PÄÄTÖKSET

Vapauttava 7282/SL/20
Ilkka-Pohjalainen

Oma kannanotto

Mielipidekirjoitus käsitteli kriittisesti kehitysvammaisten tukia puoltaneita puheenvuoroja, mutta kantelija tai hänen päämiehensä eivät joutuneet siinä erittäin kielteiseen julkisuuteen.

Langettava 7275/PL/20
Koillissanomat

Olennainen asiavirhe

Jutussa oli olennaisia asiavirheitä, joista toimitus oli saanut selvän korjauspyynnön. Lehti julkaisi korjauksen vasta saatuaan tiedon Julkisen sanan neuvostolle tehdystä kantelusta.

Vapauttava 7273/SL/20
Iltalehti

Piilomainonta

Lehti julkaisi jutun, jossa kerrottiin uuden alkoholijuoman lanseeraamisesta. Lehden oma journalistinen panos oli moitittavan vähäinen, mutta juttu täytti Journalistin ohjeiden minimivaatimukset. Äänestyspäätös 8–6. Päätöksen lopussa eriävä mielipide.

Vapauttava 7261/SL/19
Aamulehti

Yksityisyyden suoja

Lehden verkkosivuillaan julkaisemaan verokoneeseen on koottu Suomen suurituloisimpien tulo- ja verotiedot. Kantelijan tietojen julkaisu osana laajaa kokonaisuutta ei rikkonut hänen yksityisyyden suojaansa. 

Vapauttava 7260/SL/19
Iltalehti

Yksityisyyden suoja

Lehden verkkosivuillaan julkaisemaan verokoneeseen on koottu Suomen suurituloisimpien tulo- ja verotiedot. Kantelijan tietojen julkaisu osana laajaa kokonaisuutta ei rikkonut hänen yksityisyyden suojaansa. 

Vapauttava 7253/MTV/20
MTV

Samanaikainen kuuleminen, mielipiteet ja tosiasiat, otsikko, tietojen tarkistaminen

MTV:n nettijutun mukaan yrityksen logolla olisi natsitervehdykseksi tulkittava piilomerkitys. Jutussa käsiteltyyn yritykseen kohdistunut julkisuus oli kielteistä, mutta ei niin kielteistä, etteikö jälkikäteinen kuuleminen riittänyt.

Langettava 7249/SL/20
Helsingin Sanomat

Olennainen asiavirhe, tietojen tarkistaminen, lähdekritiikki

Helsingin Sanomat julkaisi STT:n uutisen, jossa oli olennainen asiavirhe. Lehti ei korjannut virhettä, vaikka se sai lukijalta korjauspyynnön ja tämän jälkeen vielä STT:ltä korjatun version uutisesta. Lehti korjasi virheen vasta, kun lukija muistutti aiemmin tekemästään korjauspyynnöstä.

Vapauttava 7248/SL/20
STT

Olennainen asiavirhe, tietojen tarkistaminen, lähdekritiikki

STT:n uutisessa oli olennainen asiavirhe, jonka se korjasi reilu viikko korjauspyynnön vastaanottamisen jälkeen. Korjaustoimenpide oli riittävän nopea, sillä asian tarkistaminen ja korjaaminen vaati selvitystyötä.

Vapauttava 7247/SL/19
Etelä-Saimaa

Uhrin hienotunteinen kohtelu

Onnettomuusuutinen kertoi yksityishenkilön tapaturmaisesta kuolemasta pihapiirissä. Vaikka uhri oli jutusta ainakin lähipiirinsä tunnistettavissa, lehti ei rikkonut Journalistin ohjeiden vaatimusta kuoleman hienotunteisesta uutisoinnista. Äänestyspäätös 9–5. Päätöksen lopussa eriävä mielipide.

Vapauttava 7246/SL/19
Uutisvuoksi

uhrin hienotunteinen kohtelu

Kaupunkilehti kertoi pihapiirissä tapahtuneesta yksityishenkilön tapaturmaisesta kuolemasta. Vaikka uutisointi oli nopeaa ja uhri oli jutusta ainakin lähipiirinsä tunnistettavissa, lehti ei rikkonut Journalistin ohjeiden vaatimusta kuoleman hienotunteisesta uutisoinnista. Äänestyspäätös 9–5. Päätöksen lopussa eriävä mielipide.

Langettava 7238/YLE/19
Yle

Yksityisyyden suoja, haastateltavan oikeudet

Transsukupuolisuutta käsittelevässä televisio-ohjelmassa kerrottiin ohjelmaan haastatellun alaikäisen henkilökohtaisia hoitotietoja, vaikka niiden pois jättämistä ohjelmasta oli pyydetty. Tämä loukkasi haastatellun yksityisyyden suojaa. Äänestyspäätös 11–2.

Vapauttava 7234/PL/19
Inarilainen

Kielteinen julkisuus, yleisönosastokirjoitus

Paikallislehti julkaisi tekstiviestipalstallaan nimettömän lukijakommentin, jossa viitattiin henkilöön sukunimellä. Kantelija ei ollut viestistä selvästi tunnistettavissa, eikä hän joutunut viestin vuoksi erittäin kielteiseen julkisuuteen. Nimettömän kommentin julkaiseminen ei ollut hyvän journalistisen tavan vastaista.

Vapauttava 7222/SL/19
Ilta-Sanomat

Olennainen asiavirhe, tietojen tarkistaminen, lähdekritiikki, totuudenmukainen tiedonvälitys, mielipiteet ja tosiasiat

Ilta-Sanomat julkaisi jutun, jossa haastateltava kertoi saamastaan pahoinpitelytuomiosta. Jutusta saattoi saada harhaanjohtavan käsityksen tuomion sisällöstä, mutta haastateltavan sanavalinnoista ja jutun näkökulmasta kävi ilmi, ettei kyseessä välttämättä ollut tyhjentävä kuvaus tapahtumista.

Vapauttava 7220/SL/19
Ilta-Sanomat

Yksityisyyden suoja

Lehden verkkosivuillaan julkaisemaan verokoneeseen on koottu Suomen suurituloisimpien tulo- ja verotiedot. Kantelijan tietojen julkaisu osana laajaa kokonaisuutta ei rikkonut hänen yksityisyyden suojaansa. 

Vapauttava 7218/SL/19
Aamulehti

Haastateltavan oikeudet, yksityisyyden suoja, nimi rikosuutisissa

Lehti mainitsi nimeltä henkilön, joka ei ollut osallinen jutussa kuvattuun rikossarjaan. Vaikka kantelijan henkilöllisyys ja hänen rikostaustansa tuotiin jutussa esiin, juttu ei rikkonut hänen yksityisyyden suojaansa.

Vapauttava 7215/YLE/19
Yle

Totuudenmukainen tiedonvälitys, olennainen asiavirhe, tietojen tarkistaminen, lähdekritiikki, mielipiteet ja tosiasiat, otsikko, samanaikainen kuuleminen, oma kannanotto

Professori arvioi kuluttajille suunnattujen geenitestien luotettavuutta tieteellisestä näkökulmasta Ylen julkaisemissa jutuissa. Jutuissa ei ollut asiavirheitä, ja kantelun tehnyttä yritystä kuultiin niissä riittävästi.

Langettava 7209/MTV/19
MTV

Olennainen asiavirhe, tietojen tarkistaminen, lähdekritiikki

MTV Uutisten julkaisemassa nettijutussa oli olennainen asiavirhe, jota se ei korjannut saatuaan virheestä korjauspyynnön. MTV korjasi virheen vasta saatuaan tiedon Julkisen sanan neuvostolle tehdystä kantelusta.

Vapauttava 7203/SL/19
Savon Sanomat

Olennainen asiavirhe, totuudenmukainen tiedonvälitys, tietojen tarkastaminen, otsikko

Savon Sanomat julkaisi pääkirjoituksen, joka otti kantaa kannabiksen käytön rangaistavuuden poistoa ajavaan kansalaisaloitteeseen. Kirjoituksessa ei ollut olennaisia asiavirheitä.

Vapauttava 7201/SL/19
Etelä-Saimaa

Samanaikainen kuuleminen, olennainen asiavirhe, totuudenmukainen tiedonvälitys, tietojen tarkistaminen, lähdekritiikki, uutistapahtuman seuraaminen

Lehti uutisoi kaupungin mailla kasvavan metsikön harventamiseen liittyvästä kiistasta. Puiden poistamista vaatinut henkilö ei joutunut jutussa niin kielteiseen julkisuuteen, että häntä olisi ollut välttämätöntä kuulla, vaikka hän saattoikin olla naapurustonsa tunnistettavissa. Jutussa ei myöskään ollut olennaisia asiavirheitä.

Langettava 7200/SL/19
Kymen Sanomat

Piilomainonta, journalistinen päätösvalta, toisen työn käyttäminen

Matkailuaiheista tapahtumaa käsitellyt ennakkojuttu perustui kokonaan tiedotteeseen. Juttu oli kopioitu otsikkoa, rakennetta ja suoria lainauksia myöten niin suoraan ulkopuolisen tuottamasta tekstistä, että lähde olisi pitänyt kertoa lukijoille.

<< 1 2 3 4 5 6 7 8  ... >> 

Vapauttava 7064/PL/19

Vastaaja: Lieksan Lehti

Asia: totuudenmukainen tiedonvälitys, tietojen tarkistaminen, lähdekritiikki, uutistapahtuman seuraaminen, otsikko, olennainen asiavirhe

Ratkaistu: 15.5.2019

Paikallislehti julkaisi jutun, jossa koiranomistaja arvioi kotkan vieneen koiran pihasta. Juttu perustui rajallisiin tietoihin, mutta siinä ei ollut olennaista asiavirhettä. Lehti täydensi uutisointiaan jatkojutuilla. 

Kantelu 6.3.2019

Kantelu kohdistuu Lieksan Lehden 27.2.2019 julkaisemaan verkkouutiseen ”Harvinaisessa hyökkäyksessä kotka vei koiran pihasta”.

https://www.lieksanlehti.fi/uutiset/item/1549-harvinaisessa-hyokkayksessa-kotka-vei-koiranjaljettomiin-pihasta

Kantelun mukaan jutussa esitettyjen taustatietojen ja tutkimustiedon perusteella on mahdotonta, että kyseessä olisi ollut kotkan hyökkäys.

Kantelija oli lähettänyt toimitukseen oikaisupyynnön, jossa hän pyysi lehteä korjaamaan juttua toteamalla, että kotkan hyökkäys oli faktojen perusteella poissuljettu vaihtoehto. Tätä kantelija perusteli muun muassa sillä, että toistakymmentä kiloa painava koira olisi kotkalle liian painava saalis, ja sillä, ettei lumeen ollut jäänyt merkkejä kamppailusta tai muita kuin koiranjälkiä.
Lehti ei ollut vastannut oikaisupyyntöön. Se julkaisi kuitenkin jatkojuttuja, joista kävi ilmi, että on kiistanalaista, olisiko kotka voinut viedä koiran.

Kantelussa viitataan Journalistin ohjeiden kohtiin 8, 10, 11, 12 ja 15. Neuvosto on lisännyt kanteluun Journalistin ohjeiden kohdat 13 ja 20, koska kantelun on tulkittu kohdistuvan myös niihin.


Päätoimittajan vastaus 4.4.2019

Päätoimittaja Marja Mölsän mukaan toimituksella ei ollut syytä epäillä koiranomistajan kertomia faktoja. Hänen mukaansa lähde on paikkakunnalla laajalti arvostettu ja luotettavana pidetty henkilö.

Päätoimittajan mukaan tietoja tarkistettaessa kävi selväksi, ettei ole yksiselitteistä, voiko kotka viedä kääpiökoiran vai ei. Uutisoinnissa ei kuitenkaan päätoimittajan mielestä tapahtunut sellaista virhettä, joka olisi edellyttänyt oikaisua. Asiaa avattiin lehden printti- ja verkkoversiossa julkaistussa jatkojutussa, jossa käytettiin lähteenä eri alojen asiantuntijoita. Lisäksi Lieksan Lehti julkaisi printtiversiossaan paikallisen eläinlääkärin yleisönosastokirjoituksen, joka puolusti koiranomistajan tulkintaa tapahtumien kulusta. 

 

Ratkaisu

JO 8: Journalistin velvollisuus on pyrkiä totuudenmukaiseen tiedonvälitykseen.
 
JO 10: Tiedot on tarkistettava mahdollisimman hyvin – myös silloin kun ne on aikaisemmin julkaistu.

JO 11: Yleisön on voitava erottaa tosiasiat mielipiteistä ja sepitteellisestä aineistosta. Myöskään kuvaa tai ääntä ei saa käyttää harhaanjohtavasti.

JO 12: Tietolähteisiin on suhtauduttava kriittisesti. Erityisen tärkeää se on kiistanalaisissa asioissa, koska tietolähteellä voi olla hyötymis- tai vahingoittamistarkoitus.

JO 13: Uutisen voi julkaista rajallistenkin tietojen perusteella. Raportointia asioista ja tapahtumista on syytä täydentää, kun uutta tietoa on saatavissa. Uutistapahtumia on pyrittävä seuraamaan loppuun saakka.

JO 15: Otsikoille, ingresseille, kansi- ja kuvateksteille, myyntijulisteille ja muille esittelyille on löydyttävä sisällöstä kate.

JO 20: Olennainen asiavirhe on korjattava viipymättä ja niin, että se tavoittaa mahdollisimman kattavasti virheellistä tietoa saaneen yleisön. Korjaus on julkaistava sekä tiedotusvälineen toimituksellisilla verkkosivuilla että julkaisussa tai kanavassa, jossa virhe on alun perin ollut.

Lieksan Lehti julkaisi verkkosivuillaan jutun, jossa koiranomistaja arvioi kotkan vieneen lemmikkinsä. Jutussa esitetyt väitteet osoittautuivat myöhemmin kiistanalaisiksi.

Julkisen sanan neuvosto toteaa, että juttu perustui rajallisiin tietoihin ja se saattoi olla harhaanjohtava. Neuvoston saamien asiantuntija-arvioiden mukaan on epätodennäköistä, että koira olisi kadonnut omistajansa tulkitsemalla tavalla. Neuvosto kuitenkin toteaa, ettei jutussa ollut olennaista asiavirhettä, koska siitä kävi riittävästi ilmi, että juttu perustui pelkkään koiranomistajan kertomukseen eikä omistaja ollut nähnyt tapausta.

Neuvosto toteaa, että otsikon ei tarvitse olla tyhjentävä ja yksiselitteinen, jos itse jutusta selviää, mistä on kysymys. Jutun otsikko esitti koiranomistajan tulkinnan tarpeettoman varmana tietona, mutta se täytti Journalistin ohjeiden vähimmäisvaatimukset. 

Lehti täydensi uutisointiaan jatkojutulla, josta kävi ilmi, että alkuperäisessä uutisessa esitetyt väitteet olivat kiistanalaisia. Vaikka jatkojuttua ei ollut linkitetty alkuperäiseen uutiseen, kokonaisuus täytti Journalistin ohjeiden vähimmäisvaatimukset. Neuvosto kuitenkin suosittelee, että jatkojutut linkitettäisiin tällaisissa tapauksissa alkuperäiseen juttuun.

Julkisen sanan neuvosto katsoo, että Lieksan Lehti ei ole rikkonut hyvää journalistista tapaa.

 

Ratkaisun tekivät:
Elina Grundström (pj), Ilkka Ahtiainen, Riikka Mäntyneva, Kyösti Karvonen, Robert Sundman, Pentti Mäkinen, Tapio Nykänen, Heli Parikka, Hannele Peltonen, Heta Heiskanen, Maria Swanljung, Tuomas Rantanen, Taina Tukia ja Nina Stenros.

Tämä päätös on avattu 3319 kertaa