PÄÄTÖKSET

Vapauttava 7320/SL/20
Mikkelin Kaupunkilehti

Jälkikäteinen kuuleminen, oma kannanotto, totuudenmukainen tiedonvälitys, olennainen asiavirhe

Lehti julkaisi uutisen paikallispoliittisen kiistan uusimmasta käänteestä. Jutussa ei ollut kantelijan väittämää olennaista asiavirhettä, vaan kyse oli lehden valitsemasta näkökulmasta. Jutussa esitetyt tiedot eivät asettaneet kantelijaa niin kielteiseen julkisuuteen, että häntä olisi pitänyt kuulla.

Vapauttava 7311/SL/20
Etelä-Suomen Sanomat

Piilomainonta, olennainen asiavirhe, tietojen tarkistaminen, lähdekritiikki

Lehdellä oli journalistiset perusteet kertoa siitä, että paikallisesti kiinnostava ja historiallisesti merkittävä rakennus on myynnissä. Juttu ei ollut piilomainontaa, eikä siinä ollut olennaisia asiavirheitä.

Vapauttava 7302/SJL/20
Journalisti-lehti

Samanaikainen ja jälkikäteinen kuuleminen, totuudenmukainen tiedonvälitys, tietojen tarkastaminen, lähdekritiikki

Journalistien ammattilehti viittasi jutussaan tunnetusta toimittajasta muualla esitettyyn kritiikkiin. Kantelija ei joutunut jutussa niin kielteiseen julkisuuteen, että häntä olisi pitänyt kuulla samanaikaisesti tai jälkikäteen.

Langettava 7295 & 7309/SL/20
Ilta-Sanomat

Otsikko, olennainen asiavirhe, totuudenmukainen tiedonvälitys

Lehti julkaisi uutisen, jossa se referoi Yhdysvaltain presidentin pitämää puhetta. Otsikko antoi harhaanjohtavan kuvan puheen ja jutun sisällöstä. Otsikolle ei siten löytynyt sisällöstä katetta.

Langettava 7292/AL/20
Hymy

Mainonnan merkitseminen

Terveys-Hymy-mainosliitteen sisältöjä ei ollut erotettu riittävän selvästi Hymyn toimituksellisesta aineistosta netissä eikä printissä.

Vapauttava 7291/SL/20
Mikkelin Kaupunkilehti

Jälkikäteinen kuuleminen, oma kannanotto, totuudenmukainen tiedonvälitys, olennainen asiavirhe

Poliitikon uran ja aiemman poliittisen toiminnan arvioiminen päätoimittajan kolumnissa ei synnyttänyt velvollisuutta kuulla poliitikkoa samassa yhteydessä tai jälkeen päin.

Langettava 7289/SL/20
Talouselämä

Olennainen asiavirhe, tietojen tarkistaminen, lähdekritiikki, toisen työn käyttäminen

Nettijutussa oli olennainen asiavirhe. Lehden juttuun tekemät päivitykset eivät täyttäneet Journalistin ohjeiden vaatimusta olennaisen asiavirheen korjaamisesta, eikä jutusta käynyt riittävän selväksi, että sen alkuperäisessä versiossa oli yksiselitteinen virhe.

Langettava 7288/SL/20
Helsingin Sanomat

Olennainen asiavirhe, otsikko, haastateltavan oikeudet, samanaikainen ja jälkikäteinen kuuleminen, vastine

Juttu käsitteli kriittisesti maahanmuuttajanuorten kotouttamiseen tähtäävää hanketta. Jutusta sai harhaanjohtavan kuvan hankkeen tavoitteista, mikä oli olennainen asiavirhe. Otsikossa esitetylle tulkinnalle ei löytynyt sisällöstä katetta.

Langettava 7285/SL/20
Aamulehti

Olennainen asiavirhe, totuudenmukainen tiedonvälitys, tietojen tarkastaminen

Alueellista vesihanketta käsitelleessä kolumnissa oli yksi selvä olennainen asiavirhe ja useita kohtia, joista saattoi saada väärän käsityksen asiasta. Lehti ei korjannut virheitä saatuaan niistä tiedon. 

Vapauttava 7282/SL/20
Ilkka-Pohjalainen

Oma kannanotto

Mielipidekirjoitus käsitteli kriittisesti kehitysvammaisten tukia puoltaneita puheenvuoroja, mutta kantelija tai hänen päämiehensä eivät joutuneet siinä erittäin kielteiseen julkisuuteen.

Langettava 7275/PL/20
Koillissanomat

Olennainen asiavirhe

Jutussa oli olennaisia asiavirheitä, joista toimitus oli saanut selvän korjauspyynnön. Lehti julkaisi korjauksen vasta saatuaan tiedon Julkisen sanan neuvostolle tehdystä kantelusta.

Vapauttava 7273/SL/20
Iltalehti

Piilomainonta

Lehti julkaisi jutun, jossa kerrottiin uuden alkoholijuoman lanseeraamisesta. Lehden oma journalistinen panos oli moitittavan vähäinen, mutta juttu täytti Journalistin ohjeiden minimivaatimukset. Äänestyspäätös 8–6. Päätöksen lopussa eriävä mielipide.

Vapauttava 7269/YLE/20
Yle

Nimi rikosuutisissa

Yle julkaisi jutun, jossa vaarinsa hyväksikäyttämäksi joutunut haastateltava kertoi nimellään ja kasvoillaan kokemuksistaan. Ylellä oli perusteet kertoa yhteiskunnallisesti merkittävästä aiheesta, vaikka harvinainen sukunimi tuli liitetyksi kielteiseen aiheeseen.

Langettava 7268/AL/20
Koiramme

Olennainen asiavirhe, virheen korjaus, tietojen tarkistaminen, lähdekritiikki, piilomainonta

Lehdessä oli olennainen asiavirhe, jonka se korjasi printtiversiossaan. Lehti ei julkaissut korjausta verkkosivuillaan.

Vapauttava 7261/SL/19
Aamulehti

Yksityisyyden suoja

Lehden verkkosivuillaan julkaisemaan verokoneeseen on koottu Suomen suurituloisimpien tulo- ja verotiedot. Kantelijan tietojen julkaisu osana laajaa kokonaisuutta ei rikkonut hänen yksityisyyden suojaansa. 

Vapauttava 7260/SL/19
Iltalehti

Yksityisyyden suoja

Lehden verkkosivuillaan julkaisemaan verokoneeseen on koottu Suomen suurituloisimpien tulo- ja verotiedot. Kantelijan tietojen julkaisu osana laajaa kokonaisuutta ei rikkonut hänen yksityisyyden suojaansa. 

Langettava 7257/SL/20
Iltalehti

Olennainen asiavirhe, samanaikainen kuuleminen

Juoksutapahtuman järjestäjään kohdistuneista rikosepäilyistä kertovista jutuista saattoi saada virheellisesti sellaisen käsityksen, että asian poliisitutkinta olisi ollut julkaisuhetkellä yhä kesken. Juttujen otsikointi oli harhaanjohtavaa. Nettijutun osalta lehden toimenpiteet eivät täyttäneet Journalistin ohjeiden vaatimusta olennaisen asiavirheen korjaamisesta. Painetussa lehdessä ollut virhe korjattiin asianmukaisesti.

Vapauttava 7253/MTV/20
MTV

Samanaikainen kuuleminen, mielipiteet ja tosiasiat, otsikko, tietojen tarkistaminen

MTV:n nettijutun mukaan yrityksen logolla olisi natsitervehdykseksi tulkittava piilomerkitys. Jutussa käsiteltyyn yritykseen kohdistunut julkisuus oli kielteistä, mutta ei niin kielteistä, etteikö jälkikäteinen kuuleminen riittänyt.

Langettava 7249/SL/20
Helsingin Sanomat

Olennainen asiavirhe, tietojen tarkistaminen, lähdekritiikki

Helsingin Sanomat julkaisi STT:n uutisen, jossa oli olennainen asiavirhe. Lehti ei korjannut virhettä, vaikka se sai lukijalta korjauspyynnön ja tämän jälkeen vielä STT:ltä korjatun version uutisesta. Lehti korjasi virheen vasta, kun lukija muistutti aiemmin tekemästään korjauspyynnöstä.

Vapauttava 7248/SL/20
STT

Olennainen asiavirhe, tietojen tarkistaminen, lähdekritiikki

STT:n uutisessa oli olennainen asiavirhe, jonka se korjasi reilu viikko korjauspyynnön vastaanottamisen jälkeen. Korjaustoimenpide oli riittävän nopea, sillä asian tarkistaminen ja korjaaminen vaati selvitystyötä.

<< 1 2 3 4 5 6 7 8  ... >> 

Langettava 7257/SL/20

Vastaaja: Iltalehti

Asia: Olennainen asiavirhe, samanaikainen kuuleminen

Ratkaistu: 16.6.2020

Juoksutapahtuman järjestäjään kohdistuneista rikosepäilyistä kertovista jutuista saattoi saada virheellisesti sellaisen käsityksen, että asian poliisitutkinta olisi ollut julkaisuhetkellä yhä kesken. Juttujen otsikointi oli harhaanjohtavaa. Nettijutun osalta lehden toimenpiteet eivät täyttäneet Journalistin ohjeiden vaatimusta olennaisen asiavirheen korjaamisesta. Painetussa lehdessä ollut virhe korjattiin asianmukaisesti.

Kantelu 14.1.2020

Kantelu kohdistuu Iltalehden 13.1. julkaisemaan nettijuttuun: Poliisi epäilee: Juoksutapahtumassa oli jatkuva, huomattava vaara kansalaisille – yksi järjestäjistä Jaajo Linnonmaa.

https://www.iltalehti.fi/kotimaa/a/007d65d3-a370-4f6e-a774-4694e7979655

Lisäksi kantelu kohdistuu Iltalehden 14.1.2020 paperilehdessään julkaisemaan juttuun Poliisi tutkii juoksutapahtumaa.

Kantelun on tehnyt juoksutapahtumaa järjestävän yrityksen toimitusjohtaja.

Kantelijan mukaan jutun nettiversiossa väitettiin virheellisesti, että poliisi olisi epäillyt jutun julkaisuhetkellä edelleen rikosta, vaikka tutkinta oli päätetty samana päivänä, jona juttu julkaistiin. Lisäksi kantelija arvioi, että asia uutisoitiin nettijutussa tahallisesti väärin talousrikoksena.

Myös paperilehdessä julkaistun jutun otsikossa oli kantelijan mukaan virhe, koska siinä väitettiin, että poliisi tutkii juoksutapahtumaa. Kantelija pitää tätäkin virhettä tahallisena, sillä hän oli käynyt asiaa läpi toimittajan kanssa edellisenä päivänä nettijutun julkaisun jälkeen ja saattanut tämän tietoon, ettei poliisi tutkinut enää asiaa. Kantelija kertoo lähettäneensä lehdelle todisteeksi kuvan maksamastaan sakosta.

Kanteluun on lisätty siihen tehdyn suullisen täydennyksen perusteella Journalistin ohje 21. Kantelija kokee, että hänen edustamansa yritys joutui erittäin kielteiseen julkisuuteen jutuissa olleiden virheiden vuoksi.

Yritys neuvotteli jutun julkaisuhetkellä useamman kaupungin kanssa kuluvan vuoden tapahtumista, ja "käynnissä oleva poliisitutkinta" tuotti kantelun mukaan yritykselle kymmenien tuhansien tai jopa yli sadan tuhannen euron tappiot. Kaksi kaupunkia oli kanteluhetkellä jo perunut yhteistyön yrityksen kanssa.


Päätoimittajan vastaus 8.4.2020

Iltalehden vastaava päätoimittaja Erja Yläjärvi toteaa vastauksessaan, että lehden julkaisema uutinen oli tyypillinen pieni poliisiuutinen, joka sai kimmokkeen poliisilaitoksen lähettämästä tiedotteesta.

Iltalehti julkaisi uutisesta ensin pelkkään poliisin tiedotteeseen perustuvan version jutusta. Sen jälkeen uutista täydennettiin tiedolla siitä, mikä tapahtuma oli kyseessä ja järjestävän yhtiön toimitusjohtajan eli kantelijan haastattelulla. Haastattelun julkaisun jälkeen kantelija otti yhteyttä toimitukseen ja huomautti uutisessa olleesta virheestä, joka oikaistiin. Myöhemmin uutista täydennettiin vielä tiedolla juoksutapahtuman perustajiin kuuluvan juontajan vastauksesta.

Päätoimittajan mukaan jutun alkuperäinen verkko-otsikko oli ”Poliisi epäilee: Vantaalaisessa juoksutapahtumassa oli jatkuva, huomattava vaara kansalaisille”. Myöhemmin, lisätietojen hankkimisen jälkeen tämä muutettiin kantelussa esitettyyn muotoon.

Päätoimittajan mukaan nettijutun otsikossa ei ollut oikaistavaa virhettä, vaan hänen tulkintansa mukaan preesensmuoto ”poliisi epäilee” oli täysin oikein. Päätoimittaja perustelee tätä todeten, että ”suomalaisessa oikeusjärjestelmässä poliisi ei totea syyllisyyttä vaan se tehdään tuomioistuimessa”. Hänen mukaansa ”syyttäjän antamasta sakkomääräyksestä huolimatta kyse on vieläkin rikosepäilystä”. Siksi myös jutun verkkoversion leipätekstissä luki: ”Poliisi epäilee tapahtumassa kokoontumisrikkomusta ja pelastusrikkomusta. Tapahtumajärjestäjä ei hoitanut lupa- ja turvallisuuspapereita asiallisesti.”

Nettijutun otsikko muutettiin myöhemmin lopulliseen muotoonsa ”Juoksutapahtumassa oli jatkuva, huomattava vaara kansalaisille – yksi järjestäjistä Jaajo Linnonmaa”. Kyseessä ei kuitenkaan ollut päätoimittajan mukaan virheellisen tiedon korjaaminen vaan pyrkimys tehdä lukijoille parempi otsikko. Koska kyseessä ei ollut olennainen asiavirhe, muutoksesta ei kerrottu yleisölle.

Painettua sanomalehteä tehnyt toimitussihteeri oli päätoimittajan mukaan otsikkoa lyhentäessään tehnyt uutiselle virheellisen otsikon: ”Poliisi tutkii juoksutapahtumaa”. Virhe huomattiin toimituksessa vasta lehden ilmestymisen jälkeen. Oikaisun mukaan uutisen otsikossa oli asiavirhe eikä poliisi enää tutkinut juoksutapahtumaa, vaan järjestelyistä oli jo määrätty sakko.

Printtijuttua koskeva oikaisu julkaistiin päätoimittajan mukaan poikkeuksellisen näyttävästi lehden pääkirjoitussivulla. Iltalehti pahoittelee inhimillisestä erehdyksestä johtunutta virhettä, mutta katsoo että se korjattiin heti Journalistin ohjeiden edellyttämällä tavalla. Lisäksi lehti katsoo, että preesensmuoto ”tutkii” ei ollut virheenä merkittävä, koska poliisin tutkinta ei ollut rauennut tuloksettomana, vaan syyttäjä oli määrännyt sen perusteella jo sakkoja.

Päätoimittajan mukaan Iltalehti uutisoi poliisin virheellisen tiedotteen vuoksi ensin virheellisesti poliisin määräämien sakkojen tulleen myös talousrikoksista, kun ne tosiasiassa tulivat kokoontumisrikkomuksesta ja pelastusrikkomuksesta eli siitä, että tapahtumajärjestäjä ei hoitanut lupa- ja turvallisuuspapereita vaatimusten mukaisesti.

Kantelijan otettua yhteyttä Iltalehden toimitukseen tämä virhe korjattiin heti verkossa ilmestyneeseen uutiseen. Iltalehti julkaisi oikaisun ja tiedon siitä, mitkä virheet uutisessa oli korjattu. Oikaisun mukaan ”Jutussa kerrottiin poliisitiedotteeseen perustuen virheellisesti, että sakko koski myös talousrikosta. Tapahtumajärjestäjä sai sakon pelastus- ja kokoontumisrikkomuksista.”

Painetun lehden uutisessa kerrottiin täysin oikein, että poliisi oli epäillyt kantelijaa myös talousrikoksesta, mutta sakko koski vain pelastusrikkomusta ja kokoontumisrikkomusta. Koska painetun lehden uutisessa ei ollut virhettä talousrikosepäilyjen osalta, niitä ei myöskään oikaistu seuraavan päivän lehdessä.

Ensimmäinen uutinen julkaistiin ilman kantelijan haastattelua. Tämä johtui päätoimittajan mukaan siitä, että jutun ensimmäinen versio julkaistiin poliisitiedotteen pohjalta ja ennen kuin IL oli saanut varmistettua omia lähteitään käyttäen, mihin tapahtumaan poliisitutkinta kohdistui. Journalistin ohjeiden kohdan 22 mukaan kielteisen julkisuuden kohteeksi joutunutta voidaan kuulla myös jälkeenpäin.

Päätoimittajan mukaan Iltalehti ei mitenkään olisi voinut kuulla kantelijaa ennen kuin sen tiedossa oli, että juuri kantelija oli rikostutkinnan kohteena. Hän katsoo, että Iltalehti on kaikilta osin noudattanut Journalistin ohjeiden velvoitteita negatiivisen julkisuuden kohteeksi joutuneen kuulemisessa. Kantelija sai myös tarkistaa jutussa julkaistut sitaattinsa.


Ratkaisu

JO 20: Olennainen asiavirhe on korjattava viipymättä ja niin, että se tavoittaa mahdollisimman kattavasti virheellistä tietoa saaneen yleisön. Korjaus on julkaistava sekä tiedotusvälineen toimituksellisilla verkkosivuilla että julkaisussa tai kanavassa, jossa virhe on alun perin ollut.

JO 21: Jos selvästi tunnistettavissa olevan henkilön tai tahon toiminnasta aiotaan esittää tietoja, jotka asettavat tämän erittäin kielteiseen julkisuuteen, kritiikin kohteelle tulee varata tilaisuus esittää oma näkemyksensä jo samassa yhteydessä.

JO 22: Ellei samanaikainen kuuleminen ole mahdollista, voi erittäin kielteisen julkisuuden kohteeksi joutunutta olla tarpeen kuulla jälkeen päin. Jos näin ei tehdä, hyvään tapaan kuuluu julkaista hänen oma kannanottonsa.

Iltalehti käsitteli verkossa ja painetussa lehdessään juoksutapahtuman järjestäjään kohdistunutta rikosepäilyä, joka liittyi puutteisiin lupa- ja turvallisuusasiakirjoissa. Jutuissa kerrottiin, että tapahtuman järjestäjä sai sakot kokoontumis- ja pelastusrikkomuksesta, minkä lisäksi yhtiön johtohahmoa oli epäilty talousrikoksesta.

Julkisen sanan neuvosto toteaa, että etenkin nettijutun ensimmäisistä versioista ja sen otsikosta sai virheellisesti sellaisen käsityksen, että tapauksen poliisitutkinta olisi ollut julkaisuhetkellä osin yhä kesken, vaikka tosiasiassa se oli jo päättynyt. Myöhemmin lehti muokkasi juttuaan siten, että asian oikea laita kävi kokonaisuudesta riittävästi ilmi, vaikkakin tapahtumaan kohdistuneista epäilyistä puhuttiin edelleen preesensmuodossa. Neuvosto huomauttaa, että juttuun tehdyistä korjauksista olisi ollut syytä kertoa selvästi lukijoille.

Lisäksi lehti julkaisi printtijutun otsikossa ollutta virhettä koskevan korjauksen vain painetussa lehdessään, vaikka Journalistin ohjeet edellyttävät, että korjaus on julkaistava sekä tiedotusvälineen toimituksellisilla verkkosivuilla että julkaisussa tai kanavassa, jossa virhe on alun perin ollut. Tässä tapauksessa printtijuttua koskeva korjaus julkaistiin kuitenkin heti seuraavan päivän lehdessä ja lisäksi samaa aihetta käsitelleen nettijutun muokatusta versiosta sai oikean käsityksen asiasta. Tämän vuoksi neuvosto katsoo, että printissä ollut virhe tuli riittävästi korjatuksi.

Kantelijaan tai tämän yritykseen kohdistunut julkisuus ei ollut niin kielteistä, etteikö jälkikäteinen kuuleminen riittänyt.

Julkisen sanan neuvosto katsoo, että Iltalehti on jutun nettiversion osalta rikkonut Journalistin ohjeiden kohtaa 20 ja antaa sille huomautuksen.


Ratkaisun tekivät:
Eero Hyvönen (pj.), Ilkka Ahtiainen, Kyösti Karvonen, Pentti Mäkinen, Niko Nurminen, Heli Parikka, Hannele Peltonen, Tuomas Rantanen, Jukka Ruukki, Henrik Rydenfelt, Ismo Siikaluoma, Taina Tukia, Sinikka Tuomi, Tuomo Törmänen

Tämä päätös on avattu 1867 kertaa