PÄÄTÖKSET

Vapauttava 7178/SL/19
Helsingin Sanomat

Oma kannanotto, jälkikäteinen kuuleminen, tosiasiat ja mielipiteet

Lehti julkaisi toimittajansa mielipidekirjoituksen, jonka mukaan kirjoituksessa mainittu mediakeskustelija on ”kalibroinut moraalisen kompassinsa uudelleen”. Kyseessä oli tavanomainen kulttuurikritiikki ja yhteiskunnallinen arviointi, joka ei edellyttänyt jälkikäteistä kuulemista.

Vapauttava 7171/SL/19
Helsingin Sanomat

Toimittajan tiedonhankinta, haastateltavan oikeudet, olennainen asiavirhe

Lehti kertoi jutussaan, että kantelija oli kieltäytynyt haastattelusta. Tämä oli perusteltua jutun aiheen ja kantelijan aseman vuoksi. Jutussa esitetty tulkinta kieltäytymisen perusteluista saattoi olla epätarkka, mutta siinä ei ollut olennaista asiavirhettä.

Vapauttava 7169/SL/19
Keskipohjanmaa

Yksityisyyden suoja, nimi rikosuutisissa

Lehti kertoi paikallisen taksiyrittäjän saamasta ajokiellosta ja sen syystä. Taksiyrittäjän henkilöllisyyden kertominen oli perusteltua, koska tapaus oli paikallisesti merkittävä.

Vapauttava 7165/PL/19
Akaan Seutu

Samanaikainen kuuleminen, jälkikäteinen kuuleminen

Lehti julkaisi kaksi paikalliseen kouluväkivaltatapaukseen liittyvää juttua. Jutuissa kerrottiin, miten paikallinen kuntapoliitikko oli ottanut aiheeseen kantaa sosiaalisessa mediassa. Häntä ei ollut tarpeen erikseen haastatella jutuissa.

Langettava 7159, 7167, 7170/SL/19
Iltalehti

Otsikko, olennainen asiavirhe, totuudenmukainen tiedonvälitys

Lehti julkaisi poliitikon haastattelun ja teki otsikkoon tulkinnan haastattelun sisällöstä. Tulkinta oli virheellinen, eikä otsikolle löytynyt jutusta katetta. Äänestyspäätös 7–2.

Langettava 7147/SL/19
Iltalehti

Lainaaminen

Lehti julkaisi verkkosivuillaan ulkomaisiin lähteisiin perustuvan jutun, joka käsitteli Kuun pinnalle lähetettyjä karhukaisia. Jutussa käytettiin laajasti myös toisen kotimaisen tiedotusvälineen työtä. Tämä olisi pitänyt mainita jutussa. 

Vapauttava 7146/PL/19
Kotiseudun Sanomat

olennainen asiavirhe, totuudenmukainen tiedonvälitys, tietojen tarkastaminen, lähdekritiikki

Lehti julkaisi jutun, jossa kerrottiin kunnan muuttuneista koulukyytikäytännöistä. Jutussa ei ollut välttämätöntä kertoa poikkeusjärjestelyistä, joten siinä ei ollut olennaista asiavirhettä.

Vapauttava 7145/AL/19
Suomen Kuvalehti

Yksityisyyden suoja

Lehti julkaisi jutun, jossa viitattiin aiemmin toisessa mediassa julkaistuun haastatteluun. Siinä kantelija kertoi parantuneensa kroonisesta kivusta rukouksen avulla. Haastattelun sisällöstä kertominen ei loukannut kantelijan yksityisyyden suojaa.

Vapauttava 7137/SL/19
Iltalehti

Nimi rikosuutisissa, yksityisyyden suoja, olennainen asiavirhe, totuudenmukainen tiedonvälitys

Lehti julkaisi verkkosivuillaan jutun, joka käsitteli veropetosepäilyihin liittyvää tuomiota. Lehdellä oli perusteet kertoa syytteestä vapautetun liikemiehen henkilöllisyys, eikä hänen asumisjärjestelyistään kertominen rikkonut yksityisyyden suojaa.    

Vapauttava 7134/YLE/19
Yle

Totuudenmukainen tiedonvälitys, olennainen asiavirhe, tosiasiat ja mielipiteet

Yle julkaisi verkkosivuillaan jutun, joka käsitteli suomenruotsalaisten maastamuuton syitä tuoreen tutkimuksen perusteella. Jutussa ei ollut asiavirhettä. 

Vapauttava 7133/SL/19
Itä-Savo

Uhrin hienotunteinen kohtelu

Lehti julkaisi verkkosivuillaan jutun, jossa kerrottiin samana päivänä tapahtuneesta hukkumisonnettomuudesta. Lehti ei rikkonut Journalistin ohjeiden vaatimusta uhrin hienotunteisesta kohtelusta.

Vapauttava 7124/SL/19
Iltalehti

Yleisön tuottama aineisto, ihmisarvon kunnioittaminen

Uutista seuranneella kommenttipalstalla julkaistu viesti ei loukannut  seksuaalivähemmistön ihmisarvoa. 

Langettava 7121/YLE/19
Yle

Olennainen asiavirhe

Ylen televisiouutisissa oli olennainen asiavirhe, jota Yle ei korjannut saatuaan virheestä tiedon palautelomakkeen kautta.

Langettava 7120/YLE/19
Yle

Uhrin hienotunteinen kohtelu, ihmisarvon kunnioittaminen, journalistinen päätösvalta

Yle Kioski julkaisi YouTubessa ja Yle Areenassa henkirikosta käsittelevän videon. Käsittelytapa loukkasi rikoksen uhrin ihmisarvoa eikä täyttänyt uhrin hienotunteisen kohtelun vaatimuksia.

Vapauttava 7112, 7118/SL/19
Maaseudun Tulevaisuus

Totuudenmukainen tiedonvälitys, olennainen asiavirhe, mielipiteet ja tosiasiat

Lehti julkaisi kolumnin, joka oli kärjistävän yksipuolinen ja antoi siksi asioista epätarkan kuvan. Kolumnissa ei kuitenkaan ollut olennaisia asiavirheitä.

Vapauttava 7100/SL/19
Aamulehti

totuudenmukainen tiedonvälitys, tietojen tarkistaminen, lähdekritiikki, olennainen asiavirhe, samanaikainen kuuleminen, jälkikäteinen kuuleminen, yksityisyyden suoja

Lehti julkaisi verkkosivuillaan ja printtiversiossaan jutun, joka käsitteli kouluväkivaltatapausta. Jutussa esiintynyt terveydenhoitaja saattoi olla paikkakunnallaan tunnistettavissa. Häneen kohdistunut julkisuus ei kuitenkaan ollut niin kielteistä, ettei jälkikäteinen kuuleminen olisi riittänyt.

Vapauttava 7093/SL/19
Satakunnan Kansa

tietojen tarkistaminen, yksityisyyden suoja, uhrin hienotunteinen kohtelu

Lehti julkaisi urheiluseuran junioritoiminnan ongelmia käsittelevän jutun. Jutussa kerrottiin alaikäisen joutuneen pahoinpitelyn kohteeksi, mutta tapauksesta kerrottiin niin vähän, ettei julkaiseminen laajentanut niiden ihmisten piiriä, jotka tunsivat tapauksen entuudestaan. Tiedot oli tarkistettu riittävän hyvin.

Langettava 7092/R/19
Järviradio

Ihmisarvon kunnioittaminen

Radiokanava soitti kappaleen, joka ei yksinään olisi ollut etnistä alkuperää halventava. Juontajan lukemat saatesanat tekivät kokonaisuudesta ihmisarvoa loukkaavan. Äänestyspäätös 11–1.

Langettava 7089/SL/19
Verkkouutiset

Olennainen asiavirhe, yleisön tuottama aineisto

Lehti julkaisi mielipidekirjoituksen, jossa oli olennainen asiavirhe, jota lehti ei korjannut saatuaan siitä tiedon.

Vapauttava 7088/SL/19
Savon Sanomat

Totuudenmukainen tiedonvälitys, olennainen asiavirhe, lähdekritiikki, tietojen tarkistaminen, tosiasiat ja mielipiteet, nimi rikosuutisissa, samanaikainen kuuleminen

Lehti julkaisi juttukokonaisuuden, joka käsitteli erimielisyyksiä Kuopion tennispiireissä. Jutuissa ei ollut olennaisia asiavirheitä, ja seuran puheenjohtajaan kohdistuvista rikosepäilyistä oli perusteltua kertoa.

<< 1 2 3 4 5 6 7 8  ... >> 

Vapauttava 7171/SL/19

Vastaaja: Helsingin Sanomat

Asia: Toimittajan tiedonhankinta, haastateltavan oikeudet, olennainen asiavirhe

Ratkaistu: 4.12.2019

Lehti kertoi jutussaan, että kantelija oli kieltäytynyt haastattelusta. Tämä oli perusteltua jutun aiheen ja kantelijan aseman vuoksi. Jutussa esitetty tulkinta kieltäytymisen perusteluista saattoi olla epätarkka, mutta siinä ei ollut olennaista asiavirhettä.

Kantelu 2.10.2019

Kantelu kohdistuu Helsingin Sanomien verkkosivuillaan 9.8.2019 julkaisemaan juttuun ’Miten maahanmuuttajien asema on muuttunut viime aikoina: ”Maahanmuuttajilla on joko kiitollisen uhrin tai vaarallisen rikollisen rooli”’.

https://www.hs.fi/kaupunki/art-2000006199676.html

Kantelun mukaan jutussa kerrottiin tarkoitushakuisesti ja toimittajan narratiiviin sopivasti siitä, että kantelija kieltäytyi haastattelusta juttua varten. Kantelun mukaan Helsingin Sanomien toimittaja lähestyi kantelijaa sosiaalisessa mediassa pyytäen haastattelua. Kantelija kirjoittaa: ”Soitin toimittajalle ja puhelun aluksi kerroin, etten anna haastattelua. Jatkoimme keskustelua, minua kiinnosti jutun lähtökohdat, ja minulla oli huolta tekotavasta ja kysymyksiä toimittajalle. Keskustelun aikana en antanut kieltäytymiselleni perusteluja. Toimittaja ei myöskään kysynyt perusteluja.” Silti jutussa lukee: ”Maahanmuuttajat saavat usein mediassa äänen vain silloin, kun kysytään rasismista tai muista maahanmuuttajien ongelmista. Tavallaan tämäkin kirjoitus vahvistaa siis jo olemassa olevaa ongelmaa. Juuri tästä syystä esimerkiksi kansalaisaktivisti [kantelijan nimi] kieltäytyi kokonaan vastaamasta hänelle esitettyihin kysymyksiin.”

Kantelija oli jutun julkaisun jälkeen asiasta yhteydessä toimittajaan, joka vastasi viestiin ja ohjasi olemaan yhteydessä esihenkilöönsä. Kantelija soitti esihenkilölle, joka pyysi toimittamaan toimittajan ja kantelijan välisen kirjeenvaihdon. Kantelija ei näin tehnyt.
Päätoimittajan vastaus 22.10.2019

Helsingin Sanomien vastaavan päätoimittajan Kaius Niemen mukaan jutussa tarkasteltiin maahanmuuttajien asemaa ja roolia julkisessa keskustelussa. Jutun motiivina oli kohu, joka syntyi helsinkiläisen kaupunginvaltuutetun Twitterissä esittämistä väitteistä. Saatuaan osakseen uhkailua kaupunginvaltuutettu totesi, että hänen kaltaisiltaan ihmisiltä odotetaan, että ”emme suutu emmekä sano vastaan”. Tällä hänen katsottiin tarkoittavan, että esimerkiksi maahanmuuttajilta odotetaan Suomessa jatkuvaa nöyristelyä ja kiitollisuutta. Päätoimittajan mukaan Helsingin Sanomat pyrki kantelun kohteena olevassa kirjoituksessa pohtimaan juuri tätä kysymystä. 

Kantelija oli yksi useista asiantuntijoista ja yhteiskunnallisista keskustelijoista, joilta asiaan tiedusteltiin kantaa. Päätoimittajan mukaan jutun peruslähtökohta ilmaisiin selkeästi myös kantelijalle, kun toimittaja lähestyi häntä viestillään. Kantelija soitti toimittajalle ja heti puhelun aluksi ilmoitti, ettei hän halua lausua asiasta mitään. Toimittajan mukaan kantelija ilmaisi kieltäytyvänsä haastattelusta juuri siksi, että maahanmuuttajaa kuullaan mediassa vain, kun teemana on rasismi tai muu vastaava ongelma, eikä kantelija selvästikään halunnut osallistua tämänkaltaisen roolin pönkittämiseen. Puhelinkeskustelun pohjalta jutussa todettiin kantelijan kieltäytyneen vastaamasta kysymyksiin edellä mainituilla perusteilla.

Kun juttu oli julkaisu, kantelija lähestyi toimittajaa palautteella, jossa hän hämmästeli tulleensa mainituksi jutussa. Juttuun kirjattuja kieltäytymisperusteita hän piti virheellisinä. Toimittaja vastasi saman aamun kuluessa kantelijalle ja kertoi oman näkemyksensä tapahtuneesta. Toimittajan mukaan kantelija ei ollut halunnut kommentoida aihetta, koska ”taas maahanmuuttajataustaiselta kysytään kokemuksia rasismista”. Toimittaja neuvoi myös kantelijaa kääntymään esimiehensä puoleen, mikäli haluaa jatkaa keskustelua aiheesta. Kantelija lähestyi lehden kaupunkitoimituksen esimiestä ja ilmaisi tyytymättömyytensä juttuun. Juuri lomalta palannut esimies pyysi kantelijaa tarkentamaan kritiikkinsä ja lähettämään aiheeseen liittyvän viestinvaihdon, jotta selviäisi, oliko tyytymättömyyteen perusteita. Kantelija ei kuitenkaan palannut koskaan aiheeseen, ja lehti jäi siihen käsitykseen, että kantelija tyytyi tilanteeseen.

Päätoimittajan mukaan kantelija ei ole lähestynyt lehteä asiaa koskevalla oikaisupyynnöllä. Päätoimittajan mukaan lehden toimittaja lähestyi kantelijaa haastateltavana alun perin viestillä, jossa toimittaja hyvin selkeästi kertoi, mitä asiaa haastattelu koskee ja avasi juttuidean pohjana olevaa näkökulmaa. Kantelija siis päätoimittajan mukaan tiesi, mistä haastattelussa on kyse ja että häntä haastatellaan yhtenä useammista haastateltavista. Päätoimittaja katsoo, että sekä tiedonhankinta että asiayhteyden ilmaiseminen haastateltavana olleelle kantelijalle on tehty Journalistin ohjeiden mukaisesti.

Päätoimittaja katsoo, että lehdellä oli riittävät perusteet kertoa jutussaan, että kantelija oli kieltäytynyt haastattelusta. Kansalais- ja järjestöaktiivina kantelija on esiintynyt usein eri medioissa. Kantelija on toiminut myös toimittajana. Kantelijan kieltäytyminen haastattelusta oli päätoimittajan mukaan lukijoille olennainen tieto, etenkin kun jutunaiheena oli nimenomaan maahanmuuttajien asema julkisessa keskustelussa. Päätoimittajan mukaan lehden toimittajan keskustelussa kantelijan kanssa saama käsitys kantelijan kieltäytymisen perusteista liittyi juuri tähän asetelmaan. Helsingin Sanomat ja sen toimittaja eivät ole päätoimittajan mukaan vastoin parempaa tietoa ujuttanut kantelijaa itse rakentamaansa kontekstiin tai narratiiviin. Sen sijaan, jutun konteksti on tehty selväksi kantelijalle alusta pitäen. Toimittajan ja kantelijan välinen puhelinkeskustelu ei päätoimittajan mukaan muuttanut jutun alkuperäistä sisältöä tai siihen liittyvää kontekstia.

Päätoimittaja korostaa myös Journalistin ohjeiden kohtaa 2, jonka mukaan ”tiedonvälityksen sisältöä koskevat ratkaisut on tehtävä journalistisin perustein”. Kohdan jälkimmäinen lause toteaa, että ”tätä päätösvaltaa ei saa missään oloissa luovuttaa toimituksen ulkopuolisille”. Päätoimittajan mukaan lehti ei voi antaa kantelijan tai muidenkaan haastateltavien määrittelemättömän tai epäselvän palautteen vaikuttaa lehden toimituksellisiin päätöksiin.

Lehdellä on päätoimittajan mukaan kaikki perusteet luottaa siihen, että sen toimittajan puhelinkeskustelussa saama käsitys kantelijan perusteista kieltäytyä haastattelusta on luotettava ja todenmukainen. Kantelija on kiistänyt juttuun kirjatut perusteet virheellisinä, mutta toistaiseksi kantelija ei ole esittänyt mielestään oikeita, vaihtoehtoisia kieltäytymisperusteita. Kantelijalla on ollut mahdollisuus ja aikaa esittää näkemyksensä olennaisen asiavirheen korjaamisesta. Toimittajataustaisena kantelija on ollut tietoinen siitä, että hän olisi hyvin voinut saattaa olennaisen asiavirheen lehden tietoon. Päätoimittaja korostaa, että kantelijalla, kuten haastateltavilla yleisesti, on ehdottomasti oikeus kieltäytyä haastattelusta. Kun kyse on julkisuuteen tottuneesta, toistuvasti mediassa näkemyksiään esittäneestä henkilöstä, hänellä ei ole kuitenkaan päätoimittajan mukaan päätösvaltaa sen suhteen, mainitaanko häntä jutussa. Sitä ei voi päätoimittajan mukaan myöskään pitää asiavirheenä.

Päätoimittajan mukaan jutussa käsiteltävän asian kannalta olennaisen haastateltavan haastattelusta kieltäytymisen kirjaaminen juttuun viestii lukijoille siitä, ettei kyse ole tiedotusvälineen aktiivisesta valinnasta olla haastattelematta jotakuta. Tämä voi olla tärkeää esimerkiksi poliittisesti herkkien kysymysten tasapainoisessa käsittelyssä. Kieltäytymisperusteen kirjaaminen juttuun puolestaan kertoo lukijalle, millaiseen kontekstiin kieltäytyminen asettuu, eikä asia tällöin jää arvailujen varaan.


Ratkaisu

JO 9: Työtä tehdessään journalistin on suositeltavaa ilmoittaa ammattinsa. Tiedot on pyrittävä hankkimaan avoimesti. Jos yhteiskunnallisesti merkittäviä seikkoja ei voida muutoin selvittää, journalisti voi tehdä haastatteluja ja hankkia tietoja myös tavallisuudesta poikkeavilla keinoilla.

JO 17: Haastateltavalla on oikeus saada ennakolta tietää, millaisessa asiayhteydessä hänen lausumaansa käytetään. Hänelle on myös kerrottava, jos haastattelua voidaan käyttää useissa eri välineissä. Haastateltavalle pitää aina kertoa, onko keskustelu tarkoitettu julkaistavaksi vai ainoastaan tausta-aineistoksi.

JO 20: Olennainen asiavirhe on korjattava viipymättä ja niin, että se tavoittaa mahdollisimman kattavasti virheellistä tietoa saaneen yleisön. Korjaus on julkaistava sekä tiedotusvälineen toimituksellisilla verkkosivuilla että julkaisussa tai kanavassa, jossa virhe on alun perin ollut.

Periaatelausuma ”Haastattelu 1981”: http://www.jsn.fi/periaatelausumat/haastattelu-1981/

Helsingin Sanomat julkaisi verkkosivuillaan maahanmuuttajien asemaa julkisuudessa käsittelevän jutun, johon se haastatteli useita henkilöitä. Lehti yritti haastatella myös kantelijaa, mutta kantelija kieltäytyi.

Julkisen sanan neuvosto toteaa, että Journalistin ohjeiden mukaan haastateltavalle pitää aina kertoa, onko keskustelu tarkoitettu julkaistavaksi vai ainoastaan tausta-aineistoksi. Haastattelua käsittelevässä periaatelausumassa neuvosto myös toteaa, ettei kenelläkään ole velvollisuutta myöntää haastattelua. Neuvosto on kuitenkin aiemmin tehnyt tulkintoja, joiden mukaan haastattelusta kieltäytymisestä ja sen syistä on voinut kertoa jutuissa silloin, kun se on ollut perusteltua esimerkiksi tiedon yhteiskunnallisen merkittävyyden tai kieltäytyjän aseman vuoksi.

Neuvosto toteaa, että tässä tapauksessa haastattelusta kieltäytymisestä oli perusteltua kertoa, koska kantelija on aiemmin osallistunut aktiivisesti jutun aihepiiriä käsittelevään keskusteluun julkisuudessa ja hän on tunnettu järjestötoimija ja mielipidevaikuttaja. Kantelija oli myös itse aktiivinen soittaessaan ja esittäessään näkemyksiään jutun tehneelle toimittajalle.

Jutussa saattoi olla epätarkkuus siltä osin, miten siinä kerrottiin haastattelusta kieltäytymisen syystä. Neuvosto huomauttaa, että lehden olisi ollut hyvä tarkentaa juttua siltä osin. Jutussa ei kuitenkaan ollut olennaista asiavirhettä vaan kyseessä oli toimittajan tekemä tulkinta kieltäytymisen perusteluista.

Julkisen sanan neuvosto katsoo, että Helsingin Sanomat ei ole rikkonut hyvää journalistista tapaa.


Ratkaisun tekivät:
Elina Grundström (pj), Lauri Haapanen, Antti Kokkonen, Robert Sundman, Anna Anttila, Tapio Nykänen, Heli Parikka, Hannele Peltonen, Tuomas Rantanen, Taina Tukia ja Sinikka Tuomi.
 

Tämä päätös on avattu 1279 kertaa