PÄÄTÖKSET

Vapauttava 7320/SL/20
Mikkelin Kaupunkilehti

Jälkikäteinen kuuleminen, oma kannanotto, totuudenmukainen tiedonvälitys, olennainen asiavirhe

Lehti julkaisi uutisen paikallispoliittisen kiistan uusimmasta käänteestä. Jutussa ei ollut kantelijan väittämää olennaista asiavirhettä, vaan kyse oli lehden valitsemasta näkökulmasta. Jutussa esitetyt tiedot eivät asettaneet kantelijaa niin kielteiseen julkisuuteen, että häntä olisi pitänyt kuulla.

Vapauttava 7291/SL/20
Mikkelin Kaupunkilehti

Jälkikäteinen kuuleminen, oma kannanotto, totuudenmukainen tiedonvälitys, olennainen asiavirhe

Poliitikon uran ja aiemman poliittisen toiminnan arvioiminen päätoimittajan kolumnissa ei synnyttänyt velvollisuutta kuulla poliitikkoa samassa yhteydessä tai jälkeen päin.

Langettava 7289/SL/20
Talouselämä

Olennainen asiavirhe, tietojen tarkistaminen, lähdekritiikki, toisen työn käyttäminen

Nettijutussa oli olennainen asiavirhe. Lehden juttuun tekemät päivitykset eivät täyttäneet Journalistin ohjeiden vaatimusta olennaisen asiavirheen korjaamisesta, eikä jutusta käynyt riittävän selväksi, että sen alkuperäisessä versiossa oli yksiselitteinen virhe.

Vapauttava 7282/SL/20
Ilkka-Pohjalainen

Oma kannanotto

Mielipidekirjoitus käsitteli kriittisesti kehitysvammaisten tukia puoltaneita puheenvuoroja, mutta kantelija tai hänen päämiehensä eivät joutuneet siinä erittäin kielteiseen julkisuuteen.

Langettava 7275/PL/20
Koillissanomat

Olennainen asiavirhe

Jutussa oli olennaisia asiavirheitä, joista toimitus oli saanut selvän korjauspyynnön. Lehti julkaisi korjauksen vasta saatuaan tiedon Julkisen sanan neuvostolle tehdystä kantelusta.

Vapauttava 7273/SL/20
Iltalehti

Piilomainonta

Lehti julkaisi jutun, jossa kerrottiin uuden alkoholijuoman lanseeraamisesta. Lehden oma journalistinen panos oli moitittavan vähäinen, mutta juttu täytti Journalistin ohjeiden minimivaatimukset. Äänestyspäätös 8–6. Päätöksen lopussa eriävä mielipide.

Vapauttava 7269/YLE/20
Yle

Nimi rikosuutisissa

Yle julkaisi jutun, jossa vaarinsa hyväksikäyttämäksi joutunut haastateltava kertoi nimellään ja kasvoillaan kokemuksistaan. Ylellä oli perusteet kertoa yhteiskunnallisesti merkittävästä aiheesta, vaikka harvinainen sukunimi tuli liitetyksi kielteiseen aiheeseen.

Langettava 7268/AL/20
Koiramme

Olennainen asiavirhe, virheen korjaus, tietojen tarkistaminen, lähdekritiikki, piilomainonta

Lehdessä oli olennainen asiavirhe, jonka se korjasi printtiversiossaan. Lehti ei julkaissut korjausta verkkosivuillaan.

Vapauttava 7261/SL/19
Aamulehti

Yksityisyyden suoja

Lehden verkkosivuillaan julkaisemaan verokoneeseen on koottu Suomen suurituloisimpien tulo- ja verotiedot. Kantelijan tietojen julkaisu osana laajaa kokonaisuutta ei rikkonut hänen yksityisyyden suojaansa. 

Vapauttava 7260/SL/19
Iltalehti

Yksityisyyden suoja

Lehden verkkosivuillaan julkaisemaan verokoneeseen on koottu Suomen suurituloisimpien tulo- ja verotiedot. Kantelijan tietojen julkaisu osana laajaa kokonaisuutta ei rikkonut hänen yksityisyyden suojaansa. 

Langettava 7257/SL/20
Iltalehti

Olennainen asiavirhe, samanaikainen kuuleminen

Juoksutapahtuman järjestäjään kohdistuneista rikosepäilyistä kertovista jutuista saattoi saada virheellisesti sellaisen käsityksen, että asian poliisitutkinta olisi ollut julkaisuhetkellä yhä kesken. Juttujen otsikointi oli harhaanjohtavaa. Nettijutun osalta lehden toimenpiteet eivät täyttäneet Journalistin ohjeiden vaatimusta olennaisen asiavirheen korjaamisesta. Painetussa lehdessä ollut virhe korjattiin asianmukaisesti.

Vapauttava 7253/MTV/20
MTV

Samanaikainen kuuleminen, mielipiteet ja tosiasiat, otsikko, tietojen tarkistaminen

MTV:n nettijutun mukaan yrityksen logolla olisi natsitervehdykseksi tulkittava piilomerkitys. Jutussa käsiteltyyn yritykseen kohdistunut julkisuus oli kielteistä, mutta ei niin kielteistä, etteikö jälkikäteinen kuuleminen riittänyt.

Langettava 7249/SL/20
Helsingin Sanomat

Olennainen asiavirhe, tietojen tarkistaminen, lähdekritiikki

Helsingin Sanomat julkaisi STT:n uutisen, jossa oli olennainen asiavirhe. Lehti ei korjannut virhettä, vaikka se sai lukijalta korjauspyynnön ja tämän jälkeen vielä STT:ltä korjatun version uutisesta. Lehti korjasi virheen vasta, kun lukija muistutti aiemmin tekemästään korjauspyynnöstä.

Vapauttava 7248/SL/20
STT

Olennainen asiavirhe, tietojen tarkistaminen, lähdekritiikki

STT:n uutisessa oli olennainen asiavirhe, jonka se korjasi reilu viikko korjauspyynnön vastaanottamisen jälkeen. Korjaustoimenpide oli riittävän nopea, sillä asian tarkistaminen ja korjaaminen vaati selvitystyötä.

Vapauttava 7247/SL/19
Etelä-Saimaa

Uhrin hienotunteinen kohtelu

Onnettomuusuutinen kertoi yksityishenkilön tapaturmaisesta kuolemasta pihapiirissä. Vaikka uhri oli jutusta ainakin lähipiirinsä tunnistettavissa, lehti ei rikkonut Journalistin ohjeiden vaatimusta kuoleman hienotunteisesta uutisoinnista. Äänestyspäätös 9–5. Päätöksen lopussa eriävä mielipide.

Vapauttava 7246/SL/19
Uutisvuoksi

uhrin hienotunteinen kohtelu

Kaupunkilehti kertoi pihapiirissä tapahtuneesta yksityishenkilön tapaturmaisesta kuolemasta. Vaikka uutisointi oli nopeaa ja uhri oli jutusta ainakin lähipiirinsä tunnistettavissa, lehti ei rikkonut Journalistin ohjeiden vaatimusta kuoleman hienotunteisesta uutisoinnista. Äänestyspäätös 9–5. Päätöksen lopussa eriävä mielipide.

Langettava 7238/YLE/19
Yle

Yksityisyyden suoja, haastateltavan oikeudet

Transsukupuolisuutta käsittelevässä televisio-ohjelmassa kerrottiin ohjelmaan haastatellun alaikäisen henkilökohtaisia hoitotietoja, vaikka niiden pois jättämistä ohjelmasta oli pyydetty. Tämä loukkasi haastatellun yksityisyyden suojaa. Äänestyspäätös 11–2.

Vapauttava 7234/PL/19
Inarilainen

Kielteinen julkisuus, yleisönosastokirjoitus

Paikallislehti julkaisi tekstiviestipalstallaan nimettömän lukijakommentin, jossa viitattiin henkilöön sukunimellä. Kantelija ei ollut viestistä selvästi tunnistettavissa, eikä hän joutunut viestin vuoksi erittäin kielteiseen julkisuuteen. Nimettömän kommentin julkaiseminen ei ollut hyvän journalistisen tavan vastaista.

Vapauttava 7222/SL/19
Ilta-Sanomat

Olennainen asiavirhe, tietojen tarkistaminen, lähdekritiikki, totuudenmukainen tiedonvälitys, mielipiteet ja tosiasiat

Ilta-Sanomat julkaisi jutun, jossa haastateltava kertoi saamastaan pahoinpitelytuomiosta. Jutusta saattoi saada harhaanjohtavan käsityksen tuomion sisällöstä, mutta haastateltavan sanavalinnoista ja jutun näkökulmasta kävi ilmi, ettei kyseessä välttämättä ollut tyhjentävä kuvaus tapahtumista.

Vapauttava 7220/SL/19
Ilta-Sanomat

Yksityisyyden suoja

Lehden verkkosivuillaan julkaisemaan verokoneeseen on koottu Suomen suurituloisimpien tulo- ja verotiedot. Kantelijan tietojen julkaisu osana laajaa kokonaisuutta ei rikkonut hänen yksityisyyden suojaansa. 

<< 1 2 3 4 5 6 7 8  ... >> 

Vapauttava 7112, 7118/SL/19

Vastaaja: Maaseudun Tulevaisuus

Asia: Totuudenmukainen tiedonvälitys, olennainen asiavirhe, mielipiteet ja tosiasiat

Ratkaistu: 29.8.2019

Lehti julkaisi kolumnin, joka oli kärjistävän yksipuolinen ja antoi siksi asioista epätarkan kuvan. Kolumnissa ei kuitenkaan ollut olennaisia asiavirheitä.

Kantelut kohdistuvat Maaseudun Tulevaisuuden verkkosivuillaan 20.5.2019 julkaisemaan kolumniin ”Hysteria hyödyttää ilmastoahdistajia”.

https://www.maaseuduntulevaisuus.fi/puheenaiheet/kolumni/artikkeli-1.431401    

 

Kantelu 7112/SL/19, 5.6.2019

Kantelun mukaan kolumnissa on kaksi olennaista asiavirhettä, joita lehti ei suostunut korjaamaan pyynnöstä huolimatta. Kantelun mukaan kolumnissa väitetään virheellisesti, että ”ilmastopopulistien” tai ”ilmastohysteerikkojen” mielestä autot pitäisi kieltää ja että ”he haluavat lopettaa hakkuut”. Nämä ovat kantelun mukaan asiavirheitä, sillä missään mediassa ei ole ehdotettu autojen kieltämistä, vaikka polttomoottoriautojen kieltämisestä onkin ollut keskustelua, eikä kukaan ole julkisesti myöskään vaatinut hakkuiden lopettamista. Jos katsotaan, että kyse ei ole asiavirheistä vaan kolumnistin mielipiteistä, tämä ei kantelun mukaan käy tekstistä ilmi. Siksi kolumni rikkoo kantelun mukaan vähintään toista Journalistin ohjeista 8 ja 11. Kantelun on tulkittu koskevan myös Journalistin ohjetta 20.
 

Kantelu 7118/SL/19, 20.6.2019

Kantelun mukaan kolumnissa on kolme olennaista asiavirhettä, joita lehti ei ole korjannut pyynnöstä huolimatta. Kantelun mukaan kolumnissa on virhe, kun siinä kirjoitetaan, että: ”Ilmastonmuutoksella ratsastavat tutkijat ja poliitikot ruoskivat ja syyllistävät Suomea säälimättä. Täällä ei pitäisi liikkua tai tuottaa mitään. Autot ja lehmät pitäisi kieltää” ja ”Ilmastohysteerikkojen heikko kohta ovat metsät. He haluavat lopettaa hakkuut.” Kantelun mukaan lehti ei ole pystynyt antamaan viitettä mistään kirjoituksesta tai lausunnosta, jossa vaadittaisiin autojen tai lehmien kieltämistä, eikä mitään lähdettä väitteelle, jonka mukaan joku haluaisi lopettaa hakkuut.

Lisäksi kantelun mukaan kolumnissa on olennainen asiavirhe, kun siinä kirjoitetaan, että: ”Ainoastaan lentomatkailu on säilynyt arvostelun ulkopuolella. Vuosittaista Thaimaan matkaa edes ilmastopopulistit eivät uskalla ihmisiltä kieltää.” Kantelun mukaan esimerkkejä lentomatkailun arvostelemisesta on vaikka kuinka paljon.
 

Päätoimittajan vastaus 25.6.2019

Maaseudun Tulevaisuuden päätoimittaja Jouni Kemppaisen mukaan lehti on suhtautunut kantelijoiden oikaisuvaatimuksiin vakavasti ja tullut journalistisen harkinnan perusteella johtopäätökseen, että kolumni ei sisältänyt väitettyjä asiavirheitä. Lehti on vastauksissaan kantelijoiden oikaisuvaatimuksiin todennut, että virheiksi esitetyt seikat olivat toimittajan näkemys Suomessa käytävän ilmastokeskustelun sisällöistä, ja että kolumni oli normaalia kolumnitekstiä, joka kuvaa kirjoittajan näkemystä ”ilmastohysteerikkojen” tavoitteista ja epäloogisuudesta sinänsä tärkeässä taistelussa päästöjä vastaan. Lehden mukaan kolumnissa mainitut ”ilmastoahdistajat”, ”ilmastopopulistit” ja ”ilmastohysteerikot” eivät ole yksilöity tai rajattu ryhmä, eivätkä kata kategorisesti esimerkiksi vihreitä poliitikkoja tai ilmastotutkijoita.

Päätoimittajan mukaan kolumni on journalismissa yleisesti käytetty tyylilaji, jonka tavoitteena on herättää ajatuksia. Kolumni eroaa uutisesta siten, että kirjoittaja esittää siinä henkilökohtaisen mielipiteensä ja tarkastelee asiaa vain valitsemastaan näkökulmasta. Päätoimittajan mukaan on yleisesti hyväksyttyä, että kolumneissa voidaan käyttää uutista laajemmin eri tyylikeinoja, kuten ironiaa tai huumoria. Kolumnin tyylilajiin kuuluu päätoimittajan mukaan, että kirjoittajalla on oikeus piikitellä ja esittää olevansa oikeassa. Päätoimittajan mukaan JSN on omassa päätöskäytännössään todennut, että ”Kolumni on mielipidekirjoitus, jossa kirjoittaja käsittelee yleensä ajankohtaisia asioita omasta näkökulmastaan. Kirjoittajan tulkinnat ja arviot tekevät kolumnista persoonallisen. Kolumnin ilmaisutapa voi olla yksinkertaistava ja kärjekäskin.”

Päätoimittajan mukaan kirjoituksen lukeutuminen kolumniksi käy selvästi ilmi sen sijoittumisesta Maaseudun Tulevaisuuden kolumneille varattuun osioon, kolumnin yhteyteen kirjoitetusta ”Kolumni”-tekstistä sekä kolumnin sisällöstä.

Kanteluiden kohteena oleva kolumni käsittelee päätoimittajan mukaan ilmastonmuutosta ja siihen liittyviä ympäristöllisiä ja kansantaloudellisia näkökohtia. Aihe on ajankohtainen ja yhteiskunnallisesti merkittävä. Kolumnisti on tuonut esille havaintonsa, jonka mukaan tiettyjä ilmastonmuutokseen vaikuttavia tekijöitä korostetaan, näkökannasta riippuen, tarkoitushakuisen mustavalkoisesti, sivuuttaen vaihtoehtoisten toimintamallien hyödyt ja osan faktoista. 

Kolumnissa käytetty termi ”ilmastohysteerikot” ei päätoimittajan mukaan viittaa mihinkään tiettyyn henkilö- tai edunvalvontaryhmään, vaan useisiin julkisuudessa esiintyneisiin kannanottoihin. Päätoimittajan mukaan kirjoittaja ei ole halunnut luoda vastakkainasettelua tiettyjen tahojen välille, vaan tuoda esille näkemyksensä siitä, että ilmastouhka on todellinen, mutta sen haittojen minimoimisessa on syytä toimia tarkoituksenmukaisesti ja tehokkaasti. Siksi kirjoittaja ei ole päätoimittajan mukaan katsonut aiheelliseksi nimetä kannanottajia, eikä kolumnin yleisesti keskustelua herättävä kirjoitustyyli sitä ole edellyttänytkään. 

Päätoimittajan mukaan sekä Suomessa että kansainvälisesti on vaadittu polttomoottoriautojen tai niiden käyttämän bensiinin ja dieselin myynnin kieltämistä. Useissa eurooppalaisissa kaupungeissa on jo kielletty vanhojen dieselautojen käyttö tai rajoitettu niiden käyttöä esimerkiksi ruuhka-aikoina, ja asiasta käytiin Suomessakin keskustelua ennen eduskuntavaaleja. Kun huomioidaan, että koko Suomen 2,7 miljoonan henkilöauton kannasta täyssähköautojen osuus oli vuonna 2018 alle promille, ja uusien autojen myynnistäkin täyssähköautojen osuus oli vain 0,6 prosenttia, polttomoottoriautojen kieltäminen tarkoittaisi päätoimittajan mukaan nykytilanteessa hyvin pitkälti samaa kuin kaikkien autojen kieltäminen. Lisäksi päätoimittajan mukaan on syytä huomata, että kaikkien henkilöautojen vastaisia toimia on käynnissä esimerkiksi Helsingissä.

Päätoimittajan mukaan hakkuiden lopettamisesta on niin ikään esitetty runsaasti kannanottoja, joista hän mainitsee esimerkkinä seuraavat: Eduskunnan käsittelyssä on aloite Metsähallituksen avohakkuiden lopettamisesta. Mm. Vihreät, Suomen luonnonsuojeluliitto ja lintuyhdistykset ovat esittäneet kesähakkuista luopumista. Ympäristöjärjestöt kampanjoivat pari vuotta sitten UPM:n Ärjänsaaren hakkuita vastaan Kainuussa. Paliskunnat ovat vaatineet hakkuiden lopettamista Ylä-Lapin metsissä.  

Päätoimittajan mukaan kolumnissa ei väitetty, että yksikään taho ei olisi arvostellut lentomatkailua. Päätoimittajan mukaan kolumnin herättämän keskustelun kannalta olennaista on, että ilmastokysymyksiin kriittisestikin suhtautuneet henkilöt ovat olleet pidättyväisiä luopumaan lentämisestä.

Päätoimittajan mukaan kolumnissa tehdyille viittauksille autojen kieltämisestä, lentomatkailusta ja hakkuiden lopettamisesta on osoitettavissa runsaasti lähdeaineistoa, minkä johdosta kyseisten ilmaisujen käyttämistä ei voida pitää olennaisina asiavirheinä.
 

Ratkaisu

JO 8: Journalistin velvollisuus on pyrkiä totuudenmukaiseen tiedonvälitykseen.

JO 11: Yleisön on voitava erottaa tosiasiat mielipiteistä ja sepitteellisestä aineistosta. Myöskään kuvaa tai ääntä ei saa käyttää harhaanjohtavasti.

JO 20: Olennainen asiavirhe on korjattava viipymättä ja niin, että se tavoittaa mahdollisimman kattavasti virheellistä tietoa saaneen yleisön. Korjaus on julkaistava sekä tiedotusvälineen toimituksellisilla verkkosivuilla että julkaisussa tai kanavassa, jossa virhe on alun perin ollut.

Maaseudun Tulevaisuus julkaisi toimittajansa kolumnin, jossa hän esitti mielipiteitään Suomen ilmastopoliittisesta keskustelusta.

Julkisen sanan neuvosto toteaa, että kyseessä oli kärjistävän yksipuolinen mielipideteksti, joka antoi epätarkan kuvan ilmastopoliittisesta keskustelusta.

Poliittisen vastapuolen argumenttien tahallinen vääristäminen esittämällä yleistyksiä, jotka eivät ole lähteytettävissä, on sosiaalisen median keskusteluissa yleistynyt ilmiö. Neuvosto huomauttaa, että tällaisen argumentointitavan siirtyminen journalistisiin sisältöihin rapauttaa journalismin uskottavuutta.

Kolumnista kävi kuitenkin riittävästi ilmi, että siinä esitetyt väitteet olivat kirjoittajan tekemiä kärjistyksiä ilmastokeskustelun sisällöstä. Neuvosto toteaa, että poliittinen keskustelu on sananvapauden ydinaluetta ja neuvoston on sananvapauden nimissä hyväksyttävä myös epätarkkoja yleistyksiä. Kolumnissa oli epätarkkuuksia, mutta siinä ei ollut olennaisia asiavirheitä, jotka olisi pitänyt korjata.

Julkisen sanan neuvosto katsoo, että Maaseudun Tulevaisuus ei ole rikkonut hyvää journalistista tapaa.

 

Ratkaisun tekivät:
Elina Grundström (pj), Ilkka Ahtiainen, Lauri Haapanen, Antti Kokkonen, Riitta Korhonen, Pentti Mäkinen, Tapio Nykänen, Heli Parikka, Hannele Peltonen, Ismo Siikaluoma, Maria Swanljung, Tuomas Rantanen, Taina Tukia ja Sinikka Tuomi.


 

Tämä päätös on avattu 4768 kertaa