PÄÄTÖKSET

Vapauttava 7178/SL/19
Helsingin Sanomat

Oma kannanotto, jälkikäteinen kuuleminen, tosiasiat ja mielipiteet

Lehti julkaisi toimittajansa mielipidekirjoituksen, jonka mukaan kirjoituksessa mainittu mediakeskustelija on ”kalibroinut moraalisen kompassinsa uudelleen”. Kyseessä oli tavanomainen kulttuurikritiikki ja yhteiskunnallinen arviointi, joka ei edellyttänyt jälkikäteistä kuulemista.

Vapauttava 7171/SL/19
Helsingin Sanomat

Toimittajan tiedonhankinta, haastateltavan oikeudet, olennainen asiavirhe

Lehti kertoi jutussaan, että kantelija oli kieltäytynyt haastattelusta. Tämä oli perusteltua jutun aiheen ja kantelijan aseman vuoksi. Jutussa esitetty tulkinta kieltäytymisen perusteluista saattoi olla epätarkka, mutta siinä ei ollut olennaista asiavirhettä.

Vapauttava 7169/SL/19
Keskipohjanmaa

Yksityisyyden suoja, nimi rikosuutisissa

Lehti kertoi paikallisen taksiyrittäjän saamasta ajokiellosta ja sen syystä. Taksiyrittäjän henkilöllisyyden kertominen oli perusteltua, koska tapaus oli paikallisesti merkittävä.

Vapauttava 7165/PL/19
Akaan Seutu

Samanaikainen kuuleminen, jälkikäteinen kuuleminen

Lehti julkaisi kaksi paikalliseen kouluväkivaltatapaukseen liittyvää juttua. Jutuissa kerrottiin, miten paikallinen kuntapoliitikko oli ottanut aiheeseen kantaa sosiaalisessa mediassa. Häntä ei ollut tarpeen erikseen haastatella jutuissa.

Langettava 7159, 7167, 7170/SL/19
Iltalehti

Otsikko, olennainen asiavirhe, totuudenmukainen tiedonvälitys

Lehti julkaisi poliitikon haastattelun ja teki otsikkoon tulkinnan haastattelun sisällöstä. Tulkinta oli virheellinen, eikä otsikolle löytynyt jutusta katetta. Äänestyspäätös 7–2.

Langettava 7147/SL/19
Iltalehti

Lainaaminen

Lehti julkaisi verkkosivuillaan ulkomaisiin lähteisiin perustuvan jutun, joka käsitteli Kuun pinnalle lähetettyjä karhukaisia. Jutussa käytettiin laajasti myös toisen kotimaisen tiedotusvälineen työtä. Tämä olisi pitänyt mainita jutussa. 

Vapauttava 7146/PL/19
Kotiseudun Sanomat

olennainen asiavirhe, totuudenmukainen tiedonvälitys, tietojen tarkastaminen, lähdekritiikki

Lehti julkaisi jutun, jossa kerrottiin kunnan muuttuneista koulukyytikäytännöistä. Jutussa ei ollut välttämätöntä kertoa poikkeusjärjestelyistä, joten siinä ei ollut olennaista asiavirhettä.

Vapauttava 7145/AL/19
Suomen Kuvalehti

Yksityisyyden suoja

Lehti julkaisi jutun, jossa viitattiin aiemmin toisessa mediassa julkaistuun haastatteluun. Siinä kantelija kertoi parantuneensa kroonisesta kivusta rukouksen avulla. Haastattelun sisällöstä kertominen ei loukannut kantelijan yksityisyyden suojaa.

Vapauttava 7137/SL/19
Iltalehti

Nimi rikosuutisissa, yksityisyyden suoja, olennainen asiavirhe, totuudenmukainen tiedonvälitys

Lehti julkaisi verkkosivuillaan jutun, joka käsitteli veropetosepäilyihin liittyvää tuomiota. Lehdellä oli perusteet kertoa syytteestä vapautetun liikemiehen henkilöllisyys, eikä hänen asumisjärjestelyistään kertominen rikkonut yksityisyyden suojaa.    

Vapauttava 7134/YLE/19
Yle

Totuudenmukainen tiedonvälitys, olennainen asiavirhe, tosiasiat ja mielipiteet

Yle julkaisi verkkosivuillaan jutun, joka käsitteli suomenruotsalaisten maastamuuton syitä tuoreen tutkimuksen perusteella. Jutussa ei ollut asiavirhettä. 

Vapauttava 7133/SL/19
Itä-Savo

Uhrin hienotunteinen kohtelu

Lehti julkaisi verkkosivuillaan jutun, jossa kerrottiin samana päivänä tapahtuneesta hukkumisonnettomuudesta. Lehti ei rikkonut Journalistin ohjeiden vaatimusta uhrin hienotunteisesta kohtelusta.

Vapauttava 7124/SL/19
Iltalehti

Yleisön tuottama aineisto, ihmisarvon kunnioittaminen

Uutista seuranneella kommenttipalstalla julkaistu viesti ei loukannut  seksuaalivähemmistön ihmisarvoa. 

Langettava 7121/YLE/19
Yle

Olennainen asiavirhe

Ylen televisiouutisissa oli olennainen asiavirhe, jota Yle ei korjannut saatuaan virheestä tiedon palautelomakkeen kautta.

Langettava 7120/YLE/19
Yle

Uhrin hienotunteinen kohtelu, ihmisarvon kunnioittaminen, journalistinen päätösvalta

Yle Kioski julkaisi YouTubessa ja Yle Areenassa henkirikosta käsittelevän videon. Käsittelytapa loukkasi rikoksen uhrin ihmisarvoa eikä täyttänyt uhrin hienotunteisen kohtelun vaatimuksia.

Vapauttava 7112, 7118/SL/19
Maaseudun Tulevaisuus

Totuudenmukainen tiedonvälitys, olennainen asiavirhe, mielipiteet ja tosiasiat

Lehti julkaisi kolumnin, joka oli kärjistävän yksipuolinen ja antoi siksi asioista epätarkan kuvan. Kolumnissa ei kuitenkaan ollut olennaisia asiavirheitä.

Vapauttava 7100/SL/19
Aamulehti

totuudenmukainen tiedonvälitys, tietojen tarkistaminen, lähdekritiikki, olennainen asiavirhe, samanaikainen kuuleminen, jälkikäteinen kuuleminen, yksityisyyden suoja

Lehti julkaisi verkkosivuillaan ja printtiversiossaan jutun, joka käsitteli kouluväkivaltatapausta. Jutussa esiintynyt terveydenhoitaja saattoi olla paikkakunnallaan tunnistettavissa. Häneen kohdistunut julkisuus ei kuitenkaan ollut niin kielteistä, ettei jälkikäteinen kuuleminen olisi riittänyt.

Vapauttava 7093/SL/19
Satakunnan Kansa

tietojen tarkistaminen, yksityisyyden suoja, uhrin hienotunteinen kohtelu

Lehti julkaisi urheiluseuran junioritoiminnan ongelmia käsittelevän jutun. Jutussa kerrottiin alaikäisen joutuneen pahoinpitelyn kohteeksi, mutta tapauksesta kerrottiin niin vähän, ettei julkaiseminen laajentanut niiden ihmisten piiriä, jotka tunsivat tapauksen entuudestaan. Tiedot oli tarkistettu riittävän hyvin.

Langettava 7092/R/19
Järviradio

Ihmisarvon kunnioittaminen

Radiokanava soitti kappaleen, joka ei yksinään olisi ollut etnistä alkuperää halventava. Juontajan lukemat saatesanat tekivät kokonaisuudesta ihmisarvoa loukkaavan. Äänestyspäätös 11–1.

Langettava 7089/SL/19
Verkkouutiset

Olennainen asiavirhe, yleisön tuottama aineisto

Lehti julkaisi mielipidekirjoituksen, jossa oli olennainen asiavirhe, jota lehti ei korjannut saatuaan siitä tiedon.

Vapauttava 7088/SL/19
Savon Sanomat

Totuudenmukainen tiedonvälitys, olennainen asiavirhe, lähdekritiikki, tietojen tarkistaminen, tosiasiat ja mielipiteet, nimi rikosuutisissa, samanaikainen kuuleminen

Lehti julkaisi juttukokonaisuuden, joka käsitteli erimielisyyksiä Kuopion tennispiireissä. Jutuissa ei ollut olennaisia asiavirheitä, ja seuran puheenjohtajaan kohdistuvista rikosepäilyistä oli perusteltua kertoa.

<< 1 2 3 4 5 6 7 8  ... >> 

Vapauttava 7085/SJL/19

Vastaaja: Journalisti

Asia: Oikeudenkäyntiin vaikuttaminen

Ratkaistu: 18.6.2019

Lehti julkaisi verkkosivuillaan päätoimittajansa kommentin, joka kritisoi käräjäoikeudessa käsiteltävää kunnianloukkaussyytettä. Jutussa ei pyritty asiattomasti vaikuttamaan tuomioistuimen ratkaisuihin eikä ennakoimaan syyllisyyttä.

Kantelu 2.4.2019

Kantelu kohdistuu Journalistin verkkosivuillaan 20.3.2019 julkaisemaan kommenttijuttuun ”Saako journalisti kutsua ihmistä rasistiksi?”

https://www.journalisti.fi/ajankohtaiset/saako-journalisti-kutsua-ihmista-rasistiksi/

Kantelun mukaan jutussa on rikottu Journalistin ohjetta 35, jonka mukaan oikeudenkäynnin aikana ei pidä asiattomasti pyrkiä vaikuttamaan tuomioistuimen ratkaisuihin eikä ottaa ennakolta kantaa syyllisyyteen.

Kantelijan mielestä Journalisti on selvästi ottanut kantaa syytetyn syyttömyyden puolesta muun muassa vastatessaan myönteisesti kysymykseen, saako journalisti sanoa ihmistä rasistiksi ja todetessaan, ettei rikosta ole tapahtunut, koska asianomistaja ei todellisuudessa koe kunniaansa loukatun. Kantelijan mukaan toimittajan pitäisi odottaa käräjäoikeuden päätöstä ennen kuin näin voisi lausua.

Kantelun mukaan toimittaja myös esittää vahvasti, että syytetty on syytön, kirjoittaessaan, että jos henkilö kutsuu itse itseään rasistiksi ja käyttäytyy rasistisesti, hänen kutsumisensa rasistiksi ei voi loukata hänen kunniaansa.


Päätoimittajan vastaus 16.5.2019

Journalistin päätoimittajan Maria Petterssonin mukaan kantelun kohteena oleva juttu tarkastelee lehdistönvapauden, sananvapauden ja toimittajien ammattikunnan kannalta erittäin tärkeää oikeustapausta, jota Journalisti-lehdellä oli ammattikunnan lehtenä velvollisuus käsitellä.

Päätoimittajan mukaan kyseessä on kommenttikirjoitus, joka voi sisältää tavallista kärjekkäämpiä ja poleemisempia huomioita ja mielipiteitä. Näin erityisesti, jos kyseessä on asianomistajan kaltainen julkisuuden henkilö ja vallankäyttäjä.

Jutussa käsitellään päätoimittajan mukaan ajankohtaista oikeustapausta esimerkkinä käyttäen yleisellä tasolla sitä, millaisissa tilanteissa media voi tai sen tulee kutsua ihmistä rasistiksi. Kirjoituksessa todetaan muun muassa, että median on ylipäätään uskallettava kutsua rasisteja rasisteiksi.

Päätoimittaja toteaa, että asianomistaja on itse sanonut itseään rasistiksi ja todennut, ettei usko kunnianloukkaukseen. Kirjoitus ei suoraan ota kantaa syytetyn syyllisyyteen, vaan siinä käydään läpi, miten asianomistaja on itse itseään luonnehtinut ja miten hänen sanojaan tulisi tulkita.

Kirjoituksesta ei päätoimittajan mielestä jää epäselväksi, että oikeudenkäynti on vasta edessä, eikä siinä pyritä asiattomasti vaikuttamaan tuomioistuimen ratkaisuihin. Päätoimittaja toteaa, että sekä Suomen oikeuslaitoksen periaatteiden että lehdistönvapauden kannalta on itsestään selvää, että tutkintapyyntöjen ja syyttämis- sekä syyttämättäjättämispäätösten perusteita on voitava kommentoida ja kyseenalaistaa.

 

Ratkaisu

JO 35: Jos tutkintapyynnöstä, syytteestä tai tuomiosta on julkaistu uutinen, asiaa on mahdollisuuksien mukaan seurattava loppuun saakka. Oikeudenkäynnin aikana ei pidä asiattomasti pyrkiä vaikuttamaan tuomioistuimen ratkaisuihin eikä ottaa ennakolta kantaa syyllisyyteen.

Toimittajien ammattilehti Journalisti julkaisi verkkosivuillaan päätoimittajansa kommenttikirjoituksen, joka kritisoi voimakkaasti käräjäoikeudessa myöhemmin samana päivänä käsiteltyä kunnianloukkaussyytettä. 

Julkisen sanan neuvosto toteaa, että tiedotusvälineen ei pidä asiattomasti pyrkiä vaikuttamaan tuomioistuimen ratkaisuihin eikä ottaa ennakolta kantaa syyllisyyteen. Oikeuslaitoksen toiminnan kriittinen arviointi on kuitenkin sananvapauden käyttämisen ydinaluetta ja yksi journalismin keskeisistä tehtävistä. Tämän vuoksi neuvosto on aiemmissa ratkaisuissaan korostanut, että tiedotusvälineillä on oikeus arvostella lakeja, oikeuden päätöksiä ja rangaistusvaatimuksia. Lisäksi neuvosto on todennut, että tiedotusvälineiden tehtävä on raportoida myös keskeneräisistä oikeustapauksista.

Neuvoston aiemmissa ratkaisuissa oikeudenkäynnin kriittistä käsittelemistä ei ole tulkittu asiattomaksi vaikuttamispyrkimykseksi, ellei jutussa ole rikottu myös muita Journalistin ohjeita tai ennakoitu selvästi syyllisyyttä. Tässä tapauksessa juttu käsitteli ajankohtaista, yhteiskunnallisesti merkittävää oikeustapausta, josta yleisöllä oli oikeus vastaanottaa tietoja ja mielipiteitä. Vaikka lehti arvosteli kärjekkäästi oikeudenkäynnin perusteita, jutussa ei ollut sellaisia elementtejä, joilla olisi asiattomasti pyritty vaikuttamaan tuomioistuimen ratkaisuihin ja otettu ennakolta kantaa syyllisyyteen. Juttu käsitteli journalistien kannalta keskeisiä ammattieettisiä kysymyksiä. Kommenttikirjoitus pyrki käsittelemään jutun aiheena ollutta rasisti-sanan käyttöä yksittäistä oikeustapausta laajemmasta näkökulmasta.

Julkisen sanan neuvosto katsoo, että Journalisti ei ole rikkonut hyvää journalistista tapaa.

 

Ratkaisun tekivät:
Antti Kokkonen (varapj), Taina Roth, Lauri Haapanen, Riitta Korhonen, Pentti Mäkinen, Ulla Virranniemi, Heli Parikka, Ismo Siikaluoma ja Maria Swanljung.
 

Tämä päätös on avattu 2866 kertaa