PÄÄTÖKSET

Vapauttava 7234/PL/19
Inarilainen

Kielteinen julkisuus, yleisönosastokirjoitus

Paikallislehti julkaisi tekstiviestipalstallaan nimettömän lukijakommentin, jossa viitattiin henkilöön sukunimellä. Kantelija ei ollut viestistä selvästi tunnistettavissa, eikä hän joutunut viestin vuoksi erittäin kielteiseen julkisuuteen. Nimettömän kommentin julkaiseminen ei ollut hyvän journalistisen tavan vastaista.

Vapauttava 7222/SL/19
Ilta-Sanomat

Olennainen asiavirhe, tietojen tarkistaminen, lähdekritiikki, totuudenmukainen tiedonvälitys, mielipiteet ja tosiasiat

Ilta-Sanomat julkaisi jutun, jossa haastateltava kertoi saamastaan pahoinpitelytuomiosta. Jutusta saattoi saada harhaanjohtavan käsityksen tuomion sisällöstä, mutta haastateltavan sanavalinnoista ja jutun näkökulmasta kävi ilmi, ettei kyseessä välttämättä ollut tyhjentävä kuvaus tapahtumista.

Vapauttava 7218/SL/19
Aamulehti

Haastateltavan oikeudet, yksityisyyden suoja, nimi rikosuutisissa

Lehti mainitsi nimeltä henkilön, joka ei ollut osallinen jutussa kuvattuun rikossarjaan. Vaikka kantelijan henkilöllisyys ja hänen rikostaustansa tuotiin jutussa esiin, juttu ei rikkonut hänen yksityisyyden suojaansa.

Langettava 7209/MTV/19
MTV

Olennainen asiavirhe, tietojen tarkistaminen, lähdekritiikki

MTV Uutisten julkaisemassa nettijutussa oli olennainen asiavirhe, jota se ei korjannut saatuaan virheestä korjauspyynnön. MTV korjasi virheen vasta saatuaan tiedon Julkisen sanan neuvostolle tehdystä kantelusta.

Vapauttava 7203/SL/19
Savon Sanomat

Olennainen asiavirhe, totuudenmukainen tiedonvälitys, tietojen tarkastaminen, otsikko

Savon Sanomat julkaisi pääkirjoituksen, joka otti kantaa kannabiksen käytön rangaistavuuden poistoa ajavaan kansalaisaloitteeseen. Kirjoituksessa ei ollut olennaisia asiavirheitä.

Vapauttava 7201/SL/19
Etelä-Saimaa

Samanaikainen kuuleminen, olennainen asiavirhe, totuudenmukainen tiedonvälitys, tietojen tarkistaminen, lähdekritiikki, uutistapahtuman seuraaminen

Lehti uutisoi kaupungin mailla kasvavan metsikön harventamiseen liittyvästä kiistasta. Puiden poistamista vaatinut henkilö ei joutunut jutussa niin kielteiseen julkisuuteen, että häntä olisi ollut välttämätöntä kuulla, vaikka hän saattoikin olla naapurustonsa tunnistettavissa. Jutussa ei myöskään ollut olennaisia asiavirheitä.

Langettava 7194/SL/19
Helsingin Sanomat

Olennainen asiavirhe

Jutussa oli olennainen asiavirhe. Vaikka lehti oli saanut virheestä selvän korjauspyynnön pian jutun julkaisun jälkeen, se korjasi juttuaan vasta saatuaan tiedon Julkisen sanan neuvostolle tehdystä kantelusta.

Langettava 7189/AL/19
Caravan

Haastateltavan oikeudet

Matkailuautoilun erikoislehti julkaisi jutun, jossa haastateltu esitteli matkailuautoaan. Juttu julkaistiin myös iltapäivälehdessä osana lehtien keskenään sopimaa järjestelyä. Haastatellulle ei kerrottu, että haastattelua voidaan käyttää useissa eri välineissä.
 

Langettava 7184/SL/19
Ilta-Sanomat

Olennainen asiavirhe, tietojen tarkistaminen, totuudenmukainen tiedonvälitys, samanaikainen kuuleminen, jälkikäteinen kuuleminen, yksityisyyden suoja, lähdekritiikki

Kiinteistökauppariitaa käsittelevässä jutussa oli olennainen asiavirhe, kun siinä ilmoitettiin toisen osapuolen oikeudenkäyntikulut huomattavasti todellista pienemmiksi. Lehti ei korjannut juttua Journalistin ohjeiden mukaisesti saatuaan korjauspyynnön.

Vapauttava 7178/SL/19
Helsingin Sanomat

Oma kannanotto, jälkikäteinen kuuleminen, tosiasiat ja mielipiteet

Lehti julkaisi toimittajansa mielipidekirjoituksen, jonka mukaan kirjoituksessa mainittu mediakeskustelija on ”kalibroinut moraalisen kompassinsa uudelleen”. Kyseessä oli tavanomainen kulttuurikritiikki ja yhteiskunnallinen arviointi, joka ei edellyttänyt jälkikäteistä kuulemista.

Vapauttava 7177/SL/19
Ilta-Sanomat

Yksityisyyden suoja, nimi rikosuutisissa

Lehti kertoi alaikäisen raiskaukseen liittyvästä rikostuomiosta. Tuomitun tunnistetietojen kertominen jutussa oli perusteltua, vaikka hänen lähipiirinsä saattoi olla siksi paikkakunnallaan tunnistettavissa.

Vapauttava 7171/SL/19
Helsingin Sanomat

Toimittajan tiedonhankinta, haastateltavan oikeudet, olennainen asiavirhe

Lehti kertoi jutussaan, että kantelija oli kieltäytynyt haastattelusta. Tämä oli perusteltua jutun aiheen ja kantelijan aseman vuoksi. Jutussa esitetty tulkinta kieltäytymisen perusteluista saattoi olla epätarkka, mutta siinä ei ollut olennaista asiavirhettä.

Vapauttava 7169/SL/19
Keskipohjanmaa

Yksityisyyden suoja, nimi rikosuutisissa

Lehti kertoi paikallisen taksiyrittäjän saamasta ajokiellosta ja sen syystä. Taksiyrittäjän henkilöllisyyden kertominen oli perusteltua, koska tapaus oli paikallisesti merkittävä.

Vapauttava 7165/PL/19
Akaan Seutu

Samanaikainen kuuleminen, jälkikäteinen kuuleminen

Lehti julkaisi kaksi paikalliseen kouluväkivaltatapaukseen liittyvää juttua. Jutuissa kerrottiin, miten paikallinen kuntapoliitikko oli ottanut aiheeseen kantaa sosiaalisessa mediassa. Häntä ei ollut tarpeen erikseen haastatella jutuissa.

Langettava 7159, 7167, 7170/SL/19
Iltalehti

Otsikko, olennainen asiavirhe, totuudenmukainen tiedonvälitys

Lehti julkaisi poliitikon haastattelun ja teki otsikkoon tulkinnan haastattelun sisällöstä. Tulkinta oli virheellinen, eikä otsikolle löytynyt jutusta katetta. Äänestyspäätös 7–2.

Vapauttava 7152/SL/19
Turun Sanomat

Totuudenmukainen tiedonvälitys, olennainen asiavirhe, jälkikäteinen kuuleminen, lähdekritiikki

Lehti julkaisi jutun, joka käsitteli säätiön toimintaan liittyvää kiistaa. Jutussa ei ollut olennaisia asiavirheitä, eivätkä kantelijat joutuneet niin kielteiseen julkisuuteen, että niitä olisi ollut välttämätöntä kuulla.

Langettava 7147/SL/19
Iltalehti

Lainaaminen

Lehti julkaisi verkkosivuillaan ulkomaisiin lähteisiin perustuvan jutun, joka käsitteli Kuun pinnalle lähetettyjä karhukaisia. Jutussa käytettiin laajasti myös toisen kotimaisen tiedotusvälineen työtä. Tämä olisi pitänyt mainita jutussa. 

Vapauttava 7146/PL/19
Kotiseudun Sanomat

olennainen asiavirhe, totuudenmukainen tiedonvälitys, tietojen tarkastaminen, lähdekritiikki

Lehti julkaisi jutun, jossa kerrottiin kunnan muuttuneista koulukyytikäytännöistä. Jutussa ei ollut välttämätöntä kertoa poikkeusjärjestelyistä, joten siinä ei ollut olennaista asiavirhettä.

Vapauttava 7145/AL/19
Suomen Kuvalehti

Yksityisyyden suoja

Lehti julkaisi jutun, jossa viitattiin aiemmin toisessa mediassa julkaistuun haastatteluun. Siinä kantelija kertoi parantuneensa kroonisesta kivusta rukouksen avulla. Haastattelun sisällöstä kertominen ei loukannut kantelijan yksityisyyden suojaa.

Vapauttava 7137/SL/19
Iltalehti

Nimi rikosuutisissa, yksityisyyden suoja, olennainen asiavirhe, totuudenmukainen tiedonvälitys

Lehti julkaisi verkkosivuillaan jutun, joka käsitteli veropetosepäilyihin liittyvää tuomiota. Lehdellä oli perusteet kertoa syytteestä vapautetun liikemiehen henkilöllisyys, eikä hänen asumisjärjestelyistään kertominen rikkonut yksityisyyden suojaa.    

<< 1 2 3 4 5 6 7 8  ... >> 

Langettava 7184/SL/19

Vastaaja: Ilta-Sanomat

Asia: Olennainen asiavirhe, tietojen tarkistaminen, totuudenmukainen tiedonvälitys, samanaikainen kuuleminen, jälkikäteinen kuuleminen, yksityisyyden suoja, lähdekritiikki

Ratkaistu: 11.3.2020

Kiinteistökauppariitaa käsittelevässä jutussa oli olennainen asiavirhe, kun siinä ilmoitettiin toisen osapuolen oikeudenkäyntikulut huomattavasti todellista pienemmiksi. Lehti ei korjannut juttua Journalistin ohjeiden mukaisesti saatuaan korjauspyynnön.

Kantelu 24.10.2019

Kantelu kohdistuu Ilta-Sanomien 7.10.2019 julkaisemaan nettijuttuun ”100-vuotias talo ’tuoksui Linnanmäelle’ – kellarista löytynyt salainen virhe kävi myyjälle kalliiksi”.

https://www.is.fi/tampereen-seutu/art-2000006264520.html

Kantelun mukaan jutussa oli virhe, kun siinä kerrottiin kantelijan oikeudenkäyntikuluiksi käräjillä noin 5 000 euroa. Kantelijan mukaan hänen pelkät oikeudenkäyntikulunsa olivat kymmeniätuhansia euroja. Kantelun mukaan jutussa on verrattu summia, jotka eivät ole vertailukelpoisia – häviävän pientä osaa kantelijan kuluista ja ilmeisesti vastapuolen kaikkia kuluja.

Kantelija on pyytänyt lehdeltä virheen korjaamista. Hän on selvittänyt kulujaan lehdelle sähköpostitse ja lisäksi hänen asianajajansa kertoo ilmoittaneensa lehdelle oikeudenkäyntikulujen määrän.

Ilta-Sanomat ei korjannut juttua kantelijan pyytämällä tavalla vaan muokkasi juttuaan seuraavasti: ”Jutussa mainittiin ensin, että ostajalle koitui oikeudenkäynnistä oikeudenkäyntikuluja noin 5 000 euroa. Todellisuudessa ostajalle koitui kyseinen summa asianosaiskuluja.” Kantelun mukaan ilmaisu ”asianosaiskulu” ei kerro tavalliselle lukijalle mitään, ja muokkauksen jälkeenkään lukijalle ei käy selväksi, että jutussa mainittu 5 000 euroa on häviävän pieni osa kantelijan todellisista oikeudenkäyntikuluista.

Kantelija katsoo olevansa jutusta tunnistettavissa pienellä paikkakunnalla, jossa kiinteistö sijaitsee, ja joutuvansa jutussa erittäin kielteiseen julkisuuteen. Kantelija kertoo pyrkineensä tulemaan jutussa kuulluksi, mutta Ilta-Sanomat ei ole pyrkinyt kuulemaan häntä. Kantelija pohtii, onko juttu tehty hänen vastapuolensa aloitteesta. Kantelija kokee, että jutussa on vääristelty tietoisesti ja tarkoitushakuisesti todellisuutta, jotta yleisölle syntyisi kuva, että kantelija on mihinkään tyytymätön, ahne ja jutun selvä taloudellinen voittaja, kun taas vastapuoli olisi uhri, kärsijä, häviäjä ja maksaja.


Päätoimittajan vastaus 23.1.2020

Ilta-Sanomien vastaavan päätoimittajan Johanna Lahden mukaan Ilta-Sanomat ei ole ollut missään yhteydessä kantelijan vastapuoleen, eikä ole saanut tältä mitään tietoa juttuunsa. Toimittaja on huomannut riita-asian alan normaalien käytäntöjen mukaisesti hovioikeuden ratkaisuista. Koska itse riita-asiaa ei hovioikeudessa edes käsitelty, jutussa on käytetty käräjäoikeuden ratkaisuun sisältyneitä tietoja.

Päätoimittajan mukaan Ilta-Sanomat on korjannut juttua vakiintuneiden toimituksellisten käytäntöjen mukaisesti kahdesti kantelijan otettua yhteyttä toimitukseen. Päätoimittajan mukaan jutussa oli virhe, kun siinä puhuttiin kantelijan osalta 5 000 euron oikeudenkäyntikuluista: kyse oli asianosaiskuluista. Tämä virhe on päätoimittajan mukaan korjattu 9.10. ja siitä on hänen mukaansa myös asianmukainen maininta jutun lopussa. Päätoimittajan mukaan juttuun on korjattu myöhemmin myös tieto oikeasta sovintosummasta, jonka osapuolet sopivat ennen hovioikeuden käsittelyä.

Päätoimittajan mukaan jutussa mainitut luvut perustuvat kaikki oikeuden asiakirjoihin, eikä oikeuden asiakirjoissa ole tietoa kantelijan itse maksamista kuluista. Ilta-Sanomat on päätoimittajan mukaan tarkistanut asian sekä käräjäoikeuden että hovioikeuden osalta ja kummastakaan ei löytynyt asianajajan laskua. Myyjien oikeudenkäyntikulut sen sijaan käyvät päätoimittajan mukaan ilmi hovioikeuden ratkaisusta. 

Kantelija on toimittanut Ilta-Sanomille useita laskelmia ja arvioita riidan aiheuttamista kuluista. Laskelmien mukaan kantelijan oikeudenkäyntiin liittyneet talon tutkimuskulut olivat yli 5 000 euroa, juristikulut käräjien jälkeen yli 30 000 euroa, käräjien todistajakulut yli 3 000 euroa ja lisäksi käräjien aikoihin menetettyä irtainta sekä väistöasumisen kuluja useiden kymmenientuhansien eurojen arvosta. Lehdellä ei päätoimittajan mukaan ole mitään syytä epäillä, etteivätkö kantelijan laskelmat sinänsä pitäisi paikkaansa. Näitä ei kuitenkaan ole lähdetty lisäämään juttuun, koska faktojen tarkastaminen kaikkien, molempien osapuolten, kulujen osalta olisi päätoimittajan mukaan käytännössä mahdotonta.

Päätoimittajan mukaan on hankala kysymys, mikä kantelijan lehdelle toimittama kulu missäkin tapauksessa on varmuudella osoitettavissa johtuvaksi juuri tästä nimenomaisesta riidasta, josta juttu kertoo. Kantelija toteaa myös, että tapauksesta on vireillä poliisin esitutkinta. Päätoimittajan mukaan esitutkinnassa tullaan todennäköisesti käymään myös kustannuksista keskustelua.

Päätoimittaja korostaa, että jutussa ei ole ”vertailtu” myyjien ja ostajien kuluja. Jutussa on vain asianmukaisesti pyritty kertomaan ne luvut, jotka oikeuden asiakirjoista ovat olleet saatavissa. Jutussa ei tehdä minkäänlaisia päätelmiä siitä, että kantelija olisi ”ahne”, kuten kantelija esittää. Päätoimittajan mukaan juttua on täsmennetty asianmukaisesti heti, kun lehti on saanut lisää tietoa asiasta. Päätoimittajan mukaan erilaisista riita-asioista raportoitaessa on toimitusten pakko tukeutua oikeuden asiakirjoihin, koska riita-asiassa riidan osapuolilla voi olla toisistaan hyvinkin erilaisia näkemyksiä sekä kustannuksista että itse riidan kohteesta ylipäänsä. Jutun kokonaisuuden kannalta päätoimittaja katsoo, että jutun keskeisen viestin kannalta toimituksellinen tarkkuus on ollut riittävä käytettäessä julkisten asiakirjojen tietoja, mukaan lukien tehdyt asianmukaiset mainitut täsmennykset juttuun.

Päätoimittaja muistuttaa toimitusten velvollisuudesta olla luovuttamatta päätösvaltaa tiedonvälityksen sisältöä koskevista ratkaisuista toimituksen ulkopuolisille. Ratkaisut on aina tehtävä journalistisin perustein. Kantelijan muut kulut eivät päätoimittajan mukaan valitettavasti näy mistään julkisista oikeuden pöytäkirjoista tai muista asiakirjoista, joten IS on jutussaan kertonut kantelijan osalta vain asianosaiskulut.


Ratkaisu

JO 1: Journalisti on vastuussa ennen kaikkea lukijoilleen, kuulijoilleen ja katselijoilleen. Heillä on oikeus saada tietää, mitä yhteiskunnassa tapahtuu.

JO 8: Journalistin velvollisuus on pyrkiä totuudenmukaiseen tiedonvälitykseen.

JO 10: Tiedot on tarkistettava mahdollisimman hyvin – myös silloin kun ne on aikaisemmin julkaistu.

JO 12: Tietolähteisiin on suhtauduttava kriittisesti. Erityisen tärkeää se on kiistanalaisissa asioissa, koska tietolähteellä voi olla hyötymis- tai vahingoittamistarkoitus.

JO 20: Olennainen asiavirhe on korjattava viipymättä ja niin, että se tavoittaa mahdollisimman kattavasti virheellistä tietoa saaneen yleisön. Korjaus on julkaistava sekä tiedotusvälineen toimituksellisilla verkkosivuilla että julkaisussa tai kanavassa, jossa virhe on alun perin ollut.

JO 21: Jos selvästi tunnistettavissa olevan henkilön tai tahon toiminnasta aiotaan esittää tietoja, jotka asettavat tämän erittäin kielteiseen julkisuuteen, kritiikin kohteelle tulee varata tilaisuus esittää oma näkemyksensä jo samassa yhteydessä.

JO 22: Ellei samanaikainen kuuleminen ole mahdollista, voi erittäin kielteisen julkisuuden kohteeksi joutunutta olla tarpeen kuulla jälkeen päin. Jos näin ei tehdä, hyvään tapaan kuuluu julkaista hänen oma kannanottonsa.

JO 25: Ellei kannanotto ole julkaisukelpoinen, sen korjaamisesta on syytä neuvotella laatijan kanssa. Vaikka yksimielisyyteen ei päästäisi, olennainen sisältö on suositeltavaa julkaista asiallisessa muodossa.

JO 27: Yksityiselämään kuuluvia erityisen arkaluonteisia seikkoja voi julkaista vain asianomaisen suostumuksella tai jos niillä on poikkeuksellista yhteiskunnallista merkitystä. Yksityiselämän suoja on otettava huomioon myös kuvia käytettäessä.

JO 30: Julkistakin aineistoa julkaistaessa pitää ottaa huomioon yksityiselämän suoja. Kaikki julkinen ei välttämättä ole julkaistavissa. Erityistä varovaisuutta on noudatettava, kun käsitellään alaikäisiä koskevia asioita.

Ilta-Sanomat julkaisi nettijutun, joka käsitteli oikeudessa käsiteltyä kiinteistökauppaa koskevaa riita-asiaa. Jutun ensimmäisessä versiossa luki: ”Ostajan oikeudenkäyntikulut käräjillä olivat noin 5 000 euroa, myyjien noin 24 000 euroa, joten myyjien kulut nousivat käräjien osalta 64 000 euroon.” Ilta-Sanomat teki korjauspyynnön saatuaan juttuunsa muutoksia ja lisäsi sen loppuun merkinnän: ”Juttua muokattu 9.10.2019 kello 12.34: Jutussa mainittiin ensin, että ostajalle koitui oikeudenkäynnistä oikeudenkäyntikuluja noin 5 000 euroa. Todellisuudessa ostajalle koitui kyseinen summa asianosaiskuluja.”

Julkisen sanan neuvosto toteaa, että jutussa oli olennainen asiavirhe, kun siinä ilmoitettiin ostajan oikeudenkäyntikuluiksi käräjillä 5 000 euroa. Tosiasiassa kantelijan oikeudenkäyntikulut käräjillä olivat yli 30 000 euroa. Tieto olisi ollut tarkistettavissa ainakin hovioikeuden kirjaamosta. Koska lehti ei yrityksistään huolimatta saanut kaipaamaansa varmistusta oikeudenkäyntikuluista, sen olisi pitänyt avoimesti kertoa asiasta lukijoille, jotta jutusta ei olisi syntynyt virheellistä käsitystä oikeudenkäyntikuluista.

Neuvosto toteaa, että toisin kuin lehti tulkitsee, lehden nettijuttuunsa tekemä muokkaus ei ollut Journalistin ohjeiden mukainen olennaisen asiavirheen korjaus. Asian todellinen laita jäi muokkauksen jälkeenkin epäselväksi. Lisäksi neuvosto toteaa, että korjatessaan asiavirheitä tiedotusvälineiden tulisi käyttää yksiselitteisiä ilmaisuja ”korjaus” tai ”oikaisu”. Näin lukijallekin käy selväksi, että jutussa oli virhe.

Neuvosto toteaa, että kyseessä oli tavanomainen oikeudenkäyntilähteisiin perustuva uutinen, eikä tapauksessa ole viitteitä siitä, että lehti olisi käyttänyt tietolähteenään kritiikittömästi tapauksen toista osapuolta. Kantelija ei joutunut jutussa myöskään erittäin kielteiseen julkisuuteen, joten häntä ei ollut tarpeen kuulla. Lisäksi hänen oikeudessa esittämiään näkemyksiä referoitiin jutussa. Jutussa ei kerrottu asioita, jotka olisivat rikkoneet kantelijan yksityisyyden suojaa.

Julkisen sanan neuvosto katsoo, että Ilta-Sanomat on rikkonut Journalistin ohjeiden kohtia 8, 10 ja 20 ja antaa sille huomautuksen.

Ratkaisun tekivät:
Eero Hyvönen (pj), Ilkka Ahtiainen, Päivi Hietanen, Pentti Mäkinen, Riikka Mäntyneva, Tiina Ojutkangas, Hannele Peltonen, Tuomas Rantanen, Jukka Ruukki, Henrik Rydenfelt ja Ismo Siikaluoma.

Tämä päätös on avattu 1023 kertaa