PÄÄTÖKSET

Vapauttava 7320/SL/20
Mikkelin Kaupunkilehti

Jälkikäteinen kuuleminen, oma kannanotto, totuudenmukainen tiedonvälitys, olennainen asiavirhe

Lehti julkaisi uutisen paikallispoliittisen kiistan uusimmasta käänteestä. Jutussa ei ollut kantelijan väittämää olennaista asiavirhettä, vaan kyse oli lehden valitsemasta näkökulmasta. Jutussa esitetyt tiedot eivät asettaneet kantelijaa niin kielteiseen julkisuuteen, että häntä olisi pitänyt kuulla.

Vapauttava 7291/SL/20
Mikkelin Kaupunkilehti

Jälkikäteinen kuuleminen, oma kannanotto, totuudenmukainen tiedonvälitys, olennainen asiavirhe

Poliitikon uran ja aiemman poliittisen toiminnan arvioiminen päätoimittajan kolumnissa ei synnyttänyt velvollisuutta kuulla poliitikkoa samassa yhteydessä tai jälkeen päin.

Langettava 7289/SL/20
Talouselämä

Olennainen asiavirhe, tietojen tarkistaminen, lähdekritiikki, toisen työn käyttäminen

Nettijutussa oli olennainen asiavirhe. Lehden juttuun tekemät päivitykset eivät täyttäneet Journalistin ohjeiden vaatimusta olennaisen asiavirheen korjaamisesta, eikä jutusta käynyt riittävän selväksi, että sen alkuperäisessä versiossa oli yksiselitteinen virhe.

Vapauttava 7282/SL/20
Ilkka-Pohjalainen

Oma kannanotto

Mielipidekirjoitus käsitteli kriittisesti kehitysvammaisten tukia puoltaneita puheenvuoroja, mutta kantelija tai hänen päämiehensä eivät joutuneet siinä erittäin kielteiseen julkisuuteen.

Langettava 7275/PL/20
Koillissanomat

Olennainen asiavirhe

Jutussa oli olennaisia asiavirheitä, joista toimitus oli saanut selvän korjauspyynnön. Lehti julkaisi korjauksen vasta saatuaan tiedon Julkisen sanan neuvostolle tehdystä kantelusta.

Vapauttava 7273/SL/20
Iltalehti

Piilomainonta

Lehti julkaisi jutun, jossa kerrottiin uuden alkoholijuoman lanseeraamisesta. Lehden oma journalistinen panos oli moitittavan vähäinen, mutta juttu täytti Journalistin ohjeiden minimivaatimukset. Äänestyspäätös 8–6. Päätöksen lopussa eriävä mielipide.

Vapauttava 7269/YLE/20
Yle

Nimi rikosuutisissa

Yle julkaisi jutun, jossa vaarinsa hyväksikäyttämäksi joutunut haastateltava kertoi nimellään ja kasvoillaan kokemuksistaan. Ylellä oli perusteet kertoa yhteiskunnallisesti merkittävästä aiheesta, vaikka harvinainen sukunimi tuli liitetyksi kielteiseen aiheeseen.

Langettava 7268/AL/20
Koiramme

Olennainen asiavirhe, virheen korjaus, tietojen tarkistaminen, lähdekritiikki, piilomainonta

Lehdessä oli olennainen asiavirhe, jonka se korjasi printtiversiossaan. Lehti ei julkaissut korjausta verkkosivuillaan.

Vapauttava 7261/SL/19
Aamulehti

Yksityisyyden suoja

Lehden verkkosivuillaan julkaisemaan verokoneeseen on koottu Suomen suurituloisimpien tulo- ja verotiedot. Kantelijan tietojen julkaisu osana laajaa kokonaisuutta ei rikkonut hänen yksityisyyden suojaansa. 

Vapauttava 7260/SL/19
Iltalehti

Yksityisyyden suoja

Lehden verkkosivuillaan julkaisemaan verokoneeseen on koottu Suomen suurituloisimpien tulo- ja verotiedot. Kantelijan tietojen julkaisu osana laajaa kokonaisuutta ei rikkonut hänen yksityisyyden suojaansa. 

Langettava 7257/SL/20
Iltalehti

Olennainen asiavirhe, samanaikainen kuuleminen

Juoksutapahtuman järjestäjään kohdistuneista rikosepäilyistä kertovista jutuista saattoi saada virheellisesti sellaisen käsityksen, että asian poliisitutkinta olisi ollut julkaisuhetkellä yhä kesken. Juttujen otsikointi oli harhaanjohtavaa. Nettijutun osalta lehden toimenpiteet eivät täyttäneet Journalistin ohjeiden vaatimusta olennaisen asiavirheen korjaamisesta. Painetussa lehdessä ollut virhe korjattiin asianmukaisesti.

Vapauttava 7253/MTV/20
MTV

Samanaikainen kuuleminen, mielipiteet ja tosiasiat, otsikko, tietojen tarkistaminen

MTV:n nettijutun mukaan yrityksen logolla olisi natsitervehdykseksi tulkittava piilomerkitys. Jutussa käsiteltyyn yritykseen kohdistunut julkisuus oli kielteistä, mutta ei niin kielteistä, etteikö jälkikäteinen kuuleminen riittänyt.

Langettava 7249/SL/20
Helsingin Sanomat

Olennainen asiavirhe, tietojen tarkistaminen, lähdekritiikki

Helsingin Sanomat julkaisi STT:n uutisen, jossa oli olennainen asiavirhe. Lehti ei korjannut virhettä, vaikka se sai lukijalta korjauspyynnön ja tämän jälkeen vielä STT:ltä korjatun version uutisesta. Lehti korjasi virheen vasta, kun lukija muistutti aiemmin tekemästään korjauspyynnöstä.

Vapauttava 7248/SL/20
STT

Olennainen asiavirhe, tietojen tarkistaminen, lähdekritiikki

STT:n uutisessa oli olennainen asiavirhe, jonka se korjasi reilu viikko korjauspyynnön vastaanottamisen jälkeen. Korjaustoimenpide oli riittävän nopea, sillä asian tarkistaminen ja korjaaminen vaati selvitystyötä.

Vapauttava 7247/SL/19
Etelä-Saimaa

Uhrin hienotunteinen kohtelu

Onnettomuusuutinen kertoi yksityishenkilön tapaturmaisesta kuolemasta pihapiirissä. Vaikka uhri oli jutusta ainakin lähipiirinsä tunnistettavissa, lehti ei rikkonut Journalistin ohjeiden vaatimusta kuoleman hienotunteisesta uutisoinnista. Äänestyspäätös 9–5. Päätöksen lopussa eriävä mielipide.

Vapauttava 7246/SL/19
Uutisvuoksi

uhrin hienotunteinen kohtelu

Kaupunkilehti kertoi pihapiirissä tapahtuneesta yksityishenkilön tapaturmaisesta kuolemasta. Vaikka uutisointi oli nopeaa ja uhri oli jutusta ainakin lähipiirinsä tunnistettavissa, lehti ei rikkonut Journalistin ohjeiden vaatimusta kuoleman hienotunteisesta uutisoinnista. Äänestyspäätös 9–5. Päätöksen lopussa eriävä mielipide.

Langettava 7238/YLE/19
Yle

Yksityisyyden suoja, haastateltavan oikeudet

Transsukupuolisuutta käsittelevässä televisio-ohjelmassa kerrottiin ohjelmaan haastatellun alaikäisen henkilökohtaisia hoitotietoja, vaikka niiden pois jättämistä ohjelmasta oli pyydetty. Tämä loukkasi haastatellun yksityisyyden suojaa. Äänestyspäätös 11–2.

Vapauttava 7234/PL/19
Inarilainen

Kielteinen julkisuus, yleisönosastokirjoitus

Paikallislehti julkaisi tekstiviestipalstallaan nimettömän lukijakommentin, jossa viitattiin henkilöön sukunimellä. Kantelija ei ollut viestistä selvästi tunnistettavissa, eikä hän joutunut viestin vuoksi erittäin kielteiseen julkisuuteen. Nimettömän kommentin julkaiseminen ei ollut hyvän journalistisen tavan vastaista.

Vapauttava 7222/SL/19
Ilta-Sanomat

Olennainen asiavirhe, tietojen tarkistaminen, lähdekritiikki, totuudenmukainen tiedonvälitys, mielipiteet ja tosiasiat

Ilta-Sanomat julkaisi jutun, jossa haastateltava kertoi saamastaan pahoinpitelytuomiosta. Jutusta saattoi saada harhaanjohtavan käsityksen tuomion sisällöstä, mutta haastateltavan sanavalinnoista ja jutun näkökulmasta kävi ilmi, ettei kyseessä välttämättä ollut tyhjentävä kuvaus tapahtumista.

Vapauttava 7220/SL/19
Ilta-Sanomat

Yksityisyyden suoja

Lehden verkkosivuillaan julkaisemaan verokoneeseen on koottu Suomen suurituloisimpien tulo- ja verotiedot. Kantelijan tietojen julkaisu osana laajaa kokonaisuutta ei rikkonut hänen yksityisyyden suojaansa. 

<< 1 2 3 4 5 6 7 8  ... >> 

Vapauttava 7093/SL/19

Vastaaja: Satakunnan Kansa

Asia: tietojen tarkistaminen, yksityisyyden suoja, uhrin hienotunteinen kohtelu

Ratkaistu: 29.8.2019

Lehti julkaisi urheiluseuran junioritoiminnan ongelmia käsittelevän jutun. Jutussa kerrottiin alaikäisen joutuneen pahoinpitelyn kohteeksi, mutta tapauksesta kerrottiin niin vähän, ettei julkaiseminen laajentanut niiden ihmisten piiriä, jotka tunsivat tapauksen entuudestaan. Tiedot oli tarkistettu riittävän hyvin.

Kantelu 16.4.2019

Kantelu kohdistuu Satakunnan Kansan verkkosivuillaan 31.1.2019 julkaisemaan juttuun ”Lukon junioritoiminnalle rajuja syytöksiä – Ässiin siirtyneille pelaajille jopa tappouhkauksia: ’Huoltaja käski poikani tunkea ässäpullonsa p**seeseen’” sekä saman jutun 1.2.2019 julkaistuun printtiversioon ”Lukon junioritoiminnalle rajuja syytöksiä”.

https://www.satakunnankansa.fi/a/201415202

Kantelu kohdistuu seuraavaan juttukatkelmaan: ”Vanhemmat kertovat tapauksesta, jossa valmentajan poika heitti pelikaverinsa pukukopissa niskalenkillä lattiaan niin, että toisen pojan olkapää murtui. Tapaus eteni aina oikeuteen saakka.”

Kantelijat kertovat olevansa ”loukkaantuneen pojan vanhemmat”, mutta eivät kirjoituksessa mainitut ”vanhemmat”. Heidän mukaansa jutun julkaiseminen rikkoi hyvää journalistista tapaa, koska siinä esitettiin yksityiselämään kuuluvia arkaluonteisia seikkoja (terveydentila) ja se kohdistui alaikäiseen lapseen. 

Lisäksi jutussa oli kantelun mukaan törkeä asiavirhe, koska väite siitä, että loukkaantuneen pojan vanhemmat olisivat vieneet asian oikeuteen, ei kantelijoiden mukaan pidä paikkaansa. Kantelun mukaan toimittaja ei ollut tarkastanut haastateltaviltaan saamaansa tietoa. 

Vaikka jutussa ei mainittu loukkaantuneen pojan nimeä, kantelun mukaan tapaus sai aikanaan laajaa huomiota sekä joukkueen sisällä että muussa jääkiekkoseuran organisaatiossa, kantelijoiden omassa tuttavapiirissä ja heidän työpaikallaan. Näin ollen kantelijat katsovat, että suuren joukon ihmisiä on ollut mahdollista tunnistaa heidän perheensä jutusta.

Kantelijat lähettivät toimitukseen sähköpostin, joka oli samansisältöinen kantelun kanssa. Kantelijat kuitenkin totesivat viestissään, etteivät halunneet asiaan oikaisua, koska eivät alun perinkään olisi halunneet asiaa käsiteltävän julkisesti lehdessä eivätkä kaivanneet sille lisähuomiota. Lehden olisi heidän mielestään pitänyt jättää kyseinen tekstinkohta kokonaan kirjoittamatta.

Kantelun on tulkittu kohdistuvan Journalistin ohjeisiin 10, 27, 28 ja 30, mutta ei ohjeeseen 20, koska kantelijat ovat nimenomaisesti toivoneet, ettei väitettyä virhettä korjata eivätkä he myöskään kantele virheen korjaamatta jättämisestä.


Päätoimittajan vastaus 10.6.2019

Satakunnan Kansan päätoimittajan, Tomi Lähdeniemen, mukaan väkivallan kohteeksi joutuneen pojan saattoivat tunnistaa tapauksen perusteella ne, jotka jo asiasta tiesivät. Laajalla yleisöllä taas ei ollut mitään mahdollisuutta tietää, kenestä on kyse, koska uutisessa ei mainittu tapahtuman ajankohtaa, pojan ikää, asumispaikkakuntaa tai yleensäkään mitään sellaista yksityiskohtaa, josta tunnistaminen olisi mahdollista. Päätoimittaja toteaa, että urheiluseuran junioritoiminnassa on mukana useita satoja harrastajia vuosittain.

Juttu käsitteli laajemmin seuran junioritoiminnassa ilmenneitä ongelmia, ja kantelun kohteena oleva tapaus oli vain yksi esimerkki monista. Lasten harrastustoiminnassa ilmenneet ikävät tapaukset ovat päätoimittajan mukaan yhteiskunnallinen ongelma, johon Satakunnan Kansa puuttui haastatellen vanhempia, seuraa, asiantuntijoita ja muiden seurojen edustajia.

Kantelijan vaatimus siitä, että kantelun kohteena oleva tekstikohta olisi pitänyt jättää kokonaan kirjoittamatta, sisältää päätoimittajan mielestä huolestuttavan ajatuksen ennakkosensuurista. Nuorisotoiminnassa tapahtuneesta väkivaltatapauksesta kertomatta jättäminen olisi päätoimittajan mukaan sotinut vastoin lukijoiden oikeutta tietää, mitä yhteiskunnassa tapahtuu. 

Päätoimittajan mukaan kolme juttuun haastateltua vanhempaa kertoi samansisältöisesti, että tapaus olisi edennyt oikeuteen saakka. 


Ratkaisu

JO 10: Tiedot on tarkistettava mahdollisimman hyvin – myös silloin kun ne on aikaisemmin julkaistu.

JO 27: Yksityiselämään kuuluvia erityisen arkaluonteisia seikkoja voi julkaista vain asianomaisen suostumuksella tai jos niillä on poikkeuksellista yhteiskunnallista merkitystä. Yksityiselämän suoja on otettava huomioon myös kuvia käytettäessä.

JO 28: Sairaus- ja kuolemantapauksista sekä onnettomuuksien ja rikosten uhreista tietoja hankittaessa ja uutisoitaessa on aina noudatettava hienotunteisuutta.

JO 30: Julkistakin aineistoa julkaistaessa pitää ottaa huomioon yksityiselämän suoja. Kaikki julkinen ei välttämättä ole julkaistavissa. Erityistä varovaisuutta on noudatettava, kun käsitellään alaikäisiä koskevia asioita.

Satakunnan Kansa julkaisi jutun, joka käsitteli urheiluseuran junioritoiminnan ongelmia. Jutussa käytettiin yhtenä esimerkkinä tapausta, jossa alaikäisen kerrottiin joutuneen seurakaverinsa pahoinpitelemäksi.

Julkisen sanan neuvosto toteaa, ettei jutussa loukattu lapsen yksityisyyden suojaa, koska pojasta tai hänen perheestään ei kerrottu mitään sellaisia yksityiskohtia, joiden julkaiseminen olisi laajentanut niiden ihmisten piiriä, jotka tunsivat tapauksen jo entuudestaan.

Lehti kunnioitti kantelijan nimenomaista toivetta olla korjaamatta juttua. Neuvosto toteaa, että vaikka jutussa olisi ollut asiavirhe tai epätarkkuus, toimituksella oli jutun julkaisuhetkellä riittävät perusteet uskoa useiden haastateltujen kertoma tieto.

Julkisen sanan neuvosto katsoo, että Satakunnan Kansa ei ole rikkonut hyvää journalistista tapaa.

 

Ratkaisun tekivät:
Elina Grundström (pj), Ilkka Ahtiainen, Lauri Haapanen, Antti Kokkonen, Riitta Korhonen, Pentti Mäkinen, Heli Parikka, Hannele Peltonen, Ismo Siikaluoma, Maria Swanljung, Tuomas Rantanen, Taina Tukia ja Sinikka Tuomi.
 

Tämä päätös on avattu 3670 kertaa