PÄÄTÖKSET

Vapauttava 7234/PL/19
Inarilainen

Kielteinen julkisuus, yleisönosastokirjoitus

Paikallislehti julkaisi tekstiviestipalstallaan nimettömän lukijakommentin, jossa viitattiin henkilöön sukunimellä. Kantelija ei ollut viestistä selvästi tunnistettavissa, eikä hän joutunut viestin vuoksi erittäin kielteiseen julkisuuteen. Nimettömän kommentin julkaiseminen ei ollut hyvän journalistisen tavan vastaista.

Vapauttava 7222/SL/19
Ilta-Sanomat

Olennainen asiavirhe, tietojen tarkistaminen, lähdekritiikki, totuudenmukainen tiedonvälitys, mielipiteet ja tosiasiat

Ilta-Sanomat julkaisi jutun, jossa haastateltava kertoi saamastaan pahoinpitelytuomiosta. Jutusta saattoi saada harhaanjohtavan käsityksen tuomion sisällöstä, mutta haastateltavan sanavalinnoista ja jutun näkökulmasta kävi ilmi, ettei kyseessä välttämättä ollut tyhjentävä kuvaus tapahtumista.

Vapauttava 7218/SL/19
Aamulehti

Haastateltavan oikeudet, yksityisyyden suoja, nimi rikosuutisissa

Lehti mainitsi nimeltä henkilön, joka ei ollut osallinen jutussa kuvattuun rikossarjaan. Vaikka kantelijan henkilöllisyys ja hänen rikostaustansa tuotiin jutussa esiin, juttu ei rikkonut hänen yksityisyyden suojaansa.

Langettava 7209/MTV/19
MTV

Olennainen asiavirhe, tietojen tarkistaminen, lähdekritiikki

MTV Uutisten julkaisemassa nettijutussa oli olennainen asiavirhe, jota se ei korjannut saatuaan virheestä korjauspyynnön. MTV korjasi virheen vasta saatuaan tiedon Julkisen sanan neuvostolle tehdystä kantelusta.

Vapauttava 7203/SL/19
Savon Sanomat

Olennainen asiavirhe, totuudenmukainen tiedonvälitys, tietojen tarkastaminen, otsikko

Savon Sanomat julkaisi pääkirjoituksen, joka otti kantaa kannabiksen käytön rangaistavuuden poistoa ajavaan kansalaisaloitteeseen. Kirjoituksessa ei ollut olennaisia asiavirheitä.

Vapauttava 7201/SL/19
Etelä-Saimaa

Samanaikainen kuuleminen, olennainen asiavirhe, totuudenmukainen tiedonvälitys, tietojen tarkistaminen, lähdekritiikki, uutistapahtuman seuraaminen

Lehti uutisoi kaupungin mailla kasvavan metsikön harventamiseen liittyvästä kiistasta. Puiden poistamista vaatinut henkilö ei joutunut jutussa niin kielteiseen julkisuuteen, että häntä olisi ollut välttämätöntä kuulla, vaikka hän saattoikin olla naapurustonsa tunnistettavissa. Jutussa ei myöskään ollut olennaisia asiavirheitä.

Langettava 7194/SL/19
Helsingin Sanomat

Olennainen asiavirhe

Jutussa oli olennainen asiavirhe. Vaikka lehti oli saanut virheestä selvän korjauspyynnön pian jutun julkaisun jälkeen, se korjasi juttuaan vasta saatuaan tiedon Julkisen sanan neuvostolle tehdystä kantelusta.

Langettava 7189/AL/19
Caravan

Haastateltavan oikeudet

Matkailuautoilun erikoislehti julkaisi jutun, jossa haastateltu esitteli matkailuautoaan. Juttu julkaistiin myös iltapäivälehdessä osana lehtien keskenään sopimaa järjestelyä. Haastatellulle ei kerrottu, että haastattelua voidaan käyttää useissa eri välineissä.
 

Langettava 7184/SL/19
Ilta-Sanomat

Olennainen asiavirhe, tietojen tarkistaminen, totuudenmukainen tiedonvälitys, samanaikainen kuuleminen, jälkikäteinen kuuleminen, yksityisyyden suoja, lähdekritiikki

Kiinteistökauppariitaa käsittelevässä jutussa oli olennainen asiavirhe, kun siinä ilmoitettiin toisen osapuolen oikeudenkäyntikulut huomattavasti todellista pienemmiksi. Lehti ei korjannut juttua Journalistin ohjeiden mukaisesti saatuaan korjauspyynnön.

Vapauttava 7178/SL/19
Helsingin Sanomat

Oma kannanotto, jälkikäteinen kuuleminen, tosiasiat ja mielipiteet

Lehti julkaisi toimittajansa mielipidekirjoituksen, jonka mukaan kirjoituksessa mainittu mediakeskustelija on ”kalibroinut moraalisen kompassinsa uudelleen”. Kyseessä oli tavanomainen kulttuurikritiikki ja yhteiskunnallinen arviointi, joka ei edellyttänyt jälkikäteistä kuulemista.

Vapauttava 7177/SL/19
Ilta-Sanomat

Yksityisyyden suoja, nimi rikosuutisissa

Lehti kertoi alaikäisen raiskaukseen liittyvästä rikostuomiosta. Tuomitun tunnistetietojen kertominen jutussa oli perusteltua, vaikka hänen lähipiirinsä saattoi olla siksi paikkakunnallaan tunnistettavissa.

Vapauttava 7171/SL/19
Helsingin Sanomat

Toimittajan tiedonhankinta, haastateltavan oikeudet, olennainen asiavirhe

Lehti kertoi jutussaan, että kantelija oli kieltäytynyt haastattelusta. Tämä oli perusteltua jutun aiheen ja kantelijan aseman vuoksi. Jutussa esitetty tulkinta kieltäytymisen perusteluista saattoi olla epätarkka, mutta siinä ei ollut olennaista asiavirhettä.

Vapauttava 7169/SL/19
Keskipohjanmaa

Yksityisyyden suoja, nimi rikosuutisissa

Lehti kertoi paikallisen taksiyrittäjän saamasta ajokiellosta ja sen syystä. Taksiyrittäjän henkilöllisyyden kertominen oli perusteltua, koska tapaus oli paikallisesti merkittävä.

Vapauttava 7165/PL/19
Akaan Seutu

Samanaikainen kuuleminen, jälkikäteinen kuuleminen

Lehti julkaisi kaksi paikalliseen kouluväkivaltatapaukseen liittyvää juttua. Jutuissa kerrottiin, miten paikallinen kuntapoliitikko oli ottanut aiheeseen kantaa sosiaalisessa mediassa. Häntä ei ollut tarpeen erikseen haastatella jutuissa.

Langettava 7159, 7167, 7170/SL/19
Iltalehti

Otsikko, olennainen asiavirhe, totuudenmukainen tiedonvälitys

Lehti julkaisi poliitikon haastattelun ja teki otsikkoon tulkinnan haastattelun sisällöstä. Tulkinta oli virheellinen, eikä otsikolle löytynyt jutusta katetta. Äänestyspäätös 7–2.

Vapauttava 7152/SL/19
Turun Sanomat

Totuudenmukainen tiedonvälitys, olennainen asiavirhe, jälkikäteinen kuuleminen, lähdekritiikki

Lehti julkaisi jutun, joka käsitteli säätiön toimintaan liittyvää kiistaa. Jutussa ei ollut olennaisia asiavirheitä, eivätkä kantelijat joutuneet niin kielteiseen julkisuuteen, että niitä olisi ollut välttämätöntä kuulla.

Langettava 7147/SL/19
Iltalehti

Lainaaminen

Lehti julkaisi verkkosivuillaan ulkomaisiin lähteisiin perustuvan jutun, joka käsitteli Kuun pinnalle lähetettyjä karhukaisia. Jutussa käytettiin laajasti myös toisen kotimaisen tiedotusvälineen työtä. Tämä olisi pitänyt mainita jutussa. 

Vapauttava 7146/PL/19
Kotiseudun Sanomat

olennainen asiavirhe, totuudenmukainen tiedonvälitys, tietojen tarkastaminen, lähdekritiikki

Lehti julkaisi jutun, jossa kerrottiin kunnan muuttuneista koulukyytikäytännöistä. Jutussa ei ollut välttämätöntä kertoa poikkeusjärjestelyistä, joten siinä ei ollut olennaista asiavirhettä.

Vapauttava 7145/AL/19
Suomen Kuvalehti

Yksityisyyden suoja

Lehti julkaisi jutun, jossa viitattiin aiemmin toisessa mediassa julkaistuun haastatteluun. Siinä kantelija kertoi parantuneensa kroonisesta kivusta rukouksen avulla. Haastattelun sisällöstä kertominen ei loukannut kantelijan yksityisyyden suojaa.

Vapauttava 7137/SL/19
Iltalehti

Nimi rikosuutisissa, yksityisyyden suoja, olennainen asiavirhe, totuudenmukainen tiedonvälitys

Lehti julkaisi verkkosivuillaan jutun, joka käsitteli veropetosepäilyihin liittyvää tuomiota. Lehdellä oli perusteet kertoa syytteestä vapautetun liikemiehen henkilöllisyys, eikä hänen asumisjärjestelyistään kertominen rikkonut yksityisyyden suojaa.    

<< 1 2 3 4 5 6 7 8  ... >> 

Vapauttava 7201/SL/19

Vastaaja: Etelä-Saimaa

Asia: Samanaikainen kuuleminen, olennainen asiavirhe, totuudenmukainen tiedonvälitys, tietojen tarkistaminen, lähdekritiikki, uutistapahtuman seuraaminen

Ratkaistu: 11.3.2020

Lehti uutisoi kaupungin mailla kasvavan metsikön harventamiseen liittyvästä kiistasta. Puiden poistamista vaatinut henkilö ei joutunut jutussa niin kielteiseen julkisuuteen, että häntä olisi ollut välttämätöntä kuulla, vaikka hän saattoikin olla naapurustonsa tunnistettavissa. Jutussa ei myöskään ollut olennaisia asiavirheitä.

Kantelu 25.11.2019

Kantelu kohdistuu Etelä-Saimaan paperilehdessään 31.10.2019 julkaisemaan juttuun ”Lehtikuusimetsikön kaatamiseen ei heru lupaa”.

Kantelun mukaan jutussa oli useita virheitä. Suurin niistä on se, ettei jutussa mainittu mitään tapauksen taustoista eli siitä, että kantelija oli kohteliaasti ja asiallisesti muistuttanut kaupunkia lupauksestaan kaataa osan puista.

Kantelun mukaan asia uutisoitiin yhden tyytymättömän ihmisen aiheettomana ja sitkeänä valittamisena ja asiattomana häiriköintinä, mitä kantelija pitää olennaisena asiavirheenä. Kantelun mukaan puiden haitoista olivat valittaneet useat muutkin henkilöt ja niiden vaikutusalueella olevat kaksi talonyhtiötä. Hänen mukaansa muutkaan eivät ole tyytyneet vallitsevaan tilaan tai luopuneet toivomuksestaan saada ainakin osan puista pois.

Juttuun oli haastateltu kaupungin virkamiestä, joka muun muassa lausui, että ”missään ei ole suostuttu aukkojen tekemiseen”. Kantelun mukaan tästä on kuitenkin kirjallinen kaupungin puolesta annettu lupaus, josta kantelija liitti kopion lehdelle lähettämäänsä korjauspyyntöön. Totuuden vastainen lausunto oli tuotu kantelun mukaan jutussa korostetulla tekstillä vahvasti esille. Kantelun mukaan lehden olisi pitänyt kertoa, että kaupungin viranhaltija antaa julkisuudessa vääriä tietoja.

Kantelun mukaan lehti suhtautui tietolähteisiinsä kritiikittömästi ja uskoi sokeasti viranomaisten antamien tietojen virheettömyyteen. Kantelun mukaan ei voida sulkea pois sitä, että kaupungin puolesta olisi annettu virheellistä ja puutteellista tietoa koston omaisella vahingoittamistarkoituksella ja että rikottu lupaus olisi pyritty salaamaan leimaamalla asiallisen pyynnön esittäjä ”sitkeäksi valittajaksi”.

Kantelija katsoo joutuneensa jutussa ikävään valoon, koska hän oli mielestään helposti identifioitavissa jutussa kuvatuksi sitkeäksi valittajaksi. Kantelija perustelee asiaa sillä, että alueella asuu vain kolme suomenkielistä perhettä. Kantelussa viitataan Journalistin ohjeiden kohtaan 21, jonka mukaan kritiikin kohteelle tulee varata tilaisuus esittää oma näkemyksensä jo samassa yhteydessä, jos selvästi tunnistettavissa olevan henkilön tai tahon toiminnasta aiotaan esittää tietoja, jotka asettavat tämän erittäin kielteiseen julkisuuteen.

Kantelun mukaan asianosaisia olisi tullut haastatella totuudenmukaisen ja tasapuolisen kuvan välittämiseksi lehden lukijoille.

Kantelija lähetti jutun kirjoittaneelle toimittajalle korjauspyynnön ja toimitti tälle asiaan liittyvää kirjallista lisämateriaalia. Kantelija on tyytymätön siihen, ettei korjauspyyntö johtanut toimenpiteisiin. Kantelun mukaan se, että lehti julkaisi hänen mielipidekirjoituksensa aiheesta, ei vähennä lehden vastuuta omista virheistään.


Päätoimittajan vastaus 21.1.2020

Etelä-Saimaan päätoimittaja Eeva Sederholm toteaa vastauksessaan, että kantelun kohteena oleva juttu oli tiivis 1 700 merkin uutinen kaupunkikehityslautakunnan päätöksestä. Se perustui lautakunnan asiakirjoihin sekä asian valmistelijana toimineen kaupunginpuutarhurin kommentteihin. Päätoimittajan mukaan kaupungin esityslistoilla olleet asiakirjat ovat yleisesti ottaen luotettavia ja tiiviiseen lautakuntauutiseen riittäviä lähteitä.

Päätoimittajan huomauttaa, että jutussa ei käytetty kantelijan esiin nostamaa ilmaisua ”sitkeä valittaja”. Päätoimittajan mukaan kantelija ei ollut jutusta tunnistettavissa pelkästään asuinkadun ja asumistavan maininnan perusteella. Alueen taloissa asuu useita ihmisiä eikä heidän äidinkielensä ole jutun kannalta olennainen asia.

Jutussa ei päätoimittajan mukaan myöskään ollut asioita, jotka olisivat asettaneet kantelijan erittäin kielteisen julkisuuden kohteeksi. Siinä esimerkiksi kerrottiin, että pyynnöt Saimaa-näkymän avaamiseen ovat yleisiä.

Etelä-Saimaan mukaan kantelijan henkilöllisyys ei ollut toimittajan tiedossa uutista kirjoitettaessa, koska sitä ei kaupungin asiakirjoissa ollut kerrottu, vaan se tuli toimituksen tietoon vasta kantelijan lähetettyä useita sähköposteja lehden asiakaspalveluun.

Jutun kirjoittanut toimittaja oli yhteydessä kantelijaan ja kertoi tälle, että asiaan voidaan palata mahdollisessa jatkouutisoinnissa. Lisäksi lehti antoi kantelijalle mahdollisuuden esittää oman näkemyksensä aiheesta lehden mielipidepalstalla neljä päivää myöhemmin julkaistussa kirjoituksessa.

Kantelijan oikaisupyynnön saatuaan jutun kirjoittanut toimittaja selvitti jutun oikeellisuutta muun muassa pyytämällä kaupungilta lisää asiakirjoja ja soittamalla uusille lähteille. Toimittaja tarkisti välittömästi kaupungin asiakirjoista, oliko lautakuntaan tulleen kaatoesityksen takana useita henkilöitä. Päätoimittajan mukaan näin ei ollut, vaan esitys perustui kantelijan yksin allekirjoittamaan sähköpostiviestiin. Kyseisessä sähköpostiviestissä ei myöskään ole mainintaa aiemmasta kaupungin kanssa käydystä kirjeenvaihdosta neljän huonokuntoisen puun kaatamisesta.

Lisäksi kaupunginpuutarhuri oli kertonut toimittajalle jo ennen jutun julkaisua, että lautakunta käsitteli poikkeuksellisesti asiaa, koska yksityishenkilö oli lähettänyt aiheesta lukuisia sähköpostiviestejä päättäjille ja asia haluttiin päätökseen.

Toimittaja otti kantelijan yhteydenottojen jälkeen yhteyttä myös kantelijan taloyhtiön hallituksen puheenjohtajaan, joka vahvisti, ettei taloyhtiön hallitus ollut käsitellyt asiaa, vaikka taloyhtiö olikin tietoinen kantelijan yhteydenotoista kaupungille ja piti niitä hyvinä.

Päätoimittaja toteaa, että jutussa ei myöskään käytetty kertaakaan valittaa-sanaa, vaan sen sijaan kantelijasta käytettiin nimitystä ’vaatija’, mikä kuvasi tilannetta totuudenmukaisesti.

Päätoimittajan mukaan juttua ei korjattu, koska lehti katsoi, ettei siinä ollut olennaista asiavirhettä.
Etelä-Saimaa myös jatkoi aiheen uutisointia marraskuussa, kun kaupunkikehityslautakunta otti asian uudelleen käsittelyyn. Lisäksi kantelija sai esittää oman näkemyksensä aiheesta lehden mielipidepalstalla.  

Yllä mainituin perustein Etelä-Saimaa katsoo, ettei se ole rikkonut hyvää journalistista tapaa. 


Ratkaisu

JO 8: Journalistin velvollisuus on pyrkiä totuudenmukaiseen tiedonvälitykseen.

JO 10: Tiedot on tarkistettava mahdollisimman hyvin – myös silloin kun ne on aikaisemmin julkaistu.

JO 12: Tietolähteisiin on suhtauduttava kriittisesti. Erityisen tärkeää se on kiistanalaisissa asioissa, koska tietolähteellä voi olla hyötymis- tai vahingoittamistarkoitus.

JO 13: Uutisen voi julkaista rajallistenkin tietojen perusteella. Raportointia asioista ja tapahtumista on syytä täydentää, kun uutta tietoa on saatavissa. Uutistapahtumia on pyrittävä seuraamaan loppuun saakka. 

JO 20: Olennainen asiavirhe on korjattava viipymättä ja niin, että se tavoittaa mahdollisimman kattavasti virheellistä tietoa saaneen yleisön. Korjaus on julkaistava sekä tiedotusvälineen toimituksellisilla verkkosivuilla että julkaisussa tai kanavassa, jossa virhe on alun perin ollut.

JO 21: Jos selvästi tunnistettavissa olevan henkilön tai tahon toiminnasta aiotaan esittää tietoja, jotka asettavat tämän erittäin kielteiseen julkisuuteen, kritiikin kohteelle tulee varata tilaisuus esittää oma näkemyksensä jo samassa yhteydessä.

Etelä-Saimaa kertoi paperilehdessään lehtikuusimetsikön harventamiseen liittyvästä kiistasta. Juttu käsitteli kaupunkikehityslautakunnan päätöstä olla poistamatta Saimaa-näkymien esteenä olevia puita.

Julkisen sanan neuvosto toteaa, että puiden poistamista kaupungilta vaatinut henkilö saattoi olla jutusta lähialueen asukkaiden tunnistettavissa. Hän ei kuitenkaan joutunut niin kielteiseen julkisuuteen, että häntä olisi ollut välttämätöntä kuulla. Lehti myös julkaisi jälkikäteen kantelijan mielipidekirjoituksen ja käsitteli lisäksi hänen esille nostamaansa näkökulmaa jatkojutussaan.

Jutussa ei ollut olennaisia asiavirheitä, vaan siinä kerrottiin totuudenmukaisesti, että kaupunkikehityslautakunta käsitteli asiaa yksityishenkilön esityksestä. Myös se piti paikkansa, ettei kaupungin omistamilla mailla tehdä aukkohakkuita, vaikka yksittäisiä huonokuntoisia puita saatetaankin kaataa.

Tapauksessa ei ole merkkejä siitä, ettei lehti olisi tarkistanut tietojaan riittävästi tai että se olisi suhtautunut lähteisiinsä kritiikittömästi. Journalistin ohjeiden edellyttämä uutistapahtumien seurantavastuu ei tarkoita sitä, että tiedotusvälineiden tulisi tarttua kaikkiin niille tarjottuihin näkökulmiin.

Julkisen sanan neuvosto katsoo, ettei Etelä-Saimaa ole rikkonut hyvää journalistista tapaa.


Ratkaisun tekivät:
Eero Hyvönen (pj), Ilkka Ahtiainen, Päivi Hietanen, Pentti Mäkinen, Riikka Mäntyneva, Tiina Ojutkangas, Hannele Peltonen, Tuomas Rantanen, Jukka Ruukki, Henrik Rydenfelt ja Ismo Siikaluoma.
 

Tämä päätös on avattu 613 kertaa