PÄÄTÖKSET

Vapauttava 7234/PL/19
Inarilainen

Kielteinen julkisuus, yleisönosastokirjoitus

Paikallislehti julkaisi tekstiviestipalstallaan nimettömän lukijakommentin, jossa viitattiin henkilöön sukunimellä. Kantelija ei ollut viestistä selvästi tunnistettavissa, eikä hän joutunut viestin vuoksi erittäin kielteiseen julkisuuteen. Nimettömän kommentin julkaiseminen ei ollut hyvän journalistisen tavan vastaista.

Vapauttava 7222/SL/19
Ilta-Sanomat

Olennainen asiavirhe, tietojen tarkistaminen, lähdekritiikki, totuudenmukainen tiedonvälitys, mielipiteet ja tosiasiat

Ilta-Sanomat julkaisi jutun, jossa haastateltava kertoi saamastaan pahoinpitelytuomiosta. Jutusta saattoi saada harhaanjohtavan käsityksen tuomion sisällöstä, mutta haastateltavan sanavalinnoista ja jutun näkökulmasta kävi ilmi, ettei kyseessä välttämättä ollut tyhjentävä kuvaus tapahtumista.

Vapauttava 7218/SL/19
Aamulehti

Haastateltavan oikeudet, yksityisyyden suoja, nimi rikosuutisissa

Lehti mainitsi nimeltä henkilön, joka ei ollut osallinen jutussa kuvattuun rikossarjaan. Vaikka kantelijan henkilöllisyys ja hänen rikostaustansa tuotiin jutussa esiin, juttu ei rikkonut hänen yksityisyyden suojaansa.

Langettava 7209/MTV/19
MTV

Olennainen asiavirhe, tietojen tarkistaminen, lähdekritiikki

MTV Uutisten julkaisemassa nettijutussa oli olennainen asiavirhe, jota se ei korjannut saatuaan virheestä korjauspyynnön. MTV korjasi virheen vasta saatuaan tiedon Julkisen sanan neuvostolle tehdystä kantelusta.

Vapauttava 7203/SL/19
Savon Sanomat

Olennainen asiavirhe, totuudenmukainen tiedonvälitys, tietojen tarkastaminen, otsikko

Savon Sanomat julkaisi pääkirjoituksen, joka otti kantaa kannabiksen käytön rangaistavuuden poistoa ajavaan kansalaisaloitteeseen. Kirjoituksessa ei ollut olennaisia asiavirheitä.

Vapauttava 7201/SL/19
Etelä-Saimaa

Samanaikainen kuuleminen, olennainen asiavirhe, totuudenmukainen tiedonvälitys, tietojen tarkistaminen, lähdekritiikki, uutistapahtuman seuraaminen

Lehti uutisoi kaupungin mailla kasvavan metsikön harventamiseen liittyvästä kiistasta. Puiden poistamista vaatinut henkilö ei joutunut jutussa niin kielteiseen julkisuuteen, että häntä olisi ollut välttämätöntä kuulla, vaikka hän saattoikin olla naapurustonsa tunnistettavissa. Jutussa ei myöskään ollut olennaisia asiavirheitä.

Langettava 7194/SL/19
Helsingin Sanomat

Olennainen asiavirhe

Jutussa oli olennainen asiavirhe. Vaikka lehti oli saanut virheestä selvän korjauspyynnön pian jutun julkaisun jälkeen, se korjasi juttuaan vasta saatuaan tiedon Julkisen sanan neuvostolle tehdystä kantelusta.

Langettava 7189/AL/19
Caravan

Haastateltavan oikeudet

Matkailuautoilun erikoislehti julkaisi jutun, jossa haastateltu esitteli matkailuautoaan. Juttu julkaistiin myös iltapäivälehdessä osana lehtien keskenään sopimaa järjestelyä. Haastatellulle ei kerrottu, että haastattelua voidaan käyttää useissa eri välineissä.
 

Langettava 7184/SL/19
Ilta-Sanomat

Olennainen asiavirhe, tietojen tarkistaminen, totuudenmukainen tiedonvälitys, samanaikainen kuuleminen, jälkikäteinen kuuleminen, yksityisyyden suoja, lähdekritiikki

Kiinteistökauppariitaa käsittelevässä jutussa oli olennainen asiavirhe, kun siinä ilmoitettiin toisen osapuolen oikeudenkäyntikulut huomattavasti todellista pienemmiksi. Lehti ei korjannut juttua Journalistin ohjeiden mukaisesti saatuaan korjauspyynnön.

Vapauttava 7178/SL/19
Helsingin Sanomat

Oma kannanotto, jälkikäteinen kuuleminen, tosiasiat ja mielipiteet

Lehti julkaisi toimittajansa mielipidekirjoituksen, jonka mukaan kirjoituksessa mainittu mediakeskustelija on ”kalibroinut moraalisen kompassinsa uudelleen”. Kyseessä oli tavanomainen kulttuurikritiikki ja yhteiskunnallinen arviointi, joka ei edellyttänyt jälkikäteistä kuulemista.

Vapauttava 7177/SL/19
Ilta-Sanomat

Yksityisyyden suoja, nimi rikosuutisissa

Lehti kertoi alaikäisen raiskaukseen liittyvästä rikostuomiosta. Tuomitun tunnistetietojen kertominen jutussa oli perusteltua, vaikka hänen lähipiirinsä saattoi olla siksi paikkakunnallaan tunnistettavissa.

Vapauttava 7171/SL/19
Helsingin Sanomat

Toimittajan tiedonhankinta, haastateltavan oikeudet, olennainen asiavirhe

Lehti kertoi jutussaan, että kantelija oli kieltäytynyt haastattelusta. Tämä oli perusteltua jutun aiheen ja kantelijan aseman vuoksi. Jutussa esitetty tulkinta kieltäytymisen perusteluista saattoi olla epätarkka, mutta siinä ei ollut olennaista asiavirhettä.

Vapauttava 7169/SL/19
Keskipohjanmaa

Yksityisyyden suoja, nimi rikosuutisissa

Lehti kertoi paikallisen taksiyrittäjän saamasta ajokiellosta ja sen syystä. Taksiyrittäjän henkilöllisyyden kertominen oli perusteltua, koska tapaus oli paikallisesti merkittävä.

Vapauttava 7165/PL/19
Akaan Seutu

Samanaikainen kuuleminen, jälkikäteinen kuuleminen

Lehti julkaisi kaksi paikalliseen kouluväkivaltatapaukseen liittyvää juttua. Jutuissa kerrottiin, miten paikallinen kuntapoliitikko oli ottanut aiheeseen kantaa sosiaalisessa mediassa. Häntä ei ollut tarpeen erikseen haastatella jutuissa.

Langettava 7159, 7167, 7170/SL/19
Iltalehti

Otsikko, olennainen asiavirhe, totuudenmukainen tiedonvälitys

Lehti julkaisi poliitikon haastattelun ja teki otsikkoon tulkinnan haastattelun sisällöstä. Tulkinta oli virheellinen, eikä otsikolle löytynyt jutusta katetta. Äänestyspäätös 7–2.

Vapauttava 7152/SL/19
Turun Sanomat

Totuudenmukainen tiedonvälitys, olennainen asiavirhe, jälkikäteinen kuuleminen, lähdekritiikki

Lehti julkaisi jutun, joka käsitteli säätiön toimintaan liittyvää kiistaa. Jutussa ei ollut olennaisia asiavirheitä, eivätkä kantelijat joutuneet niin kielteiseen julkisuuteen, että niitä olisi ollut välttämätöntä kuulla.

Langettava 7147/SL/19
Iltalehti

Lainaaminen

Lehti julkaisi verkkosivuillaan ulkomaisiin lähteisiin perustuvan jutun, joka käsitteli Kuun pinnalle lähetettyjä karhukaisia. Jutussa käytettiin laajasti myös toisen kotimaisen tiedotusvälineen työtä. Tämä olisi pitänyt mainita jutussa. 

Vapauttava 7146/PL/19
Kotiseudun Sanomat

olennainen asiavirhe, totuudenmukainen tiedonvälitys, tietojen tarkastaminen, lähdekritiikki

Lehti julkaisi jutun, jossa kerrottiin kunnan muuttuneista koulukyytikäytännöistä. Jutussa ei ollut välttämätöntä kertoa poikkeusjärjestelyistä, joten siinä ei ollut olennaista asiavirhettä.

Vapauttava 7145/AL/19
Suomen Kuvalehti

Yksityisyyden suoja

Lehti julkaisi jutun, jossa viitattiin aiemmin toisessa mediassa julkaistuun haastatteluun. Siinä kantelija kertoi parantuneensa kroonisesta kivusta rukouksen avulla. Haastattelun sisällöstä kertominen ei loukannut kantelijan yksityisyyden suojaa.

Vapauttava 7137/SL/19
Iltalehti

Nimi rikosuutisissa, yksityisyyden suoja, olennainen asiavirhe, totuudenmukainen tiedonvälitys

Lehti julkaisi verkkosivuillaan jutun, joka käsitteli veropetosepäilyihin liittyvää tuomiota. Lehdellä oli perusteet kertoa syytteestä vapautetun liikemiehen henkilöllisyys, eikä hänen asumisjärjestelyistään kertominen rikkonut yksityisyyden suojaa.    

<< 1 2 3 4 5 6 7 8  ... >> 

Vapauttava 7222/SL/19

Vastaaja: Ilta-Sanomat

Asia: Olennainen asiavirhe, tietojen tarkistaminen, lähdekritiikki, totuudenmukainen tiedonvälitys, mielipiteet ja tosiasiat

Ratkaistu: 11.3.2020

Ilta-Sanomat julkaisi jutun, jossa haastateltava kertoi saamastaan pahoinpitelytuomiosta. Jutusta saattoi saada harhaanjohtavan käsityksen tuomion sisällöstä, mutta haastateltavan sanavalinnoista ja jutun näkökulmasta kävi ilmi, ettei kyseessä välttämättä ollut tyhjentävä kuvaus tapahtumista.

Kantelu 26.11.2019

Kantelu kohdistuu Ilta-Sanomien 13.11.2019 julkaisemaan nettijuttuun ”Maailman parhaaksi valittu ruokakauppias vastaa huhuihin perheväkivallasta: ’Tein elämäni suurimman virheen’”.

https://www.is.fi/kotimaa/art-2000006306065.html 

Kantelun mukaan lehti julkaisi yksipuolisen tarinan, joka perustui käräjäoikeudessa tuomitun kauppiaan Facebook-päivitykseen ja haastatteluun. Kantelun mukaan tuomittu puhuu yhdestä teosta, yhdestä erheestä, ikään kuin yhdestä lyönnistä riidan päätteeksi, vaikka käräjäoikeuden pöytäkirjan mukaan tuomio oli tullut kahdesta eri pahoinpitelystä vuosina 2006 ja 2007, ja ne olivat sisältäneet paljon muutakin kuin yhden lyönnin.

Vasta jutun julkaisemisen jälkeen lehti tarkisti tuomitun kertomia tietoja ja päivitti juttua tiedoilla tuomion sisällöstä. Lehti merkitsi jutun loppuun: ”Juttua päivitetty klo 18.33 lisätiedoilla pahoinpitelytuomiosta.” Kantelun mukaan faktat tuomiosta tuotiin esiin vähättelevään sävyyn, eikä lehti tarttunut siihen, että ne olivat ristiriidassa alkuperäisen kertomuksen kanssa. Kantelijan mielestä lehti on lähtenyt mukaan tuomitun imagonparannuskampanjaan.

Kantelija on ollut yhteydessä Ilta-Sanomiin, tuonut esiin, ettei pidä jutun jälkikäteistä päivittämistä riittävänä toimenpiteenä ja pyytänyt lehdeltä laajempaa virheen korjausta.

 

Päätoimittajan vastaus 31.1.2020

Vastaavan päätoimittajan Johanna Lahden mukaan Ilta-Sanomien juttu käsittelee ruokakauppiaan julkituloa perheväkivaltaa koskevassa asiassa. Kauppa valittiin vuonna 2019 maailman parhaaksi ruokakaupaksi kansainvälisessä gaalassa. Ennen palkintoa kauppias ei ollut laajasti tunnettu julkisuuden henkilö. Esimerkiksi Ilta-Sanomissa hänestä ei ollut julkaistu yhtään juttua ennen yllättävää palkintoa, joka nosti kauppiaan välittömästi lukuisten medioiden uutisiin.

Päätoimittajan mukaan palkinnosta uutisoinnin jälkeen netissä alkoivat kiertää huhut siitä, että kauppiaalla olisi menneisyydessä rikostuomio. Asiasta tuli nimetön vinkki myös toimitukseen. Päätoimittajan mukaan toimituksessa sovittiin, että huhu voidaan tarkistaa, mutta päätöstä tiedon julkaisemisesta ei etukäteen tehty. Päinvastoin: lehdessä pohdittiin vakavasti, olisiko tuomion julkaisemiselle ylipäänsä perusteita. Eettisesti asia herätti toimituksessa muun muassa seuraavia vakavia kysymyksiä: Kuka huhuja levittää ja miksi? Miksi juuri nyt, kun henkilö on voittanut arvostetun ja harvinaisen palkinnon? Mikäli asiassa on perää ja kauppias itse ei halua asiaa kommentoida, mikä olisi peruste julkaista tieto vanhasta rikoksesta/rikoksista, jos teoista on kulunut jo kauan aikaa ja tuomio on sovitettu? Teoilla ei ole suoranaista linkkiä kauppiaan työhön, saati nyt voitettuun palkintoon. Ei voida lähteä siitä ajatuksesta, että jokaisen julkisuuteen syystä tai toisesta päätyvän ihmisen vanhat rikokset pitäisi automaattisesti julkaista. 

Päätoimittajan mukaan asia ratkesi kauppiaan oman kommentoinnin osalta, kun hän itse päätti tulla asian kanssa yllättäen julkisuuteen. Kauppias julkaisi Facebook-päivityksen, jossa hän myönsi käyttäytyneensä väkivaltaisesti.

Päätoimittajan mukaan kauppiaan ulostulo levisi laajalle ja Ilta-Sanomat päätti uutisoida asiasta lyhyesti. Journalistin ohjeiden kohdan 13 mukaan uutisen voi julkaista rajallistenkin tietojen perusteella, mutta raportointia asioista ja tapahtumista on syytä täydentää, kun uutta tietoa on saatavissa. Juuri näin päätoimittajan mukaan toimittiin: artikkelia päätettiin täydentää lisätiedoilla heti, kun niitä saadaan. Kun oikeuden paperit saatiin, lisättiin juttuun tiedot siitä, että kauppias pahoinpiteli ex-vaimonsa kahdesti, Budapestissa vuonna 2006 ja Järvenpäässä vuonna 2007. Jutussa kerrotaan myös, että ”jälkimmäisen pahoinpitelyn seurauksena ex-vaimon käsi murtui ja hän sai mm. aivotärähdyksen”. Myös tieto tuomiosta lisättiin. Tuomio oli tullut vuonna 2008, aivan kuten kauppias kertoi, ja tuomioita oli vain yksi.

Päätoimittajan mukaan yleensä tällaisessa ehdolliseen tuomioon johtaneessa pahoinpitelyuutisessa ei kerrottaisi tekijän nimeä. Nyt kauppias omalla ulostulollaan oli poistanut yksityisyydensuojan tältä osin.

Kantelijan mukaan kyse on kauppiaan ”imagonparannuskampanjasta”. Päätoimittajan mukaan harva lukija kuitenkaan varmaan ajattelee, että juuri palkitun kauppiaan imago parani sillä, että hän päätti kertoa julkisesti olleensa väkivaltainen entistä vaimoaan kohtaan. Monen silmissä kyse lienee päätoimittajan mukaan päinvastaisesta, sillä mitään negatiivista hänen julkikuvaansa ei ennen tätä liittynyt.

Ilta-Sanomien artikkelissa ei päätoimittajan mukaan lukenut, että kauppias on saanut tuomion vain yhdestä pahoinpitelystä. Päätoimittajan mukaan kantelija ei syytäkään Ilta-Sanomia suoranaisesta asiavirheestä, vaan perheväkivallan vähättelystä ja ”julkisuuskuvan kiillotusprojektista”.  Kantelijan toimitukseen lähettämässä viestissä ei päätoimittajan mukaan yksilöidä mitään asiavirhettä, vaan kantelijan keskeinen argumentti on ollut, että lehden juttuun tekemä päivitys on ”riittämätön”. 

Päätoimittajan mukaan Ilta-Sanomat harkitsi huolella, kuinka paljon yksityiskohtia kyseisistä teoista on syytä julkaista suuressa digitaalisessa mediassa, josta tiedot ovat jokaisen suomalaisen luettavana. Katsottiin tärkeäksi kertoa olennaiset asiat: pahoinpitelyjen ajat ja paikat; pääpiirteissään se, millaisia seurauksia pahoinpitelyillä on ollut; sekä tuomio ja korvaukset. Päätoimittajan mukaan asiaa käsiteltiin normaalin rikosjutun tavoin. Kaikkia yksityiskohtia ei julkaistu, kuten ei muutenkaan julkaista rikosuutisissa. Kuinka paljon yksityiskohtia missäkin rikosuutisessa kerrotaan, on jokaisen tiedotusvälineen itse päätettävissä. Tässä tapauksessa valittuun linjaan vaikuttivat päätoimittajan mukaan pyrkimys suojella perheen lapsia ja se, että tuomiosta on kulunut yli kymmenen vuotta aikaa, ja kauppias on rikoksensa sovittanut eikä uusia tuomioita ole.

Päätoimittaja muistuttaa toimitusten velvollisuudesta olla luovuttamatta päätösvaltaa tiedonvälityksen sisältöä koskevista ratkaisuista toimituksen ulkopuolisille. Tiedonvälityksen sisältöä koskevat ratkaisut on tehtävä journalistisin perustein. Journalistilla on myös oikeus ja velvollisuus torjua painostus tai houkuttelu, jolla yritetään ohjata tiedonvälitystä. 


Ratkaisu

JO 8: Journalistin velvollisuus on pyrkiä totuudenmukaiseen tiedonvälitykseen.

JO 10: Tiedot on tarkistettava mahdollisimman hyvin – myös silloin kun ne on aikaisemmin julkaistu.

JO 11: Yleisön on voitava erottaa tosiasiat mielipiteistä ja sepitteellisestä aineistosta. Myöskään kuvaa tai ääntä ei saa käyttää harhaanjohtavasti.

JO 12: Tietolähteisiin on suhtauduttava kriittisesti. Erityisen tärkeää se on kiistanalaisissa asioissa, koska tietolähteellä voi olla hyötymis- tai vahingoittamistarkoitus.

JO 13: Uutisen voi julkaista rajallistenkin tietojen perusteella. Raportointia asioista ja tapahtumista on syytä täydentää, kun uutta tietoa on saatavissa. Uutistapahtumia on pyrittävä seuraamaan loppuun saakka.

JO 20: Olennainen asiavirhe on korjattava viipymättä ja niin, että se tavoittaa mahdollisimman kattavasti virheellistä tietoa saaneen yleisön. Korjaus on julkaistava sekä tiedotusvälineen toimituksellisilla verkkosivuilla että julkaisussa tai kanavassa, jossa virhe on alun perin ollut. [---] Verkossa olennaisen virheen korjaamiseksi ei riitä virheellisen tiedon tai jutun poistaminen, vaan yleisölle on kerrottava virheestä sekä miten ja milloin se on korjattu.

Ilta-Sanomat julkaisi nettijutun, jossa tunnettu ruokakauppias vastasi huhuihin vanhasta rikostuomiostaan. Jutussa hän myönsi pahoinpidelleensä vaimoaan entisessä avioliitossaan. Juttu perustui kauppiaan Facebook-päivitykseen ja haastatteluun. Kauppias kertoi jutussa muun muassa lyöneensä silloista vaimoaan riidan päätteeksi ja saaneensa väkivaltaisesta teosta tuomion vuonna 2008.

Julkisen sanan neuvosto muistuttaa, että Journalistin ohjeet koskevat myös haastateltavien lausumia ja muita lainauksia, eivätkä tiedotusvälineet voi siirtää vastuuta tietojen oikeellisuudesta haastateltavilleen.

Neuvosto toteaa, että kauppiaan sitaateista saattoi saada harhaanjohtavasti sellaisen käsityksen, että tuomion taustalla olisi ollut vain yksi rikos, vaikka tosiasiassa kauppias oli tuomittu kahdesta eri aikoina tehdystä pahoinpitelystä. Haastateltavan sanavalinnoista ja jutun näkökulmasta kävi kuitenkin ilmi, ettei kyseessä välttämättä ollut tyhjentävä kuvaus tapahtumista. Jutussa ei siten ollut olennaista asiavirhettä. Ilta-Sanomat tarkisti kauppiaan kertomia tietoja oma-aloitteisesti jutun julkaisemisen jälkeen ja päivitti juttuaan lisätiedoilla tuomiosta.

Julkisen sanan neuvosto katsoo, että Ilta-Sanomat ei ole rikkonut hyvää journalistista tapaa.

Ratkaisun tekivät:
Eero Hyvönen (pj), Ilkka Ahtiainen, Päivi Hietanen, Pentti Mäkinen, Riikka Mäntyneva, Tiina Ojutkangas, Hannele Peltonen, Tuomas Rantanen, Jukka Ruukki, Henrik Rydenfelt ja Ismo Siikaluoma.
 

Tämä päätös on avattu 782 kertaa