PÄÄTÖKSET

Langettava 7209/MTV/19
MTV

Olennainen asiavirhe, tietojen tarkistaminen, lähdekritiikki

MTV Uutisten julkaisemassa nettijutussa oli olennainen asiavirhe, jota se ei korjannut saatuaan virheestä korjauspyynnön. MTV korjasi virheen vasta saatuaan tiedon Julkisen sanan neuvostolle tehdystä kantelusta.

Vapauttava 7203/SL/19
Savon Sanomat

Olennainen asiavirhe, totuudenmukainen tiedonvälitys, tietojen tarkastaminen, otsikko

Savon Sanomat julkaisi pääkirjoituksen, joka otti kantaa kannabiksen käytön rangaistavuuden poistoa ajavaan kansalaisaloitteeseen. Kirjoituksessa ei ollut olennaisia asiavirheitä.

Langettava 7194/SL/19
Helsingin Sanomat

Olennainen asiavirhe

Jutussa oli olennainen asiavirhe. Vaikka lehti oli saanut virheestä selvän korjauspyynnön pian jutun julkaisun jälkeen, se korjasi juttuaan vasta saatuaan tiedon Julkisen sanan neuvostolle tehdystä kantelusta.

Langettava 7189/AL/19
Caravan

Haastateltavan oikeudet

Matkailuautoilun erikoislehti julkaisi jutun, jossa haastateltu esitteli matkailuautoaan. Juttu julkaistiin myös iltapäivälehdessä osana lehtien keskenään sopimaa järjestelyä. Haastatellulle ei kerrottu, että haastattelua voidaan käyttää useissa eri välineissä.
 

Vapauttava 7178/SL/19
Helsingin Sanomat

Oma kannanotto, jälkikäteinen kuuleminen, tosiasiat ja mielipiteet

Lehti julkaisi toimittajansa mielipidekirjoituksen, jonka mukaan kirjoituksessa mainittu mediakeskustelija on ”kalibroinut moraalisen kompassinsa uudelleen”. Kyseessä oli tavanomainen kulttuurikritiikki ja yhteiskunnallinen arviointi, joka ei edellyttänyt jälkikäteistä kuulemista.

Vapauttava 7171/SL/19
Helsingin Sanomat

Toimittajan tiedonhankinta, haastateltavan oikeudet, olennainen asiavirhe

Lehti kertoi jutussaan, että kantelija oli kieltäytynyt haastattelusta. Tämä oli perusteltua jutun aiheen ja kantelijan aseman vuoksi. Jutussa esitetty tulkinta kieltäytymisen perusteluista saattoi olla epätarkka, mutta siinä ei ollut olennaista asiavirhettä.

Vapauttava 7169/SL/19
Keskipohjanmaa

Yksityisyyden suoja, nimi rikosuutisissa

Lehti kertoi paikallisen taksiyrittäjän saamasta ajokiellosta ja sen syystä. Taksiyrittäjän henkilöllisyyden kertominen oli perusteltua, koska tapaus oli paikallisesti merkittävä.

Vapauttava 7165/PL/19
Akaan Seutu

Samanaikainen kuuleminen, jälkikäteinen kuuleminen

Lehti julkaisi kaksi paikalliseen kouluväkivaltatapaukseen liittyvää juttua. Jutuissa kerrottiin, miten paikallinen kuntapoliitikko oli ottanut aiheeseen kantaa sosiaalisessa mediassa. Häntä ei ollut tarpeen erikseen haastatella jutuissa.

Langettava 7159, 7167, 7170/SL/19
Iltalehti

Otsikko, olennainen asiavirhe, totuudenmukainen tiedonvälitys

Lehti julkaisi poliitikon haastattelun ja teki otsikkoon tulkinnan haastattelun sisällöstä. Tulkinta oli virheellinen, eikä otsikolle löytynyt jutusta katetta. Äänestyspäätös 7–2.

Vapauttava 7152/SL/19
Turun Sanomat

Totuudenmukainen tiedonvälitys, olennainen asiavirhe, jälkikäteinen kuuleminen, lähdekritiikki

Lehti julkaisi jutun, joka käsitteli säätiön toimintaan liittyvää kiistaa. Jutussa ei ollut olennaisia asiavirheitä, eivätkä kantelijat joutuneet niin kielteiseen julkisuuteen, että niitä olisi ollut välttämätöntä kuulla.

Langettava 7147/SL/19
Iltalehti

Lainaaminen

Lehti julkaisi verkkosivuillaan ulkomaisiin lähteisiin perustuvan jutun, joka käsitteli Kuun pinnalle lähetettyjä karhukaisia. Jutussa käytettiin laajasti myös toisen kotimaisen tiedotusvälineen työtä. Tämä olisi pitänyt mainita jutussa. 

Vapauttava 7146/PL/19
Kotiseudun Sanomat

olennainen asiavirhe, totuudenmukainen tiedonvälitys, tietojen tarkastaminen, lähdekritiikki

Lehti julkaisi jutun, jossa kerrottiin kunnan muuttuneista koulukyytikäytännöistä. Jutussa ei ollut välttämätöntä kertoa poikkeusjärjestelyistä, joten siinä ei ollut olennaista asiavirhettä.

Vapauttava 7145/AL/19
Suomen Kuvalehti

Yksityisyyden suoja

Lehti julkaisi jutun, jossa viitattiin aiemmin toisessa mediassa julkaistuun haastatteluun. Siinä kantelija kertoi parantuneensa kroonisesta kivusta rukouksen avulla. Haastattelun sisällöstä kertominen ei loukannut kantelijan yksityisyyden suojaa.

Vapauttava 7137/SL/19
Iltalehti

Nimi rikosuutisissa, yksityisyyden suoja, olennainen asiavirhe, totuudenmukainen tiedonvälitys

Lehti julkaisi verkkosivuillaan jutun, joka käsitteli veropetosepäilyihin liittyvää tuomiota. Lehdellä oli perusteet kertoa syytteestä vapautetun liikemiehen henkilöllisyys, eikä hänen asumisjärjestelyistään kertominen rikkonut yksityisyyden suojaa.    

Vapauttava 7134/YLE/19
Yle

Totuudenmukainen tiedonvälitys, olennainen asiavirhe, tosiasiat ja mielipiteet

Yle julkaisi verkkosivuillaan jutun, joka käsitteli suomenruotsalaisten maastamuuton syitä tuoreen tutkimuksen perusteella. Jutussa ei ollut asiavirhettä. 

Vapauttava 7133/SL/19
Itä-Savo

Uhrin hienotunteinen kohtelu

Lehti julkaisi verkkosivuillaan jutun, jossa kerrottiin samana päivänä tapahtuneesta hukkumisonnettomuudesta. Lehti ei rikkonut Journalistin ohjeiden vaatimusta uhrin hienotunteisesta kohtelusta.

Vapauttava 7124/SL/19
Iltalehti

Yleisön tuottama aineisto, ihmisarvon kunnioittaminen

Uutista seuranneella kommenttipalstalla julkaistu viesti ei loukannut  seksuaalivähemmistön ihmisarvoa. 

Langettava 7121/YLE/19
Yle

Olennainen asiavirhe

Ylen televisiouutisissa oli olennainen asiavirhe, jota Yle ei korjannut saatuaan virheestä tiedon palautelomakkeen kautta.

Langettava 7120/YLE/19
Yle

Uhrin hienotunteinen kohtelu, ihmisarvon kunnioittaminen, journalistinen päätösvalta

Yle Kioski julkaisi YouTubessa ja Yle Areenassa henkirikosta käsittelevän videon. Käsittelytapa loukkasi rikoksen uhrin ihmisarvoa eikä täyttänyt uhrin hienotunteisen kohtelun vaatimuksia.

Vapauttava 7112, 7118/SL/19
Maaseudun Tulevaisuus

Totuudenmukainen tiedonvälitys, olennainen asiavirhe, mielipiteet ja tosiasiat

Lehti julkaisi kolumnin, joka oli kärjistävän yksipuolinen ja antoi siksi asioista epätarkan kuvan. Kolumnissa ei kuitenkaan ollut olennaisia asiavirheitä.

<< 1 2 3 4 5 6 7 8  ... >> 

Vapauttava 7152/SL/19

Vastaaja: Turun Sanomat

Asia: Totuudenmukainen tiedonvälitys, olennainen asiavirhe, jälkikäteinen kuuleminen, lähdekritiikki

Ratkaistu: 5.2.2020

Lehti julkaisi jutun, joka käsitteli säätiön toimintaan liittyvää kiistaa. Jutussa ei ollut olennaisia asiavirheitä, eivätkä kantelijat joutuneet niin kielteiseen julkisuuteen, että niitä olisi ollut välttämätöntä kuulla.

Kantelu 30.8.2019

Kantelu kohdistuu Turun Sanomien 17.6.2019 printtilehdessään julkaisemaan juttuun ”Koivurinnat hakevat valituslupaa KKO:sta”. Kantelijoina ovat jutussa mainittu säätiö ja sen toimitusjohtaja. Kantelun mukaan jutussa on selvästi käytetty lähteenä ainoastaan kahta säätiön hallituksesta erotettua, valituslupaa hakevaa henkilöä, ja juttu on rakennettu ainoastaan heidän näkökulmastaan. Kantelun mukaan säätiön toiminnasta tuodaan jutussa esille virheellisiä syytöksiä, eikä lehti ole käyttänyt riittävää lähdekritiikkiä. Kantelun mukaan lehti ei ole tuonut lähteidensä roolia kiistanalaisessa tapauksessa selkeästi esiin eikä suhtautunut lähteisiinsä riittävän kriittisesti. Kantelun mukaan jutun taustatyössä on sorruttu huolimattomuuksiin ja jätetty kertomatta asioiden todellinen tila. Kantelun mukaan säätiön saama julkisuus lehdessä on ollut sävyltään negatiivista jo pitkään.

Kantelun mukaan säätiön hallituksesta erotettu henkilö on pyrkinyt säännönmukaisesti tuomaan Turun Sanomien jutuissa esille säätiön muun hallituksen väitettyjä liian korkeita palkkioita ja muita epäselvyyksiä, vaikka hänellä ei ole perusteita toistuville syytteilleen.

Kantelun mukaan jutussa on olennainen asiavirhe, jota lehti ole pyynnöstä huolimatta korjannut. Kantelun mukaan jutussa mainituilla ”hallituksen jäsenten itselleen ottamilla eduilla” viitataan ilmeisesti säätiön tytäryhtiöiden maksamiin palkkioihin ja työkorvauksiin. Kantelun mukaan jutussa ei ole tuotu esille sitä, että asia on käsitelty loppuun yli viisi vuotta sitten, minkä myös Turun Sanomat itse on uutisoinut otsikolla ”Ara: Koivurinnan säätiön palkkiot olivat kohtuullisia”. Lisäksi kantelun mukaan myös Patentti- ja rekisterihallitus tai keskusrikospoliisi eivät ole löytäneet säätiökonsernin maksamista palkkioista ja työkorvauksista moitittavaa ja Oikeuskanslerinvirasto on katsonut asiasta sinne tehdyn kantelun perusteettomaksi. Kantelun mukaan jutussa ihmetellään myös, miksi PRH ei turvautunut ennen henkilöiden erottamista lievempiin kurinpitotoimiin, vaikka PRH on itse kertonut, ettei lievempiä kurinpitotoimia mainita säätiölaissa, joten sellaisia olisi ollut mahdotonta käyttää.

Kantelun mukaan lehti on rikkonut Journalistin ohjeita 21 ja 22, kun se ei ole kuullut säätiötä jutussa samanaikaisesti eikä ole suostunut julkaisemaan säätiön toimitusjohtajan lehdelle lähettämää vastinetta eli omaa kannanottoa. Toimitusjohtaja on myös lähettänyt lehdelle korjauspyynnön, mutta lehti ei ole korjannut juttuaan. Kantelussa on lueteltu myös muita jutun kohtia, joita kantelija pitää epätarkkoina tai virheellisinä, mutta neuvosto käsittelee kantelun ainoastaan niiden väitettyjen virheiden osalta, jotka on tuotu lehden tietoon.

 

Päätoimittajan vastaus 28.10.2019

Turun Sanomien vastaavan päätoimittajan Kari Vainion mukaan lehti on seurannut useiden vuosien ajan säätiöön kohdistuneita väärinkäytösepäilyjä. Kun säätiön toimintaa ovat tutkineet niin Patentti- ja rekisterihallitus kuin keskusrikospoliisi ja toimintaa on puitu eri oikeusasteissa, ei voi välttyä siltä, etteikö uutisointi olisi näyttäytynyt säätiön kannalta negatiiviselta. Varsinaisen museotoimintansa osalta säätiö on päätoimittajan mukaan saanut vuosien varrella runsaasti myönteistä julkisuutta Turun Sanomissa.

Päätoimittajan mukaan asian seuraaminen on ollut perusteltua. Yleishyödyllisenä yhteisönä säätiö saa toimintaansa julkista tukea. Väärinkäytösepäilyjen yhteiskunnallista merkitystä lisää myös samaan aikaan käyty yhteiskunnallinen keskustelu säätiöiden toiminnasta ja valvonnasta. Päätoimittajan mukaan yhteiskunnallista merkitystä tapahtumien seurantaan lisäsi esimerkiksi käräjäoikeuden päätös kahden vuoden takaa, jossa se katsoi, että Patentti- ja rekisterihallitus rikkoi vähintäänkin hyvää hallintotapaa käydessään hallituksesta erotettujen kimppuun heti kovimmalla mahdollisella keinolla. "Käräjäoikeus katsoi, että PRH puuttui Koivurintojen laiminlyönteihin suoraan kovimmalla mahdollisella keinolla eli erottamishakemuksella. Lievempiä keinoja kuten huomautusta PRH ei käyttänyt lainkaan, minkä tuomioistuin katsoi hyvän hallintotavan suhteellisuusperiaatteen vastaiseksi." TS 19.8.2017.

Vuoden 2019 aikana Turun Sanomat on tehnyt uutissivulle viisi juttua säätiön toiminnasta. Juttujen yhteydessä on kuultu säätiön edustajia. Päätoimittajan mukaan tietojen saanti säätiöistä on ylipäätään vaikeaa, mutta lehti on suhtautunut kaikkeen saamaansa materiaaliin kriittisesti. Lisäksi lehden mielipidesivulla on vuoden aikana julkaistu kaksi kantelijan toimittamaa kirjoitusta.

Päätoimittajan mukaan kantelun kohteena olevan jutun julkaisua voi perustella jo senkin vuoksi, että lehden velvollisuus on seurata asioita loppuun asti. Vuoden 2019 jutuissa huomiota sai säätiöiden puutteellinen valvonta. Suomessa on viime vuosina ollut useita vakavia säätiöitä koskevia rikosepäilyjä. Osa tapauksista on edennyt jo oikeuskäsittelyyn. Päätoimittajan mukaan Turun Sanomat on luonnollisesti kiinnostunut paikallisista säätiöistä. Säätiöillä on verovapaus ja niiltä puuttuu omistaja. Tämän vuoksi julkinen valvonta säätiöiden kohdalla on erityisen tärkeää.

Kantelijan mielestä juttu on rakennettu hallituksesta erotettujen henkilöiden näkökulmasta. Päätoimittajan mukaan on luonnollista, että asiassa on esillä taho, joka hakee valituslupaa hovioikeuden heitä koskevaan päätökseen. Jutussa on kuitenkin tuotu esiin asiassa tapahtuneet käänteet ja selkeästi myös asiat, jotka kyseiset henkilöt ovat hävinneet oikeuskäsittelyn aikana. Jutussa esimerkiksi todetaan, että toinen heistä oli menetellyt säätiölain vastaisesti ja rikkonut säätiön hallituksen jäsenen huolellisuusvelvoitetta olemalla tahallisesti poissa hallituksen kokouksista.

Kantelija paheksuu lehden esiin nostamia säätiössä maksettuja palkkioita. Päätoimittajan mukaan yleishyödyllisen säätiön hallituksen jäsenille oli maksettu korvauksia, jotka ovat vuositasolla suurempia kuin tavallisen palkansaajan vuositulot. Kolme hallituksen jäsentä oli saanut vuosina 2009–2012 yhteensä noin 600 000 euron palkkiot.

Lisäksi kantelijan lehdelle lähettämässä oikaisupyynnössä todetaan, että "artikkelissa puhutut saadut edut tai selvityspyynnöt olisivat koskeneet säätiön hallitusta, kun artikkelissa pyritään viittaamaan säätiön tytäryhtiöiden maksamiin palkkioihin ja työkorvauksiin". Jutussa käytetään kuitenkin ilmausta, että "säätiön ja sen lähipiirin". Päätoimittajan mukaan tytäryhtiöiden maksamat korvaukset menivät lisäksi samoille henkilöille, jotka istuvat myös koko säätiön hallituksessa. Päätoimittajan mukaan tiedotusvälineen tehtävä on nostaa esiin epäkohtia, vaikka ne eivät olisi laittomia.

Jutussa ihmetellään, miksi PRH ei turvautunut ennen erottamista lievempiin kurinpitotoimiin, kuten huomautukseen. Päätoimittajan mukaan käräjäoikeuden taannoisen päätöksen perusteluiden ja yleisen oikeuskäsityksen mukaan ihmettely, kuten jutussa todetaan, on ymmärrettävää. Päätoimittaja katsoo, ettei jutussa ollut virheitä eikä toimitukselle esitetty sellaisia perusteita, että oikaisun tai vastineen julkaisu olisi ollut perusteltua.


Ratkaisu

JO 2: Tiedonvälityksen sisältöä koskevat ratkaisut on tehtävä journalistisin perustein. Tätä päätösvaltaa ei saa missään oloissa luovuttaa toimituksen ulkopuolisille.

JO 8: Journalistin velvollisuus on pyrkiä totuudenmukaiseen tiedonvälitykseen.

JO 12: Tietolähteisiin on suhtauduttava kriittisesti. Erityisen tärkeää se on kiistanalaisissa asioissa, koska tietolähteellä voi olla hyötymis- tai vahingoittamistarkoitus.

JO 20: Olennainen asiavirhe on korjattava viipymättä ja niin, että se tavoittaa mahdollisimman kattavasti virheellistä tietoa saaneen yleisön. Korjaus on julkaistava sekä tiedotusvälineen toimituksellisilla verkkosivuilla että julkaisussa tai kanavassa, jossa virhe on alun perin ollut.

JO 21: Jos selvästi tunnistettavissa olevan henkilön tai tahon toiminnasta aiotaan esittää tietoja, jotka asettavat tämän erittäin kielteiseen julkisuuteen, kritiikin kohteelle tulee varata tilaisuus esittää oma näkemyksensä jo samassa yhteydessä.

JO 22: Ellei samanaikainen kuuleminen ole mahdollista, voi erittäin kielteisen julkisuuden kohteeksi joutunutta olla tarpeen kuulla jälkeen päin. Jos näin ei tehdä, hyvään tapaan kuuluu julkaista hänen oma kannanottonsa.

Turun Sanomat julkaisi printtilehdessään jutun, joka käsitteli lehden pitkään seuraamaa säätiön toimintaan liittyvää kiistaa. Jutussa kerrottiin säätiön hallituksesta erotettujen henkilöiden hakevan erottamispäätökselle korkeimmalta oikeudelta valituslupaa. Kantelijoina ovat säätiö ja sen toimitusjohtaja.

Julkisen sanan neuvosto toteaa, että kyseessä oli seurantauutinen kiistan viimeisimmästä käänteestä. Kantelijat eivät joutuneet jutussa niin kielteiseen julkisuuteen, että niille olisi syntynyt oikeus omaan kannanottoon. Jutussa kerrottiin tiiviisti kiistan aiemmista vaiheista ja valituslupaa hakevien henkilöiden näkemyksistä, eivätkä kantelijat tuoneet lehdelle tarjoamassaan kannanotossa esiin sellaisia asioita, jotka olisivat edellyttäneet kantelijoiden kuulemista.

Neuvosto toteaa, että niissä kantelussa virheellisiksi väitetyissä jutun kohdissa, jotka kantelijat olivat tuoneet lehden tietoon, ei ollut kyse olennaisista asiavirheistä. Jutusta kävi ilmi, että kyse oli toisen osapuolen esittämistä kiistanalaisista näkemyksistä, joissa voi olla epätarkkuuksia. Neuvosto toteaa, että tiedotusvälineillä on oikeus valita näkökulmansa ja haastateltavansa. Kantelussa ei myöskään esitetä riittäviä perusteita väitteelle siitä, että lehti olisi suhtautunut kritiikittömästi lähteisiinsä tai että lehti olisi luovuttanut journalistisen päätösvallan toimituksen ulkopuolisille.

Julkisen sanan neuvosto katsoo, että Turun Sanomat ei ole rikkonut hyvää journalistista tapaa.

 

Ratkaisun tekivät:
Eero Hyvönen (pj), Ilkka Ahtiainen, Päivi Hietanen, Kyösti Karvonen, Riikka Mäntyneva, Pentti Mäkinen, Heli Parikka, Hannele Peltonen, Tuomas Rantanen, Jukka Ruukki, Henrik Rydenfelt, Ismo Siikaluoma, Taina Tukia ja Sinikka Tuomi.
 

Tämä päätös on avattu 567 kertaa