PÄÄTÖKSET

Vapauttava 7320/SL/20
Mikkelin Kaupunkilehti

Jälkikäteinen kuuleminen, oma kannanotto, totuudenmukainen tiedonvälitys, olennainen asiavirhe

Lehti julkaisi uutisen paikallispoliittisen kiistan uusimmasta käänteestä. Jutussa ei ollut kantelijan väittämää olennaista asiavirhettä, vaan kyse oli lehden valitsemasta näkökulmasta. Jutussa esitetyt tiedot eivät asettaneet kantelijaa niin kielteiseen julkisuuteen, että häntä olisi pitänyt kuulla.

Vapauttava 7311/SL/20
Etelä-Suomen Sanomat

Piilomainonta, olennainen asiavirhe, tietojen tarkistaminen, lähdekritiikki

Lehdellä oli journalistiset perusteet kertoa siitä, että paikallisesti kiinnostava ja historiallisesti merkittävä rakennus on myynnissä. Juttu ei ollut piilomainontaa, eikä siinä ollut olennaisia asiavirheitä.

Vapauttava 7302/SJL/20
Journalisti-lehti

Samanaikainen ja jälkikäteinen kuuleminen, totuudenmukainen tiedonvälitys, tietojen tarkastaminen, lähdekritiikki

Journalistien ammattilehti viittasi jutussaan tunnetusta toimittajasta muualla esitettyyn kritiikkiin. Kantelija ei joutunut jutussa niin kielteiseen julkisuuteen, että häntä olisi pitänyt kuulla samanaikaisesti tai jälkikäteen.

Langettava 7295 & 7309/SL/20
Ilta-Sanomat

Otsikko, olennainen asiavirhe, totuudenmukainen tiedonvälitys

Lehti julkaisi uutisen, jossa se referoi Yhdysvaltain presidentin pitämää puhetta. Otsikko antoi harhaanjohtavan kuvan puheen ja jutun sisällöstä. Otsikolle ei siten löytynyt sisällöstä katetta.

Langettava 7292/AL/20
Hymy

Mainonnan merkitseminen

Terveys-Hymy-mainosliitteen sisältöjä ei ollut erotettu riittävän selvästi Hymyn toimituksellisesta aineistosta netissä eikä printissä.

Vapauttava 7291/SL/20
Mikkelin Kaupunkilehti

Jälkikäteinen kuuleminen, oma kannanotto, totuudenmukainen tiedonvälitys, olennainen asiavirhe

Poliitikon uran ja aiemman poliittisen toiminnan arvioiminen päätoimittajan kolumnissa ei synnyttänyt velvollisuutta kuulla poliitikkoa samassa yhteydessä tai jälkeen päin.

Langettava 7289/SL/20
Talouselämä

Olennainen asiavirhe, tietojen tarkistaminen, lähdekritiikki, toisen työn käyttäminen

Nettijutussa oli olennainen asiavirhe. Lehden juttuun tekemät päivitykset eivät täyttäneet Journalistin ohjeiden vaatimusta olennaisen asiavirheen korjaamisesta, eikä jutusta käynyt riittävän selväksi, että sen alkuperäisessä versiossa oli yksiselitteinen virhe.

Langettava 7288/SL/20
Helsingin Sanomat

Olennainen asiavirhe, otsikko, haastateltavan oikeudet, samanaikainen ja jälkikäteinen kuuleminen, vastine

Juttu käsitteli kriittisesti maahanmuuttajanuorten kotouttamiseen tähtäävää hanketta. Jutusta sai harhaanjohtavan kuvan hankkeen tavoitteista, mikä oli olennainen asiavirhe. Otsikossa esitetylle tulkinnalle ei löytynyt sisällöstä katetta.

Langettava 7285/SL/20
Aamulehti

Olennainen asiavirhe, totuudenmukainen tiedonvälitys, tietojen tarkastaminen

Alueellista vesihanketta käsitelleessä kolumnissa oli yksi selvä olennainen asiavirhe ja useita kohtia, joista saattoi saada väärän käsityksen asiasta. Lehti ei korjannut virheitä saatuaan niistä tiedon. 

Vapauttava 7282/SL/20
Ilkka-Pohjalainen

Oma kannanotto

Mielipidekirjoitus käsitteli kriittisesti kehitysvammaisten tukia puoltaneita puheenvuoroja, mutta kantelija tai hänen päämiehensä eivät joutuneet siinä erittäin kielteiseen julkisuuteen.

Langettava 7275/PL/20
Koillissanomat

Olennainen asiavirhe

Jutussa oli olennaisia asiavirheitä, joista toimitus oli saanut selvän korjauspyynnön. Lehti julkaisi korjauksen vasta saatuaan tiedon Julkisen sanan neuvostolle tehdystä kantelusta.

Vapauttava 7273/SL/20
Iltalehti

Piilomainonta

Lehti julkaisi jutun, jossa kerrottiin uuden alkoholijuoman lanseeraamisesta. Lehden oma journalistinen panos oli moitittavan vähäinen, mutta juttu täytti Journalistin ohjeiden minimivaatimukset. Äänestyspäätös 8–6. Päätöksen lopussa eriävä mielipide.

Vapauttava 7269/YLE/20
Yle

Nimi rikosuutisissa

Yle julkaisi jutun, jossa vaarinsa hyväksikäyttämäksi joutunut haastateltava kertoi nimellään ja kasvoillaan kokemuksistaan. Ylellä oli perusteet kertoa yhteiskunnallisesti merkittävästä aiheesta, vaikka harvinainen sukunimi tuli liitetyksi kielteiseen aiheeseen.

Langettava 7268/AL/20
Koiramme

Olennainen asiavirhe, virheen korjaus, tietojen tarkistaminen, lähdekritiikki, piilomainonta

Lehdessä oli olennainen asiavirhe, jonka se korjasi printtiversiossaan. Lehti ei julkaissut korjausta verkkosivuillaan.

Vapauttava 7261/SL/19
Aamulehti

Yksityisyyden suoja

Lehden verkkosivuillaan julkaisemaan verokoneeseen on koottu Suomen suurituloisimpien tulo- ja verotiedot. Kantelijan tietojen julkaisu osana laajaa kokonaisuutta ei rikkonut hänen yksityisyyden suojaansa. 

Vapauttava 7260/SL/19
Iltalehti

Yksityisyyden suoja

Lehden verkkosivuillaan julkaisemaan verokoneeseen on koottu Suomen suurituloisimpien tulo- ja verotiedot. Kantelijan tietojen julkaisu osana laajaa kokonaisuutta ei rikkonut hänen yksityisyyden suojaansa. 

Langettava 7257/SL/20
Iltalehti

Olennainen asiavirhe, samanaikainen kuuleminen

Juoksutapahtuman järjestäjään kohdistuneista rikosepäilyistä kertovista jutuista saattoi saada virheellisesti sellaisen käsityksen, että asian poliisitutkinta olisi ollut julkaisuhetkellä yhä kesken. Juttujen otsikointi oli harhaanjohtavaa. Nettijutun osalta lehden toimenpiteet eivät täyttäneet Journalistin ohjeiden vaatimusta olennaisen asiavirheen korjaamisesta. Painetussa lehdessä ollut virhe korjattiin asianmukaisesti.

Vapauttava 7253/MTV/20
MTV

Samanaikainen kuuleminen, mielipiteet ja tosiasiat, otsikko, tietojen tarkistaminen

MTV:n nettijutun mukaan yrityksen logolla olisi natsitervehdykseksi tulkittava piilomerkitys. Jutussa käsiteltyyn yritykseen kohdistunut julkisuus oli kielteistä, mutta ei niin kielteistä, etteikö jälkikäteinen kuuleminen riittänyt.

Langettava 7249/SL/20
Helsingin Sanomat

Olennainen asiavirhe, tietojen tarkistaminen, lähdekritiikki

Helsingin Sanomat julkaisi STT:n uutisen, jossa oli olennainen asiavirhe. Lehti ei korjannut virhettä, vaikka se sai lukijalta korjauspyynnön ja tämän jälkeen vielä STT:ltä korjatun version uutisesta. Lehti korjasi virheen vasta, kun lukija muistutti aiemmin tekemästään korjauspyynnöstä.

Vapauttava 7248/SL/20
STT

Olennainen asiavirhe, tietojen tarkistaminen, lähdekritiikki

STT:n uutisessa oli olennainen asiavirhe, jonka se korjasi reilu viikko korjauspyynnön vastaanottamisen jälkeen. Korjaustoimenpide oli riittävän nopea, sillä asian tarkistaminen ja korjaaminen vaati selvitystyötä.

<< 1 2 3 4 5 6 7 8  ... >> 

Vapauttava 7152/SL/19

Vastaaja: Turun Sanomat

Asia: Totuudenmukainen tiedonvälitys, olennainen asiavirhe, jälkikäteinen kuuleminen, lähdekritiikki

Ratkaistu: 5.2.2020

Lehti julkaisi jutun, joka käsitteli säätiön toimintaan liittyvää kiistaa. Jutussa ei ollut olennaisia asiavirheitä, eivätkä kantelijat joutuneet niin kielteiseen julkisuuteen, että niitä olisi ollut välttämätöntä kuulla.

Kantelu 30.8.2019

Kantelu kohdistuu Turun Sanomien 17.6.2019 printtilehdessään julkaisemaan juttuun ”Koivurinnat hakevat valituslupaa KKO:sta”. Kantelijoina ovat jutussa mainittu säätiö ja sen toimitusjohtaja. Kantelun mukaan jutussa on selvästi käytetty lähteenä ainoastaan kahta säätiön hallituksesta erotettua, valituslupaa hakevaa henkilöä, ja juttu on rakennettu ainoastaan heidän näkökulmastaan. Kantelun mukaan säätiön toiminnasta tuodaan jutussa esille virheellisiä syytöksiä, eikä lehti ole käyttänyt riittävää lähdekritiikkiä. Kantelun mukaan lehti ei ole tuonut lähteidensä roolia kiistanalaisessa tapauksessa selkeästi esiin eikä suhtautunut lähteisiinsä riittävän kriittisesti. Kantelun mukaan jutun taustatyössä on sorruttu huolimattomuuksiin ja jätetty kertomatta asioiden todellinen tila. Kantelun mukaan säätiön saama julkisuus lehdessä on ollut sävyltään negatiivista jo pitkään.

Kantelun mukaan säätiön hallituksesta erotettu henkilö on pyrkinyt säännönmukaisesti tuomaan Turun Sanomien jutuissa esille säätiön muun hallituksen väitettyjä liian korkeita palkkioita ja muita epäselvyyksiä, vaikka hänellä ei ole perusteita toistuville syytteilleen.

Kantelun mukaan jutussa on olennainen asiavirhe, jota lehti ole pyynnöstä huolimatta korjannut. Kantelun mukaan jutussa mainituilla ”hallituksen jäsenten itselleen ottamilla eduilla” viitataan ilmeisesti säätiön tytäryhtiöiden maksamiin palkkioihin ja työkorvauksiin. Kantelun mukaan jutussa ei ole tuotu esille sitä, että asia on käsitelty loppuun yli viisi vuotta sitten, minkä myös Turun Sanomat itse on uutisoinut otsikolla ”Ara: Koivurinnan säätiön palkkiot olivat kohtuullisia”. Lisäksi kantelun mukaan myös Patentti- ja rekisterihallitus tai keskusrikospoliisi eivät ole löytäneet säätiökonsernin maksamista palkkioista ja työkorvauksista moitittavaa ja Oikeuskanslerinvirasto on katsonut asiasta sinne tehdyn kantelun perusteettomaksi. Kantelun mukaan jutussa ihmetellään myös, miksi PRH ei turvautunut ennen henkilöiden erottamista lievempiin kurinpitotoimiin, vaikka PRH on itse kertonut, ettei lievempiä kurinpitotoimia mainita säätiölaissa, joten sellaisia olisi ollut mahdotonta käyttää.

Kantelun mukaan lehti on rikkonut Journalistin ohjeita 21 ja 22, kun se ei ole kuullut säätiötä jutussa samanaikaisesti eikä ole suostunut julkaisemaan säätiön toimitusjohtajan lehdelle lähettämää vastinetta eli omaa kannanottoa. Toimitusjohtaja on myös lähettänyt lehdelle korjauspyynnön, mutta lehti ei ole korjannut juttuaan. Kantelussa on lueteltu myös muita jutun kohtia, joita kantelija pitää epätarkkoina tai virheellisinä, mutta neuvosto käsittelee kantelun ainoastaan niiden väitettyjen virheiden osalta, jotka on tuotu lehden tietoon.

 

Päätoimittajan vastaus 28.10.2019

Turun Sanomien vastaavan päätoimittajan Kari Vainion mukaan lehti on seurannut useiden vuosien ajan säätiöön kohdistuneita väärinkäytösepäilyjä. Kun säätiön toimintaa ovat tutkineet niin Patentti- ja rekisterihallitus kuin keskusrikospoliisi ja toimintaa on puitu eri oikeusasteissa, ei voi välttyä siltä, etteikö uutisointi olisi näyttäytynyt säätiön kannalta negatiiviselta. Varsinaisen museotoimintansa osalta säätiö on päätoimittajan mukaan saanut vuosien varrella runsaasti myönteistä julkisuutta Turun Sanomissa.

Päätoimittajan mukaan asian seuraaminen on ollut perusteltua. Yleishyödyllisenä yhteisönä säätiö saa toimintaansa julkista tukea. Väärinkäytösepäilyjen yhteiskunnallista merkitystä lisää myös samaan aikaan käyty yhteiskunnallinen keskustelu säätiöiden toiminnasta ja valvonnasta. Päätoimittajan mukaan yhteiskunnallista merkitystä tapahtumien seurantaan lisäsi esimerkiksi käräjäoikeuden päätös kahden vuoden takaa, jossa se katsoi, että Patentti- ja rekisterihallitus rikkoi vähintäänkin hyvää hallintotapaa käydessään hallituksesta erotettujen kimppuun heti kovimmalla mahdollisella keinolla. "Käräjäoikeus katsoi, että PRH puuttui Koivurintojen laiminlyönteihin suoraan kovimmalla mahdollisella keinolla eli erottamishakemuksella. Lievempiä keinoja kuten huomautusta PRH ei käyttänyt lainkaan, minkä tuomioistuin katsoi hyvän hallintotavan suhteellisuusperiaatteen vastaiseksi." TS 19.8.2017.

Vuoden 2019 aikana Turun Sanomat on tehnyt uutissivulle viisi juttua säätiön toiminnasta. Juttujen yhteydessä on kuultu säätiön edustajia. Päätoimittajan mukaan tietojen saanti säätiöistä on ylipäätään vaikeaa, mutta lehti on suhtautunut kaikkeen saamaansa materiaaliin kriittisesti. Lisäksi lehden mielipidesivulla on vuoden aikana julkaistu kaksi kantelijan toimittamaa kirjoitusta.

Päätoimittajan mukaan kantelun kohteena olevan jutun julkaisua voi perustella jo senkin vuoksi, että lehden velvollisuus on seurata asioita loppuun asti. Vuoden 2019 jutuissa huomiota sai säätiöiden puutteellinen valvonta. Suomessa on viime vuosina ollut useita vakavia säätiöitä koskevia rikosepäilyjä. Osa tapauksista on edennyt jo oikeuskäsittelyyn. Päätoimittajan mukaan Turun Sanomat on luonnollisesti kiinnostunut paikallisista säätiöistä. Säätiöillä on verovapaus ja niiltä puuttuu omistaja. Tämän vuoksi julkinen valvonta säätiöiden kohdalla on erityisen tärkeää.

Kantelijan mielestä juttu on rakennettu hallituksesta erotettujen henkilöiden näkökulmasta. Päätoimittajan mukaan on luonnollista, että asiassa on esillä taho, joka hakee valituslupaa hovioikeuden heitä koskevaan päätökseen. Jutussa on kuitenkin tuotu esiin asiassa tapahtuneet käänteet ja selkeästi myös asiat, jotka kyseiset henkilöt ovat hävinneet oikeuskäsittelyn aikana. Jutussa esimerkiksi todetaan, että toinen heistä oli menetellyt säätiölain vastaisesti ja rikkonut säätiön hallituksen jäsenen huolellisuusvelvoitetta olemalla tahallisesti poissa hallituksen kokouksista.

Kantelija paheksuu lehden esiin nostamia säätiössä maksettuja palkkioita. Päätoimittajan mukaan yleishyödyllisen säätiön hallituksen jäsenille oli maksettu korvauksia, jotka ovat vuositasolla suurempia kuin tavallisen palkansaajan vuositulot. Kolme hallituksen jäsentä oli saanut vuosina 2009–2012 yhteensä noin 600 000 euron palkkiot.

Lisäksi kantelijan lehdelle lähettämässä oikaisupyynnössä todetaan, että "artikkelissa puhutut saadut edut tai selvityspyynnöt olisivat koskeneet säätiön hallitusta, kun artikkelissa pyritään viittaamaan säätiön tytäryhtiöiden maksamiin palkkioihin ja työkorvauksiin". Jutussa käytetään kuitenkin ilmausta, että "säätiön ja sen lähipiirin". Päätoimittajan mukaan tytäryhtiöiden maksamat korvaukset menivät lisäksi samoille henkilöille, jotka istuvat myös koko säätiön hallituksessa. Päätoimittajan mukaan tiedotusvälineen tehtävä on nostaa esiin epäkohtia, vaikka ne eivät olisi laittomia.

Jutussa ihmetellään, miksi PRH ei turvautunut ennen erottamista lievempiin kurinpitotoimiin, kuten huomautukseen. Päätoimittajan mukaan käräjäoikeuden taannoisen päätöksen perusteluiden ja yleisen oikeuskäsityksen mukaan ihmettely, kuten jutussa todetaan, on ymmärrettävää. Päätoimittaja katsoo, ettei jutussa ollut virheitä eikä toimitukselle esitetty sellaisia perusteita, että oikaisun tai vastineen julkaisu olisi ollut perusteltua.


Ratkaisu

JO 2: Tiedonvälityksen sisältöä koskevat ratkaisut on tehtävä journalistisin perustein. Tätä päätösvaltaa ei saa missään oloissa luovuttaa toimituksen ulkopuolisille.

JO 8: Journalistin velvollisuus on pyrkiä totuudenmukaiseen tiedonvälitykseen.

JO 12: Tietolähteisiin on suhtauduttava kriittisesti. Erityisen tärkeää se on kiistanalaisissa asioissa, koska tietolähteellä voi olla hyötymis- tai vahingoittamistarkoitus.

JO 20: Olennainen asiavirhe on korjattava viipymättä ja niin, että se tavoittaa mahdollisimman kattavasti virheellistä tietoa saaneen yleisön. Korjaus on julkaistava sekä tiedotusvälineen toimituksellisilla verkkosivuilla että julkaisussa tai kanavassa, jossa virhe on alun perin ollut.

JO 21: Jos selvästi tunnistettavissa olevan henkilön tai tahon toiminnasta aiotaan esittää tietoja, jotka asettavat tämän erittäin kielteiseen julkisuuteen, kritiikin kohteelle tulee varata tilaisuus esittää oma näkemyksensä jo samassa yhteydessä.

JO 22: Ellei samanaikainen kuuleminen ole mahdollista, voi erittäin kielteisen julkisuuden kohteeksi joutunutta olla tarpeen kuulla jälkeen päin. Jos näin ei tehdä, hyvään tapaan kuuluu julkaista hänen oma kannanottonsa.

Turun Sanomat julkaisi printtilehdessään jutun, joka käsitteli lehden pitkään seuraamaa säätiön toimintaan liittyvää kiistaa. Jutussa kerrottiin säätiön hallituksesta erotettujen henkilöiden hakevan erottamispäätökselle korkeimmalta oikeudelta valituslupaa. Kantelijoina ovat säätiö ja sen toimitusjohtaja.

Julkisen sanan neuvosto toteaa, että kyseessä oli seurantauutinen kiistan viimeisimmästä käänteestä. Kantelijat eivät joutuneet jutussa niin kielteiseen julkisuuteen, että niille olisi syntynyt oikeus omaan kannanottoon. Jutussa kerrottiin tiiviisti kiistan aiemmista vaiheista ja valituslupaa hakevien henkilöiden näkemyksistä, eivätkä kantelijat tuoneet lehdelle tarjoamassaan kannanotossa esiin sellaisia asioita, jotka olisivat edellyttäneet kantelijoiden kuulemista.

Neuvosto toteaa, että niissä kantelussa virheellisiksi väitetyissä jutun kohdissa, jotka kantelijat olivat tuoneet lehden tietoon, ei ollut kyse olennaisista asiavirheistä. Jutusta kävi ilmi, että kyse oli toisen osapuolen esittämistä kiistanalaisista näkemyksistä, joissa voi olla epätarkkuuksia. Neuvosto toteaa, että tiedotusvälineillä on oikeus valita näkökulmansa ja haastateltavansa. Kantelussa ei myöskään esitetä riittäviä perusteita väitteelle siitä, että lehti olisi suhtautunut kritiikittömästi lähteisiinsä tai että lehti olisi luovuttanut journalistisen päätösvallan toimituksen ulkopuolisille.

Julkisen sanan neuvosto katsoo, että Turun Sanomat ei ole rikkonut hyvää journalistista tapaa.

 

Ratkaisun tekivät:
Eero Hyvönen (pj), Ilkka Ahtiainen, Päivi Hietanen, Kyösti Karvonen, Riikka Mäntyneva, Pentti Mäkinen, Heli Parikka, Hannele Peltonen, Tuomas Rantanen, Jukka Ruukki, Henrik Rydenfelt, Ismo Siikaluoma, Taina Tukia ja Sinikka Tuomi.
 

Tämä päätös on avattu 2137 kertaa