  ... >> 

Langettava 7288/SL/20

Vastaaja: Helsingin Sanomat

Asia: Olennainen asiavirhe, otsikko, haastateltavan oikeudet, samanaikainen ja jälkikäteinen kuuleminen, vastine

Ratkaistu: 26.8.2020

Juttu käsitteli kriittisesti maahanmuuttajanuorten kotouttamiseen tähtäävää hanketta. Jutusta sai harhaanjohtavan kuvan hankkeen tavoitteista, mikä oli olennainen asiavirhe. Otsikossa esitetylle tulkinnalle ei löytynyt sisällöstä katetta.

Kantelu 19.2.2020

Kantelu kohdistuu Helsingin Sanomien 17.12.2019 julkaisemaan nettijuttuun ”Maahanmuuttaja¬nuorten kotouttamiseen jaettu jättisumma suli puuhasteluksi: Vantaa sai EU-rahoilla aikaan vain kahden kilometrin juoksukisan”.

https://www.hs.fi/kaupunki/vantaa/art-2000006345067.html

Kantelun mukaan jutussa esitettiin siinä haastateltujen projektisuunnittelijan ja liikuntapäällikön toiminnasta kielteiseen julkisuuteen johtaneita argumentteja ilman, että heillä olisi ollut todellista mahdollisuutta esittää oma näkemyksensä jutun yhteydessä. Kantelun mukaan tähän vaikutti etenkin se, ettei haastateltaville missään vaiheessa kerrottu, millaisessa asiayhteydessä heidän lausumiaan käytettäisiin.

HS Vantaa ei myöskään julkaissut Vantaan liikuntapalveluiden vastinetta, joka sittemmin julkaistiin Vantaan kaupungin verkkosivuilla. Jutun herättämä kielteinen julkisuus jäi näin ollen kantelun mukaan elämään ja johti muun muassa siihen, että projektipäällikkö ja liikuntapäällikkö saivat jopa henkilökohtaisten kanavien kautta erittäin negatiivista palautetta. Tämä liittyi jutun aiheuttamaan käsitykseen, että hankebudjettia olisi käytetty heidän palkkakuluihinsa ja seminaarimatkoihinsa. 

Lisäksi HS Vantaa rikkoi kantelun mukaan Journalistin ohjeiden kohtaa 18, jossa todetaan, että haastateltavan pyyntöön tarkastaa lausumansa ennen julkaisemista tulee suostua, jos julkaisuaikataulu sen mahdollistaa. Kantelun mukaan haastateltavat pyysivät tekstiä luettavaksi ja toimittaja lupasi lähettää jokaiselle heidän omat kommenttinsa nähtäviksi. Kantelun mukaan projektipäällikkö ei kuitenkaan saanut tarkistaa kommenttejaan eikä liikuntapäällikkö tiennyt kommenttiensa asiayhteyttä.

Kantelun mukaan jutun otsikossa esitetty väite, jonka mukaan ”Vantaa sai EU-rahoilla aikaan vain kahden kilometrin juoksukisan”, ei pidä paikkaansa, vaan rahoilla on saatu aikaan myös seminaaritapaamisia, tutkimustyötä ja yhteistyön suunnittelua (mikä käy ilmi myöhemmin artikkelissa), ja hanke myös jatkuu edelleen. Jutun julkaisuhetkellä hankekausi oli puolivälissä, ja alustavasta hankebudjetista oli käytetty vasta noin puolet.

Myöskään jutun ingressissä esitetty väite siitä, että avustusrahoilla ”oli määrä järjestää maahanmuuttajataustaisille nuorille liikuntahankkeita”, ei pitänyt kantelun mukaan paikkaansa, sillä projektin tarkoituksena ei suinkaan ole järjestää uusia hankkeita.

Niin ikään väite siitä, että ”Vantaan koordinoima hanke sai EU:lta maksimiavustuksen eli 400 000 euroa” on kantelun mukaan harhaanjohtava, sillä hankkeelle myönnetty rahoitus täsmentyy sen aikana ja määräytyy lopulta hankkeen lopputuotosten ja raportoinnin perusteella.


Päätoimittajan vastaus 10.6.2020

Helsingin Sanomien vastaava päätoimittaja Kaius Niemi toteaa vastauksessaan, että maahanmuuttajanuorten kotouttamiseen tähtäävään hankkeen EU:lta saamaa 400 000 euron rahoitusta pidettiin toimituksessa verrattain suurena summana, ja HS ryhtyi selvittämään, mitä hankkeessa on saatu aikaan. Kun selvitystyö edistyi, alkoi valjeta, ettei konkreettisia toimia juurikaan ollut syntynyt. Jutun näkökulma kääntyi muun muassa hallinnollisten kulujen tarkasteluun. 
 
Päätoimittajan mukaan jutussa pyrittiin esittämään, mihin maahanmuuttajanuorten kotouttamiseen tarkoitetut rahat olivat menneet. Otsikkoteemaksi nostettiin hankkeen tuottama konkreettinen tapahtuma. Päätoimittaja pitää otsikkonostoa hyvin perusteltuna, sillä hänen tulkintansa mukaan otsikossa mainittu juoksutapahtuma oli suhteessa hankkeen alkuperäisiin tavoitteisiin ainoa esille tullut konkreettinen, kohderyhmää tavoittava tilaisuus. Jutussa todettiin myös, että juoksutapahtuman ohella oli järjestetty seminaaritapaamisia, tutkimustyötä ja yhteistyön suunnittelua, ja että hanke jatkui edelleen.  
 
Päätoimittajan mukaan Vantaan kaupungin liikuntajohtaja närkästyi jutusta ja kommentoi sitä ensin sosiaalisessa mediassa. Somekirjoituksessaan liikuntajohtaja puolusteli Vantaan maahanmuuttajatyön tuloksia, mutta viittasi konkreettisten tulosten osalta aivan toiseen hankkeeseen kuin mihin tarkastelu jutussa kohdistui. Päätoimittajan mukaan kyse oli tavanomaisesta journalistisesta aiheen rajauksesta. 
 
Liikuntajohtaja lähetti HS:lle vastineensa, mutta lehti totesi, ettei vastineoikeus täyttynyt. Päätoimittaja huomauttaa, että kyse oli julkisen tahon toiminnasta ja jutunteossa oli jo noudatettu Journalistin ohjeiden edellyttämää samanaikaisen kuulemisen periaatetta. Jutussa kuultiin esimiesasemassa Vantaalla ollutta liikuntapäällikköä, jonka vastuualueeseen kyseinen hanke kuului. Liikuntajohtajan vastineesta ei päätoimittajan mukaan käynyt ilmi, että jutussa olisi ollut oikaisua vaativia olennaisia asiavirheitä.
 
Samalla sovittiin kuitenkin, että HS tekee aiheesta jatkojuttua, ja liikuntajohtajalle tarjottiin haastattelua. Hän vastasi haastattelupyyntöön kertomalla, että haastattelu on mahdollista vain kasvokkain, kaupungin viestinnän edustajan läsnä ollessa.  Ensimmäinen mahdollinen tapaamisaika olisi järjestynyt noin kolme viikkoa myöhemmin, mikä oli HS:n mielestä liian pitkän ajan päästä. HS:n toimittaja ehdotti liikuntajohtajalle edelleen puhelinhaastattelua, mutta tähän ei suostuttu.

Vantaa julkaisi vastineensa omilla verkkosivuilla kaksi päivää sen jälkeen, kun kantelun kohteena oleva juttu oli julkaistu. HS puolestaan julkaisi seuraavana päivänä aiheesta jatkojutun, johon sisällytettiin liikuntajohtajan vastineessaan esittämiä näkemyksiä osana laajempaa kontekstia. 
 
Päätoimittajan mukaan kantelun kohteena oleva juttu edustaa tavanomaista tutkivaa paikallisjournalismia, jonka ytimenä on veronmaksajien etujen puolustaminen ja sen selvittäminen, onko julkisten varojen käyttö ollut tarkoituksenmukaista. Päätoimittajan tulkinnan mukaan selvitystyön lopputulema ei selvästikään miellyttänyt Vantaan kaupungin virkamiesjohtoa, vaikka kaupungilla oli mahdollisuus tarjota etukäteen HS:lle tarvittava informaatio. Oikaisua vaativia olennaisia asiavirheitä jutusta ei lehden mukaan ole osoitettu, ja myös otsikolle ja ingressille löytyi hänen mukaansa jutun sisällöstä kate.

Päätoimittajan mukaan HS:n juttu selvitti, mitä konkretiaa hanke oli saanut aikaan, koska konkretia on juuri se, joka näkyisi maahanmuuttajanuorten arjessa. Pysäytyskuvana siinä hetkessä, kun juttua tehtiin, otsikossakin mainittu juoksukisa oli ainoa hankkeen nimissä toteutettu liikunnallinen konkretia.
Päätoimittajan tulkinnan mukaan liikuntajohtajan näkemys siitä, ettei käytännön toimenpiteiden toteuttaminen ole hankkeen pääasiallinen tarkoitus, on ristiriidassa alkuperäisen hankelupauksen kanssa. Tämä tukee päätoimittajan mielestä osaltaan jutun ydinsanomaa.

Päätoimittajan mukaan juttuun haastatellulta liikuntapäälliköltä voi kaupungin viranhaltijana asemansakin puolesta odottaa kokemusta ja osaamista tiedotusvälineiden kanssa toimimisesta. Liikuntapäällikkö sai sitaattinsa luettavakseen, ja hän lähetti sähköpostitse omat täsmennyksensä lausumiinsa. Päätoimittajan mukaan liikuntapäällikkö oli hyvin perillä jutun tilannekuvasta, mikä käy ilmi hänen kriittisestä lausunnostaan ohjelman rakennetta kohtaan. Toimittaja lähetti haastateltavalleen jopa sitaattien välissä olevat lauseet viitekehyksen ymmärtämiseksi.

Kantelun tehnyt projektisuunnittelija ei jutun tehneen toimittajan muistikuvan mukaan pyytänyt sitaatteja nähtäväkseen. Päätoimittajan mukaan hänen kaksi sitaattiaan eivät liity suoraan hankkeen kriittisiin kysymyksiin. Projektipäällikkö oli myös osassa toimituksen ja liikuntapäällikön välistä viestinvaihtoa mukana, joten päätoimittaja uskoo, että hänkin on varmasti ollut perillä keskustelun sävystä.


Ratkaisu

JO 8: Journalistin velvollisuus on pyrkiä totuudenmukaiseen tiedonvälitykseen.

JO 15: Otsikoille, ingresseille, kansi- ja kuvateksteille, myyntijulisteille ja muille esittelyille on löydyttävä sisällöstä kate.

JO 17: Haastateltavalla on oikeus saada ennakolta tietää, millaisessa asiayhteydessä hänen lausumaansa käytetään. 

JO 18: Haastateltavan pyyntöön tarkastaa lausumansa ennen julkaisemista on syytä suostua, jos julkaisuaikataulu sen mahdollistaa. Tarkastamisoikeus koskee vain haastateltavan omia lausumia, eikä sillä saa luovuttaa journalistista päätösvaltaa toimituksen ulkopuolelle.

JO 20: Olennainen asiavirhe on korjattava viipymättä ja niin, että se tavoittaa mahdollisimman kattavasti virheellistä tietoa saaneen yleisön. 

JO 21: Jos selvästi tunnistettavissa olevan henkilön tai tahon toiminnasta aiotaan esittää tietoja, jotka asettavat tämän erittäin kielteiseen julkisuuteen, kritiikin kohteelle tulee varata tilaisuus esittää oma näkemyksensä jo samassa yhteydessä.

JO 22: Ellei samanaikainen kuuleminen ole mahdollista, voi erittäin kielteisen julkisuuden kohteeksi joutunutta olla tarpeen kuulla jälkeen päin. Jos näin ei tehdä, hyvään tapaan kuuluu julkaista hänen oma kannanottonsa.

JO 23: Kannanotto on puheenvuoro, joka on syytä julkaista mahdollisimman nopeasti ilman sen yhteyteen liitettyjä asiattomia lisäyksiä.

Helsingin Sanomien nettijuttu käsitteli maahanmuuttajanuorten kotouttamiseen liikunnan avulla tähtäävää hanketta. Jutussa tarkasteltiin kriittisesti sitä, mitä Vantaan kaupungin koordinoimassa ja EU:n rahoittamassa kansainvälisessä hankkeessa oli saatu aikaan. 

Julkisen sanan neuvosto toteaa, että julkisten varojen käytön arvioiminen on yksi journalismin ydintehtävistä. Lehdellä oli perusteet arvostella sitä, että huomattavasta avustussummasta vain hyvin pieni osa oli käytetty käytännön liikuntahankkeisiin. Neuvosto kuitenkin toteaa, että tässä tapauksessa jutusta sai harhaanjohtavan kuvan siitä, mitä hankkeella oli alun perin tavoiteltu.

Neuvosto toteaa, että jutusta sai sen käsityksen, että hankkeen tarkoituksena olisi ollut alun perin järjestää enemmän käytännön liikuntatapahtumia, mutta lopulta rahat käytettiin muuhun. Tämä oli olennainen asiavirhe, sillä jutussa ei mitenkään perusteltu, miten alkuperäisistä suunnitelmista olisi poikettu. Harhaanjohtavaa vaikutelmaa korosti otsikossa esitetty tulkinta siitä, että hankkeen saama huomattava avustussumma olisi ”sulanut” puuhasteluksi. Tälle ei löytynyt jutusta katetta.

Neuvosto toteaa, että hankkeen edustajia kuultiin riittävästi jo alkuperäisessä jutussa, jossa he saivat vastata kritiikkiin. Siten lehdellä ei ollut velvollisuutta julkaista kaupungin liikuntajohtajan lehdelle tarjoamaa vastinetta, jonka Vantaan kaupunki julkaisi sittemmin omilla sivuillaan. Vastineesta poimittuja näkemyksiä lainattiin lehden samaa aihetta käsitelleessä jatkojutussa.

Neuvosto toteaa myös, että haastateltavat saivat tietää lausumiensa asiayhteyden riittävän tarkasti. Koska osapuolten kertomukset ovat keskenään ristiriitaiset, neuvosto ei voi ottaa kantaa siihen, oliko tarkistusmahdollisuudesta sovittu yhden haastateltavan kanssa. Kantelussa ei myöskään tuoda esiin, että haastateltavan lausumissa olisi ollut asiavirheitä tai väärinkäsityksiä, jollaisten ehkäisemiseksi tarkistusmahdollisuus on Journalistin ohjeissa. Näin ollen lehti ei rikkonut haastateltaviensa oikeuksia.

Julkisen sanan neuvosto katsoo, että Helsingin Sanomat on rikkonut Journalistin ohjeita 8, 15 ja 20, ja antaa sille huomautuksen.

 

Ratkaisu tehty:
26.8.2020

Ratkaisun tekivät:
Eero Hyvönen (pj), Ilkka Ahtiainen, Heta Heiskanen, Kyösti Karvonen, Pentti Mäkinen, Riikka Mäntyneva, Heli Parikka, Hannele Peltonen, Aija Pirinen, Tuomas Rantanen, Henrik Rydenfelt ja Nina Stenros.

Tämä päätös on avattu 1325 kertaa