PÄÄTÖKSET

Vapauttava 7178/SL/19
Helsingin Sanomat

Oma kannanotto, jälkikäteinen kuuleminen, tosiasiat ja mielipiteet

Lehti julkaisi toimittajansa mielipidekirjoituksen, jonka mukaan kirjoituksessa mainittu mediakeskustelija on ”kalibroinut moraalisen kompassinsa uudelleen”. Kyseessä oli tavanomainen kulttuurikritiikki ja yhteiskunnallinen arviointi, joka ei edellyttänyt jälkikäteistä kuulemista.

Vapauttava 7171/SL/19
Helsingin Sanomat

Toimittajan tiedonhankinta, haastateltavan oikeudet, olennainen asiavirhe

Lehti kertoi jutussaan, että kantelija oli kieltäytynyt haastattelusta. Tämä oli perusteltua jutun aiheen ja kantelijan aseman vuoksi. Jutussa esitetty tulkinta kieltäytymisen perusteluista saattoi olla epätarkka, mutta siinä ei ollut olennaista asiavirhettä.

Vapauttava 7169/SL/19
Keskipohjanmaa

Yksityisyyden suoja, nimi rikosuutisissa

Lehti kertoi paikallisen taksiyrittäjän saamasta ajokiellosta ja sen syystä. Taksiyrittäjän henkilöllisyyden kertominen oli perusteltua, koska tapaus oli paikallisesti merkittävä.

Vapauttava 7165/PL/19
Akaan Seutu

Samanaikainen kuuleminen, jälkikäteinen kuuleminen

Lehti julkaisi kaksi paikalliseen kouluväkivaltatapaukseen liittyvää juttua. Jutuissa kerrottiin, miten paikallinen kuntapoliitikko oli ottanut aiheeseen kantaa sosiaalisessa mediassa. Häntä ei ollut tarpeen erikseen haastatella jutuissa.

Langettava 7159, 7167, 7170/SL/19
Iltalehti

Otsikko, olennainen asiavirhe, totuudenmukainen tiedonvälitys

Lehti julkaisi poliitikon haastattelun ja teki otsikkoon tulkinnan haastattelun sisällöstä. Tulkinta oli virheellinen, eikä otsikolle löytynyt jutusta katetta. Äänestyspäätös 7–2.

Langettava 7147/SL/19
Iltalehti

Lainaaminen

Lehti julkaisi verkkosivuillaan ulkomaisiin lähteisiin perustuvan jutun, joka käsitteli Kuun pinnalle lähetettyjä karhukaisia. Jutussa käytettiin laajasti myös toisen kotimaisen tiedotusvälineen työtä. Tämä olisi pitänyt mainita jutussa. 

Vapauttava 7146/PL/19
Kotiseudun Sanomat

olennainen asiavirhe, totuudenmukainen tiedonvälitys, tietojen tarkastaminen, lähdekritiikki

Lehti julkaisi jutun, jossa kerrottiin kunnan muuttuneista koulukyytikäytännöistä. Jutussa ei ollut välttämätöntä kertoa poikkeusjärjestelyistä, joten siinä ei ollut olennaista asiavirhettä.

Vapauttava 7145/AL/19
Suomen Kuvalehti

Yksityisyyden suoja

Lehti julkaisi jutun, jossa viitattiin aiemmin toisessa mediassa julkaistuun haastatteluun. Siinä kantelija kertoi parantuneensa kroonisesta kivusta rukouksen avulla. Haastattelun sisällöstä kertominen ei loukannut kantelijan yksityisyyden suojaa.

Vapauttava 7137/SL/19
Iltalehti

Nimi rikosuutisissa, yksityisyyden suoja, olennainen asiavirhe, totuudenmukainen tiedonvälitys

Lehti julkaisi verkkosivuillaan jutun, joka käsitteli veropetosepäilyihin liittyvää tuomiota. Lehdellä oli perusteet kertoa syytteestä vapautetun liikemiehen henkilöllisyys, eikä hänen asumisjärjestelyistään kertominen rikkonut yksityisyyden suojaa.    

Vapauttava 7134/YLE/19
Yle

Totuudenmukainen tiedonvälitys, olennainen asiavirhe, tosiasiat ja mielipiteet

Yle julkaisi verkkosivuillaan jutun, joka käsitteli suomenruotsalaisten maastamuuton syitä tuoreen tutkimuksen perusteella. Jutussa ei ollut asiavirhettä. 

Vapauttava 7133/SL/19
Itä-Savo

Uhrin hienotunteinen kohtelu

Lehti julkaisi verkkosivuillaan jutun, jossa kerrottiin samana päivänä tapahtuneesta hukkumisonnettomuudesta. Lehti ei rikkonut Journalistin ohjeiden vaatimusta uhrin hienotunteisesta kohtelusta.

Vapauttava 7124/SL/19
Iltalehti

Yleisön tuottama aineisto, ihmisarvon kunnioittaminen

Uutista seuranneella kommenttipalstalla julkaistu viesti ei loukannut  seksuaalivähemmistön ihmisarvoa. 

Langettava 7121/YLE/19
Yle

Olennainen asiavirhe

Ylen televisiouutisissa oli olennainen asiavirhe, jota Yle ei korjannut saatuaan virheestä tiedon palautelomakkeen kautta.

Langettava 7120/YLE/19
Yle

Uhrin hienotunteinen kohtelu, ihmisarvon kunnioittaminen, journalistinen päätösvalta

Yle Kioski julkaisi YouTubessa ja Yle Areenassa henkirikosta käsittelevän videon. Käsittelytapa loukkasi rikoksen uhrin ihmisarvoa eikä täyttänyt uhrin hienotunteisen kohtelun vaatimuksia.

Vapauttava 7112, 7118/SL/19
Maaseudun Tulevaisuus

Totuudenmukainen tiedonvälitys, olennainen asiavirhe, mielipiteet ja tosiasiat

Lehti julkaisi kolumnin, joka oli kärjistävän yksipuolinen ja antoi siksi asioista epätarkan kuvan. Kolumnissa ei kuitenkaan ollut olennaisia asiavirheitä.

Vapauttava 7100/SL/19
Aamulehti

totuudenmukainen tiedonvälitys, tietojen tarkistaminen, lähdekritiikki, olennainen asiavirhe, samanaikainen kuuleminen, jälkikäteinen kuuleminen, yksityisyyden suoja

Lehti julkaisi verkkosivuillaan ja printtiversiossaan jutun, joka käsitteli kouluväkivaltatapausta. Jutussa esiintynyt terveydenhoitaja saattoi olla paikkakunnallaan tunnistettavissa. Häneen kohdistunut julkisuus ei kuitenkaan ollut niin kielteistä, ettei jälkikäteinen kuuleminen olisi riittänyt.

Vapauttava 7093/SL/19
Satakunnan Kansa

tietojen tarkistaminen, yksityisyyden suoja, uhrin hienotunteinen kohtelu

Lehti julkaisi urheiluseuran junioritoiminnan ongelmia käsittelevän jutun. Jutussa kerrottiin alaikäisen joutuneen pahoinpitelyn kohteeksi, mutta tapauksesta kerrottiin niin vähän, ettei julkaiseminen laajentanut niiden ihmisten piiriä, jotka tunsivat tapauksen entuudestaan. Tiedot oli tarkistettu riittävän hyvin.

Langettava 7092/R/19
Järviradio

Ihmisarvon kunnioittaminen

Radiokanava soitti kappaleen, joka ei yksinään olisi ollut etnistä alkuperää halventava. Juontajan lukemat saatesanat tekivät kokonaisuudesta ihmisarvoa loukkaavan. Äänestyspäätös 11–1.

Langettava 7089/SL/19
Verkkouutiset

Olennainen asiavirhe, yleisön tuottama aineisto

Lehti julkaisi mielipidekirjoituksen, jossa oli olennainen asiavirhe, jota lehti ei korjannut saatuaan siitä tiedon.

Vapauttava 7088/SL/19
Savon Sanomat

Totuudenmukainen tiedonvälitys, olennainen asiavirhe, lähdekritiikki, tietojen tarkistaminen, tosiasiat ja mielipiteet, nimi rikosuutisissa, samanaikainen kuuleminen

Lehti julkaisi juttukokonaisuuden, joka käsitteli erimielisyyksiä Kuopion tennispiireissä. Jutuissa ei ollut olennaisia asiavirheitä, ja seuran puheenjohtajaan kohdistuvista rikosepäilyistä oli perusteltua kertoa.

<< 1 2 3 4 5 6 7 8  ... >> 

Vapauttava 7093/SL/19

Vastaaja: Satakunnan Kansa

Asia: tietojen tarkistaminen, yksityisyyden suoja, uhrin hienotunteinen kohtelu

Ratkaistu: 29.8.2019

Lehti julkaisi urheiluseuran junioritoiminnan ongelmia käsittelevän jutun. Jutussa kerrottiin alaikäisen joutuneen pahoinpitelyn kohteeksi, mutta tapauksesta kerrottiin niin vähän, ettei julkaiseminen laajentanut niiden ihmisten piiriä, jotka tunsivat tapauksen entuudestaan. Tiedot oli tarkistettu riittävän hyvin.

Kantelu 16.4.2019

Kantelu kohdistuu Satakunnan Kansan verkkosivuillaan 31.1.2019 julkaisemaan juttuun ”Lukon junioritoiminnalle rajuja syytöksiä – Ässiin siirtyneille pelaajille jopa tappouhkauksia: ’Huoltaja käski poikani tunkea ässäpullonsa p**seeseen’” sekä saman jutun 1.2.2019 julkaistuun printtiversioon ”Lukon junioritoiminnalle rajuja syytöksiä”.

https://www.satakunnankansa.fi/a/201415202

Kantelu kohdistuu seuraavaan juttukatkelmaan: ”Vanhemmat kertovat tapauksesta, jossa valmentajan poika heitti pelikaverinsa pukukopissa niskalenkillä lattiaan niin, että toisen pojan olkapää murtui. Tapaus eteni aina oikeuteen saakka.”

Kantelijat kertovat olevansa ”loukkaantuneen pojan vanhemmat”, mutta eivät kirjoituksessa mainitut ”vanhemmat”. Heidän mukaansa jutun julkaiseminen rikkoi hyvää journalistista tapaa, koska siinä esitettiin yksityiselämään kuuluvia arkaluonteisia seikkoja (terveydentila) ja se kohdistui alaikäiseen lapseen. 

Lisäksi jutussa oli kantelun mukaan törkeä asiavirhe, koska väite siitä, että loukkaantuneen pojan vanhemmat olisivat vieneet asian oikeuteen, ei kantelijoiden mukaan pidä paikkaansa. Kantelun mukaan toimittaja ei ollut tarkastanut haastateltaviltaan saamaansa tietoa. 

Vaikka jutussa ei mainittu loukkaantuneen pojan nimeä, kantelun mukaan tapaus sai aikanaan laajaa huomiota sekä joukkueen sisällä että muussa jääkiekkoseuran organisaatiossa, kantelijoiden omassa tuttavapiirissä ja heidän työpaikallaan. Näin ollen kantelijat katsovat, että suuren joukon ihmisiä on ollut mahdollista tunnistaa heidän perheensä jutusta.

Kantelijat lähettivät toimitukseen sähköpostin, joka oli samansisältöinen kantelun kanssa. Kantelijat kuitenkin totesivat viestissään, etteivät halunneet asiaan oikaisua, koska eivät alun perinkään olisi halunneet asiaa käsiteltävän julkisesti lehdessä eivätkä kaivanneet sille lisähuomiota. Lehden olisi heidän mielestään pitänyt jättää kyseinen tekstinkohta kokonaan kirjoittamatta.

Kantelun on tulkittu kohdistuvan Journalistin ohjeisiin 10, 27, 28 ja 30, mutta ei ohjeeseen 20, koska kantelijat ovat nimenomaisesti toivoneet, ettei väitettyä virhettä korjata eivätkä he myöskään kantele virheen korjaamatta jättämisestä.


Päätoimittajan vastaus 10.6.2019

Satakunnan Kansan päätoimittajan, Tomi Lähdeniemen, mukaan väkivallan kohteeksi joutuneen pojan saattoivat tunnistaa tapauksen perusteella ne, jotka jo asiasta tiesivät. Laajalla yleisöllä taas ei ollut mitään mahdollisuutta tietää, kenestä on kyse, koska uutisessa ei mainittu tapahtuman ajankohtaa, pojan ikää, asumispaikkakuntaa tai yleensäkään mitään sellaista yksityiskohtaa, josta tunnistaminen olisi mahdollista. Päätoimittaja toteaa, että urheiluseuran junioritoiminnassa on mukana useita satoja harrastajia vuosittain.

Juttu käsitteli laajemmin seuran junioritoiminnassa ilmenneitä ongelmia, ja kantelun kohteena oleva tapaus oli vain yksi esimerkki monista. Lasten harrastustoiminnassa ilmenneet ikävät tapaukset ovat päätoimittajan mukaan yhteiskunnallinen ongelma, johon Satakunnan Kansa puuttui haastatellen vanhempia, seuraa, asiantuntijoita ja muiden seurojen edustajia.

Kantelijan vaatimus siitä, että kantelun kohteena oleva tekstikohta olisi pitänyt jättää kokonaan kirjoittamatta, sisältää päätoimittajan mielestä huolestuttavan ajatuksen ennakkosensuurista. Nuorisotoiminnassa tapahtuneesta väkivaltatapauksesta kertomatta jättäminen olisi päätoimittajan mukaan sotinut vastoin lukijoiden oikeutta tietää, mitä yhteiskunnassa tapahtuu. 

Päätoimittajan mukaan kolme juttuun haastateltua vanhempaa kertoi samansisältöisesti, että tapaus olisi edennyt oikeuteen saakka. 


Ratkaisu

JO 10: Tiedot on tarkistettava mahdollisimman hyvin – myös silloin kun ne on aikaisemmin julkaistu.

JO 27: Yksityiselämään kuuluvia erityisen arkaluonteisia seikkoja voi julkaista vain asianomaisen suostumuksella tai jos niillä on poikkeuksellista yhteiskunnallista merkitystä. Yksityiselämän suoja on otettava huomioon myös kuvia käytettäessä.

JO 28: Sairaus- ja kuolemantapauksista sekä onnettomuuksien ja rikosten uhreista tietoja hankittaessa ja uutisoitaessa on aina noudatettava hienotunteisuutta.

JO 30: Julkistakin aineistoa julkaistaessa pitää ottaa huomioon yksityiselämän suoja. Kaikki julkinen ei välttämättä ole julkaistavissa. Erityistä varovaisuutta on noudatettava, kun käsitellään alaikäisiä koskevia asioita.

Satakunnan Kansa julkaisi jutun, joka käsitteli urheiluseuran junioritoiminnan ongelmia. Jutussa käytettiin yhtenä esimerkkinä tapausta, jossa alaikäisen kerrottiin joutuneen seurakaverinsa pahoinpitelemäksi.

Julkisen sanan neuvosto toteaa, ettei jutussa loukattu lapsen yksityisyyden suojaa, koska pojasta tai hänen perheestään ei kerrottu mitään sellaisia yksityiskohtia, joiden julkaiseminen olisi laajentanut niiden ihmisten piiriä, jotka tunsivat tapauksen jo entuudestaan.

Lehti kunnioitti kantelijan nimenomaista toivetta olla korjaamatta juttua. Neuvosto toteaa, että vaikka jutussa olisi ollut asiavirhe tai epätarkkuus, toimituksella oli jutun julkaisuhetkellä riittävät perusteet uskoa useiden haastateltujen kertoma tieto.

Julkisen sanan neuvosto katsoo, että Satakunnan Kansa ei ole rikkonut hyvää journalistista tapaa.

 

Ratkaisun tekivät:
Elina Grundström (pj), Ilkka Ahtiainen, Lauri Haapanen, Antti Kokkonen, Riitta Korhonen, Pentti Mäkinen, Heli Parikka, Hannele Peltonen, Ismo Siikaluoma, Maria Swanljung, Tuomas Rantanen, Taina Tukia ja Sinikka Tuomi.
 

Tämä päätös on avattu 1858 kertaa