PÄÄTÖKSET

Vapauttava 7320/SL/20
Mikkelin Kaupunkilehti

Jälkikäteinen kuuleminen, oma kannanotto, totuudenmukainen tiedonvälitys, olennainen asiavirhe

Lehti julkaisi uutisen paikallispoliittisen kiistan uusimmasta käänteestä. Jutussa ei ollut kantelijan väittämää olennaista asiavirhettä, vaan kyse oli lehden valitsemasta näkökulmasta. Jutussa esitetyt tiedot eivät asettaneet kantelijaa niin kielteiseen julkisuuteen, että häntä olisi pitänyt kuulla.

Vapauttava 7311/SL/20
Etelä-Suomen Sanomat

Piilomainonta, olennainen asiavirhe, tietojen tarkistaminen, lähdekritiikki

Lehdellä oli journalistiset perusteet kertoa siitä, että paikallisesti kiinnostava ja historiallisesti merkittävä rakennus on myynnissä. Juttu ei ollut piilomainontaa, eikä siinä ollut olennaisia asiavirheitä.

Vapauttava 7302/SJL/20
Journalisti-lehti

Samanaikainen ja jälkikäteinen kuuleminen, totuudenmukainen tiedonvälitys, tietojen tarkastaminen, lähdekritiikki

Journalistien ammattilehti viittasi jutussaan tunnetusta toimittajasta muualla esitettyyn kritiikkiin. Kantelija ei joutunut jutussa niin kielteiseen julkisuuteen, että häntä olisi pitänyt kuulla samanaikaisesti tai jälkikäteen.

Langettava 7295 & 7309/SL/20
Ilta-Sanomat

Otsikko, olennainen asiavirhe, totuudenmukainen tiedonvälitys

Lehti julkaisi uutisen, jossa se referoi Yhdysvaltain presidentin pitämää puhetta. Otsikko antoi harhaanjohtavan kuvan puheen ja jutun sisällöstä. Otsikolle ei siten löytynyt sisällöstä katetta.

Langettava 7292/AL/20
Hymy

Mainonnan merkitseminen

Terveys-Hymy-mainosliitteen sisältöjä ei ollut erotettu riittävän selvästi Hymyn toimituksellisesta aineistosta netissä eikä printissä.

Vapauttava 7291/SL/20
Mikkelin Kaupunkilehti

Jälkikäteinen kuuleminen, oma kannanotto, totuudenmukainen tiedonvälitys, olennainen asiavirhe

Poliitikon uran ja aiemman poliittisen toiminnan arvioiminen päätoimittajan kolumnissa ei synnyttänyt velvollisuutta kuulla poliitikkoa samassa yhteydessä tai jälkeen päin.

Langettava 7289/SL/20
Talouselämä

Olennainen asiavirhe, tietojen tarkistaminen, lähdekritiikki, toisen työn käyttäminen

Nettijutussa oli olennainen asiavirhe. Lehden juttuun tekemät päivitykset eivät täyttäneet Journalistin ohjeiden vaatimusta olennaisen asiavirheen korjaamisesta, eikä jutusta käynyt riittävän selväksi, että sen alkuperäisessä versiossa oli yksiselitteinen virhe.

Langettava 7288/SL/20
Helsingin Sanomat

Olennainen asiavirhe, otsikko, haastateltavan oikeudet, samanaikainen ja jälkikäteinen kuuleminen, vastine

Juttu käsitteli kriittisesti maahanmuuttajanuorten kotouttamiseen tähtäävää hanketta. Jutusta sai harhaanjohtavan kuvan hankkeen tavoitteista, mikä oli olennainen asiavirhe. Otsikossa esitetylle tulkinnalle ei löytynyt sisällöstä katetta.

Langettava 7285/SL/20
Aamulehti

Olennainen asiavirhe, totuudenmukainen tiedonvälitys, tietojen tarkastaminen

Alueellista vesihanketta käsitelleessä kolumnissa oli yksi selvä olennainen asiavirhe ja useita kohtia, joista saattoi saada väärän käsityksen asiasta. Lehti ei korjannut virheitä saatuaan niistä tiedon. 

Vapauttava 7282/SL/20
Ilkka-Pohjalainen

Oma kannanotto

Mielipidekirjoitus käsitteli kriittisesti kehitysvammaisten tukia puoltaneita puheenvuoroja, mutta kantelija tai hänen päämiehensä eivät joutuneet siinä erittäin kielteiseen julkisuuteen.

Langettava 7275/PL/20
Koillissanomat

Olennainen asiavirhe

Jutussa oli olennaisia asiavirheitä, joista toimitus oli saanut selvän korjauspyynnön. Lehti julkaisi korjauksen vasta saatuaan tiedon Julkisen sanan neuvostolle tehdystä kantelusta.

Vapauttava 7273/SL/20
Iltalehti

Piilomainonta

Lehti julkaisi jutun, jossa kerrottiin uuden alkoholijuoman lanseeraamisesta. Lehden oma journalistinen panos oli moitittavan vähäinen, mutta juttu täytti Journalistin ohjeiden minimivaatimukset. Äänestyspäätös 8–6. Päätöksen lopussa eriävä mielipide.

Vapauttava 7269/YLE/20
Yle

Nimi rikosuutisissa

Yle julkaisi jutun, jossa vaarinsa hyväksikäyttämäksi joutunut haastateltava kertoi nimellään ja kasvoillaan kokemuksistaan. Ylellä oli perusteet kertoa yhteiskunnallisesti merkittävästä aiheesta, vaikka harvinainen sukunimi tuli liitetyksi kielteiseen aiheeseen.

Langettava 7268/AL/20
Koiramme

Olennainen asiavirhe, virheen korjaus, tietojen tarkistaminen, lähdekritiikki, piilomainonta

Lehdessä oli olennainen asiavirhe, jonka se korjasi printtiversiossaan. Lehti ei julkaissut korjausta verkkosivuillaan.

Vapauttava 7261/SL/19
Aamulehti

Yksityisyyden suoja

Lehden verkkosivuillaan julkaisemaan verokoneeseen on koottu Suomen suurituloisimpien tulo- ja verotiedot. Kantelijan tietojen julkaisu osana laajaa kokonaisuutta ei rikkonut hänen yksityisyyden suojaansa. 

Vapauttava 7260/SL/19
Iltalehti

Yksityisyyden suoja

Lehden verkkosivuillaan julkaisemaan verokoneeseen on koottu Suomen suurituloisimpien tulo- ja verotiedot. Kantelijan tietojen julkaisu osana laajaa kokonaisuutta ei rikkonut hänen yksityisyyden suojaansa. 

Langettava 7257/SL/20
Iltalehti

Olennainen asiavirhe, samanaikainen kuuleminen

Juoksutapahtuman järjestäjään kohdistuneista rikosepäilyistä kertovista jutuista saattoi saada virheellisesti sellaisen käsityksen, että asian poliisitutkinta olisi ollut julkaisuhetkellä yhä kesken. Juttujen otsikointi oli harhaanjohtavaa. Nettijutun osalta lehden toimenpiteet eivät täyttäneet Journalistin ohjeiden vaatimusta olennaisen asiavirheen korjaamisesta. Painetussa lehdessä ollut virhe korjattiin asianmukaisesti.

Vapauttava 7253/MTV/20
MTV

Samanaikainen kuuleminen, mielipiteet ja tosiasiat, otsikko, tietojen tarkistaminen

MTV:n nettijutun mukaan yrityksen logolla olisi natsitervehdykseksi tulkittava piilomerkitys. Jutussa käsiteltyyn yritykseen kohdistunut julkisuus oli kielteistä, mutta ei niin kielteistä, etteikö jälkikäteinen kuuleminen riittänyt.

Langettava 7249/SL/20
Helsingin Sanomat

Olennainen asiavirhe, tietojen tarkistaminen, lähdekritiikki

Helsingin Sanomat julkaisi STT:n uutisen, jossa oli olennainen asiavirhe. Lehti ei korjannut virhettä, vaikka se sai lukijalta korjauspyynnön ja tämän jälkeen vielä STT:ltä korjatun version uutisesta. Lehti korjasi virheen vasta, kun lukija muistutti aiemmin tekemästään korjauspyynnöstä.

Vapauttava 7248/SL/20
STT

Olennainen asiavirhe, tietojen tarkistaminen, lähdekritiikki

STT:n uutisessa oli olennainen asiavirhe, jonka se korjasi reilu viikko korjauspyynnön vastaanottamisen jälkeen. Korjaustoimenpide oli riittävän nopea, sillä asian tarkistaminen ja korjaaminen vaati selvitystyötä.

<< 1 2 3 4 5 6 7 8  ... >> 

Vapauttava 7220/SL/19

Vastaaja: Ilta-Sanomat

Asia: Yksityisyyden suoja

Ratkaistu: 15.4.2020

Lehden verkkosivuillaan julkaisemaan verokoneeseen on koottu Suomen suurituloisimpien tulo- ja verotiedot. Kantelijan tietojen julkaisu osana laajaa kokonaisuutta ei rikkonut hänen yksityisyyden suojaansa. 

Kantelu 26.11.2019

Kantelu kohdistuu yli 100 000 euroa vuodessa tienanneiden henkilöiden tulotietojen julkaisemiseen Ilta-Sanomien nettisivuilla. Kantelussa viitataan Journalistin ohjeiden kohtaan 30, joka edellyttää, että julkistakin aineistoa julkaistaessa pitää ottaa huomioon yksityisyydensuoja.

Ylempänä toimihenkilönä tietotekniikka-alan yrityksessä työskentelevä kantelija ei koe olevansa yhteiskunnallisesti sellaisessa asemassa, että hänen henkilökohtaisilla palkkatiedoillaan olisi merkitystä julkisessa keskustelussa. Kantelijan verotettavat tulot ylittivät 100 000 € rajan verovuonna 2018 poikkeuksellisen hyvin menneen edellisvuoden takia. Kantelijan mukaan aiempina vuosina sekä vuonna 2019 hänen verotettavat tulonsa ovat olleet alle 100 000 euroa.

Kantelun mukaan rima on asetettu verotietojen suhteen hyvin eri korkeudelle kuin esimerkiksi rikosasioissa, joista kerrottaessa edellytetään tyypillisesti kahden vuoden ehdotonta tuomiota ennen kuin tuomitun nimi julkistetaan.

Kantelijan mielestä tulojen kehittymistä yhteiskunnallisena ilmiönä on täysin mahdollista tarkastella loukkaamatta yksityisyyttä. Hänen mukaansa journalisti voisi nostaa asioita esille yksittäisten henkilöiden tai tilastollisten menetelmien avulla. Kantelija katsoo, että merkittävässä julkisessa asemassa olevien henkilöiden osalta tiedot ovat julkaistavissa riippumatta heidän tuloistaan joka tapauksessa.


Päätoimittajan vastaus 5.2.2020

Ilta-Sanomien vastaava päätoimittaja Johanna Lahti toteaa vastauksessaan, että verotietojen julkaisu on tiedotusvälineen yhteiskunnallisesti merkittävän tehtävän kannalta keskeistä. Verotiedot kertovat yhteiskunnasta ja sen jäsenistä olennaisia ja paikkansapitäviä asioita: kuka ansaitsee, mitä ja missä tuloluokassa – ja minkä verran kukin on maksanut veroja.

Päätoimittajan mukaan yksittäisten henkilöiden verotiedot ovat ainoa tapa ymmärtää tarkasti, miten poliittiset päätökset vaikuttavat tuloihin ja veroihin paikallisesti sekä valtakunnallisesti. Esimerkkeinä viime vuosilta tästä toimivat apteekkarit ja katsastusasemaliiketoimintojen myyjät. Nämä molemmat ammattiryhmät ovat tienanneet ja tienaavat yhä hyvin paljon poliittisten päätösten seurauksena. Ilman verotietojen julkaisua tämä tieto olisi jäänyt täysin pimentoon. 

Verotietojen julkaisu myös mahdollistaa verotuksen rakenteen ja oikeudenmukaisuuden arvioinnin. Päätoimittajan mukaan on hyvä muistaa, että Nokian optiovoitot aikoinaan paljastuivat juuri yksittäisten henkilöiden julkisista verotiedoista. Pitkälti tuon paljastuksen takia verotusta muutettiin siten, että optiovoittoja ei laskettu enää pääomatuloihin vaan ansiotuloihin. Julkisten verotietojen avulla on siten aidosti mahdollista arvioida verotuksen oikeudenmukaisuutta. 

Suomessa verotietojen julkaisulla onkin pitkät perinteet, ja verotietojen julkaisun on jo pitkään katsottu vakiintuneesti kuuluvan tiedonvälityksen vapauden piiriin. Verotiedot on määritelty julkisiksi lailla verotustietojen julkisuudesta ja salassapidosta (1346/1999). Tämä mahdollistaa tiedotusvälineille verotietojen laajamittaisen saamisen verottajalta.

Päätoimittajan mukaan verotietojen julkisuus ei kuitenkaan ole Ilta-Sanomille syy niiden julkaisulle tai julkaisematta jättämiselle. Suomessa on paljon julkista tietoa, jota ei julkaista sellaisenaan tiedotusvälineissä. IS tekee aina itsenäisen toimituksellisen harkinnan, jonka perusteella tietoja julkaistaan tai ollaan julkaisematta. 

Ilta-Sanomien verokone on päätoimittajan mukaan luonteeltaan datajournalismia. Näiden automaattisten toimituksellisten artikkelien julkaiseminen mahdollistaa sen, että lukijat voivat tehdä yksittäisten henkilöiden verotiedoista sellaisia yhteiskuntaamme liittyviä havaintoja, joita toimitukset eivät ilman tällaista vuorovaikutusta tiedotusvälineen lukijoiden kanssa olisi muutoin voineet tuottaa yleisölle. 

Päätoimittajan mukaan IS:n verokone osaltaan tukee ja lujittaa vakiintunutta avointa, demokraattista – ja pitkälti tasa-arvoista – yhteiskuntaamme. Se mahdollistaa yhteiskunnallisen julkisen keskustelun ansainnan ja verotuksen sekä niihin vaikuttavien yhteiskunnallisten päätösten ja kehityskulkujen ympärillä. Tämä julkisen keskustelun tarve ei ole vähentynyt, päinvastoin.
 
Ilta-Sanomien verokoneessa on julkaistu verotietoja ainoastaan lehden toimituksellisen harkinnan perusteella. Julkaistujen verotietojen lukumäärä vaihtelee jonkin verran vuosittain. Ilta-Sanomat on tehnyt lisäksi verkkoon verotietoihin liittyvää journalistista työtä yli 100 kirjallisen artikkelin verran verokoneen julkaisun yhteydessä marraskuussa 2019.

Ilta-Sanomat katsoo, etteivät henkilön verotietojen julkaiseminen ja rikoksesta tuomitun nimen julkaiseminen ole millään lailla vertailukelpoisia tai rinnasteisia asioita. 

Kantelijan nimi on julkaistu osana verotietoja koskevaa kokonaisuutta, johon kuuluu reilun 60 000 suomalaisen nimi. Häntä ole nostettu esiin erikseen omalla nimellään, kuten esimerkiksi tunnetumpia suomalaisia tai kaikkein kovatuloisimpia.
 
Ilta-Sanomat ei julkaise kaikkia taustatietokannassaan olevia verotietoja. Toimitukselliseen harkintaan perustuen verokoneessa julkaistaan yksittäisen henkilön tiedot, jos hän on tienannut edellisen vuoden aikana 100 000 euroa (alaikäisten verotietoja ei julkaista). Tällaisia henkilöitä on vain noin 1,2 % eli erittäin rajattu osuus suomalaisista tulonsaajista. Päätoimittajan mukaan he ovat selkeästi hyvätuloisia. 

Ilta-Sanomien päätös tulorajasta perustuu siihen, että näin paljon tienaavat ovat yhteiskunnassa merkittävässä asemassa ansaintansa vuoksi. He pystyvät käyttämään esimerkiksi sellaista yhteiskunnallista ja taloudellista, valtaa, joka perustelee verotietojen julkaisun osana avoimen demokraattisen yhteiskunnan julkista keskustelua. Verotietojen julkaisu näyttää myös, kuinka paljon ylemmissä tuloluokissa olevat henkilöt maksavat veroja ja rahoittavat suomalaista hyvinvointiyhteiskuntaa.

Ilta-Sanomat katsoo, että verottajan edessä kaikki kansalaiset ovat lähtökohtaisesti tasa-arvoisia, ja päätös kaikkien yli 100 000 euroa tienanneiden verotietojen julkaisemisesta on tehty tasapuolisesti toimituksellisen harkinnan perusteella. IS katsoo myös, että olisi kestämätöntä tehdä rajausta verotietojen julkaisuun yksittäisten lukijoiden subjektiivisten näkemysten perusteella siitä, ovatko tiedot yksittäisten henkilöiden oman käsityksen mukaan välttämättömiä tai merkittäviä. 

Ilta-Sanomat myös huomauttaa, että Journalistin ohjeiden mukaan tiedonvälityksen sisältöä koskevat ratkaisut on tehtävä toimituksellisin perustein, eikä tätä päätösvaltaa saa missään oloissa luovuttaa toimituksen ulkopuolisille. Tiedotusvälineillä on vapaus – ulkopuolisista näkemyksistä riippumattomalla tavalla – itse arvioida, miten ne parhaalla tavalla edistävät yhteiskunnallista keskustelua mm. tulojen kehittymisestä yhteiskunnallisena ilmiönä.  

Ratkaisu

JO 30: Julkistakin aineistoa julkaistaessa pitää ottaa huomioon yksityiselämän suoja. Kaikki julkinen ei välttämättä ole julkaistavissa.

Lehden nettisivuillaan julkaisemaan verokoneeseen on koottu Suomen suurituloisimpien vuosittaisia tulo- ja verotietoja. Verokone kertoo muun muassa, kuinka paljon hyvätuloiset maksavat veroa ja saavatko he ansio- vai pääomatuloa. Verottajalta saatu lista koostuu 100 000 euron tulorajan ylittäneistä.

Julkisen sanan neuvosto toteaa, että verotietojen julkisuus on tärkeä osa avointa yhteiskuntaa ja tiedotusvälineillä on merkittävä rooli verotuksen oikeudenmukaisuudesta ja vaikutuksista käytävässä julkisessa keskustelussa. Tiedotusvälineiden tarjoamien verokoneiden avulla myös tavalliset kansalaiset voivat tehdä yhteiskuntaa koskevia havaintoja yksittäisten henkilöiden verotietojen perusteella. Siksi verotietolistojen julkaiseminen on perusteltua vallankäytön valvonnan ja arvioinnin sekä yhteiskunnallisen keskustelun kannalta. 

Neuvosto on todennut aiemmissa ratkaisuissaan, että merkittävät tulot tai huomattava varallisuus kaventavat tavallisenkin kansalaisen yksityiselämän suojaa silloin, kun julkaistavat tiedot liittyvät hänen taloudelliseen asemaansa. Lehti oli tehnyt journalistisin perustein päätöksen kaikkien 100 000 euron tulorajan ylittäneiden tietojen julkaisemisesta. Verotietojen julkaisu ei rikkonut kantelijan yksityisyyden suojaa.

Neuvosto toteaa, ettei verotietojen julkaisua ja rikosasioista uutisointia ole mielekästä rinnastaa toisiinsa kantelussa esitetyllä tavalla. Molemmissa tapauksissa henkilön yhteiskunnallinen asema vaikuttaa kuitenkin olennaisesti hänen yksityisyydensuojansa arviointiin.

Julkisen sanan neuvosto katsoo, että Ilta-Sanomat ei ole rikkonut hyvää journalistista tapaa.

Ratkaisun tekivät:
Eero Hyvönen (pj.), Anna Anttila, Kyösti Karvonen, Riikka Mäntyneva, Heli Parikka, Hannele Peltonen, Aija Pirinen, Tuomas Rantanen, Taina Roth, Jukka Ruukki, Henrik Rydenfelt, Ismo Siikaluoma, Sinikka Tuomi ja Tuomo Törmänen
 

Tämä päätös on avattu 1713 kertaa