PÄÄTÖKSET

Vapauttava 7320/SL/20
Mikkelin Kaupunkilehti

Jälkikäteinen kuuleminen, oma kannanotto, totuudenmukainen tiedonvälitys, olennainen asiavirhe

Lehti julkaisi uutisen paikallispoliittisen kiistan uusimmasta käänteestä. Jutussa ei ollut kantelijan väittämää olennaista asiavirhettä, vaan kyse oli lehden valitsemasta näkökulmasta. Jutussa esitetyt tiedot eivät asettaneet kantelijaa niin kielteiseen julkisuuteen, että häntä olisi pitänyt kuulla.

Vapauttava 7291/SL/20
Mikkelin Kaupunkilehti

Jälkikäteinen kuuleminen, oma kannanotto, totuudenmukainen tiedonvälitys, olennainen asiavirhe

Poliitikon uran ja aiemman poliittisen toiminnan arvioiminen päätoimittajan kolumnissa ei synnyttänyt velvollisuutta kuulla poliitikkoa samassa yhteydessä tai jälkeen päin.

Langettava 7289/SL/20
Talouselämä

Olennainen asiavirhe, tietojen tarkistaminen, lähdekritiikki, toisen työn käyttäminen

Nettijutussa oli olennainen asiavirhe. Lehden juttuun tekemät päivitykset eivät täyttäneet Journalistin ohjeiden vaatimusta olennaisen asiavirheen korjaamisesta, eikä jutusta käynyt riittävän selväksi, että sen alkuperäisessä versiossa oli yksiselitteinen virhe.

Vapauttava 7282/SL/20
Ilkka-Pohjalainen

Oma kannanotto

Mielipidekirjoitus käsitteli kriittisesti kehitysvammaisten tukia puoltaneita puheenvuoroja, mutta kantelija tai hänen päämiehensä eivät joutuneet siinä erittäin kielteiseen julkisuuteen.

Langettava 7275/PL/20
Koillissanomat

Olennainen asiavirhe

Jutussa oli olennaisia asiavirheitä, joista toimitus oli saanut selvän korjauspyynnön. Lehti julkaisi korjauksen vasta saatuaan tiedon Julkisen sanan neuvostolle tehdystä kantelusta.

Vapauttava 7273/SL/20
Iltalehti

Piilomainonta

Lehti julkaisi jutun, jossa kerrottiin uuden alkoholijuoman lanseeraamisesta. Lehden oma journalistinen panos oli moitittavan vähäinen, mutta juttu täytti Journalistin ohjeiden minimivaatimukset. Äänestyspäätös 8–6. Päätöksen lopussa eriävä mielipide.

Vapauttava 7269/YLE/20
Yle

Nimi rikosuutisissa

Yle julkaisi jutun, jossa vaarinsa hyväksikäyttämäksi joutunut haastateltava kertoi nimellään ja kasvoillaan kokemuksistaan. Ylellä oli perusteet kertoa yhteiskunnallisesti merkittävästä aiheesta, vaikka harvinainen sukunimi tuli liitetyksi kielteiseen aiheeseen.

Langettava 7268/AL/20
Koiramme

Olennainen asiavirhe, virheen korjaus, tietojen tarkistaminen, lähdekritiikki, piilomainonta

Lehdessä oli olennainen asiavirhe, jonka se korjasi printtiversiossaan. Lehti ei julkaissut korjausta verkkosivuillaan.

Vapauttava 7261/SL/19
Aamulehti

Yksityisyyden suoja

Lehden verkkosivuillaan julkaisemaan verokoneeseen on koottu Suomen suurituloisimpien tulo- ja verotiedot. Kantelijan tietojen julkaisu osana laajaa kokonaisuutta ei rikkonut hänen yksityisyyden suojaansa. 

Vapauttava 7260/SL/19
Iltalehti

Yksityisyyden suoja

Lehden verkkosivuillaan julkaisemaan verokoneeseen on koottu Suomen suurituloisimpien tulo- ja verotiedot. Kantelijan tietojen julkaisu osana laajaa kokonaisuutta ei rikkonut hänen yksityisyyden suojaansa. 

Langettava 7257/SL/20
Iltalehti

Olennainen asiavirhe, samanaikainen kuuleminen

Juoksutapahtuman järjestäjään kohdistuneista rikosepäilyistä kertovista jutuista saattoi saada virheellisesti sellaisen käsityksen, että asian poliisitutkinta olisi ollut julkaisuhetkellä yhä kesken. Juttujen otsikointi oli harhaanjohtavaa. Nettijutun osalta lehden toimenpiteet eivät täyttäneet Journalistin ohjeiden vaatimusta olennaisen asiavirheen korjaamisesta. Painetussa lehdessä ollut virhe korjattiin asianmukaisesti.

Vapauttava 7253/MTV/20
MTV

Samanaikainen kuuleminen, mielipiteet ja tosiasiat, otsikko, tietojen tarkistaminen

MTV:n nettijutun mukaan yrityksen logolla olisi natsitervehdykseksi tulkittava piilomerkitys. Jutussa käsiteltyyn yritykseen kohdistunut julkisuus oli kielteistä, mutta ei niin kielteistä, etteikö jälkikäteinen kuuleminen riittänyt.

Langettava 7249/SL/20
Helsingin Sanomat

Olennainen asiavirhe, tietojen tarkistaminen, lähdekritiikki

Helsingin Sanomat julkaisi STT:n uutisen, jossa oli olennainen asiavirhe. Lehti ei korjannut virhettä, vaikka se sai lukijalta korjauspyynnön ja tämän jälkeen vielä STT:ltä korjatun version uutisesta. Lehti korjasi virheen vasta, kun lukija muistutti aiemmin tekemästään korjauspyynnöstä.

Vapauttava 7248/SL/20
STT

Olennainen asiavirhe, tietojen tarkistaminen, lähdekritiikki

STT:n uutisessa oli olennainen asiavirhe, jonka se korjasi reilu viikko korjauspyynnön vastaanottamisen jälkeen. Korjaustoimenpide oli riittävän nopea, sillä asian tarkistaminen ja korjaaminen vaati selvitystyötä.

Vapauttava 7247/SL/19
Etelä-Saimaa

Uhrin hienotunteinen kohtelu

Onnettomuusuutinen kertoi yksityishenkilön tapaturmaisesta kuolemasta pihapiirissä. Vaikka uhri oli jutusta ainakin lähipiirinsä tunnistettavissa, lehti ei rikkonut Journalistin ohjeiden vaatimusta kuoleman hienotunteisesta uutisoinnista. Äänestyspäätös 9–5. Päätöksen lopussa eriävä mielipide.

Vapauttava 7246/SL/19
Uutisvuoksi

uhrin hienotunteinen kohtelu

Kaupunkilehti kertoi pihapiirissä tapahtuneesta yksityishenkilön tapaturmaisesta kuolemasta. Vaikka uutisointi oli nopeaa ja uhri oli jutusta ainakin lähipiirinsä tunnistettavissa, lehti ei rikkonut Journalistin ohjeiden vaatimusta kuoleman hienotunteisesta uutisoinnista. Äänestyspäätös 9–5. Päätöksen lopussa eriävä mielipide.

Langettava 7238/YLE/19
Yle

Yksityisyyden suoja, haastateltavan oikeudet

Transsukupuolisuutta käsittelevässä televisio-ohjelmassa kerrottiin ohjelmaan haastatellun alaikäisen henkilökohtaisia hoitotietoja, vaikka niiden pois jättämistä ohjelmasta oli pyydetty. Tämä loukkasi haastatellun yksityisyyden suojaa. Äänestyspäätös 11–2.

Vapauttava 7234/PL/19
Inarilainen

Kielteinen julkisuus, yleisönosastokirjoitus

Paikallislehti julkaisi tekstiviestipalstallaan nimettömän lukijakommentin, jossa viitattiin henkilöön sukunimellä. Kantelija ei ollut viestistä selvästi tunnistettavissa, eikä hän joutunut viestin vuoksi erittäin kielteiseen julkisuuteen. Nimettömän kommentin julkaiseminen ei ollut hyvän journalistisen tavan vastaista.

Vapauttava 7222/SL/19
Ilta-Sanomat

Olennainen asiavirhe, tietojen tarkistaminen, lähdekritiikki, totuudenmukainen tiedonvälitys, mielipiteet ja tosiasiat

Ilta-Sanomat julkaisi jutun, jossa haastateltava kertoi saamastaan pahoinpitelytuomiosta. Jutusta saattoi saada harhaanjohtavan käsityksen tuomion sisällöstä, mutta haastateltavan sanavalinnoista ja jutun näkökulmasta kävi ilmi, ettei kyseessä välttämättä ollut tyhjentävä kuvaus tapahtumista.

Vapauttava 7220/SL/19
Ilta-Sanomat

Yksityisyyden suoja

Lehden verkkosivuillaan julkaisemaan verokoneeseen on koottu Suomen suurituloisimpien tulo- ja verotiedot. Kantelijan tietojen julkaisu osana laajaa kokonaisuutta ei rikkonut hänen yksityisyyden suojaansa. 

<< 1 2 3 4 5 6 7 8  ... >> 

Vapauttava 7260/SL/19

Vastaaja: Iltalehti

Asia: Yksityisyyden suoja

Ratkaistu: 15.4.2020

Lehden verkkosivuillaan julkaisemaan verokoneeseen on koottu Suomen suurituloisimpien tulo- ja verotiedot. Kantelijan tietojen julkaisu osana laajaa kokonaisuutta ei rikkonut hänen yksityisyyden suojaansa. 

Kantelu 26.11.2019

Kantelu kohdistuu yli 100 000 euroa vuodessa tienanneiden henkilöiden tulotietojen julkaisemiseen Iltalehden nettisivuilla.

Kantelussa viitataan Journalistin ohjeiden kohtaan 30, joka edellyttää, että julkistakin aineistoa julkaistaessa pitää ottaa huomioon yksityisyydensuoja.

Ylempänä toimihenkilönä tietotekniikka-alan yrityksessä työskentelevä kantelija ei koe olevansa yhteiskunnallisesti sellaisessa asemassa, että hänen henkilökohtaisilla palkkatiedoillaan olisi merkitystä julkisessa keskustelussa. Kantelijan verotettavat tulot ylittivät 100 000 € rajan verovuonna 2018 poikkeuksellisen hyvin menneen edellisvuoden takia. Kantelijan mukaan aiempina vuosina sekä vuonna 2019 hänen verotettavat tulonsa ovat olleet alle 100 000 euroa.

Kantelun mukaan rima on asetettu verotietojen suhteen hyvin eri korkeudelle kuin esimerkiksi rikosasioissa, joista kerrottaessa edellytetään tyypillisesti kahden vuoden ehdotonta tuomiota ennen kuin tuomitun nimi julkistetaan.

Kantelijan mielestä tulojen kehittymistä yhteiskunnallisena ilmiönä on täysin mahdollista tarkastella loukkaamatta yksityisyyttä. Hänen mukaansa journalisti voisi nostaa asioita esille yksittäisten henkilöiden tai tilastollisten menetelmien avulla. Kantelija katsoo, että merkittävässä julkisessa asemassa olevien henkilöiden osalta tiedot ovat julkaistavissa riippumatta heidän tuloistaan joka tapauksessa.



Päätoimittajan vastaus 3.2.2020

Iltalehden päätoimittaja Erja Yläjärvi toteaa, että lehden uusimmassa, marraskuussa 2019 julkaistussa verokoneessa on julki kahden vuoden verotiedot, eli verovuodet 2018 ja 2017. 

Iltalehti katsoo, että verotettavat tulot ja niistä maksetut verot ovat julkisuudessaan kaupparekisteriin verrattava, listatyyppinen julkinen tieto, jota on perusteltua käyttää journalistisen harkinnan mukaan yhteiskunnallisen keskustelun pohjana. 

Iltalehti katsoo yli 100 000 euron verotettavien tulojen olevan yhteiskunnallisesti merkittäviä muun muassa sen osalta, miten yhteiskunnan rahoituspohja rakentuu, miten verotus painottuu ja tulot jakautuvat. Tällaiset verotiedot tuovat myös yhteiskunnallisesti merkittävää tietoa eri ammattiryhmien tulonmuodostuksesta ja tulojen kehityksestä.

Iltalehden verokoneessa voi vertailla kokonais-, ansio- ja pääomatuloja sekä naisia ja miehiä. Nimet julkaistaan listatyyppisesti eikä ketään yksittäistä suomalaista näin ollen nosteta esiin muista erottuen. Päätoimittajan mielestä tällaisessa kokonaistarkastelussa olennaista ei ole se, kuinka monta kertaa juuri yhden suomalaisen tulot ylittävät tämän rajan.

Iltalehden mukaan yhteiskunnallisesta näkökulmasta on huomattava, että yli 100 000 euroa ansaitsevia on Suomessa vain alle kaksi prosenttia koko väestöstä. Heillä on siis kiistatta yhteiskunnallisena ryhmänä merkittävää taloudellista ja rakenteellista valtaa. Heidän tulojaan ei voi tältä osin pitää sellaisena arkaluonteisena tai henkilökohtaisena yksityiselämän tietona, jota ei journalistisin perustein voitaisi julkaista.

Iltalehti katsoo lisäksi, että verotiedoilla on olennainen merkitys suomalaisen työelämän osalta myös siksi, että suomalaiset voivat näin hahmottaa, miten oma palkkaus suhteutuu eri alojen palkkoihin - olkoonkin että verotettavat tulot eivät ole suoraan vertailukelpoisia eivätkä yritysten palkitsemismallit ole rinnastettavissa keskenään.

Iltalehti painottaa, että verotietolistan julkistamista ei voi missään tapauksessa journalistisesti rinnastaa rikoksesta tuomittujen nimenjulkaisuun. Rikoksesta tuomittujen nimenjulkaisu ei myöskään ole suoraan sidoksissa kahden vuoden ehdottomaan vankeusrangaistukseen, vaikka kahden vuoden tuomiota käytetään alalla ”nyrkkisääntönä”.


Ratkaisu

JO 30: Julkistakin aineistoa julkaistaessa pitää ottaa huomioon yksityiselämän suoja. Kaikki julkinen ei välttämättä ole julkaistavissa. 

Iltalehden nettisivuillaan julkaisemaan verokoneeseen on koottu Suomen suurituloisimpien vuosittaisia tulo- ja verotietoja. Verokone kertoo muun muassa, kuinka paljon hyvätuloiset maksavat veroa ja saavatko he ansio- vai pääomatuloa. Verottajalta saatu lista koostuu 100 000 euron tulorajan ylittäneistä.

Julkisen sanan neuvosto toteaa, että verotietojen julkisuus on tärkeä osa avointa yhteiskuntaa ja tiedotusvälineillä on merkittävä rooli verotuksen oikeudenmukaisuudesta ja vaikutuksista käytävässä julkisessa keskustelussa. Tiedotusvälineiden tarjoamien verokoneiden avulla myös tavalliset kansalaiset voivat tehdä yhteiskuntaa koskevia havaintoja yksittäisten henkilöiden verotietojen perusteella. Siksi verotietolistojen julkaiseminen on perusteltua vallankäytön valvonnan ja arvioinnin sekä yhteiskunnallisen keskustelun kannalta. 

Neuvosto on todennut aiemmissa ratkaisuissaan, että merkittävät tulot tai huomattava varallisuus kaventavat tavallisenkin kansalaisen yksityiselämän suojaa silloin, kun julkaistavat tiedot liittyvät hänen taloudelliseen asemaansa. Lehti oli tehnyt journalistisin perustein päätöksen kaikkien 100 000 euron tulorajan ylittäneiden tietojen julkaisemisesta. Verotietojen julkaisu ei rikkonut kantelijan yksityisyyden suojaa.

Neuvosto toteaa, ettei verotietojen julkaisua ja rikosasioista uutisointia ole mielekästä rinnastaa toisiinsa kantelussa esitetyllä tavalla. Molemmissa tapauksissa henkilön yhteiskunnallinen asema vaikuttaa kuitenkin olennaisesti hänen yksityisyydensuojansa arviointiin.

Julkisen sanan neuvosto katsoo, että Iltalehti ei ole rikkonut hyvää journalistista tapaa.

Ratkaisun tekivät:
Eero Hyvönen (pj.), Anna Anttila, Kyösti Karvonen, Riikka Mäntyneva, Heli Parikka, Hannele Peltonen, Aija Pirinen, Tuomas Rantanen, Taina Roth, Jukka Ruukki, Henrik Rydenfelt, Ismo Siikaluoma, Sinikka Tuomi ja Tuomo Törmänen.
 

Tämä päätös on avattu 1463 kertaa