PÄÄTÖKSET

Vapauttava 7178/SL/19
Helsingin Sanomat

Oma kannanotto, jälkikäteinen kuuleminen, tosiasiat ja mielipiteet

Lehti julkaisi toimittajansa mielipidekirjoituksen, jonka mukaan kirjoituksessa mainittu mediakeskustelija on ”kalibroinut moraalisen kompassinsa uudelleen”. Kyseessä oli tavanomainen kulttuurikritiikki ja yhteiskunnallinen arviointi, joka ei edellyttänyt jälkikäteistä kuulemista.

Vapauttava 7171/SL/19
Helsingin Sanomat

Toimittajan tiedonhankinta, haastateltavan oikeudet, olennainen asiavirhe

Lehti kertoi jutussaan, että kantelija oli kieltäytynyt haastattelusta. Tämä oli perusteltua jutun aiheen ja kantelijan aseman vuoksi. Jutussa esitetty tulkinta kieltäytymisen perusteluista saattoi olla epätarkka, mutta siinä ei ollut olennaista asiavirhettä.

Vapauttava 7169/SL/19
Keskipohjanmaa

Yksityisyyden suoja, nimi rikosuutisissa

Lehti kertoi paikallisen taksiyrittäjän saamasta ajokiellosta ja sen syystä. Taksiyrittäjän henkilöllisyyden kertominen oli perusteltua, koska tapaus oli paikallisesti merkittävä.

Vapauttava 7165/PL/19
Akaan Seutu

Samanaikainen kuuleminen, jälkikäteinen kuuleminen

Lehti julkaisi kaksi paikalliseen kouluväkivaltatapaukseen liittyvää juttua. Jutuissa kerrottiin, miten paikallinen kuntapoliitikko oli ottanut aiheeseen kantaa sosiaalisessa mediassa. Häntä ei ollut tarpeen erikseen haastatella jutuissa.

Langettava 7159, 7167, 7170/SL/19
Iltalehti

Otsikko, olennainen asiavirhe, totuudenmukainen tiedonvälitys

Lehti julkaisi poliitikon haastattelun ja teki otsikkoon tulkinnan haastattelun sisällöstä. Tulkinta oli virheellinen, eikä otsikolle löytynyt jutusta katetta. Äänestyspäätös 7–2.

Langettava 7147/SL/19
Iltalehti

Lainaaminen

Lehti julkaisi verkkosivuillaan ulkomaisiin lähteisiin perustuvan jutun, joka käsitteli Kuun pinnalle lähetettyjä karhukaisia. Jutussa käytettiin laajasti myös toisen kotimaisen tiedotusvälineen työtä. Tämä olisi pitänyt mainita jutussa. 

Vapauttava 7146/PL/19
Kotiseudun Sanomat

olennainen asiavirhe, totuudenmukainen tiedonvälitys, tietojen tarkastaminen, lähdekritiikki

Lehti julkaisi jutun, jossa kerrottiin kunnan muuttuneista koulukyytikäytännöistä. Jutussa ei ollut välttämätöntä kertoa poikkeusjärjestelyistä, joten siinä ei ollut olennaista asiavirhettä.

Vapauttava 7145/AL/19
Suomen Kuvalehti

Yksityisyyden suoja

Lehti julkaisi jutun, jossa viitattiin aiemmin toisessa mediassa julkaistuun haastatteluun. Siinä kantelija kertoi parantuneensa kroonisesta kivusta rukouksen avulla. Haastattelun sisällöstä kertominen ei loukannut kantelijan yksityisyyden suojaa.

Vapauttava 7137/SL/19
Iltalehti

Nimi rikosuutisissa, yksityisyyden suoja, olennainen asiavirhe, totuudenmukainen tiedonvälitys

Lehti julkaisi verkkosivuillaan jutun, joka käsitteli veropetosepäilyihin liittyvää tuomiota. Lehdellä oli perusteet kertoa syytteestä vapautetun liikemiehen henkilöllisyys, eikä hänen asumisjärjestelyistään kertominen rikkonut yksityisyyden suojaa.    

Vapauttava 7134/YLE/19
Yle

Totuudenmukainen tiedonvälitys, olennainen asiavirhe, tosiasiat ja mielipiteet

Yle julkaisi verkkosivuillaan jutun, joka käsitteli suomenruotsalaisten maastamuuton syitä tuoreen tutkimuksen perusteella. Jutussa ei ollut asiavirhettä. 

Vapauttava 7133/SL/19
Itä-Savo

Uhrin hienotunteinen kohtelu

Lehti julkaisi verkkosivuillaan jutun, jossa kerrottiin samana päivänä tapahtuneesta hukkumisonnettomuudesta. Lehti ei rikkonut Journalistin ohjeiden vaatimusta uhrin hienotunteisesta kohtelusta.

Vapauttava 7124/SL/19
Iltalehti

Yleisön tuottama aineisto, ihmisarvon kunnioittaminen

Uutista seuranneella kommenttipalstalla julkaistu viesti ei loukannut  seksuaalivähemmistön ihmisarvoa. 

Langettava 7121/YLE/19
Yle

Olennainen asiavirhe

Ylen televisiouutisissa oli olennainen asiavirhe, jota Yle ei korjannut saatuaan virheestä tiedon palautelomakkeen kautta.

Langettava 7120/YLE/19
Yle

Uhrin hienotunteinen kohtelu, ihmisarvon kunnioittaminen, journalistinen päätösvalta

Yle Kioski julkaisi YouTubessa ja Yle Areenassa henkirikosta käsittelevän videon. Käsittelytapa loukkasi rikoksen uhrin ihmisarvoa eikä täyttänyt uhrin hienotunteisen kohtelun vaatimuksia.

Vapauttava 7112, 7118/SL/19
Maaseudun Tulevaisuus

Totuudenmukainen tiedonvälitys, olennainen asiavirhe, mielipiteet ja tosiasiat

Lehti julkaisi kolumnin, joka oli kärjistävän yksipuolinen ja antoi siksi asioista epätarkan kuvan. Kolumnissa ei kuitenkaan ollut olennaisia asiavirheitä.

Vapauttava 7100/SL/19
Aamulehti

totuudenmukainen tiedonvälitys, tietojen tarkistaminen, lähdekritiikki, olennainen asiavirhe, samanaikainen kuuleminen, jälkikäteinen kuuleminen, yksityisyyden suoja

Lehti julkaisi verkkosivuillaan ja printtiversiossaan jutun, joka käsitteli kouluväkivaltatapausta. Jutussa esiintynyt terveydenhoitaja saattoi olla paikkakunnallaan tunnistettavissa. Häneen kohdistunut julkisuus ei kuitenkaan ollut niin kielteistä, ettei jälkikäteinen kuuleminen olisi riittänyt.

Vapauttava 7093/SL/19
Satakunnan Kansa

tietojen tarkistaminen, yksityisyyden suoja, uhrin hienotunteinen kohtelu

Lehti julkaisi urheiluseuran junioritoiminnan ongelmia käsittelevän jutun. Jutussa kerrottiin alaikäisen joutuneen pahoinpitelyn kohteeksi, mutta tapauksesta kerrottiin niin vähän, ettei julkaiseminen laajentanut niiden ihmisten piiriä, jotka tunsivat tapauksen entuudestaan. Tiedot oli tarkistettu riittävän hyvin.

Langettava 7092/R/19
Järviradio

Ihmisarvon kunnioittaminen

Radiokanava soitti kappaleen, joka ei yksinään olisi ollut etnistä alkuperää halventava. Juontajan lukemat saatesanat tekivät kokonaisuudesta ihmisarvoa loukkaavan. Äänestyspäätös 11–1.

Langettava 7089/SL/19
Verkkouutiset

Olennainen asiavirhe, yleisön tuottama aineisto

Lehti julkaisi mielipidekirjoituksen, jossa oli olennainen asiavirhe, jota lehti ei korjannut saatuaan siitä tiedon.

Vapauttava 7088/SL/19
Savon Sanomat

Totuudenmukainen tiedonvälitys, olennainen asiavirhe, lähdekritiikki, tietojen tarkistaminen, tosiasiat ja mielipiteet, nimi rikosuutisissa, samanaikainen kuuleminen

Lehti julkaisi juttukokonaisuuden, joka käsitteli erimielisyyksiä Kuopion tennispiireissä. Jutuissa ei ollut olennaisia asiavirheitä, ja seuran puheenjohtajaan kohdistuvista rikosepäilyistä oli perusteltua kertoa.

<< 1 2 3 4 5 6 7 8  ... >> 

Vapauttava 7137/SL/19

Vastaaja: Iltalehti

Asia: Nimi rikosuutisissa, yksityisyyden suoja, olennainen asiavirhe, totuudenmukainen tiedonvälitys

Ratkaistu: 4.12.2019

Lehti julkaisi verkkosivuillaan jutun, joka käsitteli veropetosepäilyihin liittyvää tuomiota. Lehdellä oli perusteet kertoa syytteestä vapautetun liikemiehen henkilöllisyys, eikä hänen asumisjärjestelyistään kertominen rikkonut yksityisyyden suojaa.    

Kantelu 1.8.2019

Kantelu kohdistuu Iltalehden verkkosivuillaan 4.5.2019 julkaisemaan juttuun, jossa kerrottiin pörssiyhtiön merkittävien omistajien joutuneen käräjille törkeästä veropetoksesta. Jutusta kävi ilmi, että kantelija vapautettiin syytteistä.

Kantelijan mukaan hänen nimeään ei olisi saanut julkaista jutussa, koska hän ei ole poliittinen tai taloudellinen vallankäyttäjä tai merkittävässä virassa oleva henkilö, jonka toiminnan arviointiin rikosepäily olisi vaikuttanut tai josta kertominen olisi tarpeen yhteiskunnallisesti merkittävän asian käsittelemiseksi.

Kantelun mukaan juttu sisälsi virheellistä tietoa tuomiosta, joka oli kantelijan osalta vapauttava. Siinä muun muassa väitettiin kantelun mukaan virheellisesti, että kantelija kuuluisi jutussa mainitun pörssiyhtiön suuromistajiin, vaikka oman tulkintansa mukaan hän on yhtiön pienomistaja, jolla ei ole taloudellista valtaa yhtiössä, eikä hän kuulu yhtiön johtoryhmään tai hallitukseen. Kantelussa todetaan, että myöskään kantelijan omistaman holdingyhtiön osakkeet eivät tuota hänelle merkittävän osakkeenomistajan edellyttämää 10 prosentin omistusosuutta pörssiyhtiössä. Lisäksi kantelija huomauttaa, ettei jutussa mainittu veropetoksen tekoaika eli 2011–2014 liity ajallisesti hänen omistukseensa pörssiyhtiössä.

Jutussa myös kerrottiin kantelun mukaan virheellisesti, että syyttäjä olisi väittänyt kantelijan tekemän konsulttityön olleen olematonta työtä. Kantelun mukaan käräjäoikeudessa ei kuitenkaan käsitelty sitä, oliko työ ollut todellista, vaan sitä, oliko kantelijan ja tämän yhtiökumppanin omistamalla virolaisella yhtiöllä oikeus harjoittaa elinkeinotoimintaa Suomessa ja EU-alueella ja oliko osakkeenomistajille muodostunut peiteltyä osinkoa. Kantelun mukaan asiassa ei muodostunut yhteiskunnallisesti merkittävää vahinkoa, mikä ilmenee muun muassa siitä, ettei verohallinnolla ollut vahingonkorvausvaatimuksia kantelijalta.

Kantelun mukaan jutussa annettiin virheellisesti sellainen kuva kuin kantelijan asumisjärjestelyt olisivat olleet keskeinen asia rikosasian uutisoinnissa, vaikka käräjätuomarin perustelujen mukaan peitellyn osingon arviointi ei liittynyt kantelijan asuinpaikkaan. Kantelija katsoo, että hänen asumisjärjestelynsä kuuluivat yksityisyyden suojan piiriin. Hän sanoo olleensa velvollinen maksamaan palkkatuloistaan verot Viroon, eikä yksityishenkilön lakisääteisten verojen maksamisessa ole kantelun mukaan kyse yhteiskunnallisesti merkittävästä asiasta. 

Kantelijan mukaan Iltalehden juttu on tuhonnut merkittävästi hänen mainettaan, ja siitä on aiheutunut hänelle merkittävää vahinkoa. Jos kantelijan nimen asettaa hakusanaksi Googleen, ensimmäiset hakutulokset liittyvät merkittävin osin rikosprosessiin.

Kantelija toivoo, että Julkisen sanan neuvosto velvoittaisi Iltalehden korjaamaan toimintaansa, muun muassa poistamalla virheelliset tiedot verkosta. Neuvosto ei kuitenkaan voi ottaa kantaa juttujen poistamiseen verkosta, koska se ei kuulu neuvoston toimivaltaan.

Kantelussa viitataan Journalistin ohjeisiin 4, 8, 12, 14, 21, 27 ja 32. Näistä on kuitenkin karsittu kohdat 4, 12, 14 ja 21, koska kantelussa ei ole perusteltu, miten näitä olisi rikottu kantelun kohteena olevassa jutussa. Sen sijaan kantelun on tulkittu kohdistuvan myös Journalistin ohjeeseen 20, koska kantelussa on eritelty jutusta useita asiavirheitä. Journalistin ohjeen 32 lisäksi kantelun on tulkittu kohdistuvan myös ohjeeseen 31. Lisäksi kanteluun lisättiin käsittelyvaiheessa Journalistin ohje 35.


Päätoimittajan vastaus 22.10.2019

Iltalehden päätoimittaja Erja Yläjärvi toteaa vastauksessaan, että uutisoinnin kohteena oleva veronkiertoepäily liittyi kantelijan ja hänen entisen yhtiökumppaninsa omistamaan yhtiöön, jonka he omistivat suoraan tai yritystensä kautta. Kyseessä oli menestyvä IT-liiketoimintaa harjoittava yritys.

Iltalehden vastauksen mukaan kantelija ja hänen yhtiökumppaninsa eivät nostaneet palkkaa yhtiölle tekemästään työstä, vaan laskuttivat oman työpanoksensa toisen, Viroon rekisteröidyn yhtiönsä kautta. Rikossyytteiden kohteena oli siis palkkatulojen kierrättäminen Viron kautta ja Suomen tuloverotuksen välttäminen.

Epäillyn veronkierron kohteena oli päätoimittajan mukaan suomalainen yhteiskunta, ja Iltalehden uutisointi koski siten yleiseltä ja yhteiskunnalliselta kannalta merkittävää asiaa. Päätoimittajan mukaan asian uutisarvoa ja yhteiskunnallista merkitystä ei vähennä se, mikäli kantelija on ilmoittamansa mukaisesti maksanut verot jälkikäteen eikä verottajalla siksi ole ollut rikosoikeudenkäynnissä erillisiä vahingonkorvausvaatimuksia.

Yhteiskunnallisen merkityksen lisäksi nimenjulkaisuun vaikutti päätoimittajan mukaan epäilyn kohteena olleiden taloudellinen asema ja vaikutusvalta. 

Kantelijan ja tämän yhtiökumppanin yritys fuusioitui myöhemmin pörssilistautuneen yrityksen kanssa, ja kantelijasta ja hänen yhtiökumppanistaan tuli pörssiyhtiön suuromistajia. Päätoimittajan toteaa vastauksessaan, että rikossyytteiden julkistamishetkellä kantelija ja hänen yhtiökumppaninsa edustivat vajaata 15 prosenttia pörssiyhtiön osakkeista, minkä vuoksi heillä on ollut pörssiyhtiössä merkittävä tosiasiallinen vallankäyttömahdollisuus.

Päätoimittajan mukaan on selvää, että Iltalehden jutun luonnehdinta kantelijasta ja hänen yhtiökumppanistaan ”suuromistajina” oli perusteltu. Lisäksi päätoimittaja huomauttaa, että kantelija toimii edelleen toimitusjohtajana yrityksessä, joka irtautui pörssiyhtiöstä ennen sen listautumista. Kantelija ja hänen yhtiökumppaninsa ovat myös olleet yritystensä vuoksi julkisuudessa sekä ennen Iltalehden uutisointia että sen aikana.

Lehti arvioi, että kantelijan asema ja toiminta elinkeinoelämässä sekä häneen kohdistuneiden rikosepäilyjen yhteiskunnallinen merkitys olivat sen kaltaisia, että nimenjulkaisu oli perusteltua. Myös yhtiökumppanusten Virossa olleesta kimppa-asunnosta kertomiselle oli päätoimittajan mukaan journalistiset perusteet.

Päätoimittajan mukaan kantelun kohteena oleva juttu oli tavanomainen oikeudenkäyntiuutinen, ja Iltalehti seurasi aikaisemmin uutisoimansa asian loppuun saakka siten kuin Journalistin ohjeet edellyttävät.

Koska kantelijan nimi oli mainittu syytteistä uutisoitaessa, päätoimittajan mukaan on itsestään selvää, että myös hänen saamastaan vapauttavasta tuomiosta uutisoitiin nimellä. Muussa tapauksessa asiaa seuranneet lukijat eivät olisi tulleet vapauttavasta tuomiosta tietoisiksi.

Päätoimittajan mukaan Iltalehden uutisointi oli totuudenmukaista ja tasapuolista. Kantelija ei päätoimittajan mukaan esittänyt lehden kanssa käymässään kirjeenvaihdossa, että sen uutisoinnissa olisi olennaisia asiavirheitä, jotka tulisi oikaista, vaan kirjeenvaihto liittyi ennen muuta Iltalehden aiheesta aiemmin julkaisemiin juttuihin, joita kantelija vaati poistettavaksi verkosta.

Päätoimittaja perustelee ”suuromistaja”-luonnehdintaa sillä, että kantelijan määräysvaltayhteisö oli 30.4.2019 päivätyn osakeluettelon mukaan pörssiyhtiön seitsemänneksi suurin osakkeenomistaja 4,64 prosentin omistusosuudella. Päätoimittajan mukaan suuromistaja-asemasta puhuminen oli tällä omistusosuudella perusteltua yhtiössä, jossa osakeomistus ja määräysvalta on hajaantunutta, eikä sillä, että kantelija on omistanut osakkeet suoran osakeomistuksen sijasta holdingyhtiönsä kautta, ole vaikutusta tulkintaan.

Iltalehti uutisoi syyttäjän oikeudessa esittämän väitteen siitä, että konsulttilaskut olisivat tulleet olemattomasta työstä. Syyttäjän väite liittyi Iltalehden käsityksen mukaan siihen, että virolaisyhtiötä käytettiin ”veronkiertoinstrumenttina”. Jutussa kerrottiin, että kantelija kiistää väitteen ja että käräjäoikeuden mukaan jutussa jäi näyttämättä, että laskutus olisi ollut perusteetonta.

Päätoimittajan mukaan Iltalehti ei myöskään esittänyt virheellistä tai harhaanjohtavaa tietoa kantelijan asumisjärjestelyistä. Syyttäjä oli vedonnut näiden väitettyyn veronkiertotarkoitukseen, ja käräjäoikeus otti perusteluissaan kantaa siihen, oliko näillä merkitystä. Siten jutun kuvatekstin ilmaus, jonka mukaan ”liikemiesten asumisjärjestelyt olivat käräjäoikeuden puntarissa Helsingissä”, oli päätoimittajan mukaan perusteltu.


Ratkaisu

JO 8: Journalistin velvollisuus on pyrkiä totuudenmukaiseen tiedonvälitykseen. 

JO 20: Olennainen asiavirhe on korjattava viipymättä ja niin, että se tavoittaa mahdollisimman kattavasti virheellistä tietoa saaneen yleisön. Korjaus on julkaistava sekä tiedotusvälineen toimituksellisilla verkkosivuilla että julkaisussa tai kanavassa, jossa virhe on alun perin ollut.

JO 27: Yksityiselämään kuuluvia erityisen arkaluonteisia seikkoja voi julkaista vain asianomaisen suostumuksella tai jos niillä on poikkeuksellista yhteiskunnallista merkitystä. Yksityiselämän suoja on otettava huomioon myös kuvia käytettäessä.

JO 31: Rikoksesta tuomitun nimen, kuvan tai muita tunnistetietoja voi julkaista, ellei se tuomitun asemaan tai tekoon nähden ole selvästi kohtuutonta. Alaikäisen tai syyntakeettomana tuomitun henkilöllisyyden paljastamisessa on oltava erityisen pidättyväinen.

JO 32: Tunnistamiseen johtavien tietojen käytössä on syytä olla varovainen, kun kyse on vasta rikosepäilystä tai syytteestä.

JO 35: Jos tutkintapyynnöstä, syytteestä tai tuomiosta on julkaistu uutinen, asiaa on mahdollisuuksien mukaan seurattava loppuun saakka. Oikeudenkäynnin aikana ei pidä asiattomasti pyrkiä vaikuttamaan tuomioistuimen ratkaisuihin eikä ottaa ennakolta kantaa syyllisyyteen.

Iltalehti julkaisi verkkosivuillaan jutun, joka kertoi veropetosepäilyyn liittyvästä tuomiosta. Jutussa kerrottiin, että toinen syytetyistä liikemiehistä kiisti rikoksen ja hänet vapautettiin syytteistä.

Julkisen sanan neuvosto toteaa, että veropetoksiin liittyvät oikeudenkäynnit ovat yhteiskunnallisesti merkittävä asia, josta yleisöllä on oikeus tietää. Syytteistä vapautettu liikemies oli taloudellinen vallankäyttäjä, jonka henkilöllisyyden kertominen ei ollut hänen asemaansa tai tekoonsa nähden kohtuutonta. Koska syytetyn nimi oli mainittu jo aiemmissa aihetta käsittelevissä jutuissa, lehti toimi Journalistin ohjeiden mukaisesti seuratessaan oikeustapauksen asianmukaisesti loppuun asti.

Syytetyn asumisjärjestelyt liittyivät keskeisesti jutussa käsiteltyyn oikeustapaukseen, eikä niistä kerrottu yksityiselämään kuuluvia erityisen arkaluonteisia seikkoja.

Lehti ei ollut saanut yksilöityä korjauspyyntöä kantelussa virheelliseksi väitetyistä seikoista. Neuvostolla ei ole siten perusteita käsitellä tapausta olennaisen asiavirheen korjaamisen näkökulmasta.

Julkisen sanan neuvosto katsoo, ettei Iltalehti ole rikkonut hyvää journalistista tapaa.

 

Ratkaisun tekivät:
Elina Grundström (pj), Taina Roth, Lauri Haapanen, Antti Kokkonen, Robert Sundman, Anna Anttila, Tapio Nykänen, Heli Parikka, Hannele Peltonen, Tuomas Rantanen, Taina Tukia ja Sinikka Tuomi.

Tämä päätös on avattu 1285 kertaa