PÄÄTÖKSET

Vapauttava 7320/SL/20
Mikkelin Kaupunkilehti

Jälkikäteinen kuuleminen, oma kannanotto, totuudenmukainen tiedonvälitys, olennainen asiavirhe

Lehti julkaisi uutisen paikallispoliittisen kiistan uusimmasta käänteestä. Jutussa ei ollut kantelijan väittämää olennaista asiavirhettä, vaan kyse oli lehden valitsemasta näkökulmasta. Jutussa esitetyt tiedot eivät asettaneet kantelijaa niin kielteiseen julkisuuteen, että häntä olisi pitänyt kuulla.

Vapauttava 7291/SL/20
Mikkelin Kaupunkilehti

Jälkikäteinen kuuleminen, oma kannanotto, totuudenmukainen tiedonvälitys, olennainen asiavirhe

Poliitikon uran ja aiemman poliittisen toiminnan arvioiminen päätoimittajan kolumnissa ei synnyttänyt velvollisuutta kuulla poliitikkoa samassa yhteydessä tai jälkeen päin.

Langettava 7289/SL/20
Talouselämä

Olennainen asiavirhe, tietojen tarkistaminen, lähdekritiikki, toisen työn käyttäminen

Nettijutussa oli olennainen asiavirhe. Lehden juttuun tekemät päivitykset eivät täyttäneet Journalistin ohjeiden vaatimusta olennaisen asiavirheen korjaamisesta, eikä jutusta käynyt riittävän selväksi, että sen alkuperäisessä versiossa oli yksiselitteinen virhe.

Vapauttava 7282/SL/20
Ilkka-Pohjalainen

Oma kannanotto

Mielipidekirjoitus käsitteli kriittisesti kehitysvammaisten tukia puoltaneita puheenvuoroja, mutta kantelija tai hänen päämiehensä eivät joutuneet siinä erittäin kielteiseen julkisuuteen.

Langettava 7275/PL/20
Koillissanomat

Olennainen asiavirhe

Jutussa oli olennaisia asiavirheitä, joista toimitus oli saanut selvän korjauspyynnön. Lehti julkaisi korjauksen vasta saatuaan tiedon Julkisen sanan neuvostolle tehdystä kantelusta.

Vapauttava 7273/SL/20
Iltalehti

Piilomainonta

Lehti julkaisi jutun, jossa kerrottiin uuden alkoholijuoman lanseeraamisesta. Lehden oma journalistinen panos oli moitittavan vähäinen, mutta juttu täytti Journalistin ohjeiden minimivaatimukset. Äänestyspäätös 8–6. Päätöksen lopussa eriävä mielipide.

Vapauttava 7269/YLE/20
Yle

Nimi rikosuutisissa

Yle julkaisi jutun, jossa vaarinsa hyväksikäyttämäksi joutunut haastateltava kertoi nimellään ja kasvoillaan kokemuksistaan. Ylellä oli perusteet kertoa yhteiskunnallisesti merkittävästä aiheesta, vaikka harvinainen sukunimi tuli liitetyksi kielteiseen aiheeseen.

Langettava 7268/AL/20
Koiramme

Olennainen asiavirhe, virheen korjaus, tietojen tarkistaminen, lähdekritiikki, piilomainonta

Lehdessä oli olennainen asiavirhe, jonka se korjasi printtiversiossaan. Lehti ei julkaissut korjausta verkkosivuillaan.

Vapauttava 7261/SL/19
Aamulehti

Yksityisyyden suoja

Lehden verkkosivuillaan julkaisemaan verokoneeseen on koottu Suomen suurituloisimpien tulo- ja verotiedot. Kantelijan tietojen julkaisu osana laajaa kokonaisuutta ei rikkonut hänen yksityisyyden suojaansa. 

Vapauttava 7260/SL/19
Iltalehti

Yksityisyyden suoja

Lehden verkkosivuillaan julkaisemaan verokoneeseen on koottu Suomen suurituloisimpien tulo- ja verotiedot. Kantelijan tietojen julkaisu osana laajaa kokonaisuutta ei rikkonut hänen yksityisyyden suojaansa. 

Langettava 7257/SL/20
Iltalehti

Olennainen asiavirhe, samanaikainen kuuleminen

Juoksutapahtuman järjestäjään kohdistuneista rikosepäilyistä kertovista jutuista saattoi saada virheellisesti sellaisen käsityksen, että asian poliisitutkinta olisi ollut julkaisuhetkellä yhä kesken. Juttujen otsikointi oli harhaanjohtavaa. Nettijutun osalta lehden toimenpiteet eivät täyttäneet Journalistin ohjeiden vaatimusta olennaisen asiavirheen korjaamisesta. Painetussa lehdessä ollut virhe korjattiin asianmukaisesti.

Vapauttava 7253/MTV/20
MTV

Samanaikainen kuuleminen, mielipiteet ja tosiasiat, otsikko, tietojen tarkistaminen

MTV:n nettijutun mukaan yrityksen logolla olisi natsitervehdykseksi tulkittava piilomerkitys. Jutussa käsiteltyyn yritykseen kohdistunut julkisuus oli kielteistä, mutta ei niin kielteistä, etteikö jälkikäteinen kuuleminen riittänyt.

Langettava 7249/SL/20
Helsingin Sanomat

Olennainen asiavirhe, tietojen tarkistaminen, lähdekritiikki

Helsingin Sanomat julkaisi STT:n uutisen, jossa oli olennainen asiavirhe. Lehti ei korjannut virhettä, vaikka se sai lukijalta korjauspyynnön ja tämän jälkeen vielä STT:ltä korjatun version uutisesta. Lehti korjasi virheen vasta, kun lukija muistutti aiemmin tekemästään korjauspyynnöstä.

Vapauttava 7248/SL/20
STT

Olennainen asiavirhe, tietojen tarkistaminen, lähdekritiikki

STT:n uutisessa oli olennainen asiavirhe, jonka se korjasi reilu viikko korjauspyynnön vastaanottamisen jälkeen. Korjaustoimenpide oli riittävän nopea, sillä asian tarkistaminen ja korjaaminen vaati selvitystyötä.

Vapauttava 7247/SL/19
Etelä-Saimaa

Uhrin hienotunteinen kohtelu

Onnettomuusuutinen kertoi yksityishenkilön tapaturmaisesta kuolemasta pihapiirissä. Vaikka uhri oli jutusta ainakin lähipiirinsä tunnistettavissa, lehti ei rikkonut Journalistin ohjeiden vaatimusta kuoleman hienotunteisesta uutisoinnista. Äänestyspäätös 9–5. Päätöksen lopussa eriävä mielipide.

Vapauttava 7246/SL/19
Uutisvuoksi

uhrin hienotunteinen kohtelu

Kaupunkilehti kertoi pihapiirissä tapahtuneesta yksityishenkilön tapaturmaisesta kuolemasta. Vaikka uutisointi oli nopeaa ja uhri oli jutusta ainakin lähipiirinsä tunnistettavissa, lehti ei rikkonut Journalistin ohjeiden vaatimusta kuoleman hienotunteisesta uutisoinnista. Äänestyspäätös 9–5. Päätöksen lopussa eriävä mielipide.

Langettava 7238/YLE/19
Yle

Yksityisyyden suoja, haastateltavan oikeudet

Transsukupuolisuutta käsittelevässä televisio-ohjelmassa kerrottiin ohjelmaan haastatellun alaikäisen henkilökohtaisia hoitotietoja, vaikka niiden pois jättämistä ohjelmasta oli pyydetty. Tämä loukkasi haastatellun yksityisyyden suojaa. Äänestyspäätös 11–2.

Vapauttava 7234/PL/19
Inarilainen

Kielteinen julkisuus, yleisönosastokirjoitus

Paikallislehti julkaisi tekstiviestipalstallaan nimettömän lukijakommentin, jossa viitattiin henkilöön sukunimellä. Kantelija ei ollut viestistä selvästi tunnistettavissa, eikä hän joutunut viestin vuoksi erittäin kielteiseen julkisuuteen. Nimettömän kommentin julkaiseminen ei ollut hyvän journalistisen tavan vastaista.

Vapauttava 7222/SL/19
Ilta-Sanomat

Olennainen asiavirhe, tietojen tarkistaminen, lähdekritiikki, totuudenmukainen tiedonvälitys, mielipiteet ja tosiasiat

Ilta-Sanomat julkaisi jutun, jossa haastateltava kertoi saamastaan pahoinpitelytuomiosta. Jutusta saattoi saada harhaanjohtavan käsityksen tuomion sisällöstä, mutta haastateltavan sanavalinnoista ja jutun näkökulmasta kävi ilmi, ettei kyseessä välttämättä ollut tyhjentävä kuvaus tapahtumista.

Vapauttava 7220/SL/19
Ilta-Sanomat

Yksityisyyden suoja

Lehden verkkosivuillaan julkaisemaan verokoneeseen on koottu Suomen suurituloisimpien tulo- ja verotiedot. Kantelijan tietojen julkaisu osana laajaa kokonaisuutta ei rikkonut hänen yksityisyyden suojaansa. 

<< 1 2 3 4 5 6 7 8  ... >> 

Vapauttava 7215/YLE/19

Vastaaja: Yle

Asia: Totuudenmukainen tiedonvälitys, olennainen asiavirhe, tietojen tarkistaminen, lähdekritiikki, mielipiteet ja tosiasiat, otsikko, samanaikainen kuuleminen, oma kannanotto

Ratkaistu: 15.4.2020

Professori arvioi kuluttajille suunnattujen geenitestien luotettavuutta tieteellisestä näkökulmasta Ylen julkaisemissa jutuissa. Jutuissa ei ollut asiavirheitä, ja kantelun tehnyttä yritystä kuultiin niissä riittävästi.

Kantelu 21.11.2019

Kantelu kohdistuu Ylen 12.11.2019 julkaisemaan nettijuttuun ”Rahastuksen makua” sekä samaa aihetta käsittelevään ja samana päivänä esitettyyn A-studion jaksoon ”Geenit esiin!”

https://yle.fi/aihe/artikkeli/2019/11/12/lahetimme-koiran-ja-ihmisen-dnata-suomalaisille-geenitestiyrityksille / https://areena.yle.fi/1-4584903 

Kantelija on yritys, jota on käsitelty jutuissa yhtenä kuluttajille suunnattuja geenitestejä myyvistä yrityksistä. Kantelun mukaan jutuissa oli virheellistä tietoa yrityksestä, minkä vuoksi se joutui erittäin kielteiseen julkisuuteen. Yle ei suostunut korjaamaan juttua.

Kantelijayrityksen toimitusjohtaja kirjoittaa: ”Ylen toimittaja oli tilannut meiltä ihoterveystestin. Saatuaan tulokset hän otti minuun puhelimitse yhteyttä. Hän kertoi tulevasta Ylen ohjelmasta, jossa Ylen käyttämät asiantuntijat arvioivat geenitestien tieteellisyyttä ja luotettavuutta. Kysyin häneltä, miten heidän asiantuntijansa voivat arvostella meidän testiraporttiamme, jos he eivät tiedä tulkinnoissa käytettyjä tutkimusreferenssejä. Tähän hän vastasi, että ’asiantuntijat pystyvät arvioimaan testejä ilman näitäkin tietoja’. Sovin hänen kanssaan, että vastaamme kirjallisesti kysymyksiin, jotka hän lähettää meille. Saimme kysymykset, joihin vastasimme. Tässä nostona olennaisin kanteluumme liittyvä kysymys: ’Asiantuntija oli kiinnittänyt huomiota testiraporttimme ensimmäiseen kohtaan, jossa kerrotaan MC1R-geenin tuottavan tietoa ihon rypistymisestä. Tieteellisessä kirjallisuudessa kuitenkin kerrotaan sen liittyvän ihon väriin. Mihin antamanne tulkinta siis perustuu?’ Vastasimme tähän kysymykseen, että meillä on tähän geeniin liittyen useita tutkimusreferenssejä ja liitimme vastaukseemme yhden esimerkin. Yle jätti uutisoinnissaan täysin huomioimatta vastauksemme. Uutisoinnissa väitettiin professorin toimesta virheellisesti, että ’ei ole mitään tieteellistä näyttöä siitä, että MC1R-geeni tutkisi rypistymistä. Ihmettelen, mistä tämä on tullut.’”

Kantelun mukaan Yle ei tarkistanut tietojaan riittävästi, koska se ei pyytänyt kantelijalta tutkimusreferenssejä, vaikka kantelija oli kertonut, että sellaisia on olemassa. Kantelija myös itse toimitti tutkimusreferenssin oma-aloitteisesti. Kantelun mukaan Yle ei myöskään suhtautunut haastateltavaansa riittävän lähdekriittisesti, kun professori ja perinnöllisyyslääkäri väitti, ettei hänen käyttämästään tutkimuskatalogista löydy MC1R-geenin osalta rypistymiseen liittyvää tieteellistä näyttöä, vaikka yksi kantelijayrityksen referensseistä löytyy kyseisestä katalogista.

Kantelija katsoo, ettei Yle kuullut sitä riittävästi, koska se jätti huomioimatta uutisoinnissaan kantelijan vastauksen, joka liittyi edellä mainittuun kiistaan tieteellisestä näytöstä eikä se myöskään tarjonnut mahdollisuutta jälkikäteiseen kuulemiseen.

Kantelun mukaan myöskään nettijutun väliotsikolle ”Professorin mukaan raportit ovat horoskooppitason tiedettä” ei löytynyt jutusta totuudenmukaista katetta, ja yleisö voi tulkita otsikon tosiasiana, vaikka kyseessä oli professorin mielipide.


Päätoimittajan vastaus 30.1.2020

Vastaavan päätoimittajan Jouko Jokisen mukaan Ylen uutisjuttujen päätarkoitus oli selvittää, mitä kuluttajille suunnatut kaupalliset geenitestit kertovat, ja onko tuloksilla tieteellistä pohjaa. Kaupallisten geenitestien kysyntä ja sitä myötä myös markkina on kasvanut voimakkaasti viime vuosina. Jutuilla on siis päätoimittajan mukaan yhteiskunnallinen perustelu: kuinka hyvin kuluttajia informoidaan siitä, mistä he tosiasiassa maksavat testejä ostaessaan ja niiden tuloksia tulkitessaan. Testejä markkinoidaan tieteellä, ja Ylen kokonaisuudessa pyrittiin selvittämään, kuinka paljon testeillä on tekemistä tieteen kanssa.

Päätoimittajan mukaan jutun toimittajat ovat tehneet erittäin huolellista työtä. Geenitesteihin liittyvää säädöstöä, tutkimusartikkeleita, yritysten taustaa, käsitteistöä ja monia muita lähteitä on tutkittu ja hyödynnetty. Lisäksi kokonaisuutta varten on haastateltu useita asiantuntijoita, joiden sekä kotimainen että kansainvälinen arvostus on kiistaton. Työn huolellisuutta korostaa päätoimittajan mukaan toimituksen tuottamien omien näytteiden lähettäminen alan yrityksille testattavaksi sekä näiden vastausten analysointi.

Päätoimittajan mukaan selvityksessä haastateltiin alan arvostettuja ja meritoituneita asiantuntijoita siitä, onko testien ilmoittamilla geenivarianteilla edes mahdollista mitata asioita, joita testeillä kerrotaan mitattavan. Analysoitu aineisto, selvitykset, asiantuntijoiden ja testejä tekevien yhtiöiden haastattelut jalostettiin normaalin kriittisen toimituksellisen prosessin pohjalta julkaistuiksi jutuiksi. Kokonaisuutta tehtäessä on perehdytty aihetta käsitteleviin julkaisuihin. Näin ovat toimineet haastateltujen asiantuntijoiden lisäksi myös kokonaisuutta tehneet toimittajat. Päätoimittajan mukaan tiedemaailmassa toimii hyvin tehokas referenssijärjestelmä, jolla tutkijoiden asiantuntijuutta muun muassa mitataan. Kantelija pyrkii päätoimittajan mukaan antamaan vaikutelman, että jutussa yhtenä asiantuntijana käytetyllä professorilla ei olisi asiantuntemusta arvioida geenitesteihin liittyviä tosiseikkoja, vaikka hänen ansionsa ovat kiistattomat. Hän toimii mm. alan professorina Tukholman Karoliinisessa instituutissa ja on toiminut genetiikan ja molekyylilääketieteen professorina Lontoon King's Collegessa.

Kantelijan väite siitä, että kantelijan mainitsema artikkeli osoittaisi tieteellisen yhteyden tietyn geenin ja ihon ryppyisyyden välillä, on päätoimittajan mukaan väärä. Kokonaisuudessa haastateltu ja kantelussa mainittu professori oli päätoimittajan mukaan perehtynyt artikkeliin jo ennen haastattelua. Tiedot on siis päätoimittajan mukaan tarkistettu huolellisesti. Toimitus on lisäksi omissa selvityksissään päätynyt itsenäisesti samaan lopputulokseen. Tilanne on päätoimittajan mukaan päinvastainen kuin mitä kantelija antaa ymmärtää; Heidän viittaamassaan tutkimuksessa juuri todetaan, että tuo kyseinen geeni ei mittaa ihon ryppyisyyttä. Kyseisessä tutkimuksessa selvitettiin kyselyllä ihmisten arvioita koehenkilöiden iästä. Geenillä oli heikko yhteys siihen, miten vanhalta ihminen näytti, kun iän, sukupuolen ja ryppyisyyden vaikutus oli poistettu. Kuitenkin kantelija kertoo testinsä antavan tuloksia ihon ryppyisyydestä ja vetoaa tuohon geeniin.

Kantelijan perustelu siitä, että professori pohjaa näkemyksensä väärään käsitykseen ja siksi yleisö yhdistää hänen horoskoopivertauksensa väärällä tavalla mielipiteelliseen aineistoon, ei pidä päätoimittajan mukaan paikkaansa; professorin vertaus horoskooppeihin on hänen asiantuntijanäkemyksensä, hänen käyttämänsä vertauskuva: kiteytys siitä, miten tiedemaailma voisi kuvailla geenitestien asemaa suhteessa tieteeseen. Toisin kuin kantelussa annetaan ymmärtää, näkemys ei ole syntynyt vain kantelijan edustaman yrityksen geenitestin yhden kohdan perusteella, vaan professori oli perehtynyt tulosraporttiin kokonaisuudessaan. Otsikolla on lisäksi päätoimittajan mukaan katetta, koska näin professori jutussa toteaa. Jutun pohjalta yleisö voi puolestaan arvioida, että vertaus horoskooppeihin kuvastaa tiettyä sattumanvaraisuutta. Tiede erottautuu sattumanvaraisuudesta pyrkimällä toistettavuuteen ja tarkasti määriteltyihin kriteereihin.

Juttukokonaisuudessa on päätoimittajan mukaan pyritty totuudenmukaiseen tiedonvälitykseen. Julkistetut tiedot on hänen mukaansa tarkistettu mahdollisimman hyvin. Kokonaisuuden katselijoilla ja lukijoilla on päätoimittajan mukaan ollut mahdollisuus erottaa tosiasiat mielipiteistä ja sepitteellisestä aineistosta, eikä kuvaa tai ääntä ole käytetty harhaanjohtavasti. Tietolähteisiin on suhtauduttu kriittisesti ja sisällölle löytyy kaikin tavoin kate suhteessa kokonaisuuden otsikoihin, ingresseihin ja muihin esiteltyihin asioihin.

Päätoimittajan mukaan toimitus ei korjannut jutussa virheitä, koska kantelija ei ole sellaisia osoittanut. Toimitus ei julkaissut kantelijan viitettä tutkimuksesta, koska siinä ei osoitettu yhteyttä tietyn geenin ja ihon ryppyisyyden välillä.

Kaikille yrityksille, joiden markkinoimia geenitestejä on jutussa käsitelty, on tarjottu mahdollisuutta samanaikaiseen kuulemiseen ja jutun keskeiset argumentit on käyty läpi heidän kanssaan. Samanaikainen kuuleminen on päätoimittajan mukaan toteutunut. Jutussa käytettiin kantelijan kommentti, jonka mukaan yrityksellä on tieteellisiä referenssejä jokaisen geenin takana. Kuulemisen jälkeen toimitus on säilyttänyt itsenäisen päätösvallan siinä, miten jutun eri elementtejä painotetaan ja mitkä kommentit ovat merkittäviä kokonaisuuden kannalta. Yritys on päätoimittajan mukaan saanut tuoda esiin näkemyksensä jutun julkaisun yhteydessä perustellun toimituksellisen näkökulman mukaisesti. Se, että toimitus ei ole käyttänyt jutussaan yhtä sellaista yksityiskohtaa, jonka kantelija olisi juttuun halunnut, ei toimituksen näkemyksen mukaan ole ollut perusteltu syy julkaista erillistä omaa kannanottoa. Etenkin, kun syy jättää tuo yksityiskohta jutun ulkopuolelle on ollut se, että siinä esitetyille näkemyksille ei ole löytynyt katetta.


Ratkaisu

JO 8: Journalistin velvollisuus on pyrkiä totuudenmukaiseen tiedonvälitykseen.

JO 10: Tiedot on tarkistettava mahdollisimman hyvin – myös silloin kun ne on aikaisemmin julkaistu.

JO 11: Yleisön on voitava erottaa tosiasiat mielipiteistä ja sepitteellisestä aineistosta. Myöskään kuvaa tai ääntä ei saa käyttää harhaanjohtavasti.

JO 12: Tietolähteisiin on suhtauduttava kriittisesti. Erityisen tärkeää se on kiistanalaisissa asioissa, koska tietolähteellä voi olla hyötymis- tai vahingoittamistarkoitus.

JO 15: Otsikoille, ingresseille, kansi- ja kuvateksteille, myyntijulisteille ja muille esittelyille on löydyttävä sisällöstä kate.

JO 20: Olennainen asiavirhe on korjattava viipymättä ja niin, että se tavoittaa mahdollisimman kattavasti virheellistä tietoa saaneen yleisön. Korjaus on julkaistava sekä tiedotusvälineen toimituksellisilla verkkosivuilla että julkaisussa tai kanavassa, jossa virhe on alun perin ollut. 

JO 21: Jos selvästi tunnistettavissa olevan henkilön tai tahon toiminnasta aiotaan esittää tietoja, jotka asettavat tämän erittäin kielteiseen julkisuuteen, kritiikin kohteelle tulee varata tilaisuus esittää oma näkemyksensä jo samassa yhteydessä.

JO 22: Ellei samanaikainen kuuleminen ole mahdollista, voi erittäin kielteisen julkisuuden kohteeksi joutunutta olla tarpeen kuulla jälkeen päin. Jos näin ei tehdä, hyvään tapaan kuuluu julkaista hänen oma kannanottonsa.

Yle julkaisi nettijutun ja televisioinsertin, joissa professori arvioi kuluttajille suunnattujen geenitestien luotettavuutta tieteellisestä näkökulmasta.

Julkisen sanan neuvosto toteaa, että jutuissa ei ollut kantelussa väitettyä asiavirhettä. Professorilla oli perusteet tehdä jutuissa tulkinta, jonka mukaan ei ole mitään tieteellistä näyttöä siitä, että MC1R-geeni antaisi tietoa ihon rypistymisestä. Tutkimukset, joihin kantelija viittaa, eivät osoita tulkintaa virheelliseksi. Toinen tutkimuksista käsitteli sitä, miten vanhoiksi kasvot arvioitiin, kun ihon rypistymisen vaikutus oli poistettu. Toinen tutkimus taas oli useita eri artikkeleita yhteen vetävä meta-analyysi, jolla väitettyä yhteyttä ei voi osoittaa. Myöskään neuvoston saaman ulkopuolisen asiantuntija-arvion mukaan ei ole löydettävissä tieteellistä näyttöä, joka yhdistäisi kyseisen geenin ihon rypistymiseen.

Kantelun tehnyttä yritystä kuultiin jutuissa riittävästi, kun niissä tiivistettiin yrityksen toimitusjohtajan sähköpostitse toimittajalle antama vastaus, jonka mukaan yrityksen geenitestit perustuvat laajaan tieteelliseen tutkimukseen ja yrityksellä on jokaisen geenin takana tieteellisiä referenssejä.

Jutuista kävi selvästi ilmi, että myös niissä esitetty horoskooppivertaus oli professorin näkemys. Asian tiivistäneelle nettijutun väliotsikolle löytyi jutun sisällöstä kate.

Yle suhtautui haastateltavaansa lähdekriittisesti ja tarkisti tietojaan useista lähteistä.

Julkisen sanan neuvosto katsoo, että Yle ei ole rikkonut hyvää journalistista tapaa.

 

Ratkaisun tekivät:
Eero Hyvönen (pj), Anna Anttila, Kyösti Karvonen, Riikka Mäntyneva, Heli Parikka, Hannele Peltonen, Aija Pirinen, Tuomas Rantanen, Taina Roth, Jukka Ruukki, Henrik Rydenfelt, Ismo Siikaluoma ja Tuomo Törmänen.

Tämä päätös on avattu 1252 kertaa