7085/SJL/19

Vapauttava

Lehti julkaisi verkkosivuillaan päätoimittajansa kommentin, joka kritisoi käräjäoikeudessa käsiteltävää kunnianloukkaussyytettä. Jutussa ei pyritty asiattomasti vaikuttamaan tuomioistuimen ratkaisuihin eikä ennakoimaan syyllisyyttä.

Kantelu 2.4.2019

Kantelu kohdistuu Journalistin verkkosivuillaan 20.3.2019 julkaisemaan kommenttijuttuun ”Saako journalisti kutsua ihmistä rasistiksi?”

https://www.journalisti.fi/ajankohtaiset/saako-journalisti-kutsua-ihmista-rasistiksi/

Kantelun mukaan jutussa on rikottu Journalistin ohjetta 35, jonka mukaan oikeudenkäynnin aikana ei pidä asiattomasti pyrkiä vaikuttamaan tuomioistuimen ratkaisuihin eikä ottaa ennakolta kantaa syyllisyyteen.

Kantelijan mielestä Journalisti on selvästi ottanut kantaa syytetyn syyttömyyden puolesta muun muassa vastatessaan myönteisesti kysymykseen, saako journalisti sanoa ihmistä rasistiksi ja todetessaan, ettei rikosta ole tapahtunut, koska asianomistaja ei todellisuudessa koe kunniaansa loukatun. Kantelijan mukaan toimittajan pitäisi odottaa käräjäoikeuden päätöstä ennen kuin näin voisi lausua.

Kantelun mukaan toimittaja myös esittää vahvasti, että syytetty on syytön, kirjoittaessaan, että jos henkilö kutsuu itse itseään rasistiksi ja käyttäytyy rasistisesti, hänen kutsumisensa rasistiksi ei voi loukata hänen kunniaansa.

Päätoimittajan vastaus 16.5.2019

Journalistin päätoimittajan Maria Petterssonin mukaan kantelun kohteena oleva juttu tarkastelee lehdistönvapauden, sananvapauden ja toimittajien ammattikunnan kannalta erittäin tärkeää oikeustapausta, jota Journalisti-lehdellä oli ammattikunnan lehtenä velvollisuus käsitellä.

Päätoimittajan mukaan kyseessä on kommenttikirjoitus, joka voi sisältää tavallista kärjekkäämpiä ja poleemisempia huomioita ja mielipiteitä. Näin erityisesti, jos kyseessä on asianomistajan kaltainen julkisuuden henkilö ja vallankäyttäjä.

Jutussa käsitellään päätoimittajan mukaan ajankohtaista oikeustapausta esimerkkinä käyttäen yleisellä tasolla sitä, millaisissa tilanteissa media voi tai sen tulee kutsua ihmistä rasistiksi. Kirjoituksessa todetaan muun muassa, että median on ylipäätään uskallettava kutsua rasisteja rasisteiksi.

Päätoimittaja toteaa, että asianomistaja on itse sanonut itseään rasistiksi ja todennut, ettei usko kunnianloukkaukseen. Kirjoitus ei suoraan ota kantaa syytetyn syyllisyyteen, vaan siinä käydään läpi, miten asianomistaja on itse itseään luonnehtinut ja miten hänen sanojaan tulisi tulkita.

Kirjoituksesta ei päätoimittajan mielestä jää epäselväksi, että oikeudenkäynti on vasta edessä, eikä siinä pyritä asiattomasti vaikuttamaan tuomioistuimen ratkaisuihin. Päätoimittaja toteaa, että sekä Suomen oikeuslaitoksen periaatteiden että lehdistönvapauden kannalta on itsestään selvää, että tutkintapyyntöjen ja syyttämis- sekä syyttämättäjättämispäätösten perusteita on voitava kommentoida ja kyseenalaistaa.

 

Ratkaisu

JO 35: Jos tutkintapyynnöstä, syytteestä tai tuomiosta on julkaistu uutinen, asiaa on mahdollisuuksien mukaan seurattava loppuun saakka. Oikeudenkäynnin aikana ei pidä asiattomasti pyrkiä vaikuttamaan tuomioistuimen ratkaisuihin eikä ottaa ennakolta kantaa syyllisyyteen.

Toimittajien ammattilehti Journalisti julkaisi verkkosivuillaan päätoimittajansa kommenttikirjoituksen, joka kritisoi voimakkaasti käräjäoikeudessa myöhemmin samana päivänä käsiteltyä kunnianloukkaussyytettä. 

Julkisen sanan neuvosto toteaa, että tiedotusvälineen ei pidä asiattomasti pyrkiä vaikuttamaan tuomioistuimen ratkaisuihin eikä ottaa ennakolta kantaa syyllisyyteen. Oikeuslaitoksen toiminnan kriittinen arviointi on kuitenkin sananvapauden käyttämisen ydinaluetta ja yksi journalismin keskeisistä tehtävistä. Tämän vuoksi neuvosto on aiemmissa ratkaisuissaan korostanut, että tiedotusvälineillä on oikeus arvostella lakeja, oikeuden päätöksiä ja rangaistusvaatimuksia. Lisäksi neuvosto on todennut, että tiedotusvälineiden tehtävä on raportoida myös keskeneräisistä oikeustapauksista.

Neuvoston aiemmissa ratkaisuissa oikeudenkäynnin kriittistä käsittelemistä ei ole tulkittu asiattomaksi vaikuttamispyrkimykseksi, ellei jutussa ole rikottu myös muita Journalistin ohjeita tai ennakoitu selvästi syyllisyyttä. Tässä tapauksessa juttu käsitteli ajankohtaista, yhteiskunnallisesti merkittävää oikeustapausta, josta yleisöllä oli oikeus vastaanottaa tietoja ja mielipiteitä. Vaikka lehti arvosteli kärjekkäästi oikeudenkäynnin perusteita, jutussa ei ollut sellaisia elementtejä, joilla olisi asiattomasti pyritty vaikuttamaan tuomioistuimen ratkaisuihin ja otettu ennakolta kantaa syyllisyyteen. Juttu käsitteli journalistien kannalta keskeisiä ammattieettisiä kysymyksiä. Kommenttikirjoitus pyrki käsittelemään jutun aiheena ollutta rasisti-sanan käyttöä yksittäistä oikeustapausta laajemmasta näkökulmasta.

Julkisen sanan neuvosto katsoo, että Journalisti ei ole rikkonut hyvää journalistista tapaa.

 

Ratkaisun tekivät:

Antti Kokkonen (varapj), Taina Roth, Lauri Haapanen, Riitta Korhonen, Pentti Mäkinen, Ulla Virranniemi, Heli Parikka, Ismo Siikaluoma ja Maria Swanljung.