PÄÄTÖKSET

Vapauttava 7178/SL/19
Helsingin Sanomat

Oma kannanotto, jälkikäteinen kuuleminen, tosiasiat ja mielipiteet

Lehti julkaisi toimittajansa mielipidekirjoituksen, jonka mukaan kirjoituksessa mainittu mediakeskustelija on ”kalibroinut moraalisen kompassinsa uudelleen”. Kyseessä oli tavanomainen kulttuurikritiikki ja yhteiskunnallinen arviointi, joka ei edellyttänyt jälkikäteistä kuulemista.

Vapauttava 7171/SL/19
Helsingin Sanomat

Toimittajan tiedonhankinta, haastateltavan oikeudet, olennainen asiavirhe

Lehti kertoi jutussaan, että kantelija oli kieltäytynyt haastattelusta. Tämä oli perusteltua jutun aiheen ja kantelijan aseman vuoksi. Jutussa esitetty tulkinta kieltäytymisen perusteluista saattoi olla epätarkka, mutta siinä ei ollut olennaista asiavirhettä.

Vapauttava 7169/SL/19
Keskipohjanmaa

Yksityisyyden suoja, nimi rikosuutisissa

Lehti kertoi paikallisen taksiyrittäjän saamasta ajokiellosta ja sen syystä. Taksiyrittäjän henkilöllisyyden kertominen oli perusteltua, koska tapaus oli paikallisesti merkittävä.

Vapauttava 7165/PL/19
Akaan Seutu

Samanaikainen kuuleminen, jälkikäteinen kuuleminen

Lehti julkaisi kaksi paikalliseen kouluväkivaltatapaukseen liittyvää juttua. Jutuissa kerrottiin, miten paikallinen kuntapoliitikko oli ottanut aiheeseen kantaa sosiaalisessa mediassa. Häntä ei ollut tarpeen erikseen haastatella jutuissa.

Langettava 7159, 7167, 7170/SL/19
Iltalehti

Otsikko, olennainen asiavirhe, totuudenmukainen tiedonvälitys

Lehti julkaisi poliitikon haastattelun ja teki otsikkoon tulkinnan haastattelun sisällöstä. Tulkinta oli virheellinen, eikä otsikolle löytynyt jutusta katetta. Äänestyspäätös 7–2.

Langettava 7147/SL/19
Iltalehti

Lainaaminen

Lehti julkaisi verkkosivuillaan ulkomaisiin lähteisiin perustuvan jutun, joka käsitteli Kuun pinnalle lähetettyjä karhukaisia. Jutussa käytettiin laajasti myös toisen kotimaisen tiedotusvälineen työtä. Tämä olisi pitänyt mainita jutussa. 

Vapauttava 7146/PL/19
Kotiseudun Sanomat

olennainen asiavirhe, totuudenmukainen tiedonvälitys, tietojen tarkastaminen, lähdekritiikki

Lehti julkaisi jutun, jossa kerrottiin kunnan muuttuneista koulukyytikäytännöistä. Jutussa ei ollut välttämätöntä kertoa poikkeusjärjestelyistä, joten siinä ei ollut olennaista asiavirhettä.

Vapauttava 7145/AL/19
Suomen Kuvalehti

Yksityisyyden suoja

Lehti julkaisi jutun, jossa viitattiin aiemmin toisessa mediassa julkaistuun haastatteluun. Siinä kantelija kertoi parantuneensa kroonisesta kivusta rukouksen avulla. Haastattelun sisällöstä kertominen ei loukannut kantelijan yksityisyyden suojaa.

Vapauttava 7137/SL/19
Iltalehti

Nimi rikosuutisissa, yksityisyyden suoja, olennainen asiavirhe, totuudenmukainen tiedonvälitys

Lehti julkaisi verkkosivuillaan jutun, joka käsitteli veropetosepäilyihin liittyvää tuomiota. Lehdellä oli perusteet kertoa syytteestä vapautetun liikemiehen henkilöllisyys, eikä hänen asumisjärjestelyistään kertominen rikkonut yksityisyyden suojaa.    

Vapauttava 7134/YLE/19
Yle

Totuudenmukainen tiedonvälitys, olennainen asiavirhe, tosiasiat ja mielipiteet

Yle julkaisi verkkosivuillaan jutun, joka käsitteli suomenruotsalaisten maastamuuton syitä tuoreen tutkimuksen perusteella. Jutussa ei ollut asiavirhettä. 

Vapauttava 7133/SL/19
Itä-Savo

Uhrin hienotunteinen kohtelu

Lehti julkaisi verkkosivuillaan jutun, jossa kerrottiin samana päivänä tapahtuneesta hukkumisonnettomuudesta. Lehti ei rikkonut Journalistin ohjeiden vaatimusta uhrin hienotunteisesta kohtelusta.

Vapauttava 7124/SL/19
Iltalehti

Yleisön tuottama aineisto, ihmisarvon kunnioittaminen

Uutista seuranneella kommenttipalstalla julkaistu viesti ei loukannut  seksuaalivähemmistön ihmisarvoa. 

Langettava 7121/YLE/19
Yle

Olennainen asiavirhe

Ylen televisiouutisissa oli olennainen asiavirhe, jota Yle ei korjannut saatuaan virheestä tiedon palautelomakkeen kautta.

Langettava 7120/YLE/19
Yle

Uhrin hienotunteinen kohtelu, ihmisarvon kunnioittaminen, journalistinen päätösvalta

Yle Kioski julkaisi YouTubessa ja Yle Areenassa henkirikosta käsittelevän videon. Käsittelytapa loukkasi rikoksen uhrin ihmisarvoa eikä täyttänyt uhrin hienotunteisen kohtelun vaatimuksia.

Vapauttava 7112, 7118/SL/19
Maaseudun Tulevaisuus

Totuudenmukainen tiedonvälitys, olennainen asiavirhe, mielipiteet ja tosiasiat

Lehti julkaisi kolumnin, joka oli kärjistävän yksipuolinen ja antoi siksi asioista epätarkan kuvan. Kolumnissa ei kuitenkaan ollut olennaisia asiavirheitä.

Vapauttava 7100/SL/19
Aamulehti

totuudenmukainen tiedonvälitys, tietojen tarkistaminen, lähdekritiikki, olennainen asiavirhe, samanaikainen kuuleminen, jälkikäteinen kuuleminen, yksityisyyden suoja

Lehti julkaisi verkkosivuillaan ja printtiversiossaan jutun, joka käsitteli kouluväkivaltatapausta. Jutussa esiintynyt terveydenhoitaja saattoi olla paikkakunnallaan tunnistettavissa. Häneen kohdistunut julkisuus ei kuitenkaan ollut niin kielteistä, ettei jälkikäteinen kuuleminen olisi riittänyt.

Vapauttava 7093/SL/19
Satakunnan Kansa

tietojen tarkistaminen, yksityisyyden suoja, uhrin hienotunteinen kohtelu

Lehti julkaisi urheiluseuran junioritoiminnan ongelmia käsittelevän jutun. Jutussa kerrottiin alaikäisen joutuneen pahoinpitelyn kohteeksi, mutta tapauksesta kerrottiin niin vähän, ettei julkaiseminen laajentanut niiden ihmisten piiriä, jotka tunsivat tapauksen entuudestaan. Tiedot oli tarkistettu riittävän hyvin.

Langettava 7092/R/19
Järviradio

Ihmisarvon kunnioittaminen

Radiokanava soitti kappaleen, joka ei yksinään olisi ollut etnistä alkuperää halventava. Juontajan lukemat saatesanat tekivät kokonaisuudesta ihmisarvoa loukkaavan. Äänestyspäätös 11–1.

Langettava 7089/SL/19
Verkkouutiset

Olennainen asiavirhe, yleisön tuottama aineisto

Lehti julkaisi mielipidekirjoituksen, jossa oli olennainen asiavirhe, jota lehti ei korjannut saatuaan siitä tiedon.

Vapauttava 7088/SL/19
Savon Sanomat

Totuudenmukainen tiedonvälitys, olennainen asiavirhe, lähdekritiikki, tietojen tarkistaminen, tosiasiat ja mielipiteet, nimi rikosuutisissa, samanaikainen kuuleminen

Lehti julkaisi juttukokonaisuuden, joka käsitteli erimielisyyksiä Kuopion tennispiireissä. Jutuissa ei ollut olennaisia asiavirheitä, ja seuran puheenjohtajaan kohdistuvista rikosepäilyistä oli perusteltua kertoa.

<< 1 2 3 4 5 6 7 8  ... >> 

Vapauttava 7112, 7118/SL/19

Vastaaja: Maaseudun Tulevaisuus

Asia: Totuudenmukainen tiedonvälitys, olennainen asiavirhe, mielipiteet ja tosiasiat

Ratkaistu: 29.8.2019

Lehti julkaisi kolumnin, joka oli kärjistävän yksipuolinen ja antoi siksi asioista epätarkan kuvan. Kolumnissa ei kuitenkaan ollut olennaisia asiavirheitä.

Kantelut kohdistuvat Maaseudun Tulevaisuuden verkkosivuillaan 20.5.2019 julkaisemaan kolumniin ”Hysteria hyödyttää ilmastoahdistajia”.

https://www.maaseuduntulevaisuus.fi/puheenaiheet/kolumni/artikkeli-1.431401    

 

Kantelu 7112/SL/19, 5.6.2019

Kantelun mukaan kolumnissa on kaksi olennaista asiavirhettä, joita lehti ei suostunut korjaamaan pyynnöstä huolimatta. Kantelun mukaan kolumnissa väitetään virheellisesti, että ”ilmastopopulistien” tai ”ilmastohysteerikkojen” mielestä autot pitäisi kieltää ja että ”he haluavat lopettaa hakkuut”. Nämä ovat kantelun mukaan asiavirheitä, sillä missään mediassa ei ole ehdotettu autojen kieltämistä, vaikka polttomoottoriautojen kieltämisestä onkin ollut keskustelua, eikä kukaan ole julkisesti myöskään vaatinut hakkuiden lopettamista. Jos katsotaan, että kyse ei ole asiavirheistä vaan kolumnistin mielipiteistä, tämä ei kantelun mukaan käy tekstistä ilmi. Siksi kolumni rikkoo kantelun mukaan vähintään toista Journalistin ohjeista 8 ja 11. Kantelun on tulkittu koskevan myös Journalistin ohjetta 20.
 

Kantelu 7118/SL/19, 20.6.2019

Kantelun mukaan kolumnissa on kolme olennaista asiavirhettä, joita lehti ei ole korjannut pyynnöstä huolimatta. Kantelun mukaan kolumnissa on virhe, kun siinä kirjoitetaan, että: ”Ilmastonmuutoksella ratsastavat tutkijat ja poliitikot ruoskivat ja syyllistävät Suomea säälimättä. Täällä ei pitäisi liikkua tai tuottaa mitään. Autot ja lehmät pitäisi kieltää” ja ”Ilmastohysteerikkojen heikko kohta ovat metsät. He haluavat lopettaa hakkuut.” Kantelun mukaan lehti ei ole pystynyt antamaan viitettä mistään kirjoituksesta tai lausunnosta, jossa vaadittaisiin autojen tai lehmien kieltämistä, eikä mitään lähdettä väitteelle, jonka mukaan joku haluaisi lopettaa hakkuut.

Lisäksi kantelun mukaan kolumnissa on olennainen asiavirhe, kun siinä kirjoitetaan, että: ”Ainoastaan lentomatkailu on säilynyt arvostelun ulkopuolella. Vuosittaista Thaimaan matkaa edes ilmastopopulistit eivät uskalla ihmisiltä kieltää.” Kantelun mukaan esimerkkejä lentomatkailun arvostelemisesta on vaikka kuinka paljon.
 

Päätoimittajan vastaus 25.6.2019

Maaseudun Tulevaisuuden päätoimittaja Jouni Kemppaisen mukaan lehti on suhtautunut kantelijoiden oikaisuvaatimuksiin vakavasti ja tullut journalistisen harkinnan perusteella johtopäätökseen, että kolumni ei sisältänyt väitettyjä asiavirheitä. Lehti on vastauksissaan kantelijoiden oikaisuvaatimuksiin todennut, että virheiksi esitetyt seikat olivat toimittajan näkemys Suomessa käytävän ilmastokeskustelun sisällöistä, ja että kolumni oli normaalia kolumnitekstiä, joka kuvaa kirjoittajan näkemystä ”ilmastohysteerikkojen” tavoitteista ja epäloogisuudesta sinänsä tärkeässä taistelussa päästöjä vastaan. Lehden mukaan kolumnissa mainitut ”ilmastoahdistajat”, ”ilmastopopulistit” ja ”ilmastohysteerikot” eivät ole yksilöity tai rajattu ryhmä, eivätkä kata kategorisesti esimerkiksi vihreitä poliitikkoja tai ilmastotutkijoita.

Päätoimittajan mukaan kolumni on journalismissa yleisesti käytetty tyylilaji, jonka tavoitteena on herättää ajatuksia. Kolumni eroaa uutisesta siten, että kirjoittaja esittää siinä henkilökohtaisen mielipiteensä ja tarkastelee asiaa vain valitsemastaan näkökulmasta. Päätoimittajan mukaan on yleisesti hyväksyttyä, että kolumneissa voidaan käyttää uutista laajemmin eri tyylikeinoja, kuten ironiaa tai huumoria. Kolumnin tyylilajiin kuuluu päätoimittajan mukaan, että kirjoittajalla on oikeus piikitellä ja esittää olevansa oikeassa. Päätoimittajan mukaan JSN on omassa päätöskäytännössään todennut, että ”Kolumni on mielipidekirjoitus, jossa kirjoittaja käsittelee yleensä ajankohtaisia asioita omasta näkökulmastaan. Kirjoittajan tulkinnat ja arviot tekevät kolumnista persoonallisen. Kolumnin ilmaisutapa voi olla yksinkertaistava ja kärjekäskin.”

Päätoimittajan mukaan kirjoituksen lukeutuminen kolumniksi käy selvästi ilmi sen sijoittumisesta Maaseudun Tulevaisuuden kolumneille varattuun osioon, kolumnin yhteyteen kirjoitetusta ”Kolumni”-tekstistä sekä kolumnin sisällöstä.

Kanteluiden kohteena oleva kolumni käsittelee päätoimittajan mukaan ilmastonmuutosta ja siihen liittyviä ympäristöllisiä ja kansantaloudellisia näkökohtia. Aihe on ajankohtainen ja yhteiskunnallisesti merkittävä. Kolumnisti on tuonut esille havaintonsa, jonka mukaan tiettyjä ilmastonmuutokseen vaikuttavia tekijöitä korostetaan, näkökannasta riippuen, tarkoitushakuisen mustavalkoisesti, sivuuttaen vaihtoehtoisten toimintamallien hyödyt ja osan faktoista. 

Kolumnissa käytetty termi ”ilmastohysteerikot” ei päätoimittajan mukaan viittaa mihinkään tiettyyn henkilö- tai edunvalvontaryhmään, vaan useisiin julkisuudessa esiintyneisiin kannanottoihin. Päätoimittajan mukaan kirjoittaja ei ole halunnut luoda vastakkainasettelua tiettyjen tahojen välille, vaan tuoda esille näkemyksensä siitä, että ilmastouhka on todellinen, mutta sen haittojen minimoimisessa on syytä toimia tarkoituksenmukaisesti ja tehokkaasti. Siksi kirjoittaja ei ole päätoimittajan mukaan katsonut aiheelliseksi nimetä kannanottajia, eikä kolumnin yleisesti keskustelua herättävä kirjoitustyyli sitä ole edellyttänytkään. 

Päätoimittajan mukaan sekä Suomessa että kansainvälisesti on vaadittu polttomoottoriautojen tai niiden käyttämän bensiinin ja dieselin myynnin kieltämistä. Useissa eurooppalaisissa kaupungeissa on jo kielletty vanhojen dieselautojen käyttö tai rajoitettu niiden käyttöä esimerkiksi ruuhka-aikoina, ja asiasta käytiin Suomessakin keskustelua ennen eduskuntavaaleja. Kun huomioidaan, että koko Suomen 2,7 miljoonan henkilöauton kannasta täyssähköautojen osuus oli vuonna 2018 alle promille, ja uusien autojen myynnistäkin täyssähköautojen osuus oli vain 0,6 prosenttia, polttomoottoriautojen kieltäminen tarkoittaisi päätoimittajan mukaan nykytilanteessa hyvin pitkälti samaa kuin kaikkien autojen kieltäminen. Lisäksi päätoimittajan mukaan on syytä huomata, että kaikkien henkilöautojen vastaisia toimia on käynnissä esimerkiksi Helsingissä.

Päätoimittajan mukaan hakkuiden lopettamisesta on niin ikään esitetty runsaasti kannanottoja, joista hän mainitsee esimerkkinä seuraavat: Eduskunnan käsittelyssä on aloite Metsähallituksen avohakkuiden lopettamisesta. Mm. Vihreät, Suomen luonnonsuojeluliitto ja lintuyhdistykset ovat esittäneet kesähakkuista luopumista. Ympäristöjärjestöt kampanjoivat pari vuotta sitten UPM:n Ärjänsaaren hakkuita vastaan Kainuussa. Paliskunnat ovat vaatineet hakkuiden lopettamista Ylä-Lapin metsissä.  

Päätoimittajan mukaan kolumnissa ei väitetty, että yksikään taho ei olisi arvostellut lentomatkailua. Päätoimittajan mukaan kolumnin herättämän keskustelun kannalta olennaista on, että ilmastokysymyksiin kriittisestikin suhtautuneet henkilöt ovat olleet pidättyväisiä luopumaan lentämisestä.

Päätoimittajan mukaan kolumnissa tehdyille viittauksille autojen kieltämisestä, lentomatkailusta ja hakkuiden lopettamisesta on osoitettavissa runsaasti lähdeaineistoa, minkä johdosta kyseisten ilmaisujen käyttämistä ei voida pitää olennaisina asiavirheinä.
 

Ratkaisu

JO 8: Journalistin velvollisuus on pyrkiä totuudenmukaiseen tiedonvälitykseen.

JO 11: Yleisön on voitava erottaa tosiasiat mielipiteistä ja sepitteellisestä aineistosta. Myöskään kuvaa tai ääntä ei saa käyttää harhaanjohtavasti.

JO 20: Olennainen asiavirhe on korjattava viipymättä ja niin, että se tavoittaa mahdollisimman kattavasti virheellistä tietoa saaneen yleisön. Korjaus on julkaistava sekä tiedotusvälineen toimituksellisilla verkkosivuilla että julkaisussa tai kanavassa, jossa virhe on alun perin ollut.

Maaseudun Tulevaisuus julkaisi toimittajansa kolumnin, jossa hän esitti mielipiteitään Suomen ilmastopoliittisesta keskustelusta.

Julkisen sanan neuvosto toteaa, että kyseessä oli kärjistävän yksipuolinen mielipideteksti, joka antoi epätarkan kuvan ilmastopoliittisesta keskustelusta.

Poliittisen vastapuolen argumenttien tahallinen vääristäminen esittämällä yleistyksiä, jotka eivät ole lähteytettävissä, on sosiaalisen median keskusteluissa yleistynyt ilmiö. Neuvosto huomauttaa, että tällaisen argumentointitavan siirtyminen journalistisiin sisältöihin rapauttaa journalismin uskottavuutta.

Kolumnista kävi kuitenkin riittävästi ilmi, että siinä esitetyt väitteet olivat kirjoittajan tekemiä kärjistyksiä ilmastokeskustelun sisällöstä. Neuvosto toteaa, että poliittinen keskustelu on sananvapauden ydinaluetta ja neuvoston on sananvapauden nimissä hyväksyttävä myös epätarkkoja yleistyksiä. Kolumnissa oli epätarkkuuksia, mutta siinä ei ollut olennaisia asiavirheitä, jotka olisi pitänyt korjata.

Julkisen sanan neuvosto katsoo, että Maaseudun Tulevaisuus ei ole rikkonut hyvää journalistista tapaa.

 

Ratkaisun tekivät:
Elina Grundström (pj), Ilkka Ahtiainen, Lauri Haapanen, Antti Kokkonen, Riitta Korhonen, Pentti Mäkinen, Tapio Nykänen, Heli Parikka, Hannele Peltonen, Ismo Siikaluoma, Maria Swanljung, Tuomas Rantanen, Taina Tukia ja Sinikka Tuomi.


 

Tämä päätös on avattu 2745 kertaa