7194/SL/19

Langettava

Jutussa oli olennainen asiavirhe. Vaikka lehti oli saanut virheestä selvän korjauspyynnön pian jutun julkaisun jälkeen, se korjasi juttuaan vasta saatuaan tiedon Julkisen sanan neuvostolle tehdystä kantelusta.

Kantelu 4.11.2019

Kantelu kohdistuu Helsingin Sanomien nettiversiossaan 14.10.2019 julkaisemaan juttuun ”Pensselisika vaeltaa vieraille maille ja tuhoaa toisten pellot”:

https://www.hs.fi/blogi/viikonelain/art-2000006269973.html

Kantelun mukaan jutussa oli virhe, koska siinä väitettiin, että muslimit eivät syö lihaa. Jutussa todettiin: ”Laajalle levinnyt pensassika on merkittävä viljelysmaiden tuholainen, mutta Itä-Afrikassa sitä on suojellut islaminusko. Muslimit eivät syö lihaa, joten pensassikoja ei metsästetä.”

Kantelun mukaan lause oli harhaanjohtava, koska muslimit syövät lihaa mutta eivät sianlihaa.

Kantelija lähetti Helsingin Sanomille virheestä useita korjauspyyntöjä. Ensimmäinen näistä oli osoitettu jutun kirjoittaneelle toimittajalle (16.10.), toinen päätoimittajalle (19.10.) ja kolmas vastaavalle päätoimittajalle (21.10.).

 

Päätoimittajan vastaus 22.1.2020

Helsingin Sanomien vastaava päätoimittaja Kaius Niemi toteaa, että kantelun kohteena oleva juttu oli osa lehden tiedesivujen pitkään jatkunutta Viikon eläin -kirjoitussarjaa, jossa tieteelliset faktat jostain eliölajista toimivat metaforana yhteiskunnalliselle, ajankohtaiselle ilmiölle. Kantelun kohteena olevassa kirjoituksessa pensselisika kytkeytyi muun muassa tiettyjen valtiomiesten ominaisuuksiin.

Helsingin Sanomat on kantelijan kanssa yhtä mieltä siitä, että muslimien lihansyöntiä koskeva väite oli sellaisenaan harhaanjohtava. Vastaavan päätoimittajan mukaan lukija voi kuitenkin hyvin päätellä asiayhteydestä, että kirjoituksen kohdassa oli kyse juuri sianlihasta. Kokonaisuudessa oli kyse HS:n tiedeosion sika-aiheisesta jutusta. Toiston välttämiseksi tekstissä oli päädytty käyttämään lyhyempää muotoa ”lihaa”. Vastaavan päätoimittajan mukaan tekstiä olisi pitänyt tältä osin tarkentaa käsittelyprosessissa, mutta inhimillisen virheen vuoksi tarvittava täsmennys oli jäänyt tekemättä.

Kantelijan ensimmäinen korjauspyyntö ei välittynyt HS:n toimituksen tietoon, koska sähköposti oli lähetetty kirjoittajan nimellä hs.fi-päätteiseen sähköpostiin. Jutun kirjoittaneella avustajalla ei ollut tällaista käytössään, koska hän ei ole työsuhteessa lehteen.

Jutun kirjoittaja tai HS:n tiedetoimitus eivät saaneet muita oikaisupyyntöjä asiasta. Vastaava päätoimittaja toteaa, että mikäli asiaan liittyviä oikaisupyyntöjä olisi saatu, niihin olisi varmasti reagoitu välittömästi. 

Kantelija oli lähettänyt oikaisupyyntönsä myös HS:n päätoimittajalle Antero Mukalle, joka kuitenkin sattui olemaan vuosilomalla. Automaattisessa vastausviestissä kerrottiin päätoimittajan poissaolosta ja aiotusta paluupäivästä.

Kantelija laajensi seuraavassa viestissään jakelua vastaavalle päätoimittajalle Kaius Niemelle, jolla sähköposti jäi tahattomasti vaille välitöntä reagointia työkiireiden takia. Vastaavalla päätoimittajalla oli myös vastauksensa mukaan perusteet luottaa siihen, että tämä yksinkertainen oikaisupyyntö olisi ollut jo lehden toimintaohjeiden mukaisesti asianmukaisesti hoidossa.

Vastaavan päätoimittajan mukaan virhe olisi oikaistu, jos oikaisupyyntö olisi tavoittanut toimituksen. HS toteaa, että oikaisun tekemättä jättämisessä ei ollut kyse lehden tietoisesta tai tahallisesta laiminlyönnistä, vaan oikaisun tekeminen viivästyi teknisistä ja inhimillisistä syistä johtuneen tietokatkoksen vuoksi.

Vaikka lehti katsoo virheen kuuluvan oikaistavien joukkoon, jutun ydinviestin tai asiakokonaisuuden kannalta kyse ei kuitenkaan toimituksen käsityksen mukaan ollut Journalistin ohjeiden tarkoittamasta olennaisesta asiavirheestä, vaan pikemminkin epätarkasta ilmaisusta.

Helsingin Sanomilla on vastauksensa mukaan selkeät, sananvapauslain mukaiset ohjeet oikaisumenettelystä, ja niitä myös noudatetaan lehdessä aktiivisesti. Myös HS:n eri toimitusosastojen ja teemasivujen sähköpostiosoitteet ovat lehden vastauksen mukaan verkosta helposti löydettävissä. 

Lehti korjasi kantelun kohteena olevassa jutussa olleen harhaanjohtavan ilmauksen viipymättä, kun se Julkisen sanan neuvostolle tulleen kantelun myötä tuli toimituksen tietoon. Korjaus tehtiin 9.12.2019.

HS pahoittelee tapahtunutta ja vakuuttaa vilpitöntä pyrkimystä asiavirheiden oikaisuun. 

 

Ratkaisu

JO 20: Olennainen asiavirhe on korjattava viipymättä ja niin, että se tavoittaa mahdollisimman kattavasti virheellistä tietoa saaneen yleisön. Korjaus on julkaistava sekä tiedotusvälineen toimituksellisilla verkkosivuilla että julkaisussa tai kanavassa, jossa virhe on alun perin ollut. [—] Tiedotusvälineen on suotavaa tehdä yleisölle selväksi ne käytännöt ja periaatteet, joiden mukaan se korjaa virheensä. 

Helsingin Sanomat julkaisi Viikon eläin -sarjaan kuuluvan nettijutun, jossa esiteltiin humoristiseen tyyliin eri mantereilla eläviä sikalajeja.

Julkisen sanan neuvosto toteaa, että jutussa oli olennainen asiavirhe kohdassa, jossa väitettiin, että muslimit eivät syö lihaa. Myöhemmin lehti korjasi juttuaan täsmentäen, että muslimit eivät syö sianlihaa. Neuvosto toteaa, että lukija saattoi saada alkuperäisestä jutusta väärän käsityksen asiasta.

Kantelija oli ilmoittanut virheestä jutun kirjoittaneelle toimittajalle, päätoimittajalle ja vastaavalle päätoimittajalle. Vaikka ensimmäinen pyynnöistä ei mennyt perille, virhe oli tullut kiistatta lehden tietoon pian jutun julkaisun jälkeen. Lehti kuitenkin korjasi virheen lähes kahden kuukauden viiveellä ja vasta saatuaan tiedon sitä koskevasta kantelusta Julkisen sanan neuvostolle. Neuvosto toteaa, että korjauksen tekemiseen meni kohtuuttoman kauan, sillä Journalistin ohjeiden mukaan olennainen asiavirhe on korjattava viipymättä.

Neuvosto huomauttaa, että tiedotusvälineiden on huolehdittava siitä, että korjauspyynnöt tulevat käsitellyiksi. Tiedotusvälineiden on syytä tehdä yleisölleen selväksi, miten virheisiin voi pyytää korjausta. 

Julkisen sanan neuvosto katsoo, että Helsingin Sanomat on rikkonut Journalistin ohjeiden kohtaa 20 ja antaa sille huomautuksen.

 

Ratkaisun tekivät:

Eero Hyvönen (pj.), Ilkka Ahtiainen, Riikka Mäntyneva, Kyösti Karvonen, Taina Tukia, Sinikka Tuomi, Hannele Peltonen, Tuomas Rantanen, Pentti Mäkinen, Ismo Siikaluoma, Henrik Rydenfelt, Päivi Hietanen ja Heli Parikka.