PÄÄTÖKSET

Vapauttava 7320/SL/20
Mikkelin Kaupunkilehti

Jälkikäteinen kuuleminen, oma kannanotto, totuudenmukainen tiedonvälitys, olennainen asiavirhe

Lehti julkaisi uutisen paikallispoliittisen kiistan uusimmasta käänteestä. Jutussa ei ollut kantelijan väittämää olennaista asiavirhettä, vaan kyse oli lehden valitsemasta näkökulmasta. Jutussa esitetyt tiedot eivät asettaneet kantelijaa niin kielteiseen julkisuuteen, että häntä olisi pitänyt kuulla.

Vapauttava 7291/SL/20
Mikkelin Kaupunkilehti

Jälkikäteinen kuuleminen, oma kannanotto, totuudenmukainen tiedonvälitys, olennainen asiavirhe

Poliitikon uran ja aiemman poliittisen toiminnan arvioiminen päätoimittajan kolumnissa ei synnyttänyt velvollisuutta kuulla poliitikkoa samassa yhteydessä tai jälkeen päin.

Langettava 7289/SL/20
Talouselämä

Olennainen asiavirhe, tietojen tarkistaminen, lähdekritiikki, toisen työn käyttäminen

Nettijutussa oli olennainen asiavirhe. Lehden juttuun tekemät päivitykset eivät täyttäneet Journalistin ohjeiden vaatimusta olennaisen asiavirheen korjaamisesta, eikä jutusta käynyt riittävän selväksi, että sen alkuperäisessä versiossa oli yksiselitteinen virhe.

Vapauttava 7282/SL/20
Ilkka-Pohjalainen

Oma kannanotto

Mielipidekirjoitus käsitteli kriittisesti kehitysvammaisten tukia puoltaneita puheenvuoroja, mutta kantelija tai hänen päämiehensä eivät joutuneet siinä erittäin kielteiseen julkisuuteen.

Langettava 7275/PL/20
Koillissanomat

Olennainen asiavirhe

Jutussa oli olennaisia asiavirheitä, joista toimitus oli saanut selvän korjauspyynnön. Lehti julkaisi korjauksen vasta saatuaan tiedon Julkisen sanan neuvostolle tehdystä kantelusta.

Vapauttava 7273/SL/20
Iltalehti

Piilomainonta

Lehti julkaisi jutun, jossa kerrottiin uuden alkoholijuoman lanseeraamisesta. Lehden oma journalistinen panos oli moitittavan vähäinen, mutta juttu täytti Journalistin ohjeiden minimivaatimukset. Äänestyspäätös 8–6. Päätöksen lopussa eriävä mielipide.

Vapauttava 7269/YLE/20
Yle

Nimi rikosuutisissa

Yle julkaisi jutun, jossa vaarinsa hyväksikäyttämäksi joutunut haastateltava kertoi nimellään ja kasvoillaan kokemuksistaan. Ylellä oli perusteet kertoa yhteiskunnallisesti merkittävästä aiheesta, vaikka harvinainen sukunimi tuli liitetyksi kielteiseen aiheeseen.

Langettava 7268/AL/20
Koiramme

Olennainen asiavirhe, virheen korjaus, tietojen tarkistaminen, lähdekritiikki, piilomainonta

Lehdessä oli olennainen asiavirhe, jonka se korjasi printtiversiossaan. Lehti ei julkaissut korjausta verkkosivuillaan.

Vapauttava 7261/SL/19
Aamulehti

Yksityisyyden suoja

Lehden verkkosivuillaan julkaisemaan verokoneeseen on koottu Suomen suurituloisimpien tulo- ja verotiedot. Kantelijan tietojen julkaisu osana laajaa kokonaisuutta ei rikkonut hänen yksityisyyden suojaansa. 

Vapauttava 7260/SL/19
Iltalehti

Yksityisyyden suoja

Lehden verkkosivuillaan julkaisemaan verokoneeseen on koottu Suomen suurituloisimpien tulo- ja verotiedot. Kantelijan tietojen julkaisu osana laajaa kokonaisuutta ei rikkonut hänen yksityisyyden suojaansa. 

Langettava 7257/SL/20
Iltalehti

Olennainen asiavirhe, samanaikainen kuuleminen

Juoksutapahtuman järjestäjään kohdistuneista rikosepäilyistä kertovista jutuista saattoi saada virheellisesti sellaisen käsityksen, että asian poliisitutkinta olisi ollut julkaisuhetkellä yhä kesken. Juttujen otsikointi oli harhaanjohtavaa. Nettijutun osalta lehden toimenpiteet eivät täyttäneet Journalistin ohjeiden vaatimusta olennaisen asiavirheen korjaamisesta. Painetussa lehdessä ollut virhe korjattiin asianmukaisesti.

Vapauttava 7253/MTV/20
MTV

Samanaikainen kuuleminen, mielipiteet ja tosiasiat, otsikko, tietojen tarkistaminen

MTV:n nettijutun mukaan yrityksen logolla olisi natsitervehdykseksi tulkittava piilomerkitys. Jutussa käsiteltyyn yritykseen kohdistunut julkisuus oli kielteistä, mutta ei niin kielteistä, etteikö jälkikäteinen kuuleminen riittänyt.

Langettava 7249/SL/20
Helsingin Sanomat

Olennainen asiavirhe, tietojen tarkistaminen, lähdekritiikki

Helsingin Sanomat julkaisi STT:n uutisen, jossa oli olennainen asiavirhe. Lehti ei korjannut virhettä, vaikka se sai lukijalta korjauspyynnön ja tämän jälkeen vielä STT:ltä korjatun version uutisesta. Lehti korjasi virheen vasta, kun lukija muistutti aiemmin tekemästään korjauspyynnöstä.

Vapauttava 7248/SL/20
STT

Olennainen asiavirhe, tietojen tarkistaminen, lähdekritiikki

STT:n uutisessa oli olennainen asiavirhe, jonka se korjasi reilu viikko korjauspyynnön vastaanottamisen jälkeen. Korjaustoimenpide oli riittävän nopea, sillä asian tarkistaminen ja korjaaminen vaati selvitystyötä.

Vapauttava 7247/SL/19
Etelä-Saimaa

Uhrin hienotunteinen kohtelu

Onnettomuusuutinen kertoi yksityishenkilön tapaturmaisesta kuolemasta pihapiirissä. Vaikka uhri oli jutusta ainakin lähipiirinsä tunnistettavissa, lehti ei rikkonut Journalistin ohjeiden vaatimusta kuoleman hienotunteisesta uutisoinnista. Äänestyspäätös 9–5. Päätöksen lopussa eriävä mielipide.

Vapauttava 7246/SL/19
Uutisvuoksi

uhrin hienotunteinen kohtelu

Kaupunkilehti kertoi pihapiirissä tapahtuneesta yksityishenkilön tapaturmaisesta kuolemasta. Vaikka uutisointi oli nopeaa ja uhri oli jutusta ainakin lähipiirinsä tunnistettavissa, lehti ei rikkonut Journalistin ohjeiden vaatimusta kuoleman hienotunteisesta uutisoinnista. Äänestyspäätös 9–5. Päätöksen lopussa eriävä mielipide.

Langettava 7238/YLE/19
Yle

Yksityisyyden suoja, haastateltavan oikeudet

Transsukupuolisuutta käsittelevässä televisio-ohjelmassa kerrottiin ohjelmaan haastatellun alaikäisen henkilökohtaisia hoitotietoja, vaikka niiden pois jättämistä ohjelmasta oli pyydetty. Tämä loukkasi haastatellun yksityisyyden suojaa. Äänestyspäätös 11–2.

Vapauttava 7234/PL/19
Inarilainen

Kielteinen julkisuus, yleisönosastokirjoitus

Paikallislehti julkaisi tekstiviestipalstallaan nimettömän lukijakommentin, jossa viitattiin henkilöön sukunimellä. Kantelija ei ollut viestistä selvästi tunnistettavissa, eikä hän joutunut viestin vuoksi erittäin kielteiseen julkisuuteen. Nimettömän kommentin julkaiseminen ei ollut hyvän journalistisen tavan vastaista.

Vapauttava 7222/SL/19
Ilta-Sanomat

Olennainen asiavirhe, tietojen tarkistaminen, lähdekritiikki, totuudenmukainen tiedonvälitys, mielipiteet ja tosiasiat

Ilta-Sanomat julkaisi jutun, jossa haastateltava kertoi saamastaan pahoinpitelytuomiosta. Jutusta saattoi saada harhaanjohtavan käsityksen tuomion sisällöstä, mutta haastateltavan sanavalinnoista ja jutun näkökulmasta kävi ilmi, ettei kyseessä välttämättä ollut tyhjentävä kuvaus tapahtumista.

Vapauttava 7220/SL/19
Ilta-Sanomat

Yksityisyyden suoja

Lehden verkkosivuillaan julkaisemaan verokoneeseen on koottu Suomen suurituloisimpien tulo- ja verotiedot. Kantelijan tietojen julkaisu osana laajaa kokonaisuutta ei rikkonut hänen yksityisyyden suojaansa. 

<< 1 2 3 4 5 6 7 8  ... >> 

Vapauttava 7124/SL/19

Vastaaja: Iltalehti

Asia: Yleisön tuottama aineisto, ihmisarvon kunnioittaminen

Ratkaistu: 25.9.2019

Uutista seuranneella kommenttipalstalla julkaistu viesti ei loukannut  seksuaalivähemmistön ihmisarvoa. 

Kantelu 6.7.2019

Kantelu kohdistuu Iltalehden verkkosivuillaan 29.6.2019 julkaiseman Pride-kulkueesta kertoneen jutun lukijakommenttiin.

Kantelun mukaan Iltalehti ei ole kahdesta yksilöidystä ilmoituksesta huolimatta poistanut selvästi nimettyä kansanryhmää panettelevaa ja solvaavaa viestiä, vaikka Journalistin ohjeiden liitteen kohdan 1 mukaan toimituksen pitäisi estää ja ainakin poistaa ihmisarvoa loukkaava sisältö. 

Kantelun mukaan viestissä panetellaan ja solvataan seksuaaliselta suuntautumiseltaan homoseksuaaleja ja väitetään heitä sairaiksi ja toivotaan, että sairauteen kehitettäisiin lääke. Kantelun mukaan homoseksuaalisuus ei ole sairausluokituksen mukaan sairaus, joten väite on ihmisarvoa loukkaavaa solvaamista.


Päätoimittajan vastaus 21.8.2019

Päätoimittaja Erja Yläjärven mukaan kaikista Iltalehden saamista kommenteista hylätään ennakkoon koneellisesti keskimäärin 12 prosenttia. Lisäksi vielä keskimäärin 8 prosenttia kommenteista hylätään ennakkoon käsin. Julkaisematta jätetyistä kommenteista tulee toimitukseen myös runsaasti palautetta. 

Päätoimittajan mukaan valtavan kommenttimäärän vuoksi ennakkomoderointijärjestelmä ei ole aukoton. Sen lisäksi lukijat voivat lähettää julkaistuja kommentteja ihmismoderaattoreiden tarkastettavaksi, kuten Journalistin ohjeiden liitteen neljäs kohta edellyttää.

Päätoimittaja toteaa, että tässä tapauksessa, on tarkasteltava, loukkaako kommentti ihmisarvoa tai yksityisyyden suojaa, yllyttääkö se väkivaltaan ja lietsooko se vihaa yksilöä tai kansanryhmää kohtaan.

Päätoimittajan mukaan kommentin kirjoittaja kertoo tuntevansa sääliä homoseksuaaleja kohtaan ja toivovansa, että homoseksuaalisuutta voitaisiin lääkitä. Päätoimittajan mukaan on itsestään selvää, ettei kommentti yllytä väkivaltaan tai lietso vihaa. Kommentissa ei myöskään ole yksilöity ketään ihmistä, joten sitä ei voida pitää yksityisyyden suojaa rikkovana.  

Päätoimittajan mukaan homoseksuaalisuus luokiteltiin Suomessa sairaudeksi vuoteen 1981 asti. Tautiluokituksen poiston takana ei kuitenkaan ole niinkään tieteellinen tutkimus vaan yhteiskunnallinen muutos.

Päätoimittajan mukaan tiedeyhteisö ei ole vieläkään ole yksimielinen homoseksuaalisuuden syistä ja osa tutkijoista pitää homoseksuaalisuutta edelleen patologiana. Tätä taustaa vasten esimerkiksi kommentti hormonitasapainon vaikutuksista tai psyykkisistä syistä ei loukkaa ihmisarvoa. 

Päätoimittajan mukaan Iltalehden linjana on edistää kaikkien ihmisten tasa-arvoa ja lehti on sitoutunut ihmisarvon kunnioittamiseen. Samaan aikaan lehden linjana on julkaista myös mielipiteitä, jotka eivät edusta sen omaa linjaa ja arvoja ja jotka voivat herättää voimakastakin närkästystä osassa lukijoita.

Päätoimittajan mukaan lukijakommentin poistaminen ei ollut tarpeen, sillä tässä tapauksessa on kyse pikemminkin sananvapaudesta – yksilön perustuslaillisesta oikeudesta ilmaista ja vastaanottaa mielipiteitä julkisuudessa. Sananvapauden täytyy koskea myös niitä mielipiteitä, jotka eivät edusta Iltalehden linjaa ja arvoja ja jotka eivät miellytä kaikkia Iltalehden lukijoita ¬– kunhan esitetyt mielipiteet eivät ole lainvastaisia eivätkä muuten esimerkiksi yksittäistä henkilöä herjaavia tai halventavia. IL katsoo toimineensa hyvän journalistisen tavan mukaisesti ja pitää kantelua aiheettomana.

 

Ratkaisu

Journalistin ohjeiden liite: Yleisön tuottama aineisto tiedotusvälineiden verkkosivuilla (2011):

1. Toimituksen tulee seurata verkkosivujaan sekä pyrkiä estämään yksityisyyden suojaa ja ihmisarvoa loukkaavien sisältöjen julkaiseminen. Syrjinnän lisäksi ihmisarvoa loukkaavat esimerkiksi väkivaltaan yllyttävät sekä yksilöön tai kansanryhmään kohdistuvat vihaa lietsovat sisällöt.

2. Toimituksen tulee viipymättä poistaa sen tietoon tulleet ihmisarvoa ja yksityisyyden suojaa loukkaavat sisällöt.

Iltalehden uutista seuranneella kommenttipalstalla käytiin keskustelua seksuaali- ja sukupuolivähemmistöistä. Lukijakommentissa pidettiin näihin vähemmistöihin kuulumista sairautena. Lehti ei poistanut kommenttia, vaikka sitä pyydettiin kahdesti. 

Julkisen sanan neuvosto toteaa, että tiedotusvälineen tulee viipymättä poistaa tietoonsa tulleet ihmisarvoa loukkaavat sisällöt yleisön tuottamasta aineistosta verkkosivuillaan. Tässä tapauksessa kyseessä oli kuitenkin lukijan mielipide, jossa ei ollut halventavia ilmaisuja. Kommentti oli osa keskustelua, jossa vastakkaiset mielipiteet saivat monipuolisesti tilaa. 

Julkisen sanan neuvosto katsoo, että Iltalehti ei rikkonut hyvää journalistista tapaa. 


Ratkaisun tekivät:
Elina Grundström (pj), Ilkka Ahtiainen, Lauri Haapanen, Antti Kokkonen, Robert Sundman, Anna Anttila, Ulla Virranniemi, Hannele Peltonen, Heta Heiskanen, Tuomas Rantanen, Taina Tukia, Sinikka Tuomi.
 

Tämä päätös on avattu 5451 kertaa