7145/AL/19

Vapauttava

Lehti julkaisi jutun, jossa viitattiin aiemmin toisessa mediassa julkaistuun haastatteluun. Siinä kantelija kertoi parantuneensa kroonisesta kivusta rukouksen avulla. Haastattelun sisällöstä kertominen ei loukannut kantelijan yksityisyyden suojaa.

Kantelu 20.8.2019

Kantelu kohdistuu Suomen Kuvalehden printtilehdessään 9.8.2019 julkaisemaan juttuun ”Kipupoliklinikoille kritiikkiä”.

Kantelija on juttuun haastateltu kipupoliklinikan vastuulääkäri. Jutussa kerrottiin, että kantelija oli kertonut aiemmin toiselle medialle antamassaan radiohaastattelussa parantuneensa itse kroonisesta kivusta rukouksen avulla. Kantelun mukaan lehti ei olisi saanut tuoda jutussa esiin kantelijan uskonnollista vakaumusta, koska kyseessä on kantelijan mielestä yksityiselämään kuuluva erityisen arkaluonteinen seikka. Kantelun mukaan asialla ei ollut poikkeuksellista yhteiskunnallista merkitystä.

Kantelija kertoo, ettei ollut sopinut toimittajan kanssa henkilöhaastattelusta, ja siksi kantelijalle tuli yllätyksenä, että toimittaja alkoi selvittää henkilöön liittyviä asioita. Kantelija pyysi toimittajaa ja lehden päätoimittajaa olemaan ottamatta kantelijan uskonnollista vakaumusta esiin jutussa. Kantelun mukaan kantelija ei olisi suostunut koko haastatteluun, jos olisi tiennyt, että artikkelissa otetaan esiin henkilöön liittyviä asioita.

Päätoimittajan vastaus 23.9.2019

Suomen Kuvalehden vt. päätoimittaja Jarmo Raivion mukaan kantelijan vakaumukseen liittyvän asian mainitsemisessa kyseisessä jutussa ei voi olla kyse yksityiselämään kuuluvista arkaluonteisista seikoista, kun henkilö on itse aiemmin kertonut niistä täysin vapaaehtoisesti julkisuudessa.

Kantelija esiintyy vuoden 2017 radio-ohjelmassa omalla nimellään ja ammattiasemansa perusteella. Ohjelman aluksi kuuntelijoille kerrotaan, että ohjelma käsittelee parantumista rukoilemalla. Vieras esitellään kertaamalla hänen työkokemuksensa ja korostamalla hänen oppineisuuttaan lääkärinä. Kuulijalle ei jää epäselväksi, että henkilö on keskustelemassa rukouksen parantavasta voimasta nimenomaan ammattiasemassaan kipupoliklinikan lääkärinä.

Kantelijan mukaan hänen vakaumuksensa ei liity millään tavalla lehden käsittelemään aiheeseen. Väite on vt. päätoimittajan mukaan virheellinen. Vt. päätoimittajan mukaan on selvää, että kipupoliklinikan ylilääkärin julkisuudessa esittämä kokemus, jonka mukaan kivusta voi parantua rukoilemalla, liittyy jutun käsittelemään aiheeseen eli kivunhoitoon. 

 

Jutussa käsitellään potilaiden kokemuksia julkisin varoin toimivista kipupoliklinikoista eri puolella Suomea. Vt. päätoimittajan mukaan kävi ilmi, että runsaasti tyytymättömyyttä kohdistui kipupoliklinikkaan, jota kantelija johtaa, ja kriittisten potilaiden joukossa oli herännyt epäilys, että riittämättömäksi koettu kivunlievitys voisi liittyä ylilääkärin henkilökohtaisiin näkemyksiin.

Tämä kritiikki on vt. päätoimittajan mukaan aiheen yhteiskunnallisen merkityksen vuoksi perusteltua tuoda esiin. Lehti on hyvän journalistisen tavan mukaisesti antanut kantelijalle mahdollisuuden kertoa oma näkemyksensä samanaikaisesti. Kantelija toteaa jutussa: ”Tuolla asialla ei ole mitään tekemistä työni kannalta. Olen täällä uskontoneutraali. Minulla on hengellinen vakaumus, johon minulla on lain suoma vapaus.” 

Vt. päätoimittajan mukaan aiheeseen liittyvien asioiden monipuolinen ja huolellinen selvittäminen on tavanomaista journalistista työtä. Toimittaja ei ole raportoinut jutussa kantelijan yksityiselämän suojan piiriin sisältyviä asioita. Jutussa viitataan vain lyhyesti seikkaan, jonka kantelija on itse halunnut tuoda esiin julkisuudessa. Juttu ei ole henkilöhaastattelu.

 

Vt. päätoimittajan mukaan jutussa ei ole tuotu esille mitään edellä mainittuja asioita asiaankuulumattomasti tai halventavasti. Jutussa kerrotaan monipuolisesti ja tavanomaisen uutiskerronnan keinoin yhteiskunnallisesti merkityksellisestä asiasta.  

 

Kantelija kertoo kieltäneensä rukouskokemuksen ottamisen esiin jutussa. Vt. päätoimittajan mukaan toimitus on ottanut kantelijan pyynnön huomioon ja pohtinut asiaa huolellisesti, mutta päätynyt lopulta siihen journalistiseen ratkaisuun, että edellä mainituilla perusteilla asia on syytä tuoda esille jutussa. 

Ratkaisu

JO 26: Jokaisen ihmisarvoa on kunnioitettava. Etnistä alkuperää, kansallisuutta, sukupuolta, seksuaalista suuntautumista, vakaumusta tai näihin verrattavaa ominaisuutta ei pidä tuoda esiin asiaankuulumattomasti tai halventavasti.

JO 27: Yksityiselämään kuuluvia erityisen arkaluonteisia seikkoja voi julkaista vain asianomaisen suostumuksella tai jos niillä on poikkeuksellista yhteiskunnallista merkitystä. Yksityiselämän suoja on otettava huomioon myös kuvia käytettäessä.

Suomen Kuvalehti julkaisi printtilehdessään jutun, jossa kipupoliklinikoiden lääkärien arvioitiin suhtautuvan aiempaa kielteisemmin voimakkaiden kipulääkkeiden määräämiseen. Kantelijaa haastateltiin jutussa, koska hän on kipupoliklinikan vastuulääkäri. Jutussa mainittiin, että hän oli noin kaksi vuotta aiemmin kertonut radiohaastattelussa parantuneensa kroonisesta kivusta rukouksen avulla.

Julkisen sanan neuvosto toteaa, että kantelijan uskonnolliseen vakaumukseen ja kivunhoitoon liittyvistä kokemuksista kertominen ei rikkonut hänen yksityisyyden suojaansa. Kantelija oli itse tuonut asian esiin radiohaastattelussa, jossa hän esiintyi ammattiroolissaan. Lehti ei tuonut uskonnollista vakaumusta esiin halventavasti tai asiaankuulumattomasti. 

Julkisen sanan neuvosto katsoo, että Suomen Kuvalehti ei ole rikkonut hyvää journalistista tapaa.

Ratkaisun tekivät:

Riitta Korhonen (2. vpj.), Ilkka Ahtiainen, Riikka Mäntyneva, Kyösti Karvonen, Anna Anttila, Tapio Nykänen, Heli Parikka, Ismo Siikaluoma, Sami Koski ja Nina Stenros.