2020 PÄÄTÖKSET

Langettava 7374/R/20
Radio City

Ihmisarvon kunnioittaminen

Radio Cityn aamuohjelmassa käytettiin sosiaalisesta mediasta lainattua pakkovalintapeliä kolmen julkisuuden henkilöiden arvioimiseen. Humoristiseksi tarkoitettu puhe tappamisesta loukkasi ihmisarvoa.

Vapauttava 7350/SL/20
Keskisuomalainen

Konserniyhteys, piilomainonta

Lehti julkaisi pääkirjoituksen, jossa se esitteli samaan konserniin kuuluvaa uutta radiokanavaa. Konserniyhteys kävi kirjoituksesta riittävästi ilmi.

Langettava 7336/YLE/20
Yle

Totuudenmukainen tiedonvälitys, kuvan harhaanjohtava käyttö, sepitteellinen aineisto, olennainen asiavirhe

Ylen MOT käytti haastattelulausumia harhaanjohtavalla tavalla koostaessaan toimittajan esittämään suoraan kysymykseen irrallisia pätkiä haastateltavan eri kysymyksiin antamista vastauksista. Äänestyspäätös 10–3. Päätöksen lopussa eriävä mielipide.
 

Vapauttava 7332 & 7394/SL/20
Helsingin Sanomat

Olennainen asiavirhe, tietojen tarkistaminen

Jutussa ei ollut olennaista asiavirhettä. Asia oli osittain tulkinnanvarainen. Lehti julkaisi aiheesta täydentävän jatkojutun kantelijan otettua yhteyttä lehteen.

Langettava 7323/SL/20
Verkkouutiset

Totuudenmukainen tiedonvälitys, olennainen asiavirhe, tietojen tarkistaminen, lähdekritiikki, mielipiteet ja tosiasiat, otsikko

Kuntapoliitikon rikosepäilystä kertoneesta jutusta sai harhaanjohtavan käsityksen siitä, miksi syytettä ei nostettu. Tämä oli olennainen asiavirhe, jonka korjaamisesta olisi pitänyt kertoa selvästi lukijoille. Lehti käytti lähteenään ainoastaan epäiltyä itseään eikä pyrkinyt tarkistamaan tältä saamiaan tietoja. Tosiasiat ja mielipiteet sekoittuivat jutussa. 

Vapauttava 7320/SL/20
Mikkelin Kaupunkilehti

Jälkikäteinen kuuleminen, oma kannanotto, totuudenmukainen tiedonvälitys, olennainen asiavirhe

Lehti julkaisi uutisen paikallispoliittisen kiistan uusimmasta käänteestä. Jutussa ei ollut kantelijan väittämää olennaista asiavirhettä, vaan kyse oli lehden valitsemasta näkökulmasta. Jutussa esitetyt tiedot eivät asettaneet kantelijaa niin kielteiseen julkisuuteen, että häntä olisi pitänyt kuulla.

Vapauttava 7315/YLE/20
Yle

Toisen työn käyttäminen, totuudenmukainen tiedonvälitys, olennainen asiavirhe, tietojen tarkistaminen

Koronapandemiaan liittyviä liikkumisrajoituksia käsittelevä juttu ei perustunut toisen työlle siten, että ulkomainen uutissivusto olisi pitänyt mainita lähteenä. Jutusta kävi riittävästi ilmi, että siinä esitetyssä simulaatiossa oli kyse kuvitteellisesta esimerkistä.

Vapauttava 7311/SL/20
Etelä-Suomen Sanomat

Piilomainonta, olennainen asiavirhe, tietojen tarkistaminen, lähdekritiikki

Lehdellä oli journalistiset perusteet kertoa siitä, että paikallisesti kiinnostava ja historiallisesti merkittävä rakennus on myynnissä. Juttu ei ollut piilomainontaa, eikä siinä ollut olennaisia asiavirheitä.

Vapauttava 7302/SJL/20
Journalisti-lehti

Samanaikainen ja jälkikäteinen kuuleminen, totuudenmukainen tiedonvälitys, tietojen tarkastaminen, lähdekritiikki

Journalistien ammattilehti viittasi jutussaan tunnetusta toimittajasta muualla esitettyyn kritiikkiin. Kantelija ei joutunut jutussa niin kielteiseen julkisuuteen, että häntä olisi pitänyt kuulla samanaikaisesti tai jälkikäteen.

Langettava 7295 & 7309/SL/20
Ilta-Sanomat

Otsikko, olennainen asiavirhe, totuudenmukainen tiedonvälitys

Lehti julkaisi uutisen, jossa se referoi Yhdysvaltain presidentin pitämää puhetta. Otsikko antoi harhaanjohtavan kuvan puheen ja jutun sisällöstä. Otsikolle ei siten löytynyt sisällöstä katetta.

Langettava 7292/AL/20
Hymy

Mainonnan merkitseminen

Terveys-Hymy-mainosliitteen sisältöjä ei ollut erotettu riittävän selvästi Hymyn toimituksellisesta aineistosta netissä eikä printissä.

Vapauttava 7291/SL/20
Mikkelin Kaupunkilehti

Jälkikäteinen kuuleminen, oma kannanotto, totuudenmukainen tiedonvälitys, olennainen asiavirhe

Poliitikon uran ja aiemman poliittisen toiminnan arvioiminen päätoimittajan kolumnissa ei synnyttänyt velvollisuutta kuulla poliitikkoa samassa yhteydessä tai jälkeen päin.

Langettava 7289/SL/20
Talouselämä

Olennainen asiavirhe, tietojen tarkistaminen, lähdekritiikki, toisen työn käyttäminen

Nettijutussa oli olennainen asiavirhe. Lehden juttuun tekemät päivitykset eivät täyttäneet Journalistin ohjeiden vaatimusta olennaisen asiavirheen korjaamisesta, eikä jutusta käynyt riittävän selväksi, että sen alkuperäisessä versiossa oli yksiselitteinen virhe.

Langettava 7288/SL/20
Helsingin Sanomat

Olennainen asiavirhe, otsikko, haastateltavan oikeudet, samanaikainen ja jälkikäteinen kuuleminen, vastine

Juttu käsitteli kriittisesti maahanmuuttajanuorten kotouttamiseen tähtäävää hanketta. Jutusta sai harhaanjohtavan kuvan hankkeen tavoitteista, mikä oli olennainen asiavirhe. Otsikossa esitetylle tulkinnalle ei löytynyt sisällöstä katetta.

Langettava 7285/SL/20
Aamulehti

Olennainen asiavirhe, totuudenmukainen tiedonvälitys, tietojen tarkastaminen

Alueellista vesihanketta käsitelleessä kolumnissa oli yksi selvä olennainen asiavirhe ja useita kohtia, joista saattoi saada väärän käsityksen asiasta. Lehti ei korjannut virheitä saatuaan niistä tiedon. 

Vapauttava 7282/SL/20
Ilkka-Pohjalainen

Oma kannanotto

Mielipidekirjoitus käsitteli kriittisesti kehitysvammaisten tukia puoltaneita puheenvuoroja, mutta kantelija tai hänen päämiehensä eivät joutuneet siinä erittäin kielteiseen julkisuuteen.

Langettava 7275/PL/20
Koillissanomat

Olennainen asiavirhe

Jutussa oli olennaisia asiavirheitä, joista toimitus oli saanut selvän korjauspyynnön. Lehti julkaisi korjauksen vasta saatuaan tiedon Julkisen sanan neuvostolle tehdystä kantelusta.

Vapauttava 7273/SL/20
Iltalehti

Piilomainonta

Lehti julkaisi jutun, jossa kerrottiin uuden alkoholijuoman lanseeraamisesta. Lehden oma journalistinen panos oli moitittavan vähäinen, mutta juttu täytti Journalistin ohjeiden minimivaatimukset. Äänestyspäätös 8–6. Päätöksen lopussa eriävä mielipide.

Vapauttava 7269/YLE/20
Yle

Nimi rikosuutisissa

Yle julkaisi jutun, jossa vaarinsa hyväksikäyttämäksi joutunut haastateltava kertoi nimellään ja kasvoillaan kokemuksistaan. Ylellä oli perusteet kertoa yhteiskunnallisesti merkittävästä aiheesta, vaikka harvinainen sukunimi tuli liitetyksi kielteiseen aiheeseen.

Langettava 7268/AL/20
Koiramme

Olennainen asiavirhe, virheen korjaus, tietojen tarkistaminen, lähdekritiikki, piilomainonta

Lehdessä oli olennainen asiavirhe, jonka se korjasi printtiversiossaan. Lehti ei julkaissut korjausta verkkosivuillaan.

<< 1 2 3 >> 

Vapauttava 7260/SL/19

Vastaaja: Iltalehti

Asia: Yksityisyyden suoja

Ratkaistu: 15.4.2020

Lehden verkkosivuillaan julkaisemaan verokoneeseen on koottu Suomen suurituloisimpien tulo- ja verotiedot. Kantelijan tietojen julkaisu osana laajaa kokonaisuutta ei rikkonut hänen yksityisyyden suojaansa. 

Kantelu 26.11.2019

Kantelu kohdistuu yli 100 000 euroa vuodessa tienanneiden henkilöiden tulotietojen julkaisemiseen Iltalehden nettisivuilla.

Kantelussa viitataan Journalistin ohjeiden kohtaan 30, joka edellyttää, että julkistakin aineistoa julkaistaessa pitää ottaa huomioon yksityisyydensuoja.

Ylempänä toimihenkilönä tietotekniikka-alan yrityksessä työskentelevä kantelija ei koe olevansa yhteiskunnallisesti sellaisessa asemassa, että hänen henkilökohtaisilla palkkatiedoillaan olisi merkitystä julkisessa keskustelussa. Kantelijan verotettavat tulot ylittivät 100 000 € rajan verovuonna 2018 poikkeuksellisen hyvin menneen edellisvuoden takia. Kantelijan mukaan aiempina vuosina sekä vuonna 2019 hänen verotettavat tulonsa ovat olleet alle 100 000 euroa.

Kantelun mukaan rima on asetettu verotietojen suhteen hyvin eri korkeudelle kuin esimerkiksi rikosasioissa, joista kerrottaessa edellytetään tyypillisesti kahden vuoden ehdotonta tuomiota ennen kuin tuomitun nimi julkistetaan.

Kantelijan mielestä tulojen kehittymistä yhteiskunnallisena ilmiönä on täysin mahdollista tarkastella loukkaamatta yksityisyyttä. Hänen mukaansa journalisti voisi nostaa asioita esille yksittäisten henkilöiden tai tilastollisten menetelmien avulla. Kantelija katsoo, että merkittävässä julkisessa asemassa olevien henkilöiden osalta tiedot ovat julkaistavissa riippumatta heidän tuloistaan joka tapauksessa.



Päätoimittajan vastaus 3.2.2020

Iltalehden päätoimittaja Erja Yläjärvi toteaa, että lehden uusimmassa, marraskuussa 2019 julkaistussa verokoneessa on julki kahden vuoden verotiedot, eli verovuodet 2018 ja 2017. 

Iltalehti katsoo, että verotettavat tulot ja niistä maksetut verot ovat julkisuudessaan kaupparekisteriin verrattava, listatyyppinen julkinen tieto, jota on perusteltua käyttää journalistisen harkinnan mukaan yhteiskunnallisen keskustelun pohjana. 

Iltalehti katsoo yli 100 000 euron verotettavien tulojen olevan yhteiskunnallisesti merkittäviä muun muassa sen osalta, miten yhteiskunnan rahoituspohja rakentuu, miten verotus painottuu ja tulot jakautuvat. Tällaiset verotiedot tuovat myös yhteiskunnallisesti merkittävää tietoa eri ammattiryhmien tulonmuodostuksesta ja tulojen kehityksestä.

Iltalehden verokoneessa voi vertailla kokonais-, ansio- ja pääomatuloja sekä naisia ja miehiä. Nimet julkaistaan listatyyppisesti eikä ketään yksittäistä suomalaista näin ollen nosteta esiin muista erottuen. Päätoimittajan mielestä tällaisessa kokonaistarkastelussa olennaista ei ole se, kuinka monta kertaa juuri yhden suomalaisen tulot ylittävät tämän rajan.

Iltalehden mukaan yhteiskunnallisesta näkökulmasta on huomattava, että yli 100 000 euroa ansaitsevia on Suomessa vain alle kaksi prosenttia koko väestöstä. Heillä on siis kiistatta yhteiskunnallisena ryhmänä merkittävää taloudellista ja rakenteellista valtaa. Heidän tulojaan ei voi tältä osin pitää sellaisena arkaluonteisena tai henkilökohtaisena yksityiselämän tietona, jota ei journalistisin perustein voitaisi julkaista.

Iltalehti katsoo lisäksi, että verotiedoilla on olennainen merkitys suomalaisen työelämän osalta myös siksi, että suomalaiset voivat näin hahmottaa, miten oma palkkaus suhteutuu eri alojen palkkoihin - olkoonkin että verotettavat tulot eivät ole suoraan vertailukelpoisia eivätkä yritysten palkitsemismallit ole rinnastettavissa keskenään.

Iltalehti painottaa, että verotietolistan julkistamista ei voi missään tapauksessa journalistisesti rinnastaa rikoksesta tuomittujen nimenjulkaisuun. Rikoksesta tuomittujen nimenjulkaisu ei myöskään ole suoraan sidoksissa kahden vuoden ehdottomaan vankeusrangaistukseen, vaikka kahden vuoden tuomiota käytetään alalla ”nyrkkisääntönä”.


Ratkaisu

JO 30: Julkistakin aineistoa julkaistaessa pitää ottaa huomioon yksityiselämän suoja. Kaikki julkinen ei välttämättä ole julkaistavissa. 

Iltalehden nettisivuillaan julkaisemaan verokoneeseen on koottu Suomen suurituloisimpien vuosittaisia tulo- ja verotietoja. Verokone kertoo muun muassa, kuinka paljon hyvätuloiset maksavat veroa ja saavatko he ansio- vai pääomatuloa. Verottajalta saatu lista koostuu 100 000 euron tulorajan ylittäneistä.

Julkisen sanan neuvosto toteaa, että verotietojen julkisuus on tärkeä osa avointa yhteiskuntaa ja tiedotusvälineillä on merkittävä rooli verotuksen oikeudenmukaisuudesta ja vaikutuksista käytävässä julkisessa keskustelussa. Tiedotusvälineiden tarjoamien verokoneiden avulla myös tavalliset kansalaiset voivat tehdä yhteiskuntaa koskevia havaintoja yksittäisten henkilöiden verotietojen perusteella. Siksi verotietolistojen julkaiseminen on perusteltua vallankäytön valvonnan ja arvioinnin sekä yhteiskunnallisen keskustelun kannalta. 

Neuvosto on todennut aiemmissa ratkaisuissaan, että merkittävät tulot tai huomattava varallisuus kaventavat tavallisenkin kansalaisen yksityiselämän suojaa silloin, kun julkaistavat tiedot liittyvät hänen taloudelliseen asemaansa. Lehti oli tehnyt journalistisin perustein päätöksen kaikkien 100 000 euron tulorajan ylittäneiden tietojen julkaisemisesta. Verotietojen julkaisu ei rikkonut kantelijan yksityisyyden suojaa.

Neuvosto toteaa, ettei verotietojen julkaisua ja rikosasioista uutisointia ole mielekästä rinnastaa toisiinsa kantelussa esitetyllä tavalla. Molemmissa tapauksissa henkilön yhteiskunnallinen asema vaikuttaa kuitenkin olennaisesti hänen yksityisyydensuojansa arviointiin.

Julkisen sanan neuvosto katsoo, että Iltalehti ei ole rikkonut hyvää journalistista tapaa.

Ratkaisun tekivät:
Eero Hyvönen (pj.), Anna Anttila, Kyösti Karvonen, Riikka Mäntyneva, Heli Parikka, Hannele Peltonen, Aija Pirinen, Tuomas Rantanen, Taina Roth, Jukka Ruukki, Henrik Rydenfelt, Ismo Siikaluoma, Sinikka Tuomi ja Tuomo Törmänen.
 

Tämä päätös on avattu 2383 kertaa