PÄÄTÖKSET

Vapauttava 7320/SL/20
Mikkelin Kaupunkilehti

Jälkikäteinen kuuleminen, oma kannanotto, totuudenmukainen tiedonvälitys, olennainen asiavirhe

Lehti julkaisi uutisen paikallispoliittisen kiistan uusimmasta käänteestä. Jutussa ei ollut kantelijan väittämää olennaista asiavirhettä, vaan kyse oli lehden valitsemasta näkökulmasta. Jutussa esitetyt tiedot eivät asettaneet kantelijaa niin kielteiseen julkisuuteen, että häntä olisi pitänyt kuulla.

Vapauttava 7291/SL/20
Mikkelin Kaupunkilehti

Jälkikäteinen kuuleminen, oma kannanotto, totuudenmukainen tiedonvälitys, olennainen asiavirhe

Poliitikon uran ja aiemman poliittisen toiminnan arvioiminen päätoimittajan kolumnissa ei synnyttänyt velvollisuutta kuulla poliitikkoa samassa yhteydessä tai jälkeen päin.

Langettava 7289/SL/20
Talouselämä

Olennainen asiavirhe, tietojen tarkistaminen, lähdekritiikki, toisen työn käyttäminen

Nettijutussa oli olennainen asiavirhe. Lehden juttuun tekemät päivitykset eivät täyttäneet Journalistin ohjeiden vaatimusta olennaisen asiavirheen korjaamisesta, eikä jutusta käynyt riittävän selväksi, että sen alkuperäisessä versiossa oli yksiselitteinen virhe.

Vapauttava 7282/SL/20
Ilkka-Pohjalainen

Oma kannanotto

Mielipidekirjoitus käsitteli kriittisesti kehitysvammaisten tukia puoltaneita puheenvuoroja, mutta kantelija tai hänen päämiehensä eivät joutuneet siinä erittäin kielteiseen julkisuuteen.

Langettava 7275/PL/20
Koillissanomat

Olennainen asiavirhe

Jutussa oli olennaisia asiavirheitä, joista toimitus oli saanut selvän korjauspyynnön. Lehti julkaisi korjauksen vasta saatuaan tiedon Julkisen sanan neuvostolle tehdystä kantelusta.

Vapauttava 7273/SL/20
Iltalehti

Piilomainonta

Lehti julkaisi jutun, jossa kerrottiin uuden alkoholijuoman lanseeraamisesta. Lehden oma journalistinen panos oli moitittavan vähäinen, mutta juttu täytti Journalistin ohjeiden minimivaatimukset. Äänestyspäätös 8–6. Päätöksen lopussa eriävä mielipide.

Vapauttava 7269/YLE/20
Yle

Nimi rikosuutisissa

Yle julkaisi jutun, jossa vaarinsa hyväksikäyttämäksi joutunut haastateltava kertoi nimellään ja kasvoillaan kokemuksistaan. Ylellä oli perusteet kertoa yhteiskunnallisesti merkittävästä aiheesta, vaikka harvinainen sukunimi tuli liitetyksi kielteiseen aiheeseen.

Langettava 7268/AL/20
Koiramme

Olennainen asiavirhe, virheen korjaus, tietojen tarkistaminen, lähdekritiikki, piilomainonta

Lehdessä oli olennainen asiavirhe, jonka se korjasi printtiversiossaan. Lehti ei julkaissut korjausta verkkosivuillaan.

Vapauttava 7261/SL/19
Aamulehti

Yksityisyyden suoja

Lehden verkkosivuillaan julkaisemaan verokoneeseen on koottu Suomen suurituloisimpien tulo- ja verotiedot. Kantelijan tietojen julkaisu osana laajaa kokonaisuutta ei rikkonut hänen yksityisyyden suojaansa. 

Vapauttava 7260/SL/19
Iltalehti

Yksityisyyden suoja

Lehden verkkosivuillaan julkaisemaan verokoneeseen on koottu Suomen suurituloisimpien tulo- ja verotiedot. Kantelijan tietojen julkaisu osana laajaa kokonaisuutta ei rikkonut hänen yksityisyyden suojaansa. 

Langettava 7257/SL/20
Iltalehti

Olennainen asiavirhe, samanaikainen kuuleminen

Juoksutapahtuman järjestäjään kohdistuneista rikosepäilyistä kertovista jutuista saattoi saada virheellisesti sellaisen käsityksen, että asian poliisitutkinta olisi ollut julkaisuhetkellä yhä kesken. Juttujen otsikointi oli harhaanjohtavaa. Nettijutun osalta lehden toimenpiteet eivät täyttäneet Journalistin ohjeiden vaatimusta olennaisen asiavirheen korjaamisesta. Painetussa lehdessä ollut virhe korjattiin asianmukaisesti.

Vapauttava 7253/MTV/20
MTV

Samanaikainen kuuleminen, mielipiteet ja tosiasiat, otsikko, tietojen tarkistaminen

MTV:n nettijutun mukaan yrityksen logolla olisi natsitervehdykseksi tulkittava piilomerkitys. Jutussa käsiteltyyn yritykseen kohdistunut julkisuus oli kielteistä, mutta ei niin kielteistä, etteikö jälkikäteinen kuuleminen riittänyt.

Langettava 7249/SL/20
Helsingin Sanomat

Olennainen asiavirhe, tietojen tarkistaminen, lähdekritiikki

Helsingin Sanomat julkaisi STT:n uutisen, jossa oli olennainen asiavirhe. Lehti ei korjannut virhettä, vaikka se sai lukijalta korjauspyynnön ja tämän jälkeen vielä STT:ltä korjatun version uutisesta. Lehti korjasi virheen vasta, kun lukija muistutti aiemmin tekemästään korjauspyynnöstä.

Vapauttava 7248/SL/20
STT

Olennainen asiavirhe, tietojen tarkistaminen, lähdekritiikki

STT:n uutisessa oli olennainen asiavirhe, jonka se korjasi reilu viikko korjauspyynnön vastaanottamisen jälkeen. Korjaustoimenpide oli riittävän nopea, sillä asian tarkistaminen ja korjaaminen vaati selvitystyötä.

Vapauttava 7247/SL/19
Etelä-Saimaa

Uhrin hienotunteinen kohtelu

Onnettomuusuutinen kertoi yksityishenkilön tapaturmaisesta kuolemasta pihapiirissä. Vaikka uhri oli jutusta ainakin lähipiirinsä tunnistettavissa, lehti ei rikkonut Journalistin ohjeiden vaatimusta kuoleman hienotunteisesta uutisoinnista. Äänestyspäätös 9–5. Päätöksen lopussa eriävä mielipide.

Vapauttava 7246/SL/19
Uutisvuoksi

uhrin hienotunteinen kohtelu

Kaupunkilehti kertoi pihapiirissä tapahtuneesta yksityishenkilön tapaturmaisesta kuolemasta. Vaikka uutisointi oli nopeaa ja uhri oli jutusta ainakin lähipiirinsä tunnistettavissa, lehti ei rikkonut Journalistin ohjeiden vaatimusta kuoleman hienotunteisesta uutisoinnista. Äänestyspäätös 9–5. Päätöksen lopussa eriävä mielipide.

Langettava 7238/YLE/19
Yle

Yksityisyyden suoja, haastateltavan oikeudet

Transsukupuolisuutta käsittelevässä televisio-ohjelmassa kerrottiin ohjelmaan haastatellun alaikäisen henkilökohtaisia hoitotietoja, vaikka niiden pois jättämistä ohjelmasta oli pyydetty. Tämä loukkasi haastatellun yksityisyyden suojaa. Äänestyspäätös 11–2.

Vapauttava 7234/PL/19
Inarilainen

Kielteinen julkisuus, yleisönosastokirjoitus

Paikallislehti julkaisi tekstiviestipalstallaan nimettömän lukijakommentin, jossa viitattiin henkilöön sukunimellä. Kantelija ei ollut viestistä selvästi tunnistettavissa, eikä hän joutunut viestin vuoksi erittäin kielteiseen julkisuuteen. Nimettömän kommentin julkaiseminen ei ollut hyvän journalistisen tavan vastaista.

Vapauttava 7222/SL/19
Ilta-Sanomat

Olennainen asiavirhe, tietojen tarkistaminen, lähdekritiikki, totuudenmukainen tiedonvälitys, mielipiteet ja tosiasiat

Ilta-Sanomat julkaisi jutun, jossa haastateltava kertoi saamastaan pahoinpitelytuomiosta. Jutusta saattoi saada harhaanjohtavan käsityksen tuomion sisällöstä, mutta haastateltavan sanavalinnoista ja jutun näkökulmasta kävi ilmi, ettei kyseessä välttämättä ollut tyhjentävä kuvaus tapahtumista.

Vapauttava 7220/SL/19
Ilta-Sanomat

Yksityisyyden suoja

Lehden verkkosivuillaan julkaisemaan verokoneeseen on koottu Suomen suurituloisimpien tulo- ja verotiedot. Kantelijan tietojen julkaisu osana laajaa kokonaisuutta ei rikkonut hänen yksityisyyden suojaansa. 

<< 1 2 3 4 5 6 7 8  ... >> 

Vapauttava 7171/SL/19

Vastaaja: Helsingin Sanomat

Asia: Toimittajan tiedonhankinta, haastateltavan oikeudet, olennainen asiavirhe

Ratkaistu: 4.12.2019

Lehti kertoi jutussaan, että kantelija oli kieltäytynyt haastattelusta. Tämä oli perusteltua jutun aiheen ja kantelijan aseman vuoksi. Jutussa esitetty tulkinta kieltäytymisen perusteluista saattoi olla epätarkka, mutta siinä ei ollut olennaista asiavirhettä.

Kantelu 2.10.2019

Kantelu kohdistuu Helsingin Sanomien verkkosivuillaan 9.8.2019 julkaisemaan juttuun ’Miten maahanmuuttajien asema on muuttunut viime aikoina: ”Maahanmuuttajilla on joko kiitollisen uhrin tai vaarallisen rikollisen rooli”’.

https://www.hs.fi/kaupunki/art-2000006199676.html

Kantelun mukaan jutussa kerrottiin tarkoitushakuisesti ja toimittajan narratiiviin sopivasti siitä, että kantelija kieltäytyi haastattelusta juttua varten. Kantelun mukaan Helsingin Sanomien toimittaja lähestyi kantelijaa sosiaalisessa mediassa pyytäen haastattelua. Kantelija kirjoittaa: ”Soitin toimittajalle ja puhelun aluksi kerroin, etten anna haastattelua. Jatkoimme keskustelua, minua kiinnosti jutun lähtökohdat, ja minulla oli huolta tekotavasta ja kysymyksiä toimittajalle. Keskustelun aikana en antanut kieltäytymiselleni perusteluja. Toimittaja ei myöskään kysynyt perusteluja.” Silti jutussa lukee: ”Maahanmuuttajat saavat usein mediassa äänen vain silloin, kun kysytään rasismista tai muista maahanmuuttajien ongelmista. Tavallaan tämäkin kirjoitus vahvistaa siis jo olemassa olevaa ongelmaa. Juuri tästä syystä esimerkiksi kansalaisaktivisti [kantelijan nimi] kieltäytyi kokonaan vastaamasta hänelle esitettyihin kysymyksiin.”

Kantelija oli jutun julkaisun jälkeen asiasta yhteydessä toimittajaan, joka vastasi viestiin ja ohjasi olemaan yhteydessä esihenkilöönsä. Kantelija soitti esihenkilölle, joka pyysi toimittamaan toimittajan ja kantelijan välisen kirjeenvaihdon. Kantelija ei näin tehnyt.
Päätoimittajan vastaus 22.10.2019

Helsingin Sanomien vastaavan päätoimittajan Kaius Niemen mukaan jutussa tarkasteltiin maahanmuuttajien asemaa ja roolia julkisessa keskustelussa. Jutun motiivina oli kohu, joka syntyi helsinkiläisen kaupunginvaltuutetun Twitterissä esittämistä väitteistä. Saatuaan osakseen uhkailua kaupunginvaltuutettu totesi, että hänen kaltaisiltaan ihmisiltä odotetaan, että ”emme suutu emmekä sano vastaan”. Tällä hänen katsottiin tarkoittavan, että esimerkiksi maahanmuuttajilta odotetaan Suomessa jatkuvaa nöyristelyä ja kiitollisuutta. Päätoimittajan mukaan Helsingin Sanomat pyrki kantelun kohteena olevassa kirjoituksessa pohtimaan juuri tätä kysymystä. 

Kantelija oli yksi useista asiantuntijoista ja yhteiskunnallisista keskustelijoista, joilta asiaan tiedusteltiin kantaa. Päätoimittajan mukaan jutun peruslähtökohta ilmaisiin selkeästi myös kantelijalle, kun toimittaja lähestyi häntä viestillään. Kantelija soitti toimittajalle ja heti puhelun aluksi ilmoitti, ettei hän halua lausua asiasta mitään. Toimittajan mukaan kantelija ilmaisi kieltäytyvänsä haastattelusta juuri siksi, että maahanmuuttajaa kuullaan mediassa vain, kun teemana on rasismi tai muu vastaava ongelma, eikä kantelija selvästikään halunnut osallistua tämänkaltaisen roolin pönkittämiseen. Puhelinkeskustelun pohjalta jutussa todettiin kantelijan kieltäytyneen vastaamasta kysymyksiin edellä mainituilla perusteilla.

Kun juttu oli julkaisu, kantelija lähestyi toimittajaa palautteella, jossa hän hämmästeli tulleensa mainituksi jutussa. Juttuun kirjattuja kieltäytymisperusteita hän piti virheellisinä. Toimittaja vastasi saman aamun kuluessa kantelijalle ja kertoi oman näkemyksensä tapahtuneesta. Toimittajan mukaan kantelija ei ollut halunnut kommentoida aihetta, koska ”taas maahanmuuttajataustaiselta kysytään kokemuksia rasismista”. Toimittaja neuvoi myös kantelijaa kääntymään esimiehensä puoleen, mikäli haluaa jatkaa keskustelua aiheesta. Kantelija lähestyi lehden kaupunkitoimituksen esimiestä ja ilmaisi tyytymättömyytensä juttuun. Juuri lomalta palannut esimies pyysi kantelijaa tarkentamaan kritiikkinsä ja lähettämään aiheeseen liittyvän viestinvaihdon, jotta selviäisi, oliko tyytymättömyyteen perusteita. Kantelija ei kuitenkaan palannut koskaan aiheeseen, ja lehti jäi siihen käsitykseen, että kantelija tyytyi tilanteeseen.

Päätoimittajan mukaan kantelija ei ole lähestynyt lehteä asiaa koskevalla oikaisupyynnöllä. Päätoimittajan mukaan lehden toimittaja lähestyi kantelijaa haastateltavana alun perin viestillä, jossa toimittaja hyvin selkeästi kertoi, mitä asiaa haastattelu koskee ja avasi juttuidean pohjana olevaa näkökulmaa. Kantelija siis päätoimittajan mukaan tiesi, mistä haastattelussa on kyse ja että häntä haastatellaan yhtenä useammista haastateltavista. Päätoimittaja katsoo, että sekä tiedonhankinta että asiayhteyden ilmaiseminen haastateltavana olleelle kantelijalle on tehty Journalistin ohjeiden mukaisesti.

Päätoimittaja katsoo, että lehdellä oli riittävät perusteet kertoa jutussaan, että kantelija oli kieltäytynyt haastattelusta. Kansalais- ja järjestöaktiivina kantelija on esiintynyt usein eri medioissa. Kantelija on toiminut myös toimittajana. Kantelijan kieltäytyminen haastattelusta oli päätoimittajan mukaan lukijoille olennainen tieto, etenkin kun jutunaiheena oli nimenomaan maahanmuuttajien asema julkisessa keskustelussa. Päätoimittajan mukaan lehden toimittajan keskustelussa kantelijan kanssa saama käsitys kantelijan kieltäytymisen perusteista liittyi juuri tähän asetelmaan. Helsingin Sanomat ja sen toimittaja eivät ole päätoimittajan mukaan vastoin parempaa tietoa ujuttanut kantelijaa itse rakentamaansa kontekstiin tai narratiiviin. Sen sijaan, jutun konteksti on tehty selväksi kantelijalle alusta pitäen. Toimittajan ja kantelijan välinen puhelinkeskustelu ei päätoimittajan mukaan muuttanut jutun alkuperäistä sisältöä tai siihen liittyvää kontekstia.

Päätoimittaja korostaa myös Journalistin ohjeiden kohtaa 2, jonka mukaan ”tiedonvälityksen sisältöä koskevat ratkaisut on tehtävä journalistisin perustein”. Kohdan jälkimmäinen lause toteaa, että ”tätä päätösvaltaa ei saa missään oloissa luovuttaa toimituksen ulkopuolisille”. Päätoimittajan mukaan lehti ei voi antaa kantelijan tai muidenkaan haastateltavien määrittelemättömän tai epäselvän palautteen vaikuttaa lehden toimituksellisiin päätöksiin.

Lehdellä on päätoimittajan mukaan kaikki perusteet luottaa siihen, että sen toimittajan puhelinkeskustelussa saama käsitys kantelijan perusteista kieltäytyä haastattelusta on luotettava ja todenmukainen. Kantelija on kiistänyt juttuun kirjatut perusteet virheellisinä, mutta toistaiseksi kantelija ei ole esittänyt mielestään oikeita, vaihtoehtoisia kieltäytymisperusteita. Kantelijalla on ollut mahdollisuus ja aikaa esittää näkemyksensä olennaisen asiavirheen korjaamisesta. Toimittajataustaisena kantelija on ollut tietoinen siitä, että hän olisi hyvin voinut saattaa olennaisen asiavirheen lehden tietoon. Päätoimittaja korostaa, että kantelijalla, kuten haastateltavilla yleisesti, on ehdottomasti oikeus kieltäytyä haastattelusta. Kun kyse on julkisuuteen tottuneesta, toistuvasti mediassa näkemyksiään esittäneestä henkilöstä, hänellä ei ole kuitenkaan päätoimittajan mukaan päätösvaltaa sen suhteen, mainitaanko häntä jutussa. Sitä ei voi päätoimittajan mukaan myöskään pitää asiavirheenä.

Päätoimittajan mukaan jutussa käsiteltävän asian kannalta olennaisen haastateltavan haastattelusta kieltäytymisen kirjaaminen juttuun viestii lukijoille siitä, ettei kyse ole tiedotusvälineen aktiivisesta valinnasta olla haastattelematta jotakuta. Tämä voi olla tärkeää esimerkiksi poliittisesti herkkien kysymysten tasapainoisessa käsittelyssä. Kieltäytymisperusteen kirjaaminen juttuun puolestaan kertoo lukijalle, millaiseen kontekstiin kieltäytyminen asettuu, eikä asia tällöin jää arvailujen varaan.


Ratkaisu

JO 9: Työtä tehdessään journalistin on suositeltavaa ilmoittaa ammattinsa. Tiedot on pyrittävä hankkimaan avoimesti. Jos yhteiskunnallisesti merkittäviä seikkoja ei voida muutoin selvittää, journalisti voi tehdä haastatteluja ja hankkia tietoja myös tavallisuudesta poikkeavilla keinoilla.

JO 17: Haastateltavalla on oikeus saada ennakolta tietää, millaisessa asiayhteydessä hänen lausumaansa käytetään. Hänelle on myös kerrottava, jos haastattelua voidaan käyttää useissa eri välineissä. Haastateltavalle pitää aina kertoa, onko keskustelu tarkoitettu julkaistavaksi vai ainoastaan tausta-aineistoksi.

JO 20: Olennainen asiavirhe on korjattava viipymättä ja niin, että se tavoittaa mahdollisimman kattavasti virheellistä tietoa saaneen yleisön. Korjaus on julkaistava sekä tiedotusvälineen toimituksellisilla verkkosivuilla että julkaisussa tai kanavassa, jossa virhe on alun perin ollut.

Periaatelausuma ”Haastattelu 1981”: http://www.jsn.fi/periaatelausumat/haastattelu-1981/

Helsingin Sanomat julkaisi verkkosivuillaan maahanmuuttajien asemaa julkisuudessa käsittelevän jutun, johon se haastatteli useita henkilöitä. Lehti yritti haastatella myös kantelijaa, mutta kantelija kieltäytyi.

Julkisen sanan neuvosto toteaa, että Journalistin ohjeiden mukaan haastateltavalle pitää aina kertoa, onko keskustelu tarkoitettu julkaistavaksi vai ainoastaan tausta-aineistoksi. Haastattelua käsittelevässä periaatelausumassa neuvosto myös toteaa, ettei kenelläkään ole velvollisuutta myöntää haastattelua. Neuvosto on kuitenkin aiemmin tehnyt tulkintoja, joiden mukaan haastattelusta kieltäytymisestä ja sen syistä on voinut kertoa jutuissa silloin, kun se on ollut perusteltua esimerkiksi tiedon yhteiskunnallisen merkittävyyden tai kieltäytyjän aseman vuoksi.

Neuvosto toteaa, että tässä tapauksessa haastattelusta kieltäytymisestä oli perusteltua kertoa, koska kantelija on aiemmin osallistunut aktiivisesti jutun aihepiiriä käsittelevään keskusteluun julkisuudessa ja hän on tunnettu järjestötoimija ja mielipidevaikuttaja. Kantelija oli myös itse aktiivinen soittaessaan ja esittäessään näkemyksiään jutun tehneelle toimittajalle.

Jutussa saattoi olla epätarkkuus siltä osin, miten siinä kerrottiin haastattelusta kieltäytymisen syystä. Neuvosto huomauttaa, että lehden olisi ollut hyvä tarkentaa juttua siltä osin. Jutussa ei kuitenkaan ollut olennaista asiavirhettä vaan kyseessä oli toimittajan tekemä tulkinta kieltäytymisen perusteluista.

Julkisen sanan neuvosto katsoo, että Helsingin Sanomat ei ole rikkonut hyvää journalistista tapaa.


Ratkaisun tekivät:
Elina Grundström (pj), Lauri Haapanen, Antti Kokkonen, Robert Sundman, Anna Anttila, Tapio Nykänen, Heli Parikka, Hannele Peltonen, Tuomas Rantanen, Taina Tukia ja Sinikka Tuomi.
 

Tämä päätös on avattu 3594 kertaa