Kantelu 26.11.2019
Kantelu kohdistuu yli 100 000 euroa vuodessa tienanneiden henkilöiden tulotietojen julkaisemiseen Iltalehden nettisivuilla.
Kantelussa viitataan Journalistin ohjeiden kohtaan 30, joka edellyttää, että julkistakin aineistoa julkaistaessa pitää ottaa huomioon yksityisyydensuoja.
Ylempänä toimihenkilönä tietotekniikka-alan yrityksessä työskentelevä kantelija ei koe olevansa yhteiskunnallisesti sellaisessa asemassa, että hänen henkilökohtaisilla palkkatiedoillaan olisi merkitystä julkisessa keskustelussa. Kantelijan verotettavat tulot ylittivät 100 000 € rajan verovuonna 2018 poikkeuksellisen hyvin menneen edellisvuoden takia. Kantelijan mukaan aiempina vuosina sekä vuonna 2019 hänen verotettavat tulonsa ovat olleet alle 100 000 euroa.
Kantelun mukaan rima on asetettu verotietojen suhteen hyvin eri korkeudelle kuin esimerkiksi rikosasioissa, joista kerrottaessa edellytetään tyypillisesti kahden vuoden ehdotonta tuomiota ennen kuin tuomitun nimi julkistetaan.
Kantelijan mielestä tulojen kehittymistä yhteiskunnallisena ilmiönä on täysin mahdollista tarkastella loukkaamatta yksityisyyttä. Hänen mukaansa journalisti voisi nostaa asioita esille yksittäisten henkilöiden tai tilastollisten menetelmien avulla. Kantelija katsoo, että merkittävässä julkisessa asemassa olevien henkilöiden osalta tiedot ovat julkaistavissa riippumatta heidän tuloistaan joka tapauksessa.
Päätoimittajan vastaus 3.2.2020
Iltalehden päätoimittaja Erja Yläjärvi toteaa, että lehden uusimmassa, marraskuussa 2019 julkaistussa verokoneessa on julki kahden vuoden verotiedot, eli verovuodet 2018 ja 2017.
Iltalehti katsoo, että verotettavat tulot ja niistä maksetut verot ovat julkisuudessaan kaupparekisteriin verrattava, listatyyppinen julkinen tieto, jota on perusteltua käyttää journalistisen harkinnan mukaan yhteiskunnallisen keskustelun pohjana.
Iltalehti katsoo yli 100 000 euron verotettavien tulojen olevan yhteiskunnallisesti merkittäviä muun muassa sen osalta, miten yhteiskunnan rahoituspohja rakentuu, miten verotus painottuu ja tulot jakautuvat. Tällaiset verotiedot tuovat myös yhteiskunnallisesti merkittävää tietoa eri ammattiryhmien tulonmuodostuksesta ja tulojen kehityksestä.
Iltalehden verokoneessa voi vertailla kokonais-, ansio- ja pääomatuloja sekä naisia ja miehiä. Nimet julkaistaan listatyyppisesti eikä ketään yksittäistä suomalaista näin ollen nosteta esiin muista erottuen. Päätoimittajan mielestä tällaisessa kokonaistarkastelussa olennaista ei ole se, kuinka monta kertaa juuri yhden suomalaisen tulot ylittävät tämän rajan.
Iltalehden mukaan yhteiskunnallisesta näkökulmasta on huomattava, että yli 100 000 euroa ansaitsevia on Suomessa vain alle kaksi prosenttia koko väestöstä. Heillä on siis kiistatta yhteiskunnallisena ryhmänä merkittävää taloudellista ja rakenteellista valtaa. Heidän tulojaan ei voi tältä osin pitää sellaisena arkaluonteisena tai henkilökohtaisena yksityiselämän tietona, jota ei journalistisin perustein voitaisi julkaista.
Iltalehti katsoo lisäksi, että verotiedoilla on olennainen merkitys suomalaisen työelämän osalta myös siksi, että suomalaiset voivat näin hahmottaa, miten oma palkkaus suhteutuu eri alojen palkkoihin – olkoonkin että verotettavat tulot eivät ole suoraan vertailukelpoisia eivätkä yritysten palkitsemismallit ole rinnastettavissa keskenään.
Iltalehti painottaa, että verotietolistan julkistamista ei voi missään tapauksessa journalistisesti rinnastaa rikoksesta tuomittujen nimenjulkaisuun. Rikoksesta tuomittujen nimenjulkaisu ei myöskään ole suoraan sidoksissa kahden vuoden ehdottomaan vankeusrangaistukseen, vaikka kahden vuoden tuomiota käytetään alalla ”nyrkkisääntönä”.
Ratkaisu
JO 30: Julkistakin aineistoa julkaistaessa pitää ottaa huomioon yksityiselämän suoja. Kaikki julkinen ei välttämättä ole julkaistavissa.
Iltalehden nettisivuillaan julkaisemaan verokoneeseen on koottu Suomen suurituloisimpien vuosittaisia tulo- ja verotietoja. Verokone kertoo muun muassa, kuinka paljon hyvätuloiset maksavat veroa ja saavatko he ansio- vai pääomatuloa. Verottajalta saatu lista koostuu 100 000 euron tulorajan ylittäneistä.
Julkisen sanan neuvosto toteaa, että verotietojen julkisuus on tärkeä osa avointa yhteiskuntaa ja tiedotusvälineillä on merkittävä rooli verotuksen oikeudenmukaisuudesta ja vaikutuksista käytävässä julkisessa keskustelussa. Tiedotusvälineiden tarjoamien verokoneiden avulla myös tavalliset kansalaiset voivat tehdä yhteiskuntaa koskevia havaintoja yksittäisten henkilöiden verotietojen perusteella. Siksi verotietolistojen julkaiseminen on perusteltua vallankäytön valvonnan ja arvioinnin sekä yhteiskunnallisen keskustelun kannalta.
Neuvosto on todennut aiemmissa ratkaisuissaan, että merkittävät tulot tai huomattava varallisuus kaventavat tavallisenkin kansalaisen yksityiselämän suojaa silloin, kun julkaistavat tiedot liittyvät hänen taloudelliseen asemaansa. Lehti oli tehnyt journalistisin perustein päätöksen kaikkien 100 000 euron tulorajan ylittäneiden tietojen julkaisemisesta. Verotietojen julkaisu ei rikkonut kantelijan yksityisyyden suojaa.
Neuvosto toteaa, ettei verotietojen julkaisua ja rikosasioista uutisointia ole mielekästä rinnastaa toisiinsa kantelussa esitetyllä tavalla. Molemmissa tapauksissa henkilön yhteiskunnallinen asema vaikuttaa kuitenkin olennaisesti hänen yksityisyydensuojansa arviointiin.
Julkisen sanan neuvosto katsoo, että Iltalehti ei ole rikkonut hyvää journalistista tapaa.
Ratkaisun tekivät:
Eero Hyvönen (pj.), Anna Anttila, Kyösti Karvonen, Riikka Mäntyneva, Heli Parikka, Hannele Peltonen, Aija Pirinen, Tuomas Rantanen, Taina Roth, Jukka Ruukki, Henrik Rydenfelt, Ismo Siikaluoma, Sinikka Tuomi ja Tuomo Törmänen.