PÄÄTÖKSET

Vapauttava 7178/SL/19
Helsingin Sanomat

Oma kannanotto, jälkikäteinen kuuleminen, tosiasiat ja mielipiteet

Lehti julkaisi toimittajansa mielipidekirjoituksen, jonka mukaan kirjoituksessa mainittu mediakeskustelija on ”kalibroinut moraalisen kompassinsa uudelleen”. Kyseessä oli tavanomainen kulttuurikritiikki ja yhteiskunnallinen arviointi, joka ei edellyttänyt jälkikäteistä kuulemista.

Vapauttava 7171/SL/19
Helsingin Sanomat

Toimittajan tiedonhankinta, haastateltavan oikeudet, olennainen asiavirhe

Lehti kertoi jutussaan, että kantelija oli kieltäytynyt haastattelusta. Tämä oli perusteltua jutun aiheen ja kantelijan aseman vuoksi. Jutussa esitetty tulkinta kieltäytymisen perusteluista saattoi olla epätarkka, mutta siinä ei ollut olennaista asiavirhettä.

Vapauttava 7169/SL/19
Keskipohjanmaa

Yksityisyyden suoja, nimi rikosuutisissa

Lehti kertoi paikallisen taksiyrittäjän saamasta ajokiellosta ja sen syystä. Taksiyrittäjän henkilöllisyyden kertominen oli perusteltua, koska tapaus oli paikallisesti merkittävä.

Vapauttava 7165/PL/19
Akaan Seutu

Samanaikainen kuuleminen, jälkikäteinen kuuleminen

Lehti julkaisi kaksi paikalliseen kouluväkivaltatapaukseen liittyvää juttua. Jutuissa kerrottiin, miten paikallinen kuntapoliitikko oli ottanut aiheeseen kantaa sosiaalisessa mediassa. Häntä ei ollut tarpeen erikseen haastatella jutuissa.

Langettava 7159, 7167, 7170/SL/19
Iltalehti

Otsikko, olennainen asiavirhe, totuudenmukainen tiedonvälitys

Lehti julkaisi poliitikon haastattelun ja teki otsikkoon tulkinnan haastattelun sisällöstä. Tulkinta oli virheellinen, eikä otsikolle löytynyt jutusta katetta. Äänestyspäätös 7–2.

Langettava 7147/SL/19
Iltalehti

Lainaaminen

Lehti julkaisi verkkosivuillaan ulkomaisiin lähteisiin perustuvan jutun, joka käsitteli Kuun pinnalle lähetettyjä karhukaisia. Jutussa käytettiin laajasti myös toisen kotimaisen tiedotusvälineen työtä. Tämä olisi pitänyt mainita jutussa. 

Vapauttava 7146/PL/19
Kotiseudun Sanomat

olennainen asiavirhe, totuudenmukainen tiedonvälitys, tietojen tarkastaminen, lähdekritiikki

Lehti julkaisi jutun, jossa kerrottiin kunnan muuttuneista koulukyytikäytännöistä. Jutussa ei ollut välttämätöntä kertoa poikkeusjärjestelyistä, joten siinä ei ollut olennaista asiavirhettä.

Vapauttava 7145/AL/19
Suomen Kuvalehti

Yksityisyyden suoja

Lehti julkaisi jutun, jossa viitattiin aiemmin toisessa mediassa julkaistuun haastatteluun. Siinä kantelija kertoi parantuneensa kroonisesta kivusta rukouksen avulla. Haastattelun sisällöstä kertominen ei loukannut kantelijan yksityisyyden suojaa.

Vapauttava 7137/SL/19
Iltalehti

Nimi rikosuutisissa, yksityisyyden suoja, olennainen asiavirhe, totuudenmukainen tiedonvälitys

Lehti julkaisi verkkosivuillaan jutun, joka käsitteli veropetosepäilyihin liittyvää tuomiota. Lehdellä oli perusteet kertoa syytteestä vapautetun liikemiehen henkilöllisyys, eikä hänen asumisjärjestelyistään kertominen rikkonut yksityisyyden suojaa.    

Vapauttava 7134/YLE/19
Yle

Totuudenmukainen tiedonvälitys, olennainen asiavirhe, tosiasiat ja mielipiteet

Yle julkaisi verkkosivuillaan jutun, joka käsitteli suomenruotsalaisten maastamuuton syitä tuoreen tutkimuksen perusteella. Jutussa ei ollut asiavirhettä. 

Vapauttava 7133/SL/19
Itä-Savo

Uhrin hienotunteinen kohtelu

Lehti julkaisi verkkosivuillaan jutun, jossa kerrottiin samana päivänä tapahtuneesta hukkumisonnettomuudesta. Lehti ei rikkonut Journalistin ohjeiden vaatimusta uhrin hienotunteisesta kohtelusta.

Vapauttava 7124/SL/19
Iltalehti

Yleisön tuottama aineisto, ihmisarvon kunnioittaminen

Uutista seuranneella kommenttipalstalla julkaistu viesti ei loukannut  seksuaalivähemmistön ihmisarvoa. 

Langettava 7121/YLE/19
Yle

Olennainen asiavirhe

Ylen televisiouutisissa oli olennainen asiavirhe, jota Yle ei korjannut saatuaan virheestä tiedon palautelomakkeen kautta.

Langettava 7120/YLE/19
Yle

Uhrin hienotunteinen kohtelu, ihmisarvon kunnioittaminen, journalistinen päätösvalta

Yle Kioski julkaisi YouTubessa ja Yle Areenassa henkirikosta käsittelevän videon. Käsittelytapa loukkasi rikoksen uhrin ihmisarvoa eikä täyttänyt uhrin hienotunteisen kohtelun vaatimuksia.

Vapauttava 7112, 7118/SL/19
Maaseudun Tulevaisuus

Totuudenmukainen tiedonvälitys, olennainen asiavirhe, mielipiteet ja tosiasiat

Lehti julkaisi kolumnin, joka oli kärjistävän yksipuolinen ja antoi siksi asioista epätarkan kuvan. Kolumnissa ei kuitenkaan ollut olennaisia asiavirheitä.

Vapauttava 7100/SL/19
Aamulehti

totuudenmukainen tiedonvälitys, tietojen tarkistaminen, lähdekritiikki, olennainen asiavirhe, samanaikainen kuuleminen, jälkikäteinen kuuleminen, yksityisyyden suoja

Lehti julkaisi verkkosivuillaan ja printtiversiossaan jutun, joka käsitteli kouluväkivaltatapausta. Jutussa esiintynyt terveydenhoitaja saattoi olla paikkakunnallaan tunnistettavissa. Häneen kohdistunut julkisuus ei kuitenkaan ollut niin kielteistä, ettei jälkikäteinen kuuleminen olisi riittänyt.

Vapauttava 7093/SL/19
Satakunnan Kansa

tietojen tarkistaminen, yksityisyyden suoja, uhrin hienotunteinen kohtelu

Lehti julkaisi urheiluseuran junioritoiminnan ongelmia käsittelevän jutun. Jutussa kerrottiin alaikäisen joutuneen pahoinpitelyn kohteeksi, mutta tapauksesta kerrottiin niin vähän, ettei julkaiseminen laajentanut niiden ihmisten piiriä, jotka tunsivat tapauksen entuudestaan. Tiedot oli tarkistettu riittävän hyvin.

Langettava 7092/R/19
Järviradio

Ihmisarvon kunnioittaminen

Radiokanava soitti kappaleen, joka ei yksinään olisi ollut etnistä alkuperää halventava. Juontajan lukemat saatesanat tekivät kokonaisuudesta ihmisarvoa loukkaavan. Äänestyspäätös 11–1.

Langettava 7089/SL/19
Verkkouutiset

Olennainen asiavirhe, yleisön tuottama aineisto

Lehti julkaisi mielipidekirjoituksen, jossa oli olennainen asiavirhe, jota lehti ei korjannut saatuaan siitä tiedon.

Vapauttava 7088/SL/19
Savon Sanomat

Totuudenmukainen tiedonvälitys, olennainen asiavirhe, lähdekritiikki, tietojen tarkistaminen, tosiasiat ja mielipiteet, nimi rikosuutisissa, samanaikainen kuuleminen

Lehti julkaisi juttukokonaisuuden, joka käsitteli erimielisyyksiä Kuopion tennispiireissä. Jutuissa ei ollut olennaisia asiavirheitä, ja seuran puheenjohtajaan kohdistuvista rikosepäilyistä oli perusteltua kertoa.

<< 1 2 3 4 5 6 7 8  ... >> 

Vapauttava 7100/SL/19

Vastaaja: Aamulehti

Asia: totuudenmukainen tiedonvälitys, tietojen tarkistaminen, lähdekritiikki, olennainen asiavirhe, samanaikainen kuuleminen, jälkikäteinen kuuleminen, yksityisyyden suoja

Ratkaistu: 29.8.2019

Lehti julkaisi verkkosivuillaan ja printtiversiossaan jutun, joka käsitteli kouluväkivaltatapausta. Jutussa esiintynyt terveydenhoitaja saattoi olla paikkakunnallaan tunnistettavissa. Häneen kohdistunut julkisuus ei kuitenkaan ollut niin kielteistä, ettei jälkikäteinen kuuleminen olisi riittänyt.

Kantelu 3.5.2019

Kantelu kohdistuu Aamulehden 16.4.2019 verkkosivuillaan julkaisemaan juttuun Kuudesluokkalainen kuristi toisen oppilaan tajuttomaksi sekä saman jutun 18.4.2019 julkaistuun printtiversioon Oppilas kuristi toisen tajuttomaksi.

https://www.aamulehti.fi/a/da9118c4-29c8-404c-968f-0bdcda494c22

Kantelija on koulun terveydenhoitaja. Hän pyytää Julkisen sanan neuvostoa ratkaisemaan, noudatettiinko jutun julkaisussa hyvää journalistista tapaa tietojen tarkistamisen ja yksityisyyden suojan osalta.

Kantelija katsoo olevansa jutusta selvästi tunnistettavissa, koska hänen käsityksensä mukaan jutun ensimmäisessä versiossa kerrottiin tapahtumien paikkakunta. Kantelija kertoo soittaneensa toimitukseen, koska jutussa kerrottiin virheellisiä tietoja ja syytöksiä. Kantelun mukaan toimittaja ei kuitenkaan nähnyt aihetta muuttaa juttuaan, koska jutussa esiintyviä henkilöitä ei mainittu nimeltä.

Seuraavana päivänä toimitus oli uudelleen yhteydessä kantelijaan, ja juttua päivitettiin hänen kommenteillaan. Näistä muutoksista kerrottiin jutun lopussa. Kantelijan käsityksen mukaan myös jutussa esiintyvän äidin esittämiä lausuntoja olisi ”siivottu”, mutta näistä muutoksista ei olisi kerrottu. 

Kantelijan mukaan toimitus ei ollut häneen tai hänen esimieheensä yhteydessä ennen jutun ensimmäisen verkkoversion julkaisemista, vaikka jutussa esiintynyt äiti esitti hänen työhönsä kohdistuvaa kovasanaista kritiikkiä. Kantelun mukaan juttu kyseenalaisti kantelijan ammattitaidon ja antoi sellaisen käsityksen, että hän olisi laiminlyönyt työtehtäviään. Siksi kantelija katsoo, että hänelle olisi pitänyt varata tilaisuus esittää oma näkemyksensä asiasta jo samassa yhteydessä.

Kantelun mukaan jutussa lainattiin kritiikittä yhtä haastateltavaa, joka sai esittää näkemyksensä tapahtumien kulusta, vaikka ei ollut niiden osalta ensikäden lähde. Kantelijan mukaan toimituksen olisi pitänyt suhtautua tietolähteisiinsä erityisen kriittisesti etenkin siksi, että nimettömänä jutussa esiintynyt äiti ei kantanut vastuuta sanoistaan omalla nimellään ja kasvoillaan.

Lehden olisi kantelun mukaan pitänyt punnita tavanomaistakin huolellisemmin tietojen paikkansapitävyyttä, koska viranomaiset eivät voi salassapitovelvollisuutensa vuoksi oikaista virheellisiä tietoja edes jälkikäteen.


Päätoimittajan vastaus 17.6.2019

Aamulehden päätoimittajan Jussi Tuulensuun mukaan juttu käsitteli yhteiskunnallisesti merkittävää ja ajankohtaista aihetta pirkanmaalaiskoulun poikkeuksellisten tapahtumien kautta.

Päätoimittajan mukaan missään juttuversiossa ei mainittu nimeltä siinä esiintyviä henkilöitä, koulua tai paikkakuntaa, eikä kantelija siten ollut jutusta tunnistettavissa. Jutussa tapahtumia yksilöitiin tarkkuudella, joka voisi viitata yhteentoista pirkanmaalaiseen kaupunkiin. Lisäksi päätoimittaja toteaa, että toisin kuin kantelija arvioi, juttuun haastatellun äidin lausumia ei ollut muokattu. Neuvostolle on toimitettu päätoimittajan vastauksen liitteenä kaikki jutun versiot.

Terveydenhoitaja ei ollut päätoimittajan mukaan jutun varsinaisena aiheena, eikä hänen toimintaansa arvosteltu missään juttuversiossa. Juttuun haastateltu äiti ainoastaan kertoi, että perhe päätti toimia terveydenhoitajan antaman ohjeen vastaisesti. Päätoimittajan mukaan juttu kuvaili tapahtumien kulun ottamatta niihin kantaa. Päätoimittajan mukaan juttua voisi lukea niinkin, ettei jatkotutkimuksissa ilmennyt erityistä hoitoa vaativaa tilaa, jonka terveydenhoitaja olisi sivuuttanut. Jutun päivitetystä versiosta myös ilmeni, että terveydenhoitaja toimi tapauksessa voimassa olevan ohjeistuksensa mukaisesti.

Koska terveydenhoitaja ei ollut päätoimittajan mukaan jutusta tunnistettavissa, hänen ei katsottu joutuvan siinä erittäin kielteiseen julkisuuteen. Siksi lehti ei myöskään pitänyt tarpeellisena kuulla kantelijaa ensi vaiheessa.

Päätoimittajan mukaan jutun tiedot tarkastettiin huolellisesti ja arvioiden sitä, että jutussa haastateltu äiti ei ole ensikäden lähde ja että hänen näkemyksensä tapauksesta voi olla värittynyt. Tapaus varmistettiin koulun rehtorilta ja poliisilta, mikä käy ilmi myös jutusta. Lisäksi lehti tutustui lääkärintarkastuksen asiakirjoihin.

Aamulehti käytti jutussaan nimettömiä lähteitä ja jätti koulun yksilöimättä suojatakseen alaikäisten lasten yksityisyyttä, vaikka lähde itse olisi ollut valmis esiintymään nimellään.
Kantelija oli puhelimitse yhteydessä toimitukseen verkkojutun julkaisemisen jälkeen. Juttua päivitettiin kantelijan kommenteilla, jotka tämä sai tarkastaa. Päätoimittajan mukaan kantelijan antamat lisätiedot tai lausumat eivät muuttaneet kuvausta tapahtumien kulusta.

Päätoimittajan mukaan kantelija olisi voinut salassapitovelvollisuudesta huolimatta osoittaa jutusta virheellisiksi katsomiaan tietoja tai kohtia, mutta hän ei pyynnöistä huolimatta osoittanut asiavirheitä eikä tällaisia ole tullut toimituksen tietoon muutakaan kautta.


Ratkaisu

JO 8: Journalistin velvollisuus on pyrkiä totuudenmukaiseen tiedonvälitykseen.

JO 10: Tiedot on tarkistettava mahdollisimman hyvin – myös silloin kun ne on aikaisemmin julkaistu.

JO 12: Tietolähteisiin on suhtauduttava kriittisesti. Erityisen tärkeää se on kiistanalaisissa asioissa, koska tietolähteellä voi olla hyötymis- tai vahingoittamistarkoitus.

JO 20: Olennainen asiavirhe on korjattava viipymättä ja niin, että se tavoittaa mahdollisimman kattavasti virheellistä tietoa saaneen yleisön. Korjaus on julkaistava sekä tiedotusvälineen toimituksellisilla verkkosivuilla että julkaisussa tai kanavassa, jossa virhe on alun perin ollut.

JO 21: Jos selvästi tunnistettavissa olevan henkilön tai tahon toiminnasta aiotaan esittää tietoja, jotka asettavat tämän erittäin kielteiseen julkisuuteen, kritiikin kohteelle tulee varata tilaisuus esittää oma näkemyksensä jo samassa yhteydessä.

JO 22: Ellei samanaikainen kuuleminen ole mahdollista, voi erittäin kielteisen julkisuuden kohteeksi joutunutta olla tarpeen kuulla jälkeen päin. Jos näin ei tehdä, hyvään tapaan kuuluu julkaista hänen oma kannanottonsa.

JO 27: Yksityiselämään kuuluvia erityisen arkaluonteisia seikkoja voi julkaista vain asianomaisen suostumuksella tai jos niillä on poikkeuksellista yhteiskunnallista merkitystä. Yksityiselämän suoja on otettava huomioon myös kuvia käytettäessä.

Aamulehti julkaisi verkkosivuillaan ja printtiversiossaan jutun, joka käsitteli koulussa tapahtunutta väkivaltatapausta ja koulujen kurinpitokeinoja.

Julkisen sanan neuvosto toteaa, että koulun terveydenhoitaja saattoi olla jutusta paikallisesti tunnistettavissa. Hän esiintyi jutussa ainoastaan työroolissaan, joten juttu ei loukannut hänen yksityisyyden suojaansa.

Neuvosto toteaa, että julkisuus oli kielteistä, koska jutusta saattoi saada sellaisen käsityksen, että terveydenhoitaja olisi antanut puutteellisia hoito-ohjeita. Jutussa kuitenkin kuvattiin terveydenhoitajan toimintaa neutraalisti eikä hänen väitetty toimineen virheellisesti. Neuvoston mukaan julkisuus oli kielteistä, mutta ei niin kielteistä, ettei jälkikäteinen kuuleminen olisi riittänyt.

Lehti täydensi verkkojuttuaan terveydenhoitajan kommenteilla seuraavana päivänä. Neuvosto toteaa, että terveydenhoitaja tuli verkkojutun osalta riittävästi kuulluksi jälkikäteen. Myöhemmin julkaistussa painetun lehden jutussa kommentit olivat mukana, joten siinä häntä kuultiin samanaikaisesti.

Neuvosto toteaa, että vaikka juttu perustui pitkälti yhden lähteen kertomukseen, lehti oli varmistanut tietonsa riittävästi muista lähteistä. Jutussa ei myöskään ollut olennaista asiavirhettä, joka olisi yksilöity kantelussa.

Julkisen sanan neuvosto katsoo, että Aamulehti ei ole rikkonut hyvää journalistista tapaa.

 

Ratkaisun tekivät:
Elina Grundström (pj), Ilkka Ahtiainen, Lauri Haapanen, Antti Kokkonen, Riitta Korhonen, Pentti Mäkinen, Heli Parikka, Hannele Peltonen, Ismo Siikaluoma, Maria Swanljung, Tuomas Rantanen, Taina Tukia ja Sinikka Tuomi.
 

Tämä päätös on avattu 2641 kertaa