PÄÄTÖKSET

Vapauttava 7234/PL/19
Inarilainen

Kielteinen julkisuus, yleisönosastokirjoitus

Paikallislehti julkaisi tekstiviestipalstallaan nimettömän lukijakommentin, jossa viitattiin henkilöön sukunimellä. Kantelija ei ollut viestistä selvästi tunnistettavissa, eikä hän joutunut viestin vuoksi erittäin kielteiseen julkisuuteen. Nimettömän kommentin julkaiseminen ei ollut hyvän journalistisen tavan vastaista.

Vapauttava 7222/SL/19
Ilta-Sanomat

Olennainen asiavirhe, tietojen tarkistaminen, lähdekritiikki, totuudenmukainen tiedonvälitys, mielipiteet ja tosiasiat

Ilta-Sanomat julkaisi jutun, jossa haastateltava kertoi saamastaan pahoinpitelytuomiosta. Jutusta saattoi saada harhaanjohtavan käsityksen tuomion sisällöstä, mutta haastateltavan sanavalinnoista ja jutun näkökulmasta kävi ilmi, ettei kyseessä välttämättä ollut tyhjentävä kuvaus tapahtumista.

Vapauttava 7218/SL/19
Aamulehti

Haastateltavan oikeudet, yksityisyyden suoja, nimi rikosuutisissa

Lehti mainitsi nimeltä henkilön, joka ei ollut osallinen jutussa kuvattuun rikossarjaan. Vaikka kantelijan henkilöllisyys ja hänen rikostaustansa tuotiin jutussa esiin, juttu ei rikkonut hänen yksityisyyden suojaansa.

Langettava 7209/MTV/19
MTV

Olennainen asiavirhe, tietojen tarkistaminen, lähdekritiikki

MTV Uutisten julkaisemassa nettijutussa oli olennainen asiavirhe, jota se ei korjannut saatuaan virheestä korjauspyynnön. MTV korjasi virheen vasta saatuaan tiedon Julkisen sanan neuvostolle tehdystä kantelusta.

Vapauttava 7203/SL/19
Savon Sanomat

Olennainen asiavirhe, totuudenmukainen tiedonvälitys, tietojen tarkastaminen, otsikko

Savon Sanomat julkaisi pääkirjoituksen, joka otti kantaa kannabiksen käytön rangaistavuuden poistoa ajavaan kansalaisaloitteeseen. Kirjoituksessa ei ollut olennaisia asiavirheitä.

Vapauttava 7201/SL/19
Etelä-Saimaa

Samanaikainen kuuleminen, olennainen asiavirhe, totuudenmukainen tiedonvälitys, tietojen tarkistaminen, lähdekritiikki, uutistapahtuman seuraaminen

Lehti uutisoi kaupungin mailla kasvavan metsikön harventamiseen liittyvästä kiistasta. Puiden poistamista vaatinut henkilö ei joutunut jutussa niin kielteiseen julkisuuteen, että häntä olisi ollut välttämätöntä kuulla, vaikka hän saattoikin olla naapurustonsa tunnistettavissa. Jutussa ei myöskään ollut olennaisia asiavirheitä.

Langettava 7194/SL/19
Helsingin Sanomat

Olennainen asiavirhe

Jutussa oli olennainen asiavirhe. Vaikka lehti oli saanut virheestä selvän korjauspyynnön pian jutun julkaisun jälkeen, se korjasi juttuaan vasta saatuaan tiedon Julkisen sanan neuvostolle tehdystä kantelusta.

Langettava 7189/AL/19
Caravan

Haastateltavan oikeudet

Matkailuautoilun erikoislehti julkaisi jutun, jossa haastateltu esitteli matkailuautoaan. Juttu julkaistiin myös iltapäivälehdessä osana lehtien keskenään sopimaa järjestelyä. Haastatellulle ei kerrottu, että haastattelua voidaan käyttää useissa eri välineissä.
 

Langettava 7184/SL/19
Ilta-Sanomat

Olennainen asiavirhe, tietojen tarkistaminen, totuudenmukainen tiedonvälitys, samanaikainen kuuleminen, jälkikäteinen kuuleminen, yksityisyyden suoja, lähdekritiikki

Kiinteistökauppariitaa käsittelevässä jutussa oli olennainen asiavirhe, kun siinä ilmoitettiin toisen osapuolen oikeudenkäyntikulut huomattavasti todellista pienemmiksi. Lehti ei korjannut juttua Journalistin ohjeiden mukaisesti saatuaan korjauspyynnön.

Vapauttava 7178/SL/19
Helsingin Sanomat

Oma kannanotto, jälkikäteinen kuuleminen, tosiasiat ja mielipiteet

Lehti julkaisi toimittajansa mielipidekirjoituksen, jonka mukaan kirjoituksessa mainittu mediakeskustelija on ”kalibroinut moraalisen kompassinsa uudelleen”. Kyseessä oli tavanomainen kulttuurikritiikki ja yhteiskunnallinen arviointi, joka ei edellyttänyt jälkikäteistä kuulemista.

Vapauttava 7177/SL/19
Ilta-Sanomat

Yksityisyyden suoja, nimi rikosuutisissa

Lehti kertoi alaikäisen raiskaukseen liittyvästä rikostuomiosta. Tuomitun tunnistetietojen kertominen jutussa oli perusteltua, vaikka hänen lähipiirinsä saattoi olla siksi paikkakunnallaan tunnistettavissa.

Vapauttava 7171/SL/19
Helsingin Sanomat

Toimittajan tiedonhankinta, haastateltavan oikeudet, olennainen asiavirhe

Lehti kertoi jutussaan, että kantelija oli kieltäytynyt haastattelusta. Tämä oli perusteltua jutun aiheen ja kantelijan aseman vuoksi. Jutussa esitetty tulkinta kieltäytymisen perusteluista saattoi olla epätarkka, mutta siinä ei ollut olennaista asiavirhettä.

Vapauttava 7169/SL/19
Keskipohjanmaa

Yksityisyyden suoja, nimi rikosuutisissa

Lehti kertoi paikallisen taksiyrittäjän saamasta ajokiellosta ja sen syystä. Taksiyrittäjän henkilöllisyyden kertominen oli perusteltua, koska tapaus oli paikallisesti merkittävä.

Vapauttava 7165/PL/19
Akaan Seutu

Samanaikainen kuuleminen, jälkikäteinen kuuleminen

Lehti julkaisi kaksi paikalliseen kouluväkivaltatapaukseen liittyvää juttua. Jutuissa kerrottiin, miten paikallinen kuntapoliitikko oli ottanut aiheeseen kantaa sosiaalisessa mediassa. Häntä ei ollut tarpeen erikseen haastatella jutuissa.

Langettava 7159, 7167, 7170/SL/19
Iltalehti

Otsikko, olennainen asiavirhe, totuudenmukainen tiedonvälitys

Lehti julkaisi poliitikon haastattelun ja teki otsikkoon tulkinnan haastattelun sisällöstä. Tulkinta oli virheellinen, eikä otsikolle löytynyt jutusta katetta. Äänestyspäätös 7–2.

Vapauttava 7152/SL/19
Turun Sanomat

Totuudenmukainen tiedonvälitys, olennainen asiavirhe, jälkikäteinen kuuleminen, lähdekritiikki

Lehti julkaisi jutun, joka käsitteli säätiön toimintaan liittyvää kiistaa. Jutussa ei ollut olennaisia asiavirheitä, eivätkä kantelijat joutuneet niin kielteiseen julkisuuteen, että niitä olisi ollut välttämätöntä kuulla.

Langettava 7147/SL/19
Iltalehti

Lainaaminen

Lehti julkaisi verkkosivuillaan ulkomaisiin lähteisiin perustuvan jutun, joka käsitteli Kuun pinnalle lähetettyjä karhukaisia. Jutussa käytettiin laajasti myös toisen kotimaisen tiedotusvälineen työtä. Tämä olisi pitänyt mainita jutussa. 

Vapauttava 7146/PL/19
Kotiseudun Sanomat

olennainen asiavirhe, totuudenmukainen tiedonvälitys, tietojen tarkastaminen, lähdekritiikki

Lehti julkaisi jutun, jossa kerrottiin kunnan muuttuneista koulukyytikäytännöistä. Jutussa ei ollut välttämätöntä kertoa poikkeusjärjestelyistä, joten siinä ei ollut olennaista asiavirhettä.

Vapauttava 7145/AL/19
Suomen Kuvalehti

Yksityisyyden suoja

Lehti julkaisi jutun, jossa viitattiin aiemmin toisessa mediassa julkaistuun haastatteluun. Siinä kantelija kertoi parantuneensa kroonisesta kivusta rukouksen avulla. Haastattelun sisällöstä kertominen ei loukannut kantelijan yksityisyyden suojaa.

Vapauttava 7137/SL/19
Iltalehti

Nimi rikosuutisissa, yksityisyyden suoja, olennainen asiavirhe, totuudenmukainen tiedonvälitys

Lehti julkaisi verkkosivuillaan jutun, joka käsitteli veropetosepäilyihin liittyvää tuomiota. Lehdellä oli perusteet kertoa syytteestä vapautetun liikemiehen henkilöllisyys, eikä hänen asumisjärjestelyistään kertominen rikkonut yksityisyyden suojaa.    

<< 1 2 3 4 5 6 7 8  ... >> 

Vapauttava 7177/SL/19

Vastaaja: Ilta-Sanomat

Asia: Yksityisyyden suoja, nimi rikosuutisissa

Ratkaistu: 29.1.2020

Lehti kertoi alaikäisen raiskaukseen liittyvästä rikostuomiosta. Tuomitun tunnistetietojen kertominen jutussa oli perusteltua, vaikka hänen lähipiirinsä saattoi olla siksi paikkakunnallaan tunnistettavissa.

Kantelu 7.10.2019

Kantelu kohdistuu Ilta-Sanomien 6.9.2019 julkaisemaan juttuun, jossa kerrottiin alaikäisen raiskauksesta annetusta rikostuomiosta. Lisäksi kantelussa on mainittu Ilta-Sanomien 25.1.2019 samasta aiheesta julkaisema juttu, jonka osalta kantelu on kuitenkin vanhentunut eikä Julkisen sanan neuvosto voi ottaa sitä käsiteltäväkseen. 

Kantelun mukaan lehti ei olisi saanut julkaista rikoksesta tuomitun nimeä ja muita tunnistetietoja, koska näiden julkaiseminen on kollektiivinen häpeärangaistus tekijän läheisille. Kantelun mukaan pienellä paikkakunnalla jokseenkin kaikki asukkaat tuntevat toisensa ja ”päivittäisessä jalkapuussa istuvat yhtä lailla tekijän äiti, sisarukset, puoliso kuin lapsetkin, syyttömyydestään huolimatta”.

Kantelussa todetaan, että myös rikoksesta tuomitun läheisillä tulee olla yksityisyyden suoja ja journalistin tulisi juttua tehdessään huomioida läheisille mahdollisesti aiheutuva häpeä.

Kantelussa vedotaan Journalistin ohjeeseen 30, jonka mukaan julkistakin aineistoa julkaistaessa pitää ottaa huomioon yksityiselämän suoja. Lisäksi kantelun on tulkittu kohdistuvan ohjeeseen 31.


Päätoimittajan vastaus 8.1.2020

Ilta-Sanomien vastaava päätoimittaja Johanna Lahti toteaa olevan inhimillisesti ymmärrettävää, että rikos voi olla traumatisoiva ja raskas kokemus myös rikoksentekijän läheisille.

Tässä tapauksessa kyseessä oli kuitenkin päätoimittajan mukaan kovan luokan väkivaltarikollinen, joka on saanut useita tuomioita. Hänet tuomittiin 90-luvulla yli 10 vuoden vankeusrangaistukseen taposta, ja tuoreet oikeusjutut todistavat, että henkilö on jatkanut rikollista elämää. Tällä kertaa tuomittu sai yli kolmen vuoden ehdottoman vankeusrangaistuksen viidestä rikoksesta, joista vakavimmat olivat törkeä raiskaus ja törkeä lapsen seksuaalinen hyväksikäyttö.

Tällaisista rikoksista uutisoiminen on päätoimittajan mukaan osa normaalia rikosjournalismia. On myös normaalia kertoa rikoshistoriasta silloin, kun henkilö on tehnyt muitakin vakavia rikoksia. Samoin on normaalia linkittää samaa oikeustapausta käsittelevät jutut yhteen, jotta lukija voi halutessaan saada tapauksesta kokonaiskuvan.

Päätoimittajan mukaan on vaikea nähdä perusteita sille, ettei rikollisen nimeä ja rikoksen tekopaikkaa saisi näin vakavien rikosten yhteydessä mainita. Päätoimittaja toteaa vastauksessaan, että vaikka tappajan ja raiskaajan läheisiä kohtaan voi kokea empatiaa, on kestämätön ajatus, että vain suurten kaupunkien rikollisten nimet ja tekopaikkakunnat julkistettaisiin.

Päätoimittajan mukaan toimitus käyttää rikoksentekijöiden nimien julkaisussa aina harkintaa. Nimi saatetaan jättää julkaisematta esimerkiksi, jos tuomio ei ole ehdoton tai ehdoton tuomio on alle kaksi vuotta. Nämäkään eivät ole kiveen hakattuja sääntöjä, vaan asiaa pohditaan tapauskohtaisesti. Myös erittäin vakavissa rikoksissa tekijän nimi saatetaan jättää julkaisematta esimerkiksi, jos tekijän nimestä voisi paljastua lähipiirissään hyväksikäytön uhriksi joutuneen lapsen nimi. Kantelun kohteena olevassa uutisessa raiskauksen uhri oli kuitenkin tekijälle entuudestaan tuntematon.

Päätoimittajan mukaan kantelun kohteena olevassa jutussa käsiteltiin vain rikoksentekijää eikä rikos ole yksityisasia. Päätoimittajan mukaan tuomitun asema ja teot eivät olleet tässä tapauksessa sellaisia, että häntä olisi tullut erityisesti suojella. 


Ratkaisu

JO 30: Julkistakin aineistoa julkaistaessa pitää ottaa huomioon yksityiselämän suoja. Kaikki julkinen ei välttämättä ole julkaistavissa. Erityistä varovaisuutta on noudatettava, kun käsitellään alaikäisiä koskevia asioita.

JO 31: Rikoksesta tuomitun nimen, kuvan tai muita tunnistetietoja voi julkaista, ellei se tuomitun asemaan tai tekoon nähden ole selvästi kohtuutonta. Alaikäisen tai syyntakeettomana tuomitun henkilöllisyyden paljastamisessa on oltava erityisen pidättyväinen.

Ilta-Sanomat julkaisi verkkoversiossaan jutun, joka käsitteli alaikäisen raiskaukseen liittyvää rikostuomiota.

Vaikka Julkisen sanan neuvosto ymmärtää, että rikosuutisoinnin tuoma julkisuus voi tuntua tuomitun lähipiiristä häpeärangaistukselta, vakavista rikoksista kertomisella on yhteiskunnallista merkitystä. Tässä tapauksessa tuomitun nimen ja rikospaikkakunnan mainitseminen ei ollut tämän tekoon ja aiempaan rikoshistoriaan nähden kohtuutonta. Jutussa ei myöskään kerrottu sellaisia yksityiskohtia, joiden voisi katsoa kuuluvan tuomitun läheisten yksityiselämän piiriin.

Julkisen sanan neuvosto katsoo, että Ilta-Sanomat ei ole rikkonut hyvää journalistista tapaa.

 

Ratkaisun teki puheenjohtaja Eero Hyvönen.
 

Tämä päätös on avattu 623 kertaa