PÄÄTÖKSET

Vapauttava 7320/SL/20
Mikkelin Kaupunkilehti

Jälkikäteinen kuuleminen, oma kannanotto, totuudenmukainen tiedonvälitys, olennainen asiavirhe

Lehti julkaisi uutisen paikallispoliittisen kiistan uusimmasta käänteestä. Jutussa ei ollut kantelijan väittämää olennaista asiavirhettä, vaan kyse oli lehden valitsemasta näkökulmasta. Jutussa esitetyt tiedot eivät asettaneet kantelijaa niin kielteiseen julkisuuteen, että häntä olisi pitänyt kuulla.

Vapauttava 7291/SL/20
Mikkelin Kaupunkilehti

Jälkikäteinen kuuleminen, oma kannanotto, totuudenmukainen tiedonvälitys, olennainen asiavirhe

Poliitikon uran ja aiemman poliittisen toiminnan arvioiminen päätoimittajan kolumnissa ei synnyttänyt velvollisuutta kuulla poliitikkoa samassa yhteydessä tai jälkeen päin.

Langettava 7289/SL/20
Talouselämä

Olennainen asiavirhe, tietojen tarkistaminen, lähdekritiikki, toisen työn käyttäminen

Nettijutussa oli olennainen asiavirhe. Lehden juttuun tekemät päivitykset eivät täyttäneet Journalistin ohjeiden vaatimusta olennaisen asiavirheen korjaamisesta, eikä jutusta käynyt riittävän selväksi, että sen alkuperäisessä versiossa oli yksiselitteinen virhe.

Vapauttava 7282/SL/20
Ilkka-Pohjalainen

Oma kannanotto

Mielipidekirjoitus käsitteli kriittisesti kehitysvammaisten tukia puoltaneita puheenvuoroja, mutta kantelija tai hänen päämiehensä eivät joutuneet siinä erittäin kielteiseen julkisuuteen.

Langettava 7275/PL/20
Koillissanomat

Olennainen asiavirhe

Jutussa oli olennaisia asiavirheitä, joista toimitus oli saanut selvän korjauspyynnön. Lehti julkaisi korjauksen vasta saatuaan tiedon Julkisen sanan neuvostolle tehdystä kantelusta.

Vapauttava 7273/SL/20
Iltalehti

Piilomainonta

Lehti julkaisi jutun, jossa kerrottiin uuden alkoholijuoman lanseeraamisesta. Lehden oma journalistinen panos oli moitittavan vähäinen, mutta juttu täytti Journalistin ohjeiden minimivaatimukset. Äänestyspäätös 8–6. Päätöksen lopussa eriävä mielipide.

Vapauttava 7269/YLE/20
Yle

Nimi rikosuutisissa

Yle julkaisi jutun, jossa vaarinsa hyväksikäyttämäksi joutunut haastateltava kertoi nimellään ja kasvoillaan kokemuksistaan. Ylellä oli perusteet kertoa yhteiskunnallisesti merkittävästä aiheesta, vaikka harvinainen sukunimi tuli liitetyksi kielteiseen aiheeseen.

Langettava 7268/AL/20
Koiramme

Olennainen asiavirhe, virheen korjaus, tietojen tarkistaminen, lähdekritiikki, piilomainonta

Lehdessä oli olennainen asiavirhe, jonka se korjasi printtiversiossaan. Lehti ei julkaissut korjausta verkkosivuillaan.

Vapauttava 7261/SL/19
Aamulehti

Yksityisyyden suoja

Lehden verkkosivuillaan julkaisemaan verokoneeseen on koottu Suomen suurituloisimpien tulo- ja verotiedot. Kantelijan tietojen julkaisu osana laajaa kokonaisuutta ei rikkonut hänen yksityisyyden suojaansa. 

Vapauttava 7260/SL/19
Iltalehti

Yksityisyyden suoja

Lehden verkkosivuillaan julkaisemaan verokoneeseen on koottu Suomen suurituloisimpien tulo- ja verotiedot. Kantelijan tietojen julkaisu osana laajaa kokonaisuutta ei rikkonut hänen yksityisyyden suojaansa. 

Langettava 7257/SL/20
Iltalehti

Olennainen asiavirhe, samanaikainen kuuleminen

Juoksutapahtuman järjestäjään kohdistuneista rikosepäilyistä kertovista jutuista saattoi saada virheellisesti sellaisen käsityksen, että asian poliisitutkinta olisi ollut julkaisuhetkellä yhä kesken. Juttujen otsikointi oli harhaanjohtavaa. Nettijutun osalta lehden toimenpiteet eivät täyttäneet Journalistin ohjeiden vaatimusta olennaisen asiavirheen korjaamisesta. Painetussa lehdessä ollut virhe korjattiin asianmukaisesti.

Vapauttava 7253/MTV/20
MTV

Samanaikainen kuuleminen, mielipiteet ja tosiasiat, otsikko, tietojen tarkistaminen

MTV:n nettijutun mukaan yrityksen logolla olisi natsitervehdykseksi tulkittava piilomerkitys. Jutussa käsiteltyyn yritykseen kohdistunut julkisuus oli kielteistä, mutta ei niin kielteistä, etteikö jälkikäteinen kuuleminen riittänyt.

Langettava 7249/SL/20
Helsingin Sanomat

Olennainen asiavirhe, tietojen tarkistaminen, lähdekritiikki

Helsingin Sanomat julkaisi STT:n uutisen, jossa oli olennainen asiavirhe. Lehti ei korjannut virhettä, vaikka se sai lukijalta korjauspyynnön ja tämän jälkeen vielä STT:ltä korjatun version uutisesta. Lehti korjasi virheen vasta, kun lukija muistutti aiemmin tekemästään korjauspyynnöstä.

Vapauttava 7248/SL/20
STT

Olennainen asiavirhe, tietojen tarkistaminen, lähdekritiikki

STT:n uutisessa oli olennainen asiavirhe, jonka se korjasi reilu viikko korjauspyynnön vastaanottamisen jälkeen. Korjaustoimenpide oli riittävän nopea, sillä asian tarkistaminen ja korjaaminen vaati selvitystyötä.

Vapauttava 7247/SL/19
Etelä-Saimaa

Uhrin hienotunteinen kohtelu

Onnettomuusuutinen kertoi yksityishenkilön tapaturmaisesta kuolemasta pihapiirissä. Vaikka uhri oli jutusta ainakin lähipiirinsä tunnistettavissa, lehti ei rikkonut Journalistin ohjeiden vaatimusta kuoleman hienotunteisesta uutisoinnista. Äänestyspäätös 9–5. Päätöksen lopussa eriävä mielipide.

Vapauttava 7246/SL/19
Uutisvuoksi

uhrin hienotunteinen kohtelu

Kaupunkilehti kertoi pihapiirissä tapahtuneesta yksityishenkilön tapaturmaisesta kuolemasta. Vaikka uutisointi oli nopeaa ja uhri oli jutusta ainakin lähipiirinsä tunnistettavissa, lehti ei rikkonut Journalistin ohjeiden vaatimusta kuoleman hienotunteisesta uutisoinnista. Äänestyspäätös 9–5. Päätöksen lopussa eriävä mielipide.

Langettava 7238/YLE/19
Yle

Yksityisyyden suoja, haastateltavan oikeudet

Transsukupuolisuutta käsittelevässä televisio-ohjelmassa kerrottiin ohjelmaan haastatellun alaikäisen henkilökohtaisia hoitotietoja, vaikka niiden pois jättämistä ohjelmasta oli pyydetty. Tämä loukkasi haastatellun yksityisyyden suojaa. Äänestyspäätös 11–2.

Vapauttava 7234/PL/19
Inarilainen

Kielteinen julkisuus, yleisönosastokirjoitus

Paikallislehti julkaisi tekstiviestipalstallaan nimettömän lukijakommentin, jossa viitattiin henkilöön sukunimellä. Kantelija ei ollut viestistä selvästi tunnistettavissa, eikä hän joutunut viestin vuoksi erittäin kielteiseen julkisuuteen. Nimettömän kommentin julkaiseminen ei ollut hyvän journalistisen tavan vastaista.

Vapauttava 7222/SL/19
Ilta-Sanomat

Olennainen asiavirhe, tietojen tarkistaminen, lähdekritiikki, totuudenmukainen tiedonvälitys, mielipiteet ja tosiasiat

Ilta-Sanomat julkaisi jutun, jossa haastateltava kertoi saamastaan pahoinpitelytuomiosta. Jutusta saattoi saada harhaanjohtavan käsityksen tuomion sisällöstä, mutta haastateltavan sanavalinnoista ja jutun näkökulmasta kävi ilmi, ettei kyseessä välttämättä ollut tyhjentävä kuvaus tapahtumista.

Vapauttava 7220/SL/19
Ilta-Sanomat

Yksityisyyden suoja

Lehden verkkosivuillaan julkaisemaan verokoneeseen on koottu Suomen suurituloisimpien tulo- ja verotiedot. Kantelijan tietojen julkaisu osana laajaa kokonaisuutta ei rikkonut hänen yksityisyyden suojaansa. 

<< 1 2 3 4 5 6 7 8  ... >> 

Vapauttava 7222/SL/19

Vastaaja: Ilta-Sanomat

Asia: Olennainen asiavirhe, tietojen tarkistaminen, lähdekritiikki, totuudenmukainen tiedonvälitys, mielipiteet ja tosiasiat

Ratkaistu: 11.3.2020

Ilta-Sanomat julkaisi jutun, jossa haastateltava kertoi saamastaan pahoinpitelytuomiosta. Jutusta saattoi saada harhaanjohtavan käsityksen tuomion sisällöstä, mutta haastateltavan sanavalinnoista ja jutun näkökulmasta kävi ilmi, ettei kyseessä välttämättä ollut tyhjentävä kuvaus tapahtumista.

Kantelu 26.11.2019

Kantelu kohdistuu Ilta-Sanomien 13.11.2019 julkaisemaan nettijuttuun ”Maailman parhaaksi valittu ruokakauppias vastaa huhuihin perheväkivallasta: ’Tein elämäni suurimman virheen’”.

https://www.is.fi/kotimaa/art-2000006306065.html 

Kantelun mukaan lehti julkaisi yksipuolisen tarinan, joka perustui käräjäoikeudessa tuomitun kauppiaan Facebook-päivitykseen ja haastatteluun. Kantelun mukaan tuomittu puhuu yhdestä teosta, yhdestä erheestä, ikään kuin yhdestä lyönnistä riidan päätteeksi, vaikka käräjäoikeuden pöytäkirjan mukaan tuomio oli tullut kahdesta eri pahoinpitelystä vuosina 2006 ja 2007, ja ne olivat sisältäneet paljon muutakin kuin yhden lyönnin.

Vasta jutun julkaisemisen jälkeen lehti tarkisti tuomitun kertomia tietoja ja päivitti juttua tiedoilla tuomion sisällöstä. Lehti merkitsi jutun loppuun: ”Juttua päivitetty klo 18.33 lisätiedoilla pahoinpitelytuomiosta.” Kantelun mukaan faktat tuomiosta tuotiin esiin vähättelevään sävyyn, eikä lehti tarttunut siihen, että ne olivat ristiriidassa alkuperäisen kertomuksen kanssa. Kantelijan mielestä lehti on lähtenyt mukaan tuomitun imagonparannuskampanjaan.

Kantelija on ollut yhteydessä Ilta-Sanomiin, tuonut esiin, ettei pidä jutun jälkikäteistä päivittämistä riittävänä toimenpiteenä ja pyytänyt lehdeltä laajempaa virheen korjausta.

 

Päätoimittajan vastaus 31.1.2020

Vastaavan päätoimittajan Johanna Lahden mukaan Ilta-Sanomien juttu käsittelee ruokakauppiaan julkituloa perheväkivaltaa koskevassa asiassa. Kauppa valittiin vuonna 2019 maailman parhaaksi ruokakaupaksi kansainvälisessä gaalassa. Ennen palkintoa kauppias ei ollut laajasti tunnettu julkisuuden henkilö. Esimerkiksi Ilta-Sanomissa hänestä ei ollut julkaistu yhtään juttua ennen yllättävää palkintoa, joka nosti kauppiaan välittömästi lukuisten medioiden uutisiin.

Päätoimittajan mukaan palkinnosta uutisoinnin jälkeen netissä alkoivat kiertää huhut siitä, että kauppiaalla olisi menneisyydessä rikostuomio. Asiasta tuli nimetön vinkki myös toimitukseen. Päätoimittajan mukaan toimituksessa sovittiin, että huhu voidaan tarkistaa, mutta päätöstä tiedon julkaisemisesta ei etukäteen tehty. Päinvastoin: lehdessä pohdittiin vakavasti, olisiko tuomion julkaisemiselle ylipäänsä perusteita. Eettisesti asia herätti toimituksessa muun muassa seuraavia vakavia kysymyksiä: Kuka huhuja levittää ja miksi? Miksi juuri nyt, kun henkilö on voittanut arvostetun ja harvinaisen palkinnon? Mikäli asiassa on perää ja kauppias itse ei halua asiaa kommentoida, mikä olisi peruste julkaista tieto vanhasta rikoksesta/rikoksista, jos teoista on kulunut jo kauan aikaa ja tuomio on sovitettu? Teoilla ei ole suoranaista linkkiä kauppiaan työhön, saati nyt voitettuun palkintoon. Ei voida lähteä siitä ajatuksesta, että jokaisen julkisuuteen syystä tai toisesta päätyvän ihmisen vanhat rikokset pitäisi automaattisesti julkaista. 

Päätoimittajan mukaan asia ratkesi kauppiaan oman kommentoinnin osalta, kun hän itse päätti tulla asian kanssa yllättäen julkisuuteen. Kauppias julkaisi Facebook-päivityksen, jossa hän myönsi käyttäytyneensä väkivaltaisesti.

Päätoimittajan mukaan kauppiaan ulostulo levisi laajalle ja Ilta-Sanomat päätti uutisoida asiasta lyhyesti. Journalistin ohjeiden kohdan 13 mukaan uutisen voi julkaista rajallistenkin tietojen perusteella, mutta raportointia asioista ja tapahtumista on syytä täydentää, kun uutta tietoa on saatavissa. Juuri näin päätoimittajan mukaan toimittiin: artikkelia päätettiin täydentää lisätiedoilla heti, kun niitä saadaan. Kun oikeuden paperit saatiin, lisättiin juttuun tiedot siitä, että kauppias pahoinpiteli ex-vaimonsa kahdesti, Budapestissa vuonna 2006 ja Järvenpäässä vuonna 2007. Jutussa kerrotaan myös, että ”jälkimmäisen pahoinpitelyn seurauksena ex-vaimon käsi murtui ja hän sai mm. aivotärähdyksen”. Myös tieto tuomiosta lisättiin. Tuomio oli tullut vuonna 2008, aivan kuten kauppias kertoi, ja tuomioita oli vain yksi.

Päätoimittajan mukaan yleensä tällaisessa ehdolliseen tuomioon johtaneessa pahoinpitelyuutisessa ei kerrottaisi tekijän nimeä. Nyt kauppias omalla ulostulollaan oli poistanut yksityisyydensuojan tältä osin.

Kantelijan mukaan kyse on kauppiaan ”imagonparannuskampanjasta”. Päätoimittajan mukaan harva lukija kuitenkaan varmaan ajattelee, että juuri palkitun kauppiaan imago parani sillä, että hän päätti kertoa julkisesti olleensa väkivaltainen entistä vaimoaan kohtaan. Monen silmissä kyse lienee päätoimittajan mukaan päinvastaisesta, sillä mitään negatiivista hänen julkikuvaansa ei ennen tätä liittynyt.

Ilta-Sanomien artikkelissa ei päätoimittajan mukaan lukenut, että kauppias on saanut tuomion vain yhdestä pahoinpitelystä. Päätoimittajan mukaan kantelija ei syytäkään Ilta-Sanomia suoranaisesta asiavirheestä, vaan perheväkivallan vähättelystä ja ”julkisuuskuvan kiillotusprojektista”.  Kantelijan toimitukseen lähettämässä viestissä ei päätoimittajan mukaan yksilöidä mitään asiavirhettä, vaan kantelijan keskeinen argumentti on ollut, että lehden juttuun tekemä päivitys on ”riittämätön”. 

Päätoimittajan mukaan Ilta-Sanomat harkitsi huolella, kuinka paljon yksityiskohtia kyseisistä teoista on syytä julkaista suuressa digitaalisessa mediassa, josta tiedot ovat jokaisen suomalaisen luettavana. Katsottiin tärkeäksi kertoa olennaiset asiat: pahoinpitelyjen ajat ja paikat; pääpiirteissään se, millaisia seurauksia pahoinpitelyillä on ollut; sekä tuomio ja korvaukset. Päätoimittajan mukaan asiaa käsiteltiin normaalin rikosjutun tavoin. Kaikkia yksityiskohtia ei julkaistu, kuten ei muutenkaan julkaista rikosuutisissa. Kuinka paljon yksityiskohtia missäkin rikosuutisessa kerrotaan, on jokaisen tiedotusvälineen itse päätettävissä. Tässä tapauksessa valittuun linjaan vaikuttivat päätoimittajan mukaan pyrkimys suojella perheen lapsia ja se, että tuomiosta on kulunut yli kymmenen vuotta aikaa, ja kauppias on rikoksensa sovittanut eikä uusia tuomioita ole.

Päätoimittaja muistuttaa toimitusten velvollisuudesta olla luovuttamatta päätösvaltaa tiedonvälityksen sisältöä koskevista ratkaisuista toimituksen ulkopuolisille. Tiedonvälityksen sisältöä koskevat ratkaisut on tehtävä journalistisin perustein. Journalistilla on myös oikeus ja velvollisuus torjua painostus tai houkuttelu, jolla yritetään ohjata tiedonvälitystä. 


Ratkaisu

JO 8: Journalistin velvollisuus on pyrkiä totuudenmukaiseen tiedonvälitykseen.

JO 10: Tiedot on tarkistettava mahdollisimman hyvin – myös silloin kun ne on aikaisemmin julkaistu.

JO 11: Yleisön on voitava erottaa tosiasiat mielipiteistä ja sepitteellisestä aineistosta. Myöskään kuvaa tai ääntä ei saa käyttää harhaanjohtavasti.

JO 12: Tietolähteisiin on suhtauduttava kriittisesti. Erityisen tärkeää se on kiistanalaisissa asioissa, koska tietolähteellä voi olla hyötymis- tai vahingoittamistarkoitus.

JO 13: Uutisen voi julkaista rajallistenkin tietojen perusteella. Raportointia asioista ja tapahtumista on syytä täydentää, kun uutta tietoa on saatavissa. Uutistapahtumia on pyrittävä seuraamaan loppuun saakka.

JO 20: Olennainen asiavirhe on korjattava viipymättä ja niin, että se tavoittaa mahdollisimman kattavasti virheellistä tietoa saaneen yleisön. Korjaus on julkaistava sekä tiedotusvälineen toimituksellisilla verkkosivuilla että julkaisussa tai kanavassa, jossa virhe on alun perin ollut. [---] Verkossa olennaisen virheen korjaamiseksi ei riitä virheellisen tiedon tai jutun poistaminen, vaan yleisölle on kerrottava virheestä sekä miten ja milloin se on korjattu.

Ilta-Sanomat julkaisi nettijutun, jossa tunnettu ruokakauppias vastasi huhuihin vanhasta rikostuomiostaan. Jutussa hän myönsi pahoinpidelleensä vaimoaan entisessä avioliitossaan. Juttu perustui kauppiaan Facebook-päivitykseen ja haastatteluun. Kauppias kertoi jutussa muun muassa lyöneensä silloista vaimoaan riidan päätteeksi ja saaneensa väkivaltaisesta teosta tuomion vuonna 2008.

Julkisen sanan neuvosto muistuttaa, että Journalistin ohjeet koskevat myös haastateltavien lausumia ja muita lainauksia, eivätkä tiedotusvälineet voi siirtää vastuuta tietojen oikeellisuudesta haastateltavilleen.

Neuvosto toteaa, että kauppiaan sitaateista saattoi saada harhaanjohtavasti sellaisen käsityksen, että tuomion taustalla olisi ollut vain yksi rikos, vaikka tosiasiassa kauppias oli tuomittu kahdesta eri aikoina tehdystä pahoinpitelystä. Haastateltavan sanavalinnoista ja jutun näkökulmasta kävi kuitenkin ilmi, ettei kyseessä välttämättä ollut tyhjentävä kuvaus tapahtumista. Jutussa ei siten ollut olennaista asiavirhettä. Ilta-Sanomat tarkisti kauppiaan kertomia tietoja oma-aloitteisesti jutun julkaisemisen jälkeen ja päivitti juttuaan lisätiedoilla tuomiosta.

Julkisen sanan neuvosto katsoo, että Ilta-Sanomat ei ole rikkonut hyvää journalistista tapaa.

Ratkaisun tekivät:
Eero Hyvönen (pj), Ilkka Ahtiainen, Päivi Hietanen, Pentti Mäkinen, Riikka Mäntyneva, Tiina Ojutkangas, Hannele Peltonen, Tuomas Rantanen, Jukka Ruukki, Henrik Rydenfelt ja Ismo Siikaluoma.
 

Tämä päätös on avattu 1841 kertaa