PÄÄTÖKSET

Vapauttava 7320/SL/20
Mikkelin Kaupunkilehti

Jälkikäteinen kuuleminen, oma kannanotto, totuudenmukainen tiedonvälitys, olennainen asiavirhe

Lehti julkaisi uutisen paikallispoliittisen kiistan uusimmasta käänteestä. Jutussa ei ollut kantelijan väittämää olennaista asiavirhettä, vaan kyse oli lehden valitsemasta näkökulmasta. Jutussa esitetyt tiedot eivät asettaneet kantelijaa niin kielteiseen julkisuuteen, että häntä olisi pitänyt kuulla.

Vapauttava 7311/SL/20
Etelä-Suomen Sanomat

Piilomainonta, olennainen asiavirhe, tietojen tarkistaminen, lähdekritiikki

Lehdellä oli journalistiset perusteet kertoa siitä, että paikallisesti kiinnostava ja historiallisesti merkittävä rakennus on myynnissä. Juttu ei ollut piilomainontaa, eikä siinä ollut olennaisia asiavirheitä.

Vapauttava 7302/SJL/20
Journalisti-lehti

Samanaikainen ja jälkikäteinen kuuleminen, totuudenmukainen tiedonvälitys, tietojen tarkastaminen, lähdekritiikki

Journalistien ammattilehti viittasi jutussaan tunnetusta toimittajasta muualla esitettyyn kritiikkiin. Kantelija ei joutunut jutussa niin kielteiseen julkisuuteen, että häntä olisi pitänyt kuulla samanaikaisesti tai jälkikäteen.

Langettava 7295 & 7309/SL/20
Ilta-Sanomat

Otsikko, olennainen asiavirhe, totuudenmukainen tiedonvälitys

Lehti julkaisi uutisen, jossa se referoi Yhdysvaltain presidentin pitämää puhetta. Otsikko antoi harhaanjohtavan kuvan puheen ja jutun sisällöstä. Otsikolle ei siten löytynyt sisällöstä katetta.

Langettava 7292/AL/20
Hymy

Mainonnan merkitseminen

Terveys-Hymy-mainosliitteen sisältöjä ei ollut erotettu riittävän selvästi Hymyn toimituksellisesta aineistosta netissä eikä printissä.

Vapauttava 7291/SL/20
Mikkelin Kaupunkilehti

Jälkikäteinen kuuleminen, oma kannanotto, totuudenmukainen tiedonvälitys, olennainen asiavirhe

Poliitikon uran ja aiemman poliittisen toiminnan arvioiminen päätoimittajan kolumnissa ei synnyttänyt velvollisuutta kuulla poliitikkoa samassa yhteydessä tai jälkeen päin.

Langettava 7289/SL/20
Talouselämä

Olennainen asiavirhe, tietojen tarkistaminen, lähdekritiikki, toisen työn käyttäminen

Nettijutussa oli olennainen asiavirhe. Lehden juttuun tekemät päivitykset eivät täyttäneet Journalistin ohjeiden vaatimusta olennaisen asiavirheen korjaamisesta, eikä jutusta käynyt riittävän selväksi, että sen alkuperäisessä versiossa oli yksiselitteinen virhe.

Langettava 7288/SL/20
Helsingin Sanomat

Olennainen asiavirhe, otsikko, haastateltavan oikeudet, samanaikainen ja jälkikäteinen kuuleminen, vastine

Juttu käsitteli kriittisesti maahanmuuttajanuorten kotouttamiseen tähtäävää hanketta. Jutusta sai harhaanjohtavan kuvan hankkeen tavoitteista, mikä oli olennainen asiavirhe. Otsikossa esitetylle tulkinnalle ei löytynyt sisällöstä katetta.

Langettava 7285/SL/20
Aamulehti

Olennainen asiavirhe, totuudenmukainen tiedonvälitys, tietojen tarkastaminen

Alueellista vesihanketta käsitelleessä kolumnissa oli yksi selvä olennainen asiavirhe ja useita kohtia, joista saattoi saada väärän käsityksen asiasta. Lehti ei korjannut virheitä saatuaan niistä tiedon. 

Vapauttava 7282/SL/20
Ilkka-Pohjalainen

Oma kannanotto

Mielipidekirjoitus käsitteli kriittisesti kehitysvammaisten tukia puoltaneita puheenvuoroja, mutta kantelija tai hänen päämiehensä eivät joutuneet siinä erittäin kielteiseen julkisuuteen.

Langettava 7275/PL/20
Koillissanomat

Olennainen asiavirhe

Jutussa oli olennaisia asiavirheitä, joista toimitus oli saanut selvän korjauspyynnön. Lehti julkaisi korjauksen vasta saatuaan tiedon Julkisen sanan neuvostolle tehdystä kantelusta.

Vapauttava 7273/SL/20
Iltalehti

Piilomainonta

Lehti julkaisi jutun, jossa kerrottiin uuden alkoholijuoman lanseeraamisesta. Lehden oma journalistinen panos oli moitittavan vähäinen, mutta juttu täytti Journalistin ohjeiden minimivaatimukset. Äänestyspäätös 8–6. Päätöksen lopussa eriävä mielipide.

Vapauttava 7269/YLE/20
Yle

Nimi rikosuutisissa

Yle julkaisi jutun, jossa vaarinsa hyväksikäyttämäksi joutunut haastateltava kertoi nimellään ja kasvoillaan kokemuksistaan. Ylellä oli perusteet kertoa yhteiskunnallisesti merkittävästä aiheesta, vaikka harvinainen sukunimi tuli liitetyksi kielteiseen aiheeseen.

Langettava 7268/AL/20
Koiramme

Olennainen asiavirhe, virheen korjaus, tietojen tarkistaminen, lähdekritiikki, piilomainonta

Lehdessä oli olennainen asiavirhe, jonka se korjasi printtiversiossaan. Lehti ei julkaissut korjausta verkkosivuillaan.

Vapauttava 7261/SL/19
Aamulehti

Yksityisyyden suoja

Lehden verkkosivuillaan julkaisemaan verokoneeseen on koottu Suomen suurituloisimpien tulo- ja verotiedot. Kantelijan tietojen julkaisu osana laajaa kokonaisuutta ei rikkonut hänen yksityisyyden suojaansa. 

Vapauttava 7260/SL/19
Iltalehti

Yksityisyyden suoja

Lehden verkkosivuillaan julkaisemaan verokoneeseen on koottu Suomen suurituloisimpien tulo- ja verotiedot. Kantelijan tietojen julkaisu osana laajaa kokonaisuutta ei rikkonut hänen yksityisyyden suojaansa. 

Langettava 7257/SL/20
Iltalehti

Olennainen asiavirhe, samanaikainen kuuleminen

Juoksutapahtuman järjestäjään kohdistuneista rikosepäilyistä kertovista jutuista saattoi saada virheellisesti sellaisen käsityksen, että asian poliisitutkinta olisi ollut julkaisuhetkellä yhä kesken. Juttujen otsikointi oli harhaanjohtavaa. Nettijutun osalta lehden toimenpiteet eivät täyttäneet Journalistin ohjeiden vaatimusta olennaisen asiavirheen korjaamisesta. Painetussa lehdessä ollut virhe korjattiin asianmukaisesti.

Vapauttava 7253/MTV/20
MTV

Samanaikainen kuuleminen, mielipiteet ja tosiasiat, otsikko, tietojen tarkistaminen

MTV:n nettijutun mukaan yrityksen logolla olisi natsitervehdykseksi tulkittava piilomerkitys. Jutussa käsiteltyyn yritykseen kohdistunut julkisuus oli kielteistä, mutta ei niin kielteistä, etteikö jälkikäteinen kuuleminen riittänyt.

Langettava 7249/SL/20
Helsingin Sanomat

Olennainen asiavirhe, tietojen tarkistaminen, lähdekritiikki

Helsingin Sanomat julkaisi STT:n uutisen, jossa oli olennainen asiavirhe. Lehti ei korjannut virhettä, vaikka se sai lukijalta korjauspyynnön ja tämän jälkeen vielä STT:ltä korjatun version uutisesta. Lehti korjasi virheen vasta, kun lukija muistutti aiemmin tekemästään korjauspyynnöstä.

Vapauttava 7248/SL/20
STT

Olennainen asiavirhe, tietojen tarkistaminen, lähdekritiikki

STT:n uutisessa oli olennainen asiavirhe, jonka se korjasi reilu viikko korjauspyynnön vastaanottamisen jälkeen. Korjaustoimenpide oli riittävän nopea, sillä asian tarkistaminen ja korjaaminen vaati selvitystyötä.

<< 1 2 3 4 5 6 7 8  ... >> 

Vapauttava 7269/YLE/20

Vastaaja: Yle

Asia: Nimi rikosuutisissa

Ratkaistu: 16.6.2020

Yle julkaisi jutun, jossa vaarinsa hyväksikäyttämäksi joutunut haastateltava kertoi nimellään ja kasvoillaan kokemuksistaan. Ylellä oli perusteet kertoa yhteiskunnallisesti merkittävästä aiheesta, vaikka harvinainen sukunimi tuli liitetyksi kielteiseen aiheeseen.

Kantelu 29.1.2020

Kantelu kohdistuu Ylen 5.1.2020 julkaisemaan nettijuttuun ”Pieni hetki vaarin makuuhuoneessa muutti Marleenan, 20, elämän – nyt hän uskaltaa puhua hyväksikäytöstä ja kannustaa muitakin puhumaan”.

https://yle.fi/uutiset/3-11127247

Kantelun mukaan Yle on suojellut rikoksesta tuomittua uhrin vaaria olemalla julkaisematta hänen nimeään. Jutussa on kuitenkin toistettu monesti rikoksen uhrin sukunimi, ja siksi kantelun mukaan lukijat päättelevät syyllisen olevan ensisijaisesti saman sukunimen omaava henkilö, vaikka näin ei tässä tapauksessa ole. Kantelun mukaan uhrin kanssa saman sukunimen omaavat ihmiset, muun muassa kantelija, joutuvat jutun vajavaisuuden vuoksi syyttä kärsimään syyllisyyden taakkaa. Kantelijan mielestä tässä tapauksessa rikoksentekijästä olisi voinut julkaista tunnistetietoja eikä syyttömille pitäisi aiheuttaa pienintäkään leimautumisen mahdollisuutta.

Kantelija on ollut yhteydessä Yleen ja kiinnittänyt viesteissään huomiota muun muassa siihen, että kyseinen sukunimi on harvinainen ja jutun vuoksi syyttä epäilyksenalaiseksi joutuvien henkilöiden joukko siksi pieni, sekä siihen, että juttu pomppaa esiin, kun sukunimellä tekee internethakuja. Yle lisäsi juttuunsa tiedon siitä, että rikoksentekijällä on eri sukunimi kuin uhrilla. Kantelija pitää toimenpidettä riittämättömänä.


Päätoimittajan vastaus 3.4.2020

Päätoimittaja Riikka Räisäsen mukaan tavallinen lukija tai edes jotkut heistä eivät voi tietää, kuka on jutussa kuvatun rikoksen tekijä, sillä jutussa ei ole julkaistu rikoksen tehneen tunnistetietoja. Tavallinen lukija ei päätoimittajan mukaan myöskään tiedä uhrin sukunimen harvinaisuudesta tai sitä, millä perusteella uhri on sukunimensä perinyt, valinnut tai onko hän sitä esimerkiksi avioliiton myötä vaihtanut.

Lukijalla ei siis ole päätoimittajan mukaan syytä olettaa, että vaarilla on sama sukunimi kuin jutussa esiintyvällä naisella, eikä ole todennäköistä, että lukija alkaisi epäillä rikoksen tekijäksi kaikkia saman sukunimen omaavia vanhempia mieshenkilöitä. Päätoimittaja kirjoittaa, että jotta kukaan syytön ei vahingossakaan joutuisi epäilyksenalaiseksi, juttuun on vielä täydennetty sekä tekstin alkuun ennen varsinaisen rikoksen kuvausta että jutun loppuun tieto siitä, että uhrilla on eri sukunimi kuin hänen vaarillaan.

Kun uhrin nimi kerrotaan, ei voida päätoimittajan mukaan välttyä siltä, että joissakin tapauksissa joku uhrin aivan läheisistä saattaa saada tietoonsa rikoksentekijän. Tavalliselle lukijalle tai edes osalle heistä tämä ei päätoimittajan mukaan paljastu. Jos tekijän tunnistettavuuden kriteereiksi asetettaisiin lähipiirin mahdollisuus tunnistaa hänet tai lukijan mahdollisuus ottaa asiasta muuta kautta selvää, tämä voisi päätoimittajan mukaan johtaa lähes kaiken oikeudenkäyntejä koskevan uutisoinnin kieltoon. Tällä tulkinnalla poistettaisiin päätoimittajan mukaan journalismin yksi merkittävistä tehtävistä vallan vahtikoirana. Näillä perustein päätoimittaja katsoo, ettei jutussa ole rikottu Journalistin ohjeiden kohtaa 31.

Toimituksellisessa toiminnassa erityisen tärkeää on rikoksen uhrin suojelu. Tässä tapauksessa rikoksen selvästi täysi-ikäinen uhri on kuitenkin halunnut tulla asiassa esille nimellään, joten hänen henkilöllisyyttään ei ole tarvinnut asiassa suojella. Rikoksen uhri on pitänyt erityisen tärkeänä, että tällaisista asioista voidaan stigman vähentämiseksi puhua myös omalla nimellä ja kasvoilla. Asia on päätoimittajan mukaan yhteiskunnallisesti tärkeä, niin tärkeä, että on ollut perusteltua tehdä juttu paljastaen rikoksen uhrin henkilöllisyys. Näillä perustein päätoimittaja katsoo, ettei jutussa ole rikottu Journalistin ohjeiden kohtaa 28.

Toimitus tiedostaa, että rikoksen uhrin nimen julkaiseminen saattaa aiheuttaa hänelle tai hänen omaisilleen lisää kärsimystä ja haittaa. Tästä syystä juttua tehtäessä on päätoimittajan mukaan noudatettu erityistä hienotunteisuutta ja ennen jutun julkaisua on haastateltu myös uhrin läheisiä.


Ratkaisu

JO 28: Sairaus- ja kuolemantapauksista sekä onnettomuuksien ja rikosten uhreista tietoja hankittaessa ja uutisoitaessa on aina noudatettava hienotunteisuutta.

JO 31: Rikoksesta tuomitun nimen, kuvan tai muita tunnistetietoja voi julkaista, ellei se tuomitun asemaan tai tekoon nähden ole selvästi kohtuutonta. Alaikäisen tai syyntakeettomana tuomitun henkilöllisyyden paljastamisessa on oltava erityisen pidättyväinen.

Periaatelausuma Nimi rikosuutisissa 1981: ”Tekijän henkilöllisyyttä suojaamalla saattaa syytön joskus joutua epäilyksenalaiseksi.” ”Neuvosto tähdentää myös sitä, että rikoksen uhrin nimen julkaiseminen saattaa aiheuttaa hänelle tai hänen omaisilleen lisää kärsimystä ja haittaa.” http://www.jsn.fi/periaatelausumat/nimi-rikosuutisissa-1981/

Yle julkaisi nettijutun, jossa vaarinsa hyväksikäyttämäksi joutunut haastateltava kertoi nimellään ja kasvoillaan kokemuksistaan. Jutussa mainittiin uhrin ja rikoksentekijän sukulaisuussuhde, mutta ei kerrottu rikoksentekijästä tarkkoja tunnistetietoja. Kantelijan mukaan hänen sukunsa joutui jutun vuoksi syyttä kärsimään syyllisyyden taakkaa, koska jutussa mainittiin uhrin harvinainen sukunimi, joka myös kantelijalla on. Kantelijan yhteydenoton jälkeen Yle täydensi juttuunsa tiedon, että rikoksentekijällä on eri sukunimi kuin uhrilla.

Julkisen sanan neuvosto toteaa, että Ylellä oli perusteet antaa haastateltavansa puhua kokemuksistaan omalla nimellään ja kasvoillaan, vaikka samalla harvinainen sukunimi tuli liitetyksi kielteiseen aiheeseen. Sukulaisuussuhteissa tehdyt seksuaalirikokset on yhteiskunnallisesti merkittävä aihe, jota on tärkeää voida käsitellä mediassa uhrin näkökulmasta, eikä rikokseen liittymättömien sukulaisten tuleminen yhdistetyksi aiheeseen sukunimensä perusteella saa muodostua esteeksi aiheen käsittelemiselle. Jutussa ei kantelunkaan perusteella ollut asiavirheitä siltä osin, kuin siinä kuvailtiin rikoksentekijää. 

Julkisen sanan neuvosto katsoo, että Yle ei ole rikkonut hyvää journalistista tapaa.

Ratkaisun tekivät:
Eero Hyvönen (pj), Ilkka Ahtiainen, Kyösti Karvonen, Pentti Mäkinen, Niko Nurminen, Heli Parikka, Hannele Peltonen, Tuomas Rantanen, Jukka Ruukki, Henrik Rydenfelt, Ismo Siikaluoma, Taina Tukia ja Tuomo Törmänen.

Tämä päätös on avattu 1646 kertaa