2020 PÄÄTÖKSET

Vapauttava 7400/SL/20
Iltalehti

Yleisön tuottama aineisto

Nettijutun kommentti ei loukannut ihmisarvoa, joten lehden ei ollut välttämätöntä poistaa sitä lukijan ilmiannon perusteella.

Langettava 7398/SL/20
Ilkka-Pohjalainen

Olennainen asiavirhe, totuudenmukainen tiedonvälitys, tietojen tarkistaminen

Liikenteen vaaranpaikkoja käsitelleestä lehtijutusta sai harhaanjohtavan käsityksen pyöräilijää koskevista väistämissäännöistä. Tämä oli olennainen asiavirhe, joka olisi pitänyt korjata. Tiedotusvälineiden tulisi olla erityisen huolellisia käsitellessään turvallisuuteen liittyviä kysymyksiä.

Langettava 7397/SL/20
Iltalehti

Olennainen asiavirhe

Nettijutussa kerrottiin muutoksista koronapandemian vuoksi tehtyihin matkustusrajoituksiin. Jutusta sai virheellisen käsityksen siitä, että hallitus olisi rajoittanut kansalaisten liikkumisvapautta. Tämä oli olennainen asiavirhe, jota lehti ei korjannut pyynnöstä huolimatta. Äänestyspäätös 10–2. Päätöksen lopussa eriävä mielipide.

Vapauttava 7396/YLE/20
Yle

Olennainen asiavirhe, totuudenmukainen tiedonvälitys, tietojen tarkistaminen, lähdekritiikki

Ansiosidonnaisen päivärahan rahoittamista käsittelevästä netti- ja televisiouutisesta saattoi saada osin epätarkan kuvan työttömyysturvan rahoitusvirroista. Jutuissa ei kuitenkaan ollut olennaista asiavirhettä.

Vapauttava 7387/YLE/20
Yle

Virheen korjaus

Yle TV1:n kello 17:n ja kello 20.30:n uutislähetyksissä oli virhe jutussa, joka käsitteli miehen kuolemaan johtanutta välikohtausta poliisin kanssa Yhdysvalloissa. Yle korjasi virheen seuraavana päivänä kello 17:n uutislähetyksessä ja aihetta käsitelleessä nettiuutisessa. Virhe tuli riittävästi korjatuksi, vaikka sitä ei erikseen korjattu iltauutislähetyksessä.

Langettava 7382/SL/20
Turun Sanomat

Yksityisyydensuoja, arkaluonteisen rikoksen uhrin henkilöllisyyden paljastuminen, alaikäisen uhrin suojeleminen

Lehti kertoi törkeistä seksuaalirikoksista tuomitun nimen. Tekojen kuvailuun yhdistettynä se mahdollisti erityisen arkaluonteisen rikoksen alaikäisen uhrin henkilöllisyyden paljastumisen.

Langettava 7374/R/20
Radio City

Ihmisarvon kunnioittaminen

Radio Cityn aamuohjelmassa käytettiin sosiaalisesta mediasta lainattua pakkovalintapeliä kolmen julkisuuden henkilöiden arvioimiseen. Humoristiseksi tarkoitettu puhe tappamisesta loukkasi ihmisarvoa.

Vapauttava 7350/SL/20
Keskisuomalainen

Konserniyhteys, piilomainonta

Lehti julkaisi pääkirjoituksen, jossa se esitteli samaan konserniin kuuluvaa uutta radiokanavaa. Konserniyhteys kävi kirjoituksesta riittävästi ilmi.

Langettava 7336/YLE/20
Yle

Totuudenmukainen tiedonvälitys, kuvan harhaanjohtava käyttö, sepitteellinen aineisto, olennainen asiavirhe

Ylen MOT käytti haastattelulausumia harhaanjohtavalla tavalla koostaessaan toimittajan esittämään suoraan kysymykseen irrallisia pätkiä haastateltavan eri kysymyksiin antamista vastauksista. Äänestyspäätös 10–3. Päätöksen lopussa eriävä mielipide.
 

Vapauttava 7332 & 7394/SL/20
Helsingin Sanomat

Olennainen asiavirhe, tietojen tarkistaminen

Jutussa ei ollut olennaista asiavirhettä. Asia oli osittain tulkinnanvarainen. Lehti julkaisi aiheesta täydentävän jatkojutun kantelijan otettua yhteyttä lehteen.

Langettava 7323/SL/20
Verkkouutiset

Totuudenmukainen tiedonvälitys, olennainen asiavirhe, tietojen tarkistaminen, lähdekritiikki, mielipiteet ja tosiasiat, otsikko

Kuntapoliitikon rikosepäilystä kertoneesta jutusta sai harhaanjohtavan käsityksen siitä, miksi syytettä ei nostettu. Tämä oli olennainen asiavirhe, jonka korjaamisesta olisi pitänyt kertoa selvästi lukijoille. Lehti käytti lähteenään ainoastaan epäiltyä itseään eikä pyrkinyt tarkistamaan tältä saamiaan tietoja. Tosiasiat ja mielipiteet sekoittuivat jutussa. 

Vapauttava 7320/SL/20
Mikkelin Kaupunkilehti

Jälkikäteinen kuuleminen, oma kannanotto, totuudenmukainen tiedonvälitys, olennainen asiavirhe

Lehti julkaisi uutisen paikallispoliittisen kiistan uusimmasta käänteestä. Jutussa ei ollut kantelijan väittämää olennaista asiavirhettä, vaan kyse oli lehden valitsemasta näkökulmasta. Jutussa esitetyt tiedot eivät asettaneet kantelijaa niin kielteiseen julkisuuteen, että häntä olisi pitänyt kuulla.

Vapauttava 7315/YLE/20
Yle

Toisen työn käyttäminen, totuudenmukainen tiedonvälitys, olennainen asiavirhe, tietojen tarkistaminen

Koronapandemiaan liittyviä liikkumisrajoituksia käsittelevä juttu ei perustunut toisen työlle siten, että ulkomainen uutissivusto olisi pitänyt mainita lähteenä. Jutusta kävi riittävästi ilmi, että siinä esitetyssä simulaatiossa oli kyse kuvitteellisesta esimerkistä.

Vapauttava 7311/SL/20
Etelä-Suomen Sanomat

Piilomainonta, olennainen asiavirhe, tietojen tarkistaminen, lähdekritiikki

Lehdellä oli journalistiset perusteet kertoa siitä, että paikallisesti kiinnostava ja historiallisesti merkittävä rakennus on myynnissä. Juttu ei ollut piilomainontaa, eikä siinä ollut olennaisia asiavirheitä.

Vapauttava 7302/SJL/20
Journalisti-lehti

Samanaikainen ja jälkikäteinen kuuleminen, totuudenmukainen tiedonvälitys, tietojen tarkastaminen, lähdekritiikki

Journalistien ammattilehti viittasi jutussaan tunnetusta toimittajasta muualla esitettyyn kritiikkiin. Kantelija ei joutunut jutussa niin kielteiseen julkisuuteen, että häntä olisi pitänyt kuulla samanaikaisesti tai jälkikäteen.

Langettava 7295 & 7309/SL/20
Ilta-Sanomat

Otsikko, olennainen asiavirhe, totuudenmukainen tiedonvälitys

Lehti julkaisi uutisen, jossa se referoi Yhdysvaltain presidentin pitämää puhetta. Otsikko antoi harhaanjohtavan kuvan puheen ja jutun sisällöstä. Otsikolle ei siten löytynyt sisällöstä katetta.

Langettava 7292/AL/20
Hymy

Mainonnan merkitseminen

Terveys-Hymy-mainosliitteen sisältöjä ei ollut erotettu riittävän selvästi Hymyn toimituksellisesta aineistosta netissä eikä printissä.

Vapauttava 7291/SL/20
Mikkelin Kaupunkilehti

Jälkikäteinen kuuleminen, oma kannanotto, totuudenmukainen tiedonvälitys, olennainen asiavirhe

Poliitikon uran ja aiemman poliittisen toiminnan arvioiminen päätoimittajan kolumnissa ei synnyttänyt velvollisuutta kuulla poliitikkoa samassa yhteydessä tai jälkeen päin.

Langettava 7289/SL/20
Talouselämä

Olennainen asiavirhe, tietojen tarkistaminen, lähdekritiikki, toisen työn käyttäminen

Nettijutussa oli olennainen asiavirhe. Lehden juttuun tekemät päivitykset eivät täyttäneet Journalistin ohjeiden vaatimusta olennaisen asiavirheen korjaamisesta, eikä jutusta käynyt riittävän selväksi, että sen alkuperäisessä versiossa oli yksiselitteinen virhe.

Langettava 7288/SL/20
Helsingin Sanomat

Olennainen asiavirhe, otsikko, haastateltavan oikeudet, samanaikainen ja jälkikäteinen kuuleminen, vastine

Juttu käsitteli kriittisesti maahanmuuttajanuorten kotouttamiseen tähtäävää hanketta. Jutusta sai harhaanjohtavan kuvan hankkeen tavoitteista, mikä oli olennainen asiavirhe. Otsikossa esitetylle tulkinnalle ei löytynyt sisällöstä katetta.

<< 1 2 3 >> 

Vapauttava 7269/YLE/20

Vastaaja: Yle

Asia: Nimi rikosuutisissa

Ratkaistu: 16.6.2020

Yle julkaisi jutun, jossa vaarinsa hyväksikäyttämäksi joutunut haastateltava kertoi nimellään ja kasvoillaan kokemuksistaan. Ylellä oli perusteet kertoa yhteiskunnallisesti merkittävästä aiheesta, vaikka harvinainen sukunimi tuli liitetyksi kielteiseen aiheeseen.

Kantelu 29.1.2020

Kantelu kohdistuu Ylen 5.1.2020 julkaisemaan nettijuttuun ”Pieni hetki vaarin makuuhuoneessa muutti Marleenan, 20, elämän – nyt hän uskaltaa puhua hyväksikäytöstä ja kannustaa muitakin puhumaan”.

https://yle.fi/uutiset/3-11127247

Kantelun mukaan Yle on suojellut rikoksesta tuomittua uhrin vaaria olemalla julkaisematta hänen nimeään. Jutussa on kuitenkin toistettu monesti rikoksen uhrin sukunimi, ja siksi kantelun mukaan lukijat päättelevät syyllisen olevan ensisijaisesti saman sukunimen omaava henkilö, vaikka näin ei tässä tapauksessa ole. Kantelun mukaan uhrin kanssa saman sukunimen omaavat ihmiset, muun muassa kantelija, joutuvat jutun vajavaisuuden vuoksi syyttä kärsimään syyllisyyden taakkaa. Kantelijan mielestä tässä tapauksessa rikoksentekijästä olisi voinut julkaista tunnistetietoja eikä syyttömille pitäisi aiheuttaa pienintäkään leimautumisen mahdollisuutta.

Kantelija on ollut yhteydessä Yleen ja kiinnittänyt viesteissään huomiota muun muassa siihen, että kyseinen sukunimi on harvinainen ja jutun vuoksi syyttä epäilyksenalaiseksi joutuvien henkilöiden joukko siksi pieni, sekä siihen, että juttu pomppaa esiin, kun sukunimellä tekee internethakuja. Yle lisäsi juttuunsa tiedon siitä, että rikoksentekijällä on eri sukunimi kuin uhrilla. Kantelija pitää toimenpidettä riittämättömänä.


Päätoimittajan vastaus 3.4.2020

Päätoimittaja Riikka Räisäsen mukaan tavallinen lukija tai edes jotkut heistä eivät voi tietää, kuka on jutussa kuvatun rikoksen tekijä, sillä jutussa ei ole julkaistu rikoksen tehneen tunnistetietoja. Tavallinen lukija ei päätoimittajan mukaan myöskään tiedä uhrin sukunimen harvinaisuudesta tai sitä, millä perusteella uhri on sukunimensä perinyt, valinnut tai onko hän sitä esimerkiksi avioliiton myötä vaihtanut.

Lukijalla ei siis ole päätoimittajan mukaan syytä olettaa, että vaarilla on sama sukunimi kuin jutussa esiintyvällä naisella, eikä ole todennäköistä, että lukija alkaisi epäillä rikoksen tekijäksi kaikkia saman sukunimen omaavia vanhempia mieshenkilöitä. Päätoimittaja kirjoittaa, että jotta kukaan syytön ei vahingossakaan joutuisi epäilyksenalaiseksi, juttuun on vielä täydennetty sekä tekstin alkuun ennen varsinaisen rikoksen kuvausta että jutun loppuun tieto siitä, että uhrilla on eri sukunimi kuin hänen vaarillaan.

Kun uhrin nimi kerrotaan, ei voida päätoimittajan mukaan välttyä siltä, että joissakin tapauksissa joku uhrin aivan läheisistä saattaa saada tietoonsa rikoksentekijän. Tavalliselle lukijalle tai edes osalle heistä tämä ei päätoimittajan mukaan paljastu. Jos tekijän tunnistettavuuden kriteereiksi asetettaisiin lähipiirin mahdollisuus tunnistaa hänet tai lukijan mahdollisuus ottaa asiasta muuta kautta selvää, tämä voisi päätoimittajan mukaan johtaa lähes kaiken oikeudenkäyntejä koskevan uutisoinnin kieltoon. Tällä tulkinnalla poistettaisiin päätoimittajan mukaan journalismin yksi merkittävistä tehtävistä vallan vahtikoirana. Näillä perustein päätoimittaja katsoo, ettei jutussa ole rikottu Journalistin ohjeiden kohtaa 31.

Toimituksellisessa toiminnassa erityisen tärkeää on rikoksen uhrin suojelu. Tässä tapauksessa rikoksen selvästi täysi-ikäinen uhri on kuitenkin halunnut tulla asiassa esille nimellään, joten hänen henkilöllisyyttään ei ole tarvinnut asiassa suojella. Rikoksen uhri on pitänyt erityisen tärkeänä, että tällaisista asioista voidaan stigman vähentämiseksi puhua myös omalla nimellä ja kasvoilla. Asia on päätoimittajan mukaan yhteiskunnallisesti tärkeä, niin tärkeä, että on ollut perusteltua tehdä juttu paljastaen rikoksen uhrin henkilöllisyys. Näillä perustein päätoimittaja katsoo, ettei jutussa ole rikottu Journalistin ohjeiden kohtaa 28.

Toimitus tiedostaa, että rikoksen uhrin nimen julkaiseminen saattaa aiheuttaa hänelle tai hänen omaisilleen lisää kärsimystä ja haittaa. Tästä syystä juttua tehtäessä on päätoimittajan mukaan noudatettu erityistä hienotunteisuutta ja ennen jutun julkaisua on haastateltu myös uhrin läheisiä.


Ratkaisu

JO 28: Sairaus- ja kuolemantapauksista sekä onnettomuuksien ja rikosten uhreista tietoja hankittaessa ja uutisoitaessa on aina noudatettava hienotunteisuutta.

JO 31: Rikoksesta tuomitun nimen, kuvan tai muita tunnistetietoja voi julkaista, ellei se tuomitun asemaan tai tekoon nähden ole selvästi kohtuutonta. Alaikäisen tai syyntakeettomana tuomitun henkilöllisyyden paljastamisessa on oltava erityisen pidättyväinen.

Periaatelausuma Nimi rikosuutisissa 1981: ”Tekijän henkilöllisyyttä suojaamalla saattaa syytön joskus joutua epäilyksenalaiseksi.” ”Neuvosto tähdentää myös sitä, että rikoksen uhrin nimen julkaiseminen saattaa aiheuttaa hänelle tai hänen omaisilleen lisää kärsimystä ja haittaa.” http://www.jsn.fi/periaatelausumat/nimi-rikosuutisissa-1981/

Yle julkaisi nettijutun, jossa vaarinsa hyväksikäyttämäksi joutunut haastateltava kertoi nimellään ja kasvoillaan kokemuksistaan. Jutussa mainittiin uhrin ja rikoksentekijän sukulaisuussuhde, mutta ei kerrottu rikoksentekijästä tarkkoja tunnistetietoja. Kantelijan mukaan hänen sukunsa joutui jutun vuoksi syyttä kärsimään syyllisyyden taakkaa, koska jutussa mainittiin uhrin harvinainen sukunimi, joka myös kantelijalla on. Kantelijan yhteydenoton jälkeen Yle täydensi juttuunsa tiedon, että rikoksentekijällä on eri sukunimi kuin uhrilla.

Julkisen sanan neuvosto toteaa, että Ylellä oli perusteet antaa haastateltavansa puhua kokemuksistaan omalla nimellään ja kasvoillaan, vaikka samalla harvinainen sukunimi tuli liitetyksi kielteiseen aiheeseen. Sukulaisuussuhteissa tehdyt seksuaalirikokset on yhteiskunnallisesti merkittävä aihe, jota on tärkeää voida käsitellä mediassa uhrin näkökulmasta, eikä rikokseen liittymättömien sukulaisten tuleminen yhdistetyksi aiheeseen sukunimensä perusteella saa muodostua esteeksi aiheen käsittelemiselle. Jutussa ei kantelunkaan perusteella ollut asiavirheitä siltä osin, kuin siinä kuvailtiin rikoksentekijää. 

Julkisen sanan neuvosto katsoo, että Yle ei ole rikkonut hyvää journalistista tapaa.

Ratkaisun tekivät:
Eero Hyvönen (pj), Ilkka Ahtiainen, Kyösti Karvonen, Pentti Mäkinen, Niko Nurminen, Heli Parikka, Hannele Peltonen, Tuomas Rantanen, Jukka Ruukki, Henrik Rydenfelt, Ismo Siikaluoma, Taina Tukia ja Tuomo Törmänen.

Tämä päätös on avattu 2128 kertaa