PÄÄTÖKSET

Vapauttava 7112, 7118/SL/19
Maaseudun Tulevaisuus

Totuudenmukainen tiedonvälitys, olennainen asiavirhe, mielipiteet ja tosiasiat

Lehti julkaisi kolumnin, joka oli kärjistävän yksipuolinen ja antoi siksi asioista epätarkan kuvan. Kolumnissa ei kuitenkaan ollut olennaisia asiavirheitä.

Vapauttava 7100/SL/19
Aamulehti

totuudenmukainen tiedonvälitys, tietojen tarkistaminen, lähdekritiikki, olennainen asiavirhe, samanaikainen kuuleminen, jälkikäteinen kuuleminen, yksityisyyden suoja

Lehti julkaisi verkkosivuillaan ja printtiversiossaan jutun, joka käsitteli kouluväkivaltatapausta. Jutussa esiintynyt terveydenhoitaja saattoi olla paikkakunnallaan tunnistettavissa. Häneen kohdistunut julkisuus ei kuitenkaan ollut niin kielteistä, ettei jälkikäteinen kuuleminen olisi riittänyt.

Vapauttava 7093/SL/19
Satakunnan Kansa

tietojen tarkistaminen, yksityisyyden suoja, uhrin hienotunteinen kohtelu

Lehti julkaisi urheiluseuran junioritoiminnan ongelmia käsittelevän jutun. Jutussa kerrottiin alaikäisen joutuneen pahoinpitelyn kohteeksi, mutta tapauksesta kerrottiin niin vähän, ettei julkaiseminen laajentanut niiden ihmisten piiriä, jotka tunsivat tapauksen entuudestaan. Tiedot oli tarkistettu riittävän hyvin.

Langettava 7089/SL/19
Verkkouutiset

Olennainen asiavirhe, yleisön tuottama aineisto

Lehti julkaisi mielipidekirjoituksen, jossa oli olennainen asiavirhe, jota lehti ei korjannut saatuaan siitä tiedon.

Vapauttava 7088/SL/19
Savon Sanomat

Totuudenmukainen tiedonvälitys, olennainen asiavirhe, lähdekritiikki, tietojen tarkistaminen, tosiasiat ja mielipiteet, nimi rikosuutisissa, samanaikainen kuuleminen

Lehti julkaisi juttukokonaisuuden, joka käsitteli erimielisyyksiä Kuopion tennispiireissä. Jutuissa ei ollut olennaisia asiavirheitä, ja seuran puheenjohtajaan kohdistuvista rikosepäilyistä oli perusteltua kertoa.

Vapauttava 7087/YLE/19
Yle

totuudenmukainen tiedonvälitys, sepitteellinen aineisto, haastateltavan oikeudet, olennainen asiavirhe, ihmisarvon kunnioittaminen

Ylen MOT esitti tv-ohjelman ja julkaisi verkkosivuillaan jutun, jotka käsittelivät terrorismin rahoitusta. Jutuissa keskeisenä esimerkkinä haastateltiin terrorismisyytteistä vapautettua henkilöä. Haastateltava sai tietää lausumiensa asiayhteyden riittävästi. Jutuissa ei ollut olennaisia asiavirheitä. Äänestyspäätös 6–6, äänestyspäätöksen ollessa tasan puheenjohtajan ääni ratkaisee.

Vapauttava 7085/SJL/19
Journalisti

Oikeudenkäyntiin vaikuttaminen

Lehti julkaisi verkkosivuillaan päätoimittajansa kommentin, joka kritisoi käräjäoikeudessa käsiteltävää kunnianloukkaussyytettä. Jutussa ei pyritty asiattomasti vaikuttamaan tuomioistuimen ratkaisuihin eikä ennakoimaan syyllisyyttä.

Vapauttava 7074/SL/19
Iltalehti

Oikeudenkäyntiin vaikuttaminen

Lehti julkaisi verkkosivuillaan toimittajansa kommentin, joka kritisoi käräjäoikeudessa käsiteltävää kunnianloukkaussyytettä. Jutussa ei pyritty asiattomasti vaikuttamaan tuomioistuimen ratkaisuihin eikä ennakoimaan syyllisyyttä.

Langettava 7072/SL/19
Ilta-Sanomat

Olennainen asiavirhe, tietojen tarkistaminen

Lehti julkaisi toimittajansa mielipidekirjoituksen. Kirjoituksessa oli olennainen asiavirhe, jota lehti ei korjannut saatuaan oikaisupyynnön. Äänestyspäätös 9–3. Päätöksen lopussa eriävä mielipide.

Vapauttava 7071/MTV/19
MTV

Olennainen asiavirhe

MTV käsitteli verkkosivuillaan, televisio-ohjelmassa ja tv-uutisten tekstinauhassa rikoksen selvittämistä dna-tutkimuksen avulla. Jutuissa ei ollut olennaisia asiavirheitä, koska varsinaisista jutuista kävi riittävästi ilmi, ettei murhaajan henkilöllisyydestä ole täyttä varmuutta. Äänestyspäätös 8–1. Päätöksen lopussa eriävä mielipide.

Vapauttava 7064/PL/19
Lieksan Lehti

totuudenmukainen tiedonvälitys, tietojen tarkistaminen, lähdekritiikki, uutistapahtuman seuraaminen, otsikko, olennainen asiavirhe

Paikallislehti julkaisi jutun, jossa koiranomistaja arvioi kotkan vieneen koiran pihasta. Juttu perustui rajallisiin tietoihin, mutta siinä ei ollut olennaista asiavirhettä. Lehti täydensi uutisointiaan jatkojutuilla. 

Vapauttava 7053/PL/19
Loviisan Sanomat

Yksityisyyden suoja

Lehti julkaisi kantelijan Facebook-kommentin. Kantelijan henkilöllisyyden kertominen sen yhteydessä oli tarpeetonta, mutta kommentissa ei ollut mitään yksityiselämään kuuluvia erityisen arkaluonteisia seikkoja.

Langettava 7047/SL/19
HS Metro

Ihmisarvon kunnioittaminen

Lehti julkaisi printtiversionsa tekstiviestipalstalla lukijakommentin, joka sisälsi pakolaisiin kohdistuvan tappokehotuksen. Kommentti loukkasi ihmisarvoa.

Vapauttava 7046/SL/19
Iltalehti

Totuudenmukainen tiedonvälitys, olennainen asiavirhe, samanaikainen kuuleminen, jälkikäteinen kuuleminen, oma kannanotto

Lehti julkaisi jutun, jossa käsiteltiin kriittisesti kaivosyhtiön toimintaa. Yhtiötä kuultiin jutussa riittävästi. Jutussa ei ollut olennaisia asiavirheitä, joita lehti ei olisi oikaissut.

Vapauttava 7044/PL/19
Österbottens Tidning

Yksityisyydensuoja, olennainen asiavirhe

Lehti julkaisi printtiversiossaan ja verkkosivuillaan jutun, jossa kerrottiin paikallisen seurakunnan nuoriso-ohjaajan irtisanoutumisen syistä. Juttu ei rikkonut nuoriso-ohjaajan yksityisyydensuojaa eikä jutun otsikossa ollut olennaista asiavirhettä. 

Vapauttava 7036, 7038, 7041/PL/19
Syd-Österbotten

Ihmisarvon kunnioittaminen

Lehti julkaisi printtiversiossaan mielipidekirjoituksen, jossa esitettiin jyrkkiä ja syrjiviä väitteitä seksuaalivähemmistöistä. Lehdellä oli perusteet kirjoituksen julkaisemiselle, koska yleisöllä oli oikeus tietää paikallisen seurakunnan papin näkemyksistä ja koska kyseessä oli keskustelu, jossa vastakkaiset mielipiteet saivat runsaasti tilaa lehden palstoilla. Äänestyspäätös 10 – 4.

Vapauttava 7030/SL/19
Helsingin Sanomat

Konserniyhteys

Lehti julkaisi postinjakelua käsittelevän uutisen. Jutussa ei ollut tarpeen erikseen kertoa, että lehden konsernilla on omia jakelutoimintoja.

Langettava 7029/SL/19
Savon Sanomat

Konserniyhteys

Lehti julkaisi pääkirjoituksen, jossa vaadittiin toimia Postin toiminnan rajoittamiseksi suhteessa sen kilpailijoihin. Lehden olisi pitänyt kertoa lukijoille, että lehtikonsernin omat jakeluyhtiöt kilpailevat Postin kanssa. 

Langettava 7028/SL/19
Keskisuomalainen

Konserniyhteys

Lehti julkaisi pääkirjoituksen, jossa vaadittiin yhteiskunnalta toimia Postin toiminnan rajoittamiseksi suhteessa sen kilpailijoihin. Lehden olisi pitänyt kertoa lukijoille, että lehtikonsernin omat jakeluyhtiöt kilpailevat Postin kanssa.
 

Vapauttava 7027/MTV/18
MTV

Piilomainonta

MTV julkaisi verkkosivuillaan jutun, joka perustui autojen maahantuojan tiedotteeseen. Juttu ei ollut piilomainontaa. Äänestyspäätös 6–4.

<< 1 2 3 4 5 6 7 8  ... >> 

Vapauttava 7046/SL/19

Vastaaja: Iltalehti

Asia: Totuudenmukainen tiedonvälitys, olennainen asiavirhe, samanaikainen kuuleminen, jälkikäteinen kuuleminen, oma kannanotto

Ratkaistu: 18.6.2019

Lehti julkaisi jutun, jossa käsiteltiin kriittisesti kaivosyhtiön toimintaa. Yhtiötä kuultiin jutussa riittävästi. Jutussa ei ollut olennaisia asiavirheitä, joita lehti ei olisi oikaissut.

Kantelu 5.2.2019

Kantelu kohdistuu Iltalehden 25.12.2018 verkkoversiossaan julkaisemaan juttuun Ulkomainen kaivosyhtiö leveili Hongkongin pörssissä: Tyhjennämme Valkeakosken kaivoksen, ennen kuin viranomaiset ehtivät käsitellä valitukset sekä saman jutun 27.12.2018 julkaistuun printtiversioon Kaivosyhtiö on viranomaisia nopeampi.

https://www.iltalehti.fi/kotimaa/a/9237a1be-6922-4ece-99e4-4774daf6e1b4

Kantelija on jutussa käsitelty kaivosyhtiö Dragon Mining. Kaivosyhtiön mukaan Iltalehti esitti jutussaan useita tarkoitushakuisia ja virheellisiä väitteitä, joista aiheutui yhtiölle huomattavaa vahinkoa. 

Dragon Mining katsoo, että sille ei kielteisestä julkisuudesta huolimatta tarjottu juttuprosessin aikana aitoa mahdollisuutta esittää omaa näkemystään useisiin väitteisiin, joita yhtiö pitää raskauttavina. Muutama sähköpostilla lähetetty ylätason kysymys ei kantelijan mukaan täyttänyt journalistin ohjeissa olevaa samanaikaisen kuulemisen velvoitetta.

Jutusta sai kantelijan mukaan virheellisesti muun muassa sellaisen kuvan, että kaivosalueella sijaitsisi lähteitä, mikä ei ympäristölupa- ja valvontaviranomaisten tarkastusten sekä ELY-keskuksen ja Valkeakosken kaupungin lausuntojen perusteella pidä paikkaansa.

Dragon Miningin Hong Kongin pörssiin jättämällä listalleottoesitteellä oli jutussa merkittävä rooli. Kantelijan mukaan dokumentista annettiin jutussa täydellisen väärä ja vinoutunut kuva. Jutussa annettiin esimerkiksi ymmärtää, että yhtiö olisi vedättänyt sijoittajia tai leveillyt suunnitelmalla tyhjentää kaivos ennen kuin mahdolliset hyväksytyt valitukset saavat lainvoiman.

Kantelijan mukaan väitteet sijoittajille leventelystä tai näiden vedättämisestä ovat absurdeja ja käytännössä mahdottomia, koska sijoittajien harhaanjohtaminen ja liioittelu on sijoittajaviestinnän sääntelyssä ankarasti kiellettyä. Säädökset edellyttävät, että sijoittajille on puhuttava totta ja että heille on annettava mahdollisimman kattava kuva yhtiöstä, sen toimintaympäristöstä ja epätodennäköisistäkin riskeistä. Kantelijan mukaan asia olisi ollut helposti etukäteen selvitettävissä kysymällä listalleottoesitteen luonteesta yhtiöltä itseltään tai asiantuntijoilta.

Jutusta sai kantelijan mukaan myös sellaisen kuvan, että yhtiön nimenomaisena tarkoituksena olisi tyhjentää Valkeakosken kaivos ennen kuin mahdolliset valitukset saavuttaisivat lainvoiman. Viranomaisprosessien ja kaivostoiminnan oletettavat kestoajat ovat kuitenkin tietoja, jotka on annettava potentiaalisille sijoittajille. Kantelijan mukaan juttuun oli nostettu tarkoitushakuisesti yksi mahdollinen tapahtumakulku. Lähtökohtaisesti yhtiön tavoitteena on jatkaa kaivostensa elinkaarta mahdollisimman pitkään.

Tarkoitushakuisuus ja totuudenvastaisuus leimasivat kantelun mukaan myös jutussa ollutta metsähakkuiden käsittelyä. Juttu antaa sellaisen kuvan, että ympäristöluvan vastaisten hakkuiden toteuttaminen olisi ollut yhtiön tietoinen päätös, jolla olisi tavoiteltu hyötyä ja jonka yhtiö olisi aktiivisesti pyrkinyt salaamaan. Listalleottoesitteessä kuitenkin yksiselitteisesti todetaan, että puiden kaataminen oli erehdys, josta yhtiö ilmoitti oma-aloitteisesti ELY-keskukselle. Lisäksi se laati alueelle ennallistamissuunnitelman.

Kantelussa viitataan Journalistin ohjeiden kohtiin 8 ja 21. Neuvosto on lisännyt kanteluun ohjeiden kohdat 20 ja 22, koska kantelun on tulkittu kohdistuvan myös niihin.


Päätoimittajan vastaus 9.4.2019

Päätoimittaja toteaa taustaksi, että Suomen kaivoslaidansäädäntö ja kaivosyhtiöiden toiminta ovat olleet Suomessa puheenaiheina jo vuosia. Erityisesti ympäristönäkökulma ja kaivoshankkeiden vaikutukset luontoon ovat olleet esillä julkisuudessa Talvivaaran kaivoksen tapahtumien jälkeen. Samalla kaivoshankkeiden vastustus on kasvanut niillä alueilla, joille hankkeita on suunniteltu. Iltalehden uutisen kohteeksi valikoitui Valkeakosken kaivoshanke, jossa on ollut Suomen luonnonsuojeluliiton asiantuntijan ja paikallisten asukkaiden mielestä epäselvyyksiä.

Iltalehti haastatteli uutistaan varten laajasti asianosaisia, paikallisia asukkaita, asiantuntijoita, viranomaisia, Aluehallintovirastoa, Ely-keskusta, Säteilyturvakeskusta ja kaivosyhtiön edustajaa.

Iltalehden uutisessa esitetään useista asioista kaivosyhtiön näkökanta ja Suomen luonnonsuojeluliiton näkökanta. Uutisessa ei kuitenkaan oteta kantaa siihen, kumpi on oikeassa. Iltalehti katsoo, että ristikkäisen mielipiteiden esiin tuominen on yhteiskunnallisesti merkittävää tilanteessa, jossa viranomaiset eivät ole tuoneet kaikkia alueen asukkaita koskevia asioita julkisuuteen. Iltalehti katsoo pyrkineensä niin totuudenmukaiseen tiedonvälitykseen kuin lähteiden valossa on ollut mahdollista.

Muun muassa alueella mahdollisesti sijaitsevista lähteistä on esitetty jutussa kaksi vastakkaista, perusteltua näkemystä. Artikkelissa kerrotaan selvästi Pirkanmaan Ely-keskuksen ja Valkeakosken kaupungin ympäristölautakunnan näkemys, jonka mukaan alueella ei ole havaittu lähteitä tai lähdevaikutteista lajistoa ja lähdeluontotyyppejä. Lisäksi jutussa tuodaan esille Suomen luonnonsuojeluliiton kaivosasiantuntijan ja paikallisten asukkaiden näkemys, jonka mukaan alueen kallioiden välissä olevat vesialtaat ovat lähteitä. Iltalehti katsoo, ettei lähteiden olemassaolosta päättäminen ole kaivosyhtiö Dragon Miningin vaan Ely-keskuksen ja ympäristölautakunnan asia, eikä lehti siksi nähnyt tarpeelliseksi kysyä asiaan kaivosyhtiön kantaa.

Metsähakkuita käsitellään jutussa luonnonsuojeluliiton kaivosasiantuntijan haastattelun kautta. Tämä ei väitä eikä IL:n uutisessa mitenkään viitata siihen, että Dragon Mining olisi pyrkinyt salaamaan hakkuut, vaan kritiikki kohdistuu viranomaisiin, jotka eivät antaneet asiasta tietoja Suomen luonnonsuojeluliitolle.

IL:n jutussa kerrottiin alun perin Suomen luonnonsuojeluliiton ja Suomen Kuvalehden tietoihin perustuen virheellisesti, ettei Dragon Miningin Oriveden kaivoksella olleesta laittomasta kaatopaikasta olisi kerrottu Hong Kongin pörssin listalleottoesitteessä. Sen jälkeen, kun kantelija oli ottanut yhteyttä Iltalehteen, uutisesta poistettiin Luontoliiton kaivosasiantuntijan sitaatti, jonka päätoimittaja toteaa virheelliseksi. Iltalehti myös julkaisi oikaisun, jossa virheellinen tieto korjattiin. Iltalehti katsoo noudattaneensa hyvää journalistista tapaa virheellisen tiedon oikaisussa.

Päätoimittaja toteaa Dragon Miningin aloittaneen kaivostoiminnan Valkeakosken kaivoksella, vaikka niin ympäristölupa kuin Tukesin vakuuspäätöskin olivat yhä hallinto-oikeuskäsittelyssä ja Tukesin päätös ei ollut lainvoimainen. Kaivosyhtiön listalleottoesitteessä kerrotaan Kaapelinkulman kaivoksen varantojen riittävän 24 kuukaudeksi ja valitusten kestävän todennäköisesti pidempään, joten kaivos olisi käytetty loppuun ennen valitusten ratkaisua. Iltalehti katsoo, että on yhteiskunnallisesti merkittävä tieto, että yhtiön on mahdollista tyhjentää Valkeakosken kaivos ennen valitusten käsittelyä. 

Iltalehden näkemyksen mukaan se, että laki vaatii, että listalleottoesitteessä on annettava mahdollisimman kattava kuva yhtiöstä ja sen toimintaympäristöstä, nimenomaan osoittaa, mikä on yhtiön toiminnan tarkoitus. 

Päätoimittajan mukaan ei ollut oikaistava asiavirhe kuvailla listalleottoesitteen muotoilua leveilyksi jutun otsikossa. Lehti kuitenkin muutti oikaisupyynnön jälkeen otsikon neutraalimpaan muotoon.

Päätoimittajan mukaan Iltalehti tavoitteli kaivosyhtiön maajohtajaa useaan otteeseen puhelimitse, mutta tämä ilmoitti vastaavansa mahdollisiin kysymyksiin vain sähköpostitse. Sähköposti on päätoimittajan mukaan haastatteluvälineenä hankala, koska se ei mahdollista lisäkysymysten tai tarkentavien kysymysten tekemistä.

Sähköpostin lisäksi Iltalehti käytti kirjallisena lähteenä muun muassa Dragon Miningin listalleottoesitettä Hongkongin pörssistä. Iltalehti katsoo, että esite on asiakirjalähteenä verrattavissa esimerkiksi oikeuden pöytäkirjoihin. Päätoimittajan tulkinnan mukaan vakiintuneen journalistisen tavan mukaan JO 21 ei edellytä esimerkiksi tuomitun kuulemista uutisointia varten erikseen vaan oikeudessa kerrottujen näkemysten referointi riittää.

Päätoimittaja vetoaa siihen, että Journalistin ohjeiden mukaan kielteisen julkisuuden kohteeksi joutunutta voidaan kuulla myös jälkeenpäin (JO 22).  Iltalehti oli uutisoinnin jälkeen taajaan sähköpostiyhteydessä Dragon Miningin edustajien kanssa. Päätoimittajan mukaan viestinvaihdossa ei tullut jo oikaistun virheen lisäksi ilmi sellaisia tietoja, jotka olisivat muuttaneet alkuperäistä uutista, tai näkökulmia, joiden julkaisemista JO 21 olisi edellyttänyt.

Iltalehti julkaisi Dragon Miningin toimittaman oman kannanoton yhtiön toivomalla tavalla. Lehti katsoo kannanoton julkaisun toteuttavan Journalistin ohjeiden kohtien 21 ja 22 henkeä ja hyvää journalistista tapaa.


Ratkaisu

JO 8: Journalistin velvollisuus on pyrkiä totuudenmukaiseen tiedonvälitykseen.

JO 20: Olennainen asiavirhe on korjattava viipymättä ja niin, että se tavoittaa mahdollisimman kattavasti virheellistä tietoa saaneen yleisön. Korjaus on julkaistava sekä tiedotusvälineen toimituksellisilla verkkosivuilla että julkaisussa tai kanavassa, jossa virhe on alun perin ollut.

JO 21: Jos selvästi tunnistettavissa olevan henkilön tai tahon toiminnasta aiotaan esittää tietoja, jotka asettavat tämän erittäin kielteiseen julkisuuteen, kritiikin kohteelle tulee varata tilaisuus esittää oma näkemyksensä jo samassa yhteydessä.

JO 22: Ellei samanaikainen kuuleminen ole mahdollista, voi erittäin kielteisen julkisuuden kohteeksi joutunutta olla tarpeen kuulla jälkeen päin. Jos näin ei tehdä, hyvään tapaan kuuluu julkaista hänen oma kannanottonsa.
  
Iltalehti julkaisi printtilehdessään ja verkkosivuillaan jutun, jossa käsiteltiin kriittisesti kaivosyhtiötä.

Julkisen sanan neuvosto toteaa, että lehti oli korjannut yhden olennaisen asiavirheen Journalistin ohjeiden mukaisesti. Muut kantelussa virheellisiksi väitetyt kohdat eivät olleet olennaisia asiavirheitä, vaan lehden valitsemisia ilmaisuja ja näkökulmia.

Kantelun tehnyt yhtiö joutui jutussa erittäin kielteiseen julkisuuteen, mutta sitä kuultiin jutussa riittävästi. Vaikka yhtiön näkemystä ei kysytty kaikkiin jutussa esitettyihin väitteisiin, kantelusta ei käy ilmi mitään sellaista, mikä olisi edellyttänyt laajempaa samanaikaista kuulemista. 

Lisäksi Iltalehti julkaisi kantelijan oman kannanoton. Neuvosto huomauttaa, että verkkosivuilla julkaistu oma kannanotto olisi ollut hyvä linkittää alkuperäiseen juttuun. Tässä tapauksessa linkityksen puuttuminen ei kuitenkaan rikkonut Journalistin ohjeita, koska kantelija tuli riittävästi kuulluksi jo alkuperäisessä jutussa.

Julkisen sanan neuvosto katsoo, että Iltalehti ei ole rikkonut hyvää journalistista tapaa.

 

Ratkaisun tekivät:
Elina Grundström (pj), Lauri Haapanen, Antti Kokkonen, Riitta Korhonen, Pentti Mäkinen, Ulla Virranniemi, Heli Parikka, Hannele Peltonen ja Ismo Siikaluoma.
 


 

 

Tämä päätös on avattu 1507 kertaa