PÄÄTÖKSET

Vapauttava 7320/SL/20
Mikkelin Kaupunkilehti

Jälkikäteinen kuuleminen, oma kannanotto, totuudenmukainen tiedonvälitys, olennainen asiavirhe

Lehti julkaisi uutisen paikallispoliittisen kiistan uusimmasta käänteestä. Jutussa ei ollut kantelijan väittämää olennaista asiavirhettä, vaan kyse oli lehden valitsemasta näkökulmasta. Jutussa esitetyt tiedot eivät asettaneet kantelijaa niin kielteiseen julkisuuteen, että häntä olisi pitänyt kuulla.

Vapauttava 7311/SL/20
Etelä-Suomen Sanomat

Piilomainonta, olennainen asiavirhe, tietojen tarkistaminen, lähdekritiikki

Lehdellä oli journalistiset perusteet kertoa siitä, että paikallisesti kiinnostava ja historiallisesti merkittävä rakennus on myynnissä. Juttu ei ollut piilomainontaa, eikä siinä ollut olennaisia asiavirheitä.

Vapauttava 7302/SJL/20
Journalisti-lehti

Samanaikainen ja jälkikäteinen kuuleminen, totuudenmukainen tiedonvälitys, tietojen tarkastaminen, lähdekritiikki

Journalistien ammattilehti viittasi jutussaan tunnetusta toimittajasta muualla esitettyyn kritiikkiin. Kantelija ei joutunut jutussa niin kielteiseen julkisuuteen, että häntä olisi pitänyt kuulla samanaikaisesti tai jälkikäteen.

Langettava 7295 & 7309/SL/20
Ilta-Sanomat

Otsikko, olennainen asiavirhe, totuudenmukainen tiedonvälitys

Lehti julkaisi uutisen, jossa se referoi Yhdysvaltain presidentin pitämää puhetta. Otsikko antoi harhaanjohtavan kuvan puheen ja jutun sisällöstä. Otsikolle ei siten löytynyt sisällöstä katetta.

Langettava 7292/AL/20
Hymy

Mainonnan merkitseminen

Terveys-Hymy-mainosliitteen sisältöjä ei ollut erotettu riittävän selvästi Hymyn toimituksellisesta aineistosta netissä eikä printissä.

Vapauttava 7291/SL/20
Mikkelin Kaupunkilehti

Jälkikäteinen kuuleminen, oma kannanotto, totuudenmukainen tiedonvälitys, olennainen asiavirhe

Poliitikon uran ja aiemman poliittisen toiminnan arvioiminen päätoimittajan kolumnissa ei synnyttänyt velvollisuutta kuulla poliitikkoa samassa yhteydessä tai jälkeen päin.

Langettava 7289/SL/20
Talouselämä

Olennainen asiavirhe, tietojen tarkistaminen, lähdekritiikki, toisen työn käyttäminen

Nettijutussa oli olennainen asiavirhe. Lehden juttuun tekemät päivitykset eivät täyttäneet Journalistin ohjeiden vaatimusta olennaisen asiavirheen korjaamisesta, eikä jutusta käynyt riittävän selväksi, että sen alkuperäisessä versiossa oli yksiselitteinen virhe.

Langettava 7288/SL/20
Helsingin Sanomat

Olennainen asiavirhe, otsikko, haastateltavan oikeudet, samanaikainen ja jälkikäteinen kuuleminen, vastine

Juttu käsitteli kriittisesti maahanmuuttajanuorten kotouttamiseen tähtäävää hanketta. Jutusta sai harhaanjohtavan kuvan hankkeen tavoitteista, mikä oli olennainen asiavirhe. Otsikossa esitetylle tulkinnalle ei löytynyt sisällöstä katetta.

Langettava 7285/SL/20
Aamulehti

Olennainen asiavirhe, totuudenmukainen tiedonvälitys, tietojen tarkastaminen

Alueellista vesihanketta käsitelleessä kolumnissa oli yksi selvä olennainen asiavirhe ja useita kohtia, joista saattoi saada väärän käsityksen asiasta. Lehti ei korjannut virheitä saatuaan niistä tiedon. 

Vapauttava 7282/SL/20
Ilkka-Pohjalainen

Oma kannanotto

Mielipidekirjoitus käsitteli kriittisesti kehitysvammaisten tukia puoltaneita puheenvuoroja, mutta kantelija tai hänen päämiehensä eivät joutuneet siinä erittäin kielteiseen julkisuuteen.

Langettava 7275/PL/20
Koillissanomat

Olennainen asiavirhe

Jutussa oli olennaisia asiavirheitä, joista toimitus oli saanut selvän korjauspyynnön. Lehti julkaisi korjauksen vasta saatuaan tiedon Julkisen sanan neuvostolle tehdystä kantelusta.

Vapauttava 7273/SL/20
Iltalehti

Piilomainonta

Lehti julkaisi jutun, jossa kerrottiin uuden alkoholijuoman lanseeraamisesta. Lehden oma journalistinen panos oli moitittavan vähäinen, mutta juttu täytti Journalistin ohjeiden minimivaatimukset. Äänestyspäätös 8–6. Päätöksen lopussa eriävä mielipide.

Vapauttava 7269/YLE/20
Yle

Nimi rikosuutisissa

Yle julkaisi jutun, jossa vaarinsa hyväksikäyttämäksi joutunut haastateltava kertoi nimellään ja kasvoillaan kokemuksistaan. Ylellä oli perusteet kertoa yhteiskunnallisesti merkittävästä aiheesta, vaikka harvinainen sukunimi tuli liitetyksi kielteiseen aiheeseen.

Langettava 7268/AL/20
Koiramme

Olennainen asiavirhe, virheen korjaus, tietojen tarkistaminen, lähdekritiikki, piilomainonta

Lehdessä oli olennainen asiavirhe, jonka se korjasi printtiversiossaan. Lehti ei julkaissut korjausta verkkosivuillaan.

Vapauttava 7261/SL/19
Aamulehti

Yksityisyyden suoja

Lehden verkkosivuillaan julkaisemaan verokoneeseen on koottu Suomen suurituloisimpien tulo- ja verotiedot. Kantelijan tietojen julkaisu osana laajaa kokonaisuutta ei rikkonut hänen yksityisyyden suojaansa. 

Vapauttava 7260/SL/19
Iltalehti

Yksityisyyden suoja

Lehden verkkosivuillaan julkaisemaan verokoneeseen on koottu Suomen suurituloisimpien tulo- ja verotiedot. Kantelijan tietojen julkaisu osana laajaa kokonaisuutta ei rikkonut hänen yksityisyyden suojaansa. 

Langettava 7257/SL/20
Iltalehti

Olennainen asiavirhe, samanaikainen kuuleminen

Juoksutapahtuman järjestäjään kohdistuneista rikosepäilyistä kertovista jutuista saattoi saada virheellisesti sellaisen käsityksen, että asian poliisitutkinta olisi ollut julkaisuhetkellä yhä kesken. Juttujen otsikointi oli harhaanjohtavaa. Nettijutun osalta lehden toimenpiteet eivät täyttäneet Journalistin ohjeiden vaatimusta olennaisen asiavirheen korjaamisesta. Painetussa lehdessä ollut virhe korjattiin asianmukaisesti.

Vapauttava 7253/MTV/20
MTV

Samanaikainen kuuleminen, mielipiteet ja tosiasiat, otsikko, tietojen tarkistaminen

MTV:n nettijutun mukaan yrityksen logolla olisi natsitervehdykseksi tulkittava piilomerkitys. Jutussa käsiteltyyn yritykseen kohdistunut julkisuus oli kielteistä, mutta ei niin kielteistä, etteikö jälkikäteinen kuuleminen riittänyt.

Langettava 7249/SL/20
Helsingin Sanomat

Olennainen asiavirhe, tietojen tarkistaminen, lähdekritiikki

Helsingin Sanomat julkaisi STT:n uutisen, jossa oli olennainen asiavirhe. Lehti ei korjannut virhettä, vaikka se sai lukijalta korjauspyynnön ja tämän jälkeen vielä STT:ltä korjatun version uutisesta. Lehti korjasi virheen vasta, kun lukija muistutti aiemmin tekemästään korjauspyynnöstä.

Vapauttava 7248/SL/20
STT

Olennainen asiavirhe, tietojen tarkistaminen, lähdekritiikki

STT:n uutisessa oli olennainen asiavirhe, jonka se korjasi reilu viikko korjauspyynnön vastaanottamisen jälkeen. Korjaustoimenpide oli riittävän nopea, sillä asian tarkistaminen ja korjaaminen vaati selvitystyötä.

<< 1 2 3 4 5 6 7 8  ... >> 

Langettava 7159, 7167, 7170/SL/19

Vastaaja: Iltalehti

Asia: Otsikko, olennainen asiavirhe, totuudenmukainen tiedonvälitys

Ratkaistu: 30.10.2019

Lehti julkaisi poliitikon haastattelun ja teki otsikkoon tulkinnan haastattelun sisällöstä. Tulkinta oli virheellinen, eikä otsikolle löytynyt jutusta katetta. Äänestyspäätös 7–2.

Kantelut kohdistuvat Iltalehden verkkosivuillaan 26.8.2019 julkaisemaan juttuun Sisäministeri Ohisalo: Turvapaikan hakeminen on perusoikeus, joka menee kaiken muun edelle.

https://www.iltalehti.fi/politiikka/a/58fddc94-a6a7-4c09-b852-6ae22add7f9c


Kantelu 7159/SL/19, 3.9.2019

Kantelun mukaan jutun otsikko ei vastaa jutun sisältöä. Lisäksi jutun virheellistä otsikkoa on käytetty toisessa uutisessa, jossa toinen kansanedustaja on kommentoinut asiaa: https://www.iltalehti.fi/politiikka/a/f4ed1011-aede-419c-912e-fcb63f118139 


Kantelu 7167/SL/19, 20.9.2019

Kantelun mukaan sisäministeri Maria Ohisalo ei ole sanonut missään tilanteessa hänelle jutun otsikossa osoitettuja sanoja, eikä näille sanoille löydy katetta kyseisestä haastattelusta ja sen pohjalta kirjoitetusta jutusta.


Kantelu 7170/SL/19, 27.9.2019

Kantelun mukaan jutun otsikointi loukkaa Journalistin ohjeiden vaatimusta uutisoinnin totuudenmukaisuudesta ja sillä halutaan synnyttää mielikuva henkilöstä, jolle maahanmuutto ja sen toteuttaminen menee yli yleisen edun. Kantelun mukaan tämä näkyy useissa Ohisaloa pilkkaavissa meemeissä – myös häntä koskevana vihapuheena. Kantelija on pyytänyt lehteä korjaamaan otsikkoa Ohisalon haastattelulausumia vastaavaksi.


Päätoimittajan vastaus 14.10.2019

Iltalehden vastaavan päätoimittajan Erja Yläjärven mukaan otsikon sanoja ei ole esitetty suorana lainauksena, joka otsikoissa yleensä ilmaistaan lainausmerkeillä. Vakiintuneen journalistisen tavan mukaisesti tiedotusväline voi tällaisella epäsuoralla lainauksella esimerkiksi tiivistää haastateltavan laajemman sanoman tai esittää monisanaisesta ja haastavasta lausumasta oman tulkinnan.

Päätoimittajan mukaan otsikkoon on tiivistetty ajatus siitä, että kansainvälinen oikeus ja perusoikeuslainsäädäntö ajavat muiden turvapaikkakeskusteluun liittyvien ulottuvuuksien ohi. Haastattelussa ministeri Ohisalo toistaa kaksi kertaa, että turvapaikan hakeminen on perusoikeus, joka on turvattu kansainvälisillä sopimuksilla ja joita Suomi ei voi rikkoa. Päätoimittajan mukaan Ohisalo korostaa haastattelussa perusoikeuden merkitystä rinnastettuna esimerkiksi rikosten uhrien oikeuksien toteutumiseen, huoleen siirtolaisia Suomeen houkuttelevista ”vetovoimatekijöistä”, huoleen seksuaalirikosten lisääntymisestä, huoleen henkirikosten lisääntymisestä, huoleen ”kunniaväkivallan” yleistymisestä ja niin edelleen.

Päätoimittaja myöntää, ettei jutussa rinnasteta turvapaikanhakuoikeutta kaikkiin mahdollisiin asioihin maailmassa. Määritelmän mukaisesti perusoikeudet kuitenkin määrittelevät valtion vallankäytön kohteena olevien henkilöiden suhdetta valtiovaltaan. Suomen valtiosäännön mukaan perusoikeudet luovat oikeuksia kaikille Suomen oikeudenkäyttöpiiriin kuuluville ihmisille. Perustuslain mukaan julkisen vallan on turvattava perusoikeuksien toteutuminen eikä niitä lähtökohtaisesti voi rajoittaa kuin poikkeusoloissa.

Kun sisäministeri Ohisalo sanoo, että turvapaikan hakeminen on perusoikeus ja viittaa myös kansainvälisiin sopimuksiin, hän Iltalehden tulkinnan mukaan tarkoittaa, että tämä oikeus menee perustuslain mukaisesti kaiken muun edelle. Tämä tulkinta on myös nostettu uutisen otsikkoon.

Päätoimittajan mukaan Iltalehden uutisen julkaisun jälkeen ministeri Ohisalon erityisavustaja otti sähköpostitse yhteyttä toimittajaan: ”Haluaisin keskustella jutusta esihenkilösi kanssa, sillä nettiversioon ottamasi otsikko on väärinymmärrettävissä ministerin sanomaksi, vaikka tosiasiassa näin ei ole. Ministeri ei ole sanonut, että turvapaikan hakeminen on perusoikeus, joka menee kaiken muun edelle, vaan tämä on sinun tekemäsi johtopäätös. Sen asettaminen otsikkoon seuraavassa muodossa ’Sisäministeri Ohisalo: Turvapaikan hakeminen on perusoikeus, joka menee kaiken muun edelle’, on tämän vuoksi perusteeton ja antaa hyvin harhaanjohtavan kuvan. Pyydämme, että otsikko korjataan pikaisesti vastaamaan ministerin sanomista väärinymmärrysten vähentämiseksi.”

Yhteydenoton jälkeen Iltalehden uutispäätoimittaja soitti sisäministerin valtiosihteerille. Päätoimittajan mukaan puhelinkeskustelussa valtiosihteeri myönsi Iltalehden tulkinnan oikeaksi sen osalta, että perusoikeudet menevät turvapaikkakeskustelussa kaikkien muiden argumenttien ja ulottuvuuksien edelle. Päätoimittajan mukaan ministerin esikunnan huoli kohdistui siihen, ettei sisäministeri Ohisalo halua asettaa eri perusoikeuksia keskenään järjestykseen.

Päätoimittajan mukaan tämä tulkinta ei ollut myöskään Iltalehden tarkoituksena otsikon osalta. Kun tällainen tulkinta oli levinnyt hyvin aggressiivisella tavalla myös Ohisaloa voimakkaasti vastustavien kommentoijien keskuudessa, tarjosi Iltalehti ministerille mahdollisuutta kirjoittaa tätä ulottuvuutta selventävä vastine. Tätä vastineoikeutta ministeri ei käyttänyt.

Päätoimittajan mukaan JSN on antamissaan ratkaisuissa todennut toistuvasti, ettei Journalistin ohjeiden kohtaa 15 voi tulkita niin, että juttujen otsikoiden tulisi olla tyhjentäviä ja yksiselitteisiä. Journalistin ohjeiden kohdan 8 perusteella journalistin on velvollisuus pyrkiä totuudenmukaiseen tiedonvälitykseen. Päätoimittajan mukaan totuudenmukainen tiedonvälitys ei voi tarkoittaa vain eri tahojen lausuntojen julkaisemista sellaisenaan ilman johtopäätösten tekoa.

Päätoimittajan mukaan otsikon virkettä ei ole tarkoitettu suoraksi lainaukseksi vaan tulkinnaksi ministerin puheista, minkä myös ministerin esikunta myöntää. Itse uutisen sisältöä ei ole kiistetty tai kyseenalaistettu. Kysymys-vastaus-muotoon kirjoitetussa haastattelusta selviää, miten ministeri ajattelee ja mistä tarkemmin on kysymys. Päätoimittaja myöntää, että uutisen otsikkoa voi sinänsä perustellusti ja joistakin näkökulmista pitää laadullisesti heikkotasoisena, ja että sen olisi voinut muotoilla myös toisin. Journalistin ohjeissa ei kuitenkaan kielletä sellaisten otsikoiden julkaisua, joita osa lukijoista pitää laadullisesti huonona.

Päätoimittajan mukaan Iltalehti joutui uutisen julkaisemisen jälkeen poikkeuksellisen julkisen painostuksen kohteeksi Twitterissä, kun erityisesti useat vihreitä edustavat tai vihreitä lähellä olevat poliittiset toimijat hyökkäsivät sosiaalisessa mediassa voimakkaasti Iltalehteä, sen johtoa, jutun kirjoittanutta toimittajaa sekä julkaistua otsikkoa vastaan. Päätoimittajan mukaan huomattavan suuri osa palautteesta oli poliittisesti värittynyttä. Päätoimittajan mukaan Iltalehti on sitoutunut käymään avointa keskustelua journalistisista valinnoistaan, kuten päätoimittajat tekivät Twitterissä tässäkin tapauksessa. Iltalehti tekee kuitenkin omat journalistiset ratkaisut riippumatta siitä, millaista arvostelua ne herättävät joissain lukijaryhmissä.

Koska otsikossa ei ollut kyse haastateltavan suorasta sitaatista vaan toimituksen valitsemasta näkökulmasta ja ilmaisusta, sosiaalisesta mediasta tulleeseen painostukseen taipuminen ja otsikon muuttaminen sen seurauksena olisi päätoimittajan mukaan rikkonut selkeästi Journalistin ohjeita 2 ja 3. Kohdan 2 mukaan journalistista päätösvaltaa ei saa missään oloissa luovuttaa toimituksen ulkopuolisille. Kohdan 3 mukaan journalistilla on oikeus ja velvollisuus torjua painostus tai houkuttelu, jolla yritetään ohjata, estää tai rajoittaa tiedonvälitystä.

Painostuksen torjuminen ja journalistisen päätösvallan pitäminen toimituksella olivat päätoimittajan mukaan tilanteessa lehdelle tärkeämpiä journalistisia arvoja kuin julkaistun otsikon mahdollinen laadullinen parantaminen sen jälkeen, kun otsikon oli todettu vastaavan sisältöä vähintäänkin riittävästi.

Päätoimittajan mukaan Journalistin ohjeiden noudattamisen tulee olla journalistien keskeinen oikeus myös silloin, kun sosiaalisen median paine on suurta. Koska haastattelu käsitteli painavaa julkista valtaa käyttävää Suomen hallituksen ministeriä, ja palaute oli monin osin selkeän politisoitunutta, piti Iltalehti päätoimittajan mukaan erityisen tärkeänä, ettei otsikkoa alettu muuttaa jälkikäteen toimituksen ulkopuolelta tulleen paineen takia - riippumatta siitä, olisiko julkaistu otsikko alun perin tyylillisesti voinut olla parempitasoinen. Päätoimittajan mukaan tällaisella jälkikäteisellä muutoksella olisi mahdollisesti suuriakin periaatteellisia seurauksia toimitukselle, politiikan uutisoinnille sekä poliitikkojen haastatteluiden otsikoinnille ja poliitikkojen puheiden tulkinnalle.

Kantelussa 7159/SL/19 kiinnitetään huomiota myös ministerin haastattelua jatkaneeseen uutiseen ”PS:n Purra lyttää sisäministeri Ohisalon turvapaikkapoliittiset linjaukset: ’Täysin irti todellisuudesta’”. Tämä jatkojuttu tehtiin perussuomalaisen kansanedustajan Riikka Purran lähettämään tiedotteeseen. Jatkouutisessa lainattiin Purran tiedotetta tavalla, josta saattoi virheellisesti välittyä kuva, että Ohisalo olisi haastattelussa sanonut alkuperäisessä otsikossa olleet sanat. Juttu korjattiin tältä osin heti, kun toimitukseen oli tullut asiasta oikaisupyyntö.

Päätoimittajan mukaan kantelun kohteena olevassa jutussa tai sen otsikossa ei sen sijaan ollut Journalistin ohjeiden kohdan 20 tarkoittamia olennaisia asiavirheitä. Yksi kantelijoista on lähettänyt toimittajalle oikaisupyynnön, johon toimittaja on vastannut todeten, että otsikolle löytyy jutusta kate. Iltalehti katsoo toimineensa hyvän journalistisen tavan mukaisesti ja pitää kanteluja aiheettomana.


Ratkaisu

JO 8: Journalistin velvollisuus on pyrkiä totuudenmukaiseen tiedonvälitykseen.

JO 15: Otsikoille, ingresseille, kansi- ja kuvateksteille, myyntijulisteille ja muille esittelyille on löydyttävä sisällöstä kate.

JO 20: Olennainen asiavirhe on korjattava viipymättä ja niin, että se tavoittaa mahdollisimman kattavasti virheellistä tietoa saaneen yleisön. Korjaus on julkaistava sekä tiedotusvälineen toimituksellisilla verkkosivuilla että julkaisussa tai kanavassa, jossa virhe on alun perin ollut.

Iltalehti julkaisi verkkosivuillaan poliitikon haastattelun, jonka otsikko oli Sisäministeri Ohisalo: Turvapaikan hakeminen on perusoikeus, joka menee kaiken muun edelle.

Julkisen sanan neuvosto toteaa, että johtopäätösten ja tulkintojen tekeminen poliitikkojen lausunnoista on yksi politiikan journalismin keskeisistä tehtävistä.

Neuvosto kuitenkin toteaa, että tässä tapauksessa otsikon tulkinta oli selvästi virheellinen. Otsikosta sai käsityksen, että ministeri olisi väittänyt turvapaikan hakemisen olevan perusoikeus, joka menee kaiken muun edelle. Haastattelussa ministeri ei kuitenkaan ottanut kantaa eri perusoikeuksien tai muiden jutussa mainittujen seikkojen tärkeysjärjestykseen. Lehti ei myöskään huomioinut sitä, että perusoikeuksien luonteeseen kuuluu se, että ne voivat olla ristiriidassa keskenään. Lehti lisäsi otsikkoon yksipuolisen tulkinnan perusoikeuden käsitteestä ja antoi käsityksen, että se oli ministerin näkemys. Tämä oli olennainen asiavirhe, joka lehden olisi pitänyt korjata saatuaan siitä korjauspyynnön. Virheen seurauksena otsikolle ei löytynyt jutun sisällöstä katetta.

Neuvosto muistuttaa, että tiedotusvälineiden tulee korjata jutuissaan olevat olennaiset asiavirheet. Omassa kannanotossa, eli vastineessa, on taas kyse erittäin kielteiseen julkisuuteen joutuneen kuulemisesta, eikä sitä voi käyttää asiavirheiden korjaamiseen.

Julkisen sanan neuvosto katsoo, että Iltalehti on rikkonut Journalistin ohjeita 8, 15 ja 20 ja antaa sille huomautuksen.

Langettavaa äänestivät:
Elina Grundström (pj), Riikka Mäntyneva, Kyösti Karvonen, Anna Anttila, Tapio Nykänen, Heli Parikka ja Nina Stenros.

Vapauttavaa äänestivät:
Riitta Korhonen ja Ilkka Ahtiainen.
 

Tämä päätös on avattu 12456 kertaa