PÄÄTÖKSET

Vapauttava 7320/SL/20
Mikkelin Kaupunkilehti

Jälkikäteinen kuuleminen, oma kannanotto, totuudenmukainen tiedonvälitys, olennainen asiavirhe

Lehti julkaisi uutisen paikallispoliittisen kiistan uusimmasta käänteestä. Jutussa ei ollut kantelijan väittämää olennaista asiavirhettä, vaan kyse oli lehden valitsemasta näkökulmasta. Jutussa esitetyt tiedot eivät asettaneet kantelijaa niin kielteiseen julkisuuteen, että häntä olisi pitänyt kuulla.

Vapauttava 7291/SL/20
Mikkelin Kaupunkilehti

Jälkikäteinen kuuleminen, oma kannanotto, totuudenmukainen tiedonvälitys, olennainen asiavirhe

Poliitikon uran ja aiemman poliittisen toiminnan arvioiminen päätoimittajan kolumnissa ei synnyttänyt velvollisuutta kuulla poliitikkoa samassa yhteydessä tai jälkeen päin.

Langettava 7289/SL/20
Talouselämä

Olennainen asiavirhe, tietojen tarkistaminen, lähdekritiikki, toisen työn käyttäminen

Nettijutussa oli olennainen asiavirhe. Lehden juttuun tekemät päivitykset eivät täyttäneet Journalistin ohjeiden vaatimusta olennaisen asiavirheen korjaamisesta, eikä jutusta käynyt riittävän selväksi, että sen alkuperäisessä versiossa oli yksiselitteinen virhe.

Vapauttava 7282/SL/20
Ilkka-Pohjalainen

Oma kannanotto

Mielipidekirjoitus käsitteli kriittisesti kehitysvammaisten tukia puoltaneita puheenvuoroja, mutta kantelija tai hänen päämiehensä eivät joutuneet siinä erittäin kielteiseen julkisuuteen.

Langettava 7275/PL/20
Koillissanomat

Olennainen asiavirhe

Jutussa oli olennaisia asiavirheitä, joista toimitus oli saanut selvän korjauspyynnön. Lehti julkaisi korjauksen vasta saatuaan tiedon Julkisen sanan neuvostolle tehdystä kantelusta.

Vapauttava 7273/SL/20
Iltalehti

Piilomainonta

Lehti julkaisi jutun, jossa kerrottiin uuden alkoholijuoman lanseeraamisesta. Lehden oma journalistinen panos oli moitittavan vähäinen, mutta juttu täytti Journalistin ohjeiden minimivaatimukset. Äänestyspäätös 8–6. Päätöksen lopussa eriävä mielipide.

Vapauttava 7269/YLE/20
Yle

Nimi rikosuutisissa

Yle julkaisi jutun, jossa vaarinsa hyväksikäyttämäksi joutunut haastateltava kertoi nimellään ja kasvoillaan kokemuksistaan. Ylellä oli perusteet kertoa yhteiskunnallisesti merkittävästä aiheesta, vaikka harvinainen sukunimi tuli liitetyksi kielteiseen aiheeseen.

Langettava 7268/AL/20
Koiramme

Olennainen asiavirhe, virheen korjaus, tietojen tarkistaminen, lähdekritiikki, piilomainonta

Lehdessä oli olennainen asiavirhe, jonka se korjasi printtiversiossaan. Lehti ei julkaissut korjausta verkkosivuillaan.

Vapauttava 7261/SL/19
Aamulehti

Yksityisyyden suoja

Lehden verkkosivuillaan julkaisemaan verokoneeseen on koottu Suomen suurituloisimpien tulo- ja verotiedot. Kantelijan tietojen julkaisu osana laajaa kokonaisuutta ei rikkonut hänen yksityisyyden suojaansa. 

Vapauttava 7260/SL/19
Iltalehti

Yksityisyyden suoja

Lehden verkkosivuillaan julkaisemaan verokoneeseen on koottu Suomen suurituloisimpien tulo- ja verotiedot. Kantelijan tietojen julkaisu osana laajaa kokonaisuutta ei rikkonut hänen yksityisyyden suojaansa. 

Langettava 7257/SL/20
Iltalehti

Olennainen asiavirhe, samanaikainen kuuleminen

Juoksutapahtuman järjestäjään kohdistuneista rikosepäilyistä kertovista jutuista saattoi saada virheellisesti sellaisen käsityksen, että asian poliisitutkinta olisi ollut julkaisuhetkellä yhä kesken. Juttujen otsikointi oli harhaanjohtavaa. Nettijutun osalta lehden toimenpiteet eivät täyttäneet Journalistin ohjeiden vaatimusta olennaisen asiavirheen korjaamisesta. Painetussa lehdessä ollut virhe korjattiin asianmukaisesti.

Vapauttava 7253/MTV/20
MTV

Samanaikainen kuuleminen, mielipiteet ja tosiasiat, otsikko, tietojen tarkistaminen

MTV:n nettijutun mukaan yrityksen logolla olisi natsitervehdykseksi tulkittava piilomerkitys. Jutussa käsiteltyyn yritykseen kohdistunut julkisuus oli kielteistä, mutta ei niin kielteistä, etteikö jälkikäteinen kuuleminen riittänyt.

Langettava 7249/SL/20
Helsingin Sanomat

Olennainen asiavirhe, tietojen tarkistaminen, lähdekritiikki

Helsingin Sanomat julkaisi STT:n uutisen, jossa oli olennainen asiavirhe. Lehti ei korjannut virhettä, vaikka se sai lukijalta korjauspyynnön ja tämän jälkeen vielä STT:ltä korjatun version uutisesta. Lehti korjasi virheen vasta, kun lukija muistutti aiemmin tekemästään korjauspyynnöstä.

Vapauttava 7248/SL/20
STT

Olennainen asiavirhe, tietojen tarkistaminen, lähdekritiikki

STT:n uutisessa oli olennainen asiavirhe, jonka se korjasi reilu viikko korjauspyynnön vastaanottamisen jälkeen. Korjaustoimenpide oli riittävän nopea, sillä asian tarkistaminen ja korjaaminen vaati selvitystyötä.

Vapauttava 7247/SL/19
Etelä-Saimaa

Uhrin hienotunteinen kohtelu

Onnettomuusuutinen kertoi yksityishenkilön tapaturmaisesta kuolemasta pihapiirissä. Vaikka uhri oli jutusta ainakin lähipiirinsä tunnistettavissa, lehti ei rikkonut Journalistin ohjeiden vaatimusta kuoleman hienotunteisesta uutisoinnista. Äänestyspäätös 9–5. Päätöksen lopussa eriävä mielipide.

Vapauttava 7246/SL/19
Uutisvuoksi

uhrin hienotunteinen kohtelu

Kaupunkilehti kertoi pihapiirissä tapahtuneesta yksityishenkilön tapaturmaisesta kuolemasta. Vaikka uutisointi oli nopeaa ja uhri oli jutusta ainakin lähipiirinsä tunnistettavissa, lehti ei rikkonut Journalistin ohjeiden vaatimusta kuoleman hienotunteisesta uutisoinnista. Äänestyspäätös 9–5. Päätöksen lopussa eriävä mielipide.

Langettava 7238/YLE/19
Yle

Yksityisyyden suoja, haastateltavan oikeudet

Transsukupuolisuutta käsittelevässä televisio-ohjelmassa kerrottiin ohjelmaan haastatellun alaikäisen henkilökohtaisia hoitotietoja, vaikka niiden pois jättämistä ohjelmasta oli pyydetty. Tämä loukkasi haastatellun yksityisyyden suojaa. Äänestyspäätös 11–2.

Vapauttava 7234/PL/19
Inarilainen

Kielteinen julkisuus, yleisönosastokirjoitus

Paikallislehti julkaisi tekstiviestipalstallaan nimettömän lukijakommentin, jossa viitattiin henkilöön sukunimellä. Kantelija ei ollut viestistä selvästi tunnistettavissa, eikä hän joutunut viestin vuoksi erittäin kielteiseen julkisuuteen. Nimettömän kommentin julkaiseminen ei ollut hyvän journalistisen tavan vastaista.

Vapauttava 7222/SL/19
Ilta-Sanomat

Olennainen asiavirhe, tietojen tarkistaminen, lähdekritiikki, totuudenmukainen tiedonvälitys, mielipiteet ja tosiasiat

Ilta-Sanomat julkaisi jutun, jossa haastateltava kertoi saamastaan pahoinpitelytuomiosta. Jutusta saattoi saada harhaanjohtavan käsityksen tuomion sisällöstä, mutta haastateltavan sanavalinnoista ja jutun näkökulmasta kävi ilmi, ettei kyseessä välttämättä ollut tyhjentävä kuvaus tapahtumista.

Vapauttava 7220/SL/19
Ilta-Sanomat

Yksityisyyden suoja

Lehden verkkosivuillaan julkaisemaan verokoneeseen on koottu Suomen suurituloisimpien tulo- ja verotiedot. Kantelijan tietojen julkaisu osana laajaa kokonaisuutta ei rikkonut hänen yksityisyyden suojaansa. 

<< 1 2 3 4 5 6 7 8  ... >> 

Vapauttava 7137/SL/19

Vastaaja: Iltalehti

Asia: Nimi rikosuutisissa, yksityisyyden suoja, olennainen asiavirhe, totuudenmukainen tiedonvälitys

Ratkaistu: 4.12.2019

Lehti julkaisi verkkosivuillaan jutun, joka käsitteli veropetosepäilyihin liittyvää tuomiota. Lehdellä oli perusteet kertoa syytteestä vapautetun liikemiehen henkilöllisyys, eikä hänen asumisjärjestelyistään kertominen rikkonut yksityisyyden suojaa.    

Kantelu 1.8.2019

Kantelu kohdistuu Iltalehden verkkosivuillaan 4.5.2019 julkaisemaan juttuun, jossa kerrottiin pörssiyhtiön merkittävien omistajien joutuneen käräjille törkeästä veropetoksesta. Jutusta kävi ilmi, että kantelija vapautettiin syytteistä.

Kantelijan mukaan hänen nimeään ei olisi saanut julkaista jutussa, koska hän ei ole poliittinen tai taloudellinen vallankäyttäjä tai merkittävässä virassa oleva henkilö, jonka toiminnan arviointiin rikosepäily olisi vaikuttanut tai josta kertominen olisi tarpeen yhteiskunnallisesti merkittävän asian käsittelemiseksi.

Kantelun mukaan juttu sisälsi virheellistä tietoa tuomiosta, joka oli kantelijan osalta vapauttava. Siinä muun muassa väitettiin kantelun mukaan virheellisesti, että kantelija kuuluisi jutussa mainitun pörssiyhtiön suuromistajiin, vaikka oman tulkintansa mukaan hän on yhtiön pienomistaja, jolla ei ole taloudellista valtaa yhtiössä, eikä hän kuulu yhtiön johtoryhmään tai hallitukseen. Kantelussa todetaan, että myöskään kantelijan omistaman holdingyhtiön osakkeet eivät tuota hänelle merkittävän osakkeenomistajan edellyttämää 10 prosentin omistusosuutta pörssiyhtiössä. Lisäksi kantelija huomauttaa, ettei jutussa mainittu veropetoksen tekoaika eli 2011–2014 liity ajallisesti hänen omistukseensa pörssiyhtiössä.

Jutussa myös kerrottiin kantelun mukaan virheellisesti, että syyttäjä olisi väittänyt kantelijan tekemän konsulttityön olleen olematonta työtä. Kantelun mukaan käräjäoikeudessa ei kuitenkaan käsitelty sitä, oliko työ ollut todellista, vaan sitä, oliko kantelijan ja tämän yhtiökumppanin omistamalla virolaisella yhtiöllä oikeus harjoittaa elinkeinotoimintaa Suomessa ja EU-alueella ja oliko osakkeenomistajille muodostunut peiteltyä osinkoa. Kantelun mukaan asiassa ei muodostunut yhteiskunnallisesti merkittävää vahinkoa, mikä ilmenee muun muassa siitä, ettei verohallinnolla ollut vahingonkorvausvaatimuksia kantelijalta.

Kantelun mukaan jutussa annettiin virheellisesti sellainen kuva kuin kantelijan asumisjärjestelyt olisivat olleet keskeinen asia rikosasian uutisoinnissa, vaikka käräjätuomarin perustelujen mukaan peitellyn osingon arviointi ei liittynyt kantelijan asuinpaikkaan. Kantelija katsoo, että hänen asumisjärjestelynsä kuuluivat yksityisyyden suojan piiriin. Hän sanoo olleensa velvollinen maksamaan palkkatuloistaan verot Viroon, eikä yksityishenkilön lakisääteisten verojen maksamisessa ole kantelun mukaan kyse yhteiskunnallisesti merkittävästä asiasta. 

Kantelijan mukaan Iltalehden juttu on tuhonnut merkittävästi hänen mainettaan, ja siitä on aiheutunut hänelle merkittävää vahinkoa. Jos kantelijan nimen asettaa hakusanaksi Googleen, ensimmäiset hakutulokset liittyvät merkittävin osin rikosprosessiin.

Kantelija toivoo, että Julkisen sanan neuvosto velvoittaisi Iltalehden korjaamaan toimintaansa, muun muassa poistamalla virheelliset tiedot verkosta. Neuvosto ei kuitenkaan voi ottaa kantaa juttujen poistamiseen verkosta, koska se ei kuulu neuvoston toimivaltaan.

Kantelussa viitataan Journalistin ohjeisiin 4, 8, 12, 14, 21, 27 ja 32. Näistä on kuitenkin karsittu kohdat 4, 12, 14 ja 21, koska kantelussa ei ole perusteltu, miten näitä olisi rikottu kantelun kohteena olevassa jutussa. Sen sijaan kantelun on tulkittu kohdistuvan myös Journalistin ohjeeseen 20, koska kantelussa on eritelty jutusta useita asiavirheitä. Journalistin ohjeen 32 lisäksi kantelun on tulkittu kohdistuvan myös ohjeeseen 31. Lisäksi kanteluun lisättiin käsittelyvaiheessa Journalistin ohje 35.


Päätoimittajan vastaus 22.10.2019

Iltalehden päätoimittaja Erja Yläjärvi toteaa vastauksessaan, että uutisoinnin kohteena oleva veronkiertoepäily liittyi kantelijan ja hänen entisen yhtiökumppaninsa omistamaan yhtiöön, jonka he omistivat suoraan tai yritystensä kautta. Kyseessä oli menestyvä IT-liiketoimintaa harjoittava yritys.

Iltalehden vastauksen mukaan kantelija ja hänen yhtiökumppaninsa eivät nostaneet palkkaa yhtiölle tekemästään työstä, vaan laskuttivat oman työpanoksensa toisen, Viroon rekisteröidyn yhtiönsä kautta. Rikossyytteiden kohteena oli siis palkkatulojen kierrättäminen Viron kautta ja Suomen tuloverotuksen välttäminen.

Epäillyn veronkierron kohteena oli päätoimittajan mukaan suomalainen yhteiskunta, ja Iltalehden uutisointi koski siten yleiseltä ja yhteiskunnalliselta kannalta merkittävää asiaa. Päätoimittajan mukaan asian uutisarvoa ja yhteiskunnallista merkitystä ei vähennä se, mikäli kantelija on ilmoittamansa mukaisesti maksanut verot jälkikäteen eikä verottajalla siksi ole ollut rikosoikeudenkäynnissä erillisiä vahingonkorvausvaatimuksia.

Yhteiskunnallisen merkityksen lisäksi nimenjulkaisuun vaikutti päätoimittajan mukaan epäilyn kohteena olleiden taloudellinen asema ja vaikutusvalta. 

Kantelijan ja tämän yhtiökumppanin yritys fuusioitui myöhemmin pörssilistautuneen yrityksen kanssa, ja kantelijasta ja hänen yhtiökumppanistaan tuli pörssiyhtiön suuromistajia. Päätoimittajan toteaa vastauksessaan, että rikossyytteiden julkistamishetkellä kantelija ja hänen yhtiökumppaninsa edustivat vajaata 15 prosenttia pörssiyhtiön osakkeista, minkä vuoksi heillä on ollut pörssiyhtiössä merkittävä tosiasiallinen vallankäyttömahdollisuus.

Päätoimittajan mukaan on selvää, että Iltalehden jutun luonnehdinta kantelijasta ja hänen yhtiökumppanistaan ”suuromistajina” oli perusteltu. Lisäksi päätoimittaja huomauttaa, että kantelija toimii edelleen toimitusjohtajana yrityksessä, joka irtautui pörssiyhtiöstä ennen sen listautumista. Kantelija ja hänen yhtiökumppaninsa ovat myös olleet yritystensä vuoksi julkisuudessa sekä ennen Iltalehden uutisointia että sen aikana.

Lehti arvioi, että kantelijan asema ja toiminta elinkeinoelämässä sekä häneen kohdistuneiden rikosepäilyjen yhteiskunnallinen merkitys olivat sen kaltaisia, että nimenjulkaisu oli perusteltua. Myös yhtiökumppanusten Virossa olleesta kimppa-asunnosta kertomiselle oli päätoimittajan mukaan journalistiset perusteet.

Päätoimittajan mukaan kantelun kohteena oleva juttu oli tavanomainen oikeudenkäyntiuutinen, ja Iltalehti seurasi aikaisemmin uutisoimansa asian loppuun saakka siten kuin Journalistin ohjeet edellyttävät.

Koska kantelijan nimi oli mainittu syytteistä uutisoitaessa, päätoimittajan mukaan on itsestään selvää, että myös hänen saamastaan vapauttavasta tuomiosta uutisoitiin nimellä. Muussa tapauksessa asiaa seuranneet lukijat eivät olisi tulleet vapauttavasta tuomiosta tietoisiksi.

Päätoimittajan mukaan Iltalehden uutisointi oli totuudenmukaista ja tasapuolista. Kantelija ei päätoimittajan mukaan esittänyt lehden kanssa käymässään kirjeenvaihdossa, että sen uutisoinnissa olisi olennaisia asiavirheitä, jotka tulisi oikaista, vaan kirjeenvaihto liittyi ennen muuta Iltalehden aiheesta aiemmin julkaisemiin juttuihin, joita kantelija vaati poistettavaksi verkosta.

Päätoimittaja perustelee ”suuromistaja”-luonnehdintaa sillä, että kantelijan määräysvaltayhteisö oli 30.4.2019 päivätyn osakeluettelon mukaan pörssiyhtiön seitsemänneksi suurin osakkeenomistaja 4,64 prosentin omistusosuudella. Päätoimittajan mukaan suuromistaja-asemasta puhuminen oli tällä omistusosuudella perusteltua yhtiössä, jossa osakeomistus ja määräysvalta on hajaantunutta, eikä sillä, että kantelija on omistanut osakkeet suoran osakeomistuksen sijasta holdingyhtiönsä kautta, ole vaikutusta tulkintaan.

Iltalehti uutisoi syyttäjän oikeudessa esittämän väitteen siitä, että konsulttilaskut olisivat tulleet olemattomasta työstä. Syyttäjän väite liittyi Iltalehden käsityksen mukaan siihen, että virolaisyhtiötä käytettiin ”veronkiertoinstrumenttina”. Jutussa kerrottiin, että kantelija kiistää väitteen ja että käräjäoikeuden mukaan jutussa jäi näyttämättä, että laskutus olisi ollut perusteetonta.

Päätoimittajan mukaan Iltalehti ei myöskään esittänyt virheellistä tai harhaanjohtavaa tietoa kantelijan asumisjärjestelyistä. Syyttäjä oli vedonnut näiden väitettyyn veronkiertotarkoitukseen, ja käräjäoikeus otti perusteluissaan kantaa siihen, oliko näillä merkitystä. Siten jutun kuvatekstin ilmaus, jonka mukaan ”liikemiesten asumisjärjestelyt olivat käräjäoikeuden puntarissa Helsingissä”, oli päätoimittajan mukaan perusteltu.


Ratkaisu

JO 8: Journalistin velvollisuus on pyrkiä totuudenmukaiseen tiedonvälitykseen. 

JO 20: Olennainen asiavirhe on korjattava viipymättä ja niin, että se tavoittaa mahdollisimman kattavasti virheellistä tietoa saaneen yleisön. Korjaus on julkaistava sekä tiedotusvälineen toimituksellisilla verkkosivuilla että julkaisussa tai kanavassa, jossa virhe on alun perin ollut.

JO 27: Yksityiselämään kuuluvia erityisen arkaluonteisia seikkoja voi julkaista vain asianomaisen suostumuksella tai jos niillä on poikkeuksellista yhteiskunnallista merkitystä. Yksityiselämän suoja on otettava huomioon myös kuvia käytettäessä.

JO 31: Rikoksesta tuomitun nimen, kuvan tai muita tunnistetietoja voi julkaista, ellei se tuomitun asemaan tai tekoon nähden ole selvästi kohtuutonta. Alaikäisen tai syyntakeettomana tuomitun henkilöllisyyden paljastamisessa on oltava erityisen pidättyväinen.

JO 32: Tunnistamiseen johtavien tietojen käytössä on syytä olla varovainen, kun kyse on vasta rikosepäilystä tai syytteestä.

JO 35: Jos tutkintapyynnöstä, syytteestä tai tuomiosta on julkaistu uutinen, asiaa on mahdollisuuksien mukaan seurattava loppuun saakka. Oikeudenkäynnin aikana ei pidä asiattomasti pyrkiä vaikuttamaan tuomioistuimen ratkaisuihin eikä ottaa ennakolta kantaa syyllisyyteen.

Iltalehti julkaisi verkkosivuillaan jutun, joka kertoi veropetosepäilyyn liittyvästä tuomiosta. Jutussa kerrottiin, että toinen syytetyistä liikemiehistä kiisti rikoksen ja hänet vapautettiin syytteistä.

Julkisen sanan neuvosto toteaa, että veropetoksiin liittyvät oikeudenkäynnit ovat yhteiskunnallisesti merkittävä asia, josta yleisöllä on oikeus tietää. Syytteistä vapautettu liikemies oli taloudellinen vallankäyttäjä, jonka henkilöllisyyden kertominen ei ollut hänen asemaansa tai tekoonsa nähden kohtuutonta. Koska syytetyn nimi oli mainittu jo aiemmissa aihetta käsittelevissä jutuissa, lehti toimi Journalistin ohjeiden mukaisesti seuratessaan oikeustapauksen asianmukaisesti loppuun asti.

Syytetyn asumisjärjestelyt liittyivät keskeisesti jutussa käsiteltyyn oikeustapaukseen, eikä niistä kerrottu yksityiselämään kuuluvia erityisen arkaluonteisia seikkoja.

Lehti ei ollut saanut yksilöityä korjauspyyntöä kantelussa virheelliseksi väitetyistä seikoista. Neuvostolla ei ole siten perusteita käsitellä tapausta olennaisen asiavirheen korjaamisen näkökulmasta.

Julkisen sanan neuvosto katsoo, ettei Iltalehti ole rikkonut hyvää journalistista tapaa.

 

Ratkaisun tekivät:
Elina Grundström (pj), Taina Roth, Lauri Haapanen, Antti Kokkonen, Robert Sundman, Anna Anttila, Tapio Nykänen, Heli Parikka, Hannele Peltonen, Tuomas Rantanen, Taina Tukia ja Sinikka Tuomi.

Tämä päätös on avattu 3409 kertaa