PÄÄTÖKSET

Vapauttava 7320/SL/20
Mikkelin Kaupunkilehti

Jälkikäteinen kuuleminen, oma kannanotto, totuudenmukainen tiedonvälitys, olennainen asiavirhe

Lehti julkaisi uutisen paikallispoliittisen kiistan uusimmasta käänteestä. Jutussa ei ollut kantelijan väittämää olennaista asiavirhettä, vaan kyse oli lehden valitsemasta näkökulmasta. Jutussa esitetyt tiedot eivät asettaneet kantelijaa niin kielteiseen julkisuuteen, että häntä olisi pitänyt kuulla.

Vapauttava 7291/SL/20
Mikkelin Kaupunkilehti

Jälkikäteinen kuuleminen, oma kannanotto, totuudenmukainen tiedonvälitys, olennainen asiavirhe

Poliitikon uran ja aiemman poliittisen toiminnan arvioiminen päätoimittajan kolumnissa ei synnyttänyt velvollisuutta kuulla poliitikkoa samassa yhteydessä tai jälkeen päin.

Langettava 7289/SL/20
Talouselämä

Olennainen asiavirhe, tietojen tarkistaminen, lähdekritiikki, toisen työn käyttäminen

Nettijutussa oli olennainen asiavirhe. Lehden juttuun tekemät päivitykset eivät täyttäneet Journalistin ohjeiden vaatimusta olennaisen asiavirheen korjaamisesta, eikä jutusta käynyt riittävän selväksi, että sen alkuperäisessä versiossa oli yksiselitteinen virhe.

Vapauttava 7282/SL/20
Ilkka-Pohjalainen

Oma kannanotto

Mielipidekirjoitus käsitteli kriittisesti kehitysvammaisten tukia puoltaneita puheenvuoroja, mutta kantelija tai hänen päämiehensä eivät joutuneet siinä erittäin kielteiseen julkisuuteen.

Langettava 7275/PL/20
Koillissanomat

Olennainen asiavirhe

Jutussa oli olennaisia asiavirheitä, joista toimitus oli saanut selvän korjauspyynnön. Lehti julkaisi korjauksen vasta saatuaan tiedon Julkisen sanan neuvostolle tehdystä kantelusta.

Vapauttava 7273/SL/20
Iltalehti

Piilomainonta

Lehti julkaisi jutun, jossa kerrottiin uuden alkoholijuoman lanseeraamisesta. Lehden oma journalistinen panos oli moitittavan vähäinen, mutta juttu täytti Journalistin ohjeiden minimivaatimukset. Äänestyspäätös 8–6. Päätöksen lopussa eriävä mielipide.

Vapauttava 7269/YLE/20
Yle

Nimi rikosuutisissa

Yle julkaisi jutun, jossa vaarinsa hyväksikäyttämäksi joutunut haastateltava kertoi nimellään ja kasvoillaan kokemuksistaan. Ylellä oli perusteet kertoa yhteiskunnallisesti merkittävästä aiheesta, vaikka harvinainen sukunimi tuli liitetyksi kielteiseen aiheeseen.

Langettava 7268/AL/20
Koiramme

Olennainen asiavirhe, virheen korjaus, tietojen tarkistaminen, lähdekritiikki, piilomainonta

Lehdessä oli olennainen asiavirhe, jonka se korjasi printtiversiossaan. Lehti ei julkaissut korjausta verkkosivuillaan.

Vapauttava 7261/SL/19
Aamulehti

Yksityisyyden suoja

Lehden verkkosivuillaan julkaisemaan verokoneeseen on koottu Suomen suurituloisimpien tulo- ja verotiedot. Kantelijan tietojen julkaisu osana laajaa kokonaisuutta ei rikkonut hänen yksityisyyden suojaansa. 

Vapauttava 7260/SL/19
Iltalehti

Yksityisyyden suoja

Lehden verkkosivuillaan julkaisemaan verokoneeseen on koottu Suomen suurituloisimpien tulo- ja verotiedot. Kantelijan tietojen julkaisu osana laajaa kokonaisuutta ei rikkonut hänen yksityisyyden suojaansa. 

Langettava 7257/SL/20
Iltalehti

Olennainen asiavirhe, samanaikainen kuuleminen

Juoksutapahtuman järjestäjään kohdistuneista rikosepäilyistä kertovista jutuista saattoi saada virheellisesti sellaisen käsityksen, että asian poliisitutkinta olisi ollut julkaisuhetkellä yhä kesken. Juttujen otsikointi oli harhaanjohtavaa. Nettijutun osalta lehden toimenpiteet eivät täyttäneet Journalistin ohjeiden vaatimusta olennaisen asiavirheen korjaamisesta. Painetussa lehdessä ollut virhe korjattiin asianmukaisesti.

Vapauttava 7253/MTV/20
MTV

Samanaikainen kuuleminen, mielipiteet ja tosiasiat, otsikko, tietojen tarkistaminen

MTV:n nettijutun mukaan yrityksen logolla olisi natsitervehdykseksi tulkittava piilomerkitys. Jutussa käsiteltyyn yritykseen kohdistunut julkisuus oli kielteistä, mutta ei niin kielteistä, etteikö jälkikäteinen kuuleminen riittänyt.

Langettava 7249/SL/20
Helsingin Sanomat

Olennainen asiavirhe, tietojen tarkistaminen, lähdekritiikki

Helsingin Sanomat julkaisi STT:n uutisen, jossa oli olennainen asiavirhe. Lehti ei korjannut virhettä, vaikka se sai lukijalta korjauspyynnön ja tämän jälkeen vielä STT:ltä korjatun version uutisesta. Lehti korjasi virheen vasta, kun lukija muistutti aiemmin tekemästään korjauspyynnöstä.

Vapauttava 7248/SL/20
STT

Olennainen asiavirhe, tietojen tarkistaminen, lähdekritiikki

STT:n uutisessa oli olennainen asiavirhe, jonka se korjasi reilu viikko korjauspyynnön vastaanottamisen jälkeen. Korjaustoimenpide oli riittävän nopea, sillä asian tarkistaminen ja korjaaminen vaati selvitystyötä.

Vapauttava 7247/SL/19
Etelä-Saimaa

Uhrin hienotunteinen kohtelu

Onnettomuusuutinen kertoi yksityishenkilön tapaturmaisesta kuolemasta pihapiirissä. Vaikka uhri oli jutusta ainakin lähipiirinsä tunnistettavissa, lehti ei rikkonut Journalistin ohjeiden vaatimusta kuoleman hienotunteisesta uutisoinnista. Äänestyspäätös 9–5. Päätöksen lopussa eriävä mielipide.

Vapauttava 7246/SL/19
Uutisvuoksi

uhrin hienotunteinen kohtelu

Kaupunkilehti kertoi pihapiirissä tapahtuneesta yksityishenkilön tapaturmaisesta kuolemasta. Vaikka uutisointi oli nopeaa ja uhri oli jutusta ainakin lähipiirinsä tunnistettavissa, lehti ei rikkonut Journalistin ohjeiden vaatimusta kuoleman hienotunteisesta uutisoinnista. Äänestyspäätös 9–5. Päätöksen lopussa eriävä mielipide.

Langettava 7238/YLE/19
Yle

Yksityisyyden suoja, haastateltavan oikeudet

Transsukupuolisuutta käsittelevässä televisio-ohjelmassa kerrottiin ohjelmaan haastatellun alaikäisen henkilökohtaisia hoitotietoja, vaikka niiden pois jättämistä ohjelmasta oli pyydetty. Tämä loukkasi haastatellun yksityisyyden suojaa. Äänestyspäätös 11–2.

Vapauttava 7234/PL/19
Inarilainen

Kielteinen julkisuus, yleisönosastokirjoitus

Paikallislehti julkaisi tekstiviestipalstallaan nimettömän lukijakommentin, jossa viitattiin henkilöön sukunimellä. Kantelija ei ollut viestistä selvästi tunnistettavissa, eikä hän joutunut viestin vuoksi erittäin kielteiseen julkisuuteen. Nimettömän kommentin julkaiseminen ei ollut hyvän journalistisen tavan vastaista.

Vapauttava 7222/SL/19
Ilta-Sanomat

Olennainen asiavirhe, tietojen tarkistaminen, lähdekritiikki, totuudenmukainen tiedonvälitys, mielipiteet ja tosiasiat

Ilta-Sanomat julkaisi jutun, jossa haastateltava kertoi saamastaan pahoinpitelytuomiosta. Jutusta saattoi saada harhaanjohtavan käsityksen tuomion sisällöstä, mutta haastateltavan sanavalinnoista ja jutun näkökulmasta kävi ilmi, ettei kyseessä välttämättä ollut tyhjentävä kuvaus tapahtumista.

Vapauttava 7220/SL/19
Ilta-Sanomat

Yksityisyyden suoja

Lehden verkkosivuillaan julkaisemaan verokoneeseen on koottu Suomen suurituloisimpien tulo- ja verotiedot. Kantelijan tietojen julkaisu osana laajaa kokonaisuutta ei rikkonut hänen yksityisyyden suojaansa. 

<< 1 2 3 4 5 6 7 8  ... >> 

Langettava 7249/SL/20

Vastaaja: Helsingin Sanomat

Asia: Olennainen asiavirhe, tietojen tarkistaminen, lähdekritiikki

Ratkaistu: 15.4.2020

Helsingin Sanomat julkaisi STT:n uutisen, jossa oli olennainen asiavirhe. Lehti ei korjannut virhettä, vaikka se sai lukijalta korjauspyynnön ja tämän jälkeen vielä STT:ltä korjatun version uutisesta. Lehti korjasi virheen vasta, kun lukija muistutti aiemmin tekemästään korjauspyynnöstä.

Kantelu 1.1.2020

Kantelu kohdistuu Helsingin Sanomien netissä 23.12.2019 julkaisemaan STT:n uutiseen, jonka alkuperäinen otsikko oli ”Uudet superkamerat ovat poliisin mukaan keventäneet merkittävästi autoilijoiden kaasujalkaa”.

https://www.hs.fi/kotimaa/art-2000006353478.html

Kantelun mukaan uutisessa kerrottiin, että uudet nopeuskamerat olisivat laskeneet onnettomuuksia reilusti. Lainaus jutun alkuperäisen version ensimmäisestä kappaleesta: 

”Maanteiden uudet supervalvontakamerat vähentävät viikatemiehen hommia urakalla. Esimerkiksi kuluvan vuoden tammi–elokuun aikana Nelostiellä ei tapahtunut yhtään kuolemaan johtanutta onnettomuutta, kun niitä vastaavaan aikaan edellisvuonna oli kaksi. Loukkaantuneita oli kolme, kun edellisvuonna niitä oli kahdeksan.”

Kantelun mukaan kappale kertoi, että kamerat ovat vähentäneet kuolemia. Uudet nopeuskamerat tulivat kuitenkin käyttöön vasta 11. heinäkuuta 2019 alkaen. Jutussa tarkastellaan onnettomuuksia aikana tammi–elokuu. Uudet kamerat, joiden ansioksi onnettomuuksien lasku lasketaan, olivat siis käytössä tarkasteluajasta enintään viimeisen reilun kuukauden ajan. Aiemmat kuukaudet ihmiset ajoivat vanhojen kameroiden ollessa käytössä.

Koska kamerat eivät olleet käytössä läheskään koko tarkastelujaksoa ja koska kansainvälisen tutkimusdatan mukaan jutussa poliisin mainitsema noin kahden km/h:n pudotus keskinopeuksissa ei laske onnettomuuksia läheskään jutussa väitetyn verran, on kantelun mukaan selvää, että "viikatemiehen töitä" eivät vähentäneet kamerat vaan jokin muu tekijä, todennäköisesti sattuma. Kantelija toivoo JSN:n muistuttavan tiedotusvälineitä siitä, että Journalistin ohjeet koskevat myös poliisin tiedotusta.

Kantelija on pyytänyt Helsingin Sanomilta virheen korjausta.


Päätoimittajan vastaus 23.3.2020

Vastaavan päätoimittajan Kaius Niemen mukaan uutisessa esitetty päättelyketju ei pidä paikkansa, pelkästään jo sen vuoksi, että kamerat olivat ehtineet olla käytössä tarkasteluajanjaksolla vain kahden kuukauden ajan. Ylipäänsä asiassa on päätoimittajan mukaan selvästi liian varhaista tehdä päätelmiä pysyvästä muutoksesta. Nelostien turmien vähenemisessä voi olla kyse pelkästä tilastollisesta vaihtelusta. Päätoimittajan mukaan kysymys on oikaisua vaativasta olennaisesta asiavirheestä.

Kantelija lähestyi 25.12.2019 oikaisupyynnöllään sekä Suomen tietotoimistoa että Helsingin Sanomien toimitusta. Helsingin Sanomien toimituksessa kantelijan oikaisupyyntöön ei joulunpyhien vuoksi heti reagoitu, vaan asia laitettiin vuorossa olleen uutispäällikön toimesta arkena selvitettäväksi. Vuodenvaihteen rikkonaisten työviikkojen ja vastuuhenkilöiden vaihtumisen vuoksi oikaisutarpeen tarkasteluun ei kuitenkaan välittömästi palattu, eikä myöskään tarpeeseen julkaista STT:n lähettämä oikaisu 2.1.2020 havahduttu. Tilanne tuli päätoimittajan mukaan uudelleen vastaan vasta 9.1.2020, kun kantelija tiedusteli oikaisun kohtalosta. Tällöin kantelu oli jo JSN:n käsittelyssä. Tällöin Helsingin Sanomat julkaisi viipymättä alkuperäisen uutisen korjattuna versiona sekä asiaankuuluvan kirjauksen oikaistusta virheellisestä tiedosta.

Päätoimittajan mukaan lehti pyrkii toimimaan oikaisupyyntöjen suhteen tiukasti Journalistin ohjeiden mukaisesti. Tässä tapauksessa oikaisuprosessi kesti päätoimittajan mukaan kuitenkin liian kauan, ja oikaisu vaati pyynnön esittäneeltä lukijalta erityistä aktiivisuutta. Päätoimittajan mukaan Helsingin Sanomat epäonnistui oikaisuprosessin vaatimassa tiedonkulussa, eikä näin ollen kyennyt toimimaan kohtuullisessa määräajassa Journalistin ohjeiden mukaisesti.

Päätoimittaja pitää kantelua aiheellisena ja perusteltuna. Lehden oikaisuprosessi petti kantelun kohteena olevassa tapauksessa, eikä lehti tältä osin kyennyt määräajassa toimimaan Journalistin ohjeiden kohdan 20 ja hyvän journalistisen tavan mukaisesti. Lehti pyrki päätoimittajan mukaan kuitenkin myöhemmin, tarvittaviin tietoihin perehdyttyään toimimaan oikaisun julkaisussa viipymättä.


Ratkaisu

JO 10: Tiedot on tarkistettava mahdollisimman hyvin – myös silloin kun ne on aikaisemmin julkaistu.

JO 12: Tietolähteisiin on suhtauduttava kriittisesti. Erityisen tärkeää se on kiistanalaisissa asioissa, koska tietolähteellä voi olla hyötymis- tai vahingoittamistarkoitus.

JO 20: Olennainen asiavirhe on korjattava viipymättä ja niin, että se tavoittaa mahdollisimman kattavasti virheellistä tietoa saaneen yleisön. Korjaus on julkaistava sekä tiedotusvälineen toimituksellisilla verkkosivuilla että julkaisussa tai kanavassa, jossa virhe on alun perin ollut. 

Korjauksen huomioarvo on suhteutettava virheen vakavuuteen. Jos jutussa on useita asiavirheitä tai jos virheestä voi aiheutua suurta vahinkoa, toimituksen tulee julkaista uusi juttu, jossa virheellinen tieto yksilöidään ja korjataan.

Helsingin Sanomat julkaisi netissä 23.12.2019 STT:n uutisen, jonka mukaan maanteiden uudet valvontakamerat olisivat vähentäneet kuolemaan ja loukkaantumisiin johtaneita onnettomuuksia tammi–elokuussa 2019. Todellisuudessa ensimmäiset uudet kamerat otettiin käyttöön vasta heinäkuussa 2019. Helsingin Sanomat ja STT saivat jutusta korjauspyynnön 25.12.2019. STT lähetti asiakkailleen 2.1.2020 korjatun version jutusta sekä erillisen oikaisutekstin. Helsingin Sanomat korjasi juttua vasta 9.1.2020, kun kantelija muistutti lehteä korjauspyynnöstään.

Julkisen sanan neuvosto toteaa, että uutisessa oli olennainen asiavirhe, koska siitä sai virheellisen käsityksen uusien nopeuskameroiden vaikutuksesta onnettomuuksien vähenemiseen. Helsingin Sanomat ei korjannut virhettä riittävän nopeasti. Journalistin ohjeet edellyttävät olennaisen asiavirheen korjaamista viipymättä. Neuvoston arvioon vaikuttaa se, että lehti oli kantelijalta saamansa korjauspyynnön lisäksi saanut STT:ltä tiedon siitä, että jutussa oli virhe. Helsingin Sanomat tarkisti tietojaan saatuaan korjauspyynnön ja suhtautui lähteisiinsä kriittisesti.

Neuvosto muistuttaa alaa yleisesti siitä, että tiedotusvälineiden on pidettävä virheiden korjausprosessit kunnossa myös tietotoimistojen tuottamien sisältöjen osalta.

Julkisen sanan neuvosto katsoo, että Helsingin Sanomat on rikkonut Journalistin ohjeiden kohtaa 20 ja antaa sille huomautuksen. 

Ratkaisun tekivät:
Eero Hyvönen (pj), Anna Anttila, Kyösti Karvonen, Riikka Mäntyneva, Heli Parikka, Hannele Peltonen, Aija Pirinen, Tuomas Rantanen, Taina Roth, Henrik Rydenfelt, Ismo Siikaluoma, Sinikka Tuomi ja Tuomo Törmänen.

 

Lisäys päätökseen:
Neuvoston havaintojen mukaan kyseinen jutun virhe oli useissa STT:n uutisen julkaisseissa tiedotusvälineissä korjaamatta yhä kantelun käsittelemisen aikaan. Neuvosto lähettää tämän päätöksen tiedoksi kyseisille tiedotusvälineille.

Lisäyksen tekivät:
Eero Hyvönen (pj), Anna Anttila, Riikka Mäntyneva, Heli Parikka, Hannele Peltonen, Tuomas Rantanen, Taina Roth, Henrik Rydenfelt, Ismo Siikaluoma, Sinikka Tuomi ja Tuomo Törmänen.

Tämä päätös on avattu 2399 kertaa