PÄÄTÖKSET

Vapauttava 7134/YLE/19
Yle

Totuudenmukainen tiedonvälitys, olennainen asiavirhe, tosiasiat ja mielipiteet

Yle julkaisi verkkosivuillaan jutun, joka käsitteli suomenruotsalaisten maastamuuton syitä tuoreen tutkimuksen perusteella. Jutussa ei ollut asiavirhettä. 

Vapauttava 7133/SL/19
Itä-Savo

Uhrin hienotunteinen kohtelu

Lehti julkaisi verkkosivuillaan jutun, jossa kerrottiin samana päivänä tapahtuneesta hukkumisonnettomuudesta. Lehti ei rikkonut Journalistin ohjeiden vaatimusta uhrin hienotunteisesta kohtelusta.

Vapauttava 7124/SL/19
Iltalehti

Yleisön tuottama aineisto, ihmisarvon kunnioittaminen

Uutista seuranneella kommenttipalstalla julkaistu viesti ei loukannut  seksuaalivähemmistön ihmisarvoa. 

Langettava 7121/YLE/19
Yle

Olennainen asiavirhe

Ylen televisiouutisissa oli olennainen asiavirhe, jota Yle ei korjannut saatuaan virheestä tiedon palautelomakkeen kautta.

Langettava 7120/YLE/19
Yle

Uhrin hienotunteinen kohtelu, ihmisarvon kunnioittaminen, journalistinen päätösvalta

Yle Kioski julkaisi YouTubessa ja Yle Areenassa henkirikosta käsittelevän videon. Käsittelytapa loukkasi rikoksen uhrin ihmisarvoa eikä täyttänyt uhrin hienotunteisen kohtelun vaatimuksia.

Vapauttava 7112, 7118/SL/19
Maaseudun Tulevaisuus

Totuudenmukainen tiedonvälitys, olennainen asiavirhe, mielipiteet ja tosiasiat

Lehti julkaisi kolumnin, joka oli kärjistävän yksipuolinen ja antoi siksi asioista epätarkan kuvan. Kolumnissa ei kuitenkaan ollut olennaisia asiavirheitä.

Vapauttava 7100/SL/19
Aamulehti

totuudenmukainen tiedonvälitys, tietojen tarkistaminen, lähdekritiikki, olennainen asiavirhe, samanaikainen kuuleminen, jälkikäteinen kuuleminen, yksityisyyden suoja

Lehti julkaisi verkkosivuillaan ja printtiversiossaan jutun, joka käsitteli kouluväkivaltatapausta. Jutussa esiintynyt terveydenhoitaja saattoi olla paikkakunnallaan tunnistettavissa. Häneen kohdistunut julkisuus ei kuitenkaan ollut niin kielteistä, ettei jälkikäteinen kuuleminen olisi riittänyt.

Vapauttava 7093/SL/19
Satakunnan Kansa

tietojen tarkistaminen, yksityisyyden suoja, uhrin hienotunteinen kohtelu

Lehti julkaisi urheiluseuran junioritoiminnan ongelmia käsittelevän jutun. Jutussa kerrottiin alaikäisen joutuneen pahoinpitelyn kohteeksi, mutta tapauksesta kerrottiin niin vähän, ettei julkaiseminen laajentanut niiden ihmisten piiriä, jotka tunsivat tapauksen entuudestaan. Tiedot oli tarkistettu riittävän hyvin.

Langettava 7092/R/19
Järviradio

Ihmisarvon kunnioittaminen

Radiokanava soitti kappaleen, joka ei yksinään olisi ollut etnistä alkuperää halventava. Juontajan lukemat saatesanat tekivät kokonaisuudesta ihmisarvoa loukkaavan. Äänestyspäätös 11–1.

Langettava 7089/SL/19
Verkkouutiset

Olennainen asiavirhe, yleisön tuottama aineisto

Lehti julkaisi mielipidekirjoituksen, jossa oli olennainen asiavirhe, jota lehti ei korjannut saatuaan siitä tiedon.

Vapauttava 7088/SL/19
Savon Sanomat

Totuudenmukainen tiedonvälitys, olennainen asiavirhe, lähdekritiikki, tietojen tarkistaminen, tosiasiat ja mielipiteet, nimi rikosuutisissa, samanaikainen kuuleminen

Lehti julkaisi juttukokonaisuuden, joka käsitteli erimielisyyksiä Kuopion tennispiireissä. Jutuissa ei ollut olennaisia asiavirheitä, ja seuran puheenjohtajaan kohdistuvista rikosepäilyistä oli perusteltua kertoa.

Vapauttava 7087/YLE/19
Yle

totuudenmukainen tiedonvälitys, sepitteellinen aineisto, haastateltavan oikeudet, olennainen asiavirhe, ihmisarvon kunnioittaminen

Ylen MOT esitti tv-ohjelman ja julkaisi verkkosivuillaan jutun, jotka käsittelivät terrorismin rahoitusta. Jutuissa keskeisenä esimerkkinä haastateltiin terrorismisyytteistä vapautettua henkilöä. Haastateltava sai tietää lausumiensa asiayhteyden riittävästi. Jutuissa ei ollut olennaisia asiavirheitä. Äänestyspäätös 6–6, äänestyspäätöksen ollessa tasan puheenjohtajan ääni ratkaisee.

Vapauttava 7085/SJL/19
Journalisti

Oikeudenkäyntiin vaikuttaminen

Lehti julkaisi verkkosivuillaan päätoimittajansa kommentin, joka kritisoi käräjäoikeudessa käsiteltävää kunnianloukkaussyytettä. Jutussa ei pyritty asiattomasti vaikuttamaan tuomioistuimen ratkaisuihin eikä ennakoimaan syyllisyyttä.

Vapauttava 7074/SL/19
Iltalehti

Oikeudenkäyntiin vaikuttaminen

Lehti julkaisi verkkosivuillaan toimittajansa kommentin, joka kritisoi käräjäoikeudessa käsiteltävää kunnianloukkaussyytettä. Jutussa ei pyritty asiattomasti vaikuttamaan tuomioistuimen ratkaisuihin eikä ennakoimaan syyllisyyttä.

Langettava 7072/SL/19
Ilta-Sanomat

Olennainen asiavirhe, tietojen tarkistaminen

Lehti julkaisi toimittajansa mielipidekirjoituksen. Kirjoituksessa oli olennainen asiavirhe, jota lehti ei korjannut saatuaan oikaisupyynnön. Äänestyspäätös 9–3. Päätöksen lopussa eriävä mielipide.

Vapauttava 7071/MTV/19
MTV

Olennainen asiavirhe

MTV käsitteli verkkosivuillaan, televisio-ohjelmassa ja tv-uutisten tekstinauhassa rikoksen selvittämistä dna-tutkimuksen avulla. Jutuissa ei ollut olennaisia asiavirheitä, koska varsinaisista jutuista kävi riittävästi ilmi, ettei murhaajan henkilöllisyydestä ole täyttä varmuutta. Äänestyspäätös 8–1. Päätöksen lopussa eriävä mielipide.

Vapauttava 7064/PL/19
Lieksan Lehti

totuudenmukainen tiedonvälitys, tietojen tarkistaminen, lähdekritiikki, uutistapahtuman seuraaminen, otsikko, olennainen asiavirhe

Paikallislehti julkaisi jutun, jossa koiranomistaja arvioi kotkan vieneen koiran pihasta. Juttu perustui rajallisiin tietoihin, mutta siinä ei ollut olennaista asiavirhettä. Lehti täydensi uutisointiaan jatkojutuilla. 

Vapauttava 7053/PL/19
Loviisan Sanomat

Yksityisyyden suoja

Lehti julkaisi kantelijan Facebook-kommentin. Kantelijan henkilöllisyyden kertominen sen yhteydessä oli tarpeetonta, mutta kommentissa ei ollut mitään yksityiselämään kuuluvia erityisen arkaluonteisia seikkoja.

Langettava 7047/SL/19
HS Metro

Ihmisarvon kunnioittaminen

Lehti julkaisi printtiversionsa tekstiviestipalstalla lukijakommentin, joka sisälsi pakolaisiin kohdistuvan tappokehotuksen. Kommentti loukkasi ihmisarvoa.

Vapauttava 7046/SL/19
Iltalehti

Totuudenmukainen tiedonvälitys, olennainen asiavirhe, samanaikainen kuuleminen, jälkikäteinen kuuleminen, oma kannanotto

Lehti julkaisi jutun, jossa käsiteltiin kriittisesti kaivosyhtiön toimintaa. Yhtiötä kuultiin jutussa riittävästi. Jutussa ei ollut olennaisia asiavirheitä, joita lehti ei olisi oikaissut.

<< 1 2 3 4 5 6 7 8  ... >> 

Langettava 7028/SL/19

Vastaaja: Keskisuomalainen

Asia: Konserniyhteys

Ratkaistu: 15.5.2019

Lehti julkaisi pääkirjoituksen, jossa vaadittiin yhteiskunnalta toimia Postin toiminnan rajoittamiseksi suhteessa sen kilpailijoihin. Lehden olisi pitänyt kertoa lukijoille, että lehtikonsernin omat jakeluyhtiöt kilpailevat Postin kanssa.
 

Kantelu 4.1.2019

Kantelu kohdistuu Keskisuomalaisen verkkosivuillaan ja printtiversiossaan 13.12.2018 julkaisemaan pääkirjoitukseen ”Posti syrjii maaseutua ja sanomalehtiä”. 

https://www.ksml.fi/paakirjoitus/Pääkirjoitus-Posti-syrjii-maaseutua-ja-sanomalehtiä/1297877

Kantelun mukaan Keskisuomalainen rikkoi Journalistin ohjeiden kohtaa 6, koska se ei tehnyt asiayhteyttä lukijalle selväksi käsitellessään omalle konsernille merkittävää liiketoiminta-asiaa. Lehti arvosteli pääkirjoituksessaan Postia sanomalehtien ja paikallislehtien sekä mainosjakelun hinnoittelusta, mutta ei maininnut, että lehden emoyhtiö Keskisuomalainen Oyj itse pyrki samaan aikaan nousemaan markkinajohtajaksi ja siten Postin pääkilpailijaksi mainosjakelussa ostamalla Suomen Suoramainonta Oy:n, johon kuuluu 23 jakeluyritystä. Jo entuudestaan Keskisuomalainen-konserniin kuuluivat Postin kanssa jakelumarkkinoilla kilpailevat Mediatalo ESA Oy ja Savon Jakelu Oy.

Kantelun mukaan postinjakelussa on ollut täysin vapaa kilpailu vuodesta 2016 lähtien, mutta monet kansalaiset eivät ole tietoisia siitä, että postia jakavat muutkin yhtiöt kuin Posti. Sen kilpailijoita kirjeiden, lehtien ja mainosten jakelussa ovat monet mediakonsernien omistamat yhtiöt, mikä kantelun mukaan korostaa lehtien vastuuta tuoda esille lehtitalojen omistamien jakeluyhtiöiden asema kilpailussa Postin kanssa. Kantelija kertoo kirjoittaneensa vastineen, joka on julkaistu lehden mielipidesivulla 21.12.2018. Tämä ei kuitenkaan kantelun mukaan vähennä lehden toiminnan moitittavuutta pääkirjoitussivulla julkaistun kirjoituksen suhteen.

 

Päätoimittajan vastaus 4.3.2019

Keskisuomalaisen vastaavan päätoimittajan Pekka Mervolan vastaus kuuluu kokonaisuudessaan seuraavasti:

”Tämä kantelu on sanomalehtien riippumattomuuden kannalta poikkeuksellisen merkittävä. Jos sanomalehdissä toimittaisiin kantelijan vaatimalla tavalla, se aiheuttaisi kaksi hyvin suurta periaatteellista muutosta:

1. Sanomalehtien riippumattomuuden ytimenä oleva pääkirjoitusten riippumattomuus yhtiön liiketoiminnallisista näkemyksistä tai omistajan näkemyksistä murtuisi, kun palomuuri pääkirjoituksen ja omistajan tai omistajaintressin poistuisi.

2. Omistus- ja intressisuhteen eli omistuskytkennän ilmaiseminen uutisissa laajenisi kilpailijakytkennän ilmaisemiseksi. Se olisi merkittävä laajennus Journalistin ohjeiden 6. pykälään ja johtaisi hyvin epäselviin linjauksiin.

Postin sidosryhmäjohtaja kanteli Keskisuomalaisen pääkirjoituksesta (13.12.2018). Pääkirjoituksessa Keskisuomalainen oli hyvin huolissaan postinjakelusta maaseudulla ja postinjakelun ongelmien vaikutuksesta sanomalehtien tilaamiseen. Kantelijan mielestä Keskisuomalaisen olisi pitänyt Journalistin ohjeiden 6. pykälän perusteella tuoda esille tiedotusvälineen, konsernin tai omistajan asiayhteys käsiteltyyn asiaan. Kantelija antaa ymmärtää, että Keskisuomalaisen olisi pitänyt kirjoittaa pääkirjoituksen loppuun tai sisään seuraavan kaltaisesti: Keskisuomalainen on osa Keskisuomalainen Oyj:tä, joka omistaa Savon Jakelun, Esan Jakelun ja osin myös muita jakeluyhtiöitä sekä pyrkii ostamaan mainosjakeluyhtiö Suomen Suoramainonta Oy:n. Nämä yhtiöt kilpailevat Posti Oy:n kanssa.

Näin vaatiessaan Postin sidosryhmäjohtaja ilmeisesti pyrkii luomaan vaikutelman, että Keskisuomalaisen pääkirjoitus ei olisi lehden riippumaton mielipide vaan se olisi sidoksissa Keskisuomalainen Oyj:n muihin liiketoimintoihin ja olisi siten yhtiön mielipide.

Kantelu menee hyvin periaatteelliseen ja syvälliseen asiaan, aivan sanomalehden riippumattomuuden ytimeen. Kantelun vaatima menettely kiistäisi sanomalehtien itsenäisen mielipiteenmuodostuksen ja käytännössä murtaisi sen. Se yhdistäisi pääkirjoitukset yhtiöiden mielipiteenmuodostukseksi. Näin ei suomalaisessa eikä länsimaisessa sananvapausperinteessä ole, vaan sanomalehtien pääkirjoitukset ovat päätoimittajan linjaamia lehden itsenäisiä mielipiteitä. Pääkirjoitusten mielipiteillä ei ole suoraa yhteyttä omistajayhtiöihin tai omistajaan.

Sanomalehden pääkirjoitukset ovat lehden institutionaalisia mielipiteitä. Lehden pääkirjoitusten mielipidelinjan määrittää päätoimittaja ja hän vastaa pääkirjoituksista. Päätoimittaja on sananvapauskäsityksemme ja lainsäädäntömme mukaan yksin vastuussa lehden sisällöstä eikä esimerkiksi yhtiö. Yhtiö, yhtiön liiketoimintajohto, yhtiön hallitus tai omistaja ei voi määritellä lehden pääkirjoitusten sisältöä. Pääkirjoitusten sisällöstä vastaa vain ja ainoastaan päätoimittaja. Yhtiö voi nimittää ja erottaa päätoimittajan mutta ei voi puuttua sanomalehden pääkirjoituksen sisältöön. Tämä on merkittävä periaate.

Se erottaa lehden linjan, käytännössä pääkirjoitussivulla tapahtuvan mielipiteenmuodostuksen, yhtiön liiketoiminnallisista linjoista. Tämä on sanomalehdistön riippumattomuuden ja luotettavuuden kannalta merkittävä asia. Pääkirjoitus ei siis missään tilanteessa edusta yhtiön liiketoimintoja eikä sitä sen takia pidä yhdistää yhtiön harjoittamiin muihin liiketoimintoihin.

Kantelijan tulkinta Journalistin ohjeiden 6. pykälästä on täysin väärä ja mahdoton. Pääkirjoitus on itsenäinen, lehden päätoimittajan määrittelemä lehden linja- ja mielipidekirjoitus. Uutisjutuissa Journalistin ohjeiden 6. pykälän mukainen tiedotusvälineen, konsernin tai omistajan asiayhteys on pääsääntöisesti hyvä tuoda esille. Näin myös Keskisuomalaisessa toimintaan.

Haluan myös huomauttaa, että kantelussa Postin sidosryhmäjohtaja niputtaa ilmeisen tarkoituksellisesti koko postinjakelun yhdeksi kokonaisuudeksi. Postinjakelussa on kuitenkin ainakin neljän erityyppistä toimintoa: päiväpostin jakelu (=perusjakelu eli kirjeet, osin paketit ja osin lehdet), varhaisjakelu (sanomalehtien sopimusjakelu), mainosjakelu (suorajakelu, Postiset, osoitteellinen suora) ja pakettijakelu. Päiväpostin jakelu eli perusjakelu on vanhaa Postille säädeltyä jakelua. Lehdet tulevat yleensä maaseudulla ja haja-asutusalueilla perusjakelussa eli päiväpostissa. Tässä perusjakelussa paikallis- ja sanomalehdillä ei ole markkinoilla vaihtoehtoa. Päiväpostin jakelu on julkista palvelua ja osa satoja vuosia vanhaa suomalaisen yhteiskunnan perusrakennetta. Siksi sen seurantaan on myös julkinen intressi. Varhaisjakelussa puolestaan lehti ja Posti sopivat markkinaehtoisesti lehdenjaosta. Tämä jakelu tapahtuu yleensä aamuvarhaisella kaupungeissa ja suurissa taajamissa. Varhaisjakelu on kilpailtua. Posti on viime vuosina panostanut pakettijakeluun. Se on osin syynä perusjakelun myöhentymiseen iltapäiviin. Mainosjakeluissa Posti on sanomalehtien, myös sanomalehti Keskisuomalaisen, kova kilpailija mainosmarkkinoilla. Suoramainonta on sanomalehtimainonnan suora kilpailija. Posti ei omissa mielipidekirjoituksissaan (ei myöskään Keskisuomalaisen 21.12.2018 julkaisemassa) tai tiedotteissa ole kertonut olevansa sanomalehdille suuri kilpailija sanomalehti- ja printtimainonnassa.

Keskisuomalaisen pääkirjoitus käsitteli Postin perusjakelun eli päiväpostin jakelun ongelmia. Tässä Postin perusjakelussa sanomalehtien ja paikallislehtien maksamat viranomaishinnastojen tapaisilla hinnastoilla määrätyt hinnat ovat nousseet voimakkaasti. Myös jakelun laatu on heikentynyt, kun Posti on maaseudulla siirtänyt päiväpostin jakeluaikoja entistä myöhempään iltapäivään. Esimerkiksi Keski-Suomen maaseudulla päiväposti tulee usein myöhään iltapäivällä (kello 14-16) ja pahimmillaan illan hämärtäessä (kello 16-20). Tästä myöhäisestä jakelusta on tullut lehdelle hyvin paljon palautetta maaseudulta (viimeisen kahden vuoden aikana). Pääkirjoitus heijasteli maaseudun ihmisten syvää huolta postinjakelun tasosta ja myöhäisyydestä. Pääkirjoituksesta kävi hyvin ilmi, että jakeluongelmat olivat nousseet julkiseen keskusteluun sanomalehdenkustantajien (ja heitä edustavan Medialiiton) tuoreen julkilausuman seurauksena.

Lisäksi haluan painokkaasti huomauttaa, että kantelijan vaade laajentaisi Julkisen sanan neuvoston 6. pykälän soveltamista. Tähän saakka omistus- ja intressisuhde on kerrottu yhtiön omistamista yhtiöistä uutisoitaessa. Omistuskytkentää ei kuitenkaan ole tuotu esiin, kun on uutisoitu tällaisen samaan konserniin kuuluvan yhtiön tai toiminnon kilpailijoista tai kilpailijasta. Jos omistuskytkentä muutetaan kilpailijakytkennäksi, hyvin laaja joukko yhtiöitä tulisi tällä tavalla käsiteltäviksi. Se johtaisi aivan uuteen tilanteeseen, sillä kilpailijatulkinnasta voisi tulla hyvinkin laaja.

Jos esimerkiksi sanomalehti Keskisuomalainen joutuisi aina kirjaamaan kilpailijakytkennät uutisiinsa ja juttuihinsa, niin esimerkiksi jääkiekkojoukkue JYPin urheilujuttuseurannassa pitäisi kertoa, että Keskisuomalainen kilpailee mainoseuroista JYPin kanssa Keski-Suomessa. JYP on merkittävä mainosväline (pelipaidat, kaukomainokset jne.). Myös Facebookia ja Googlea käsittelevässä uutisoinnissa tulisi kertoa kilpailijakytkentä, sillä muun muassa nämä kaksi it-jättiä ovat sanomalehti Keskisuomalaisen merkittäviä kilpailijoita mainosmarkkinoilla. Sama koskisi myös monia digitaalisia palveluja, joiden kanssa lehden digipalvelut kilpailevat. Ajankäytössä ja rahankäytössä myös esimerkiksi kaupunginteatteri on lehden kilpailija jne. Pitäisikö teatterikritiikissä kertoa, että Keskisuomalainen on teatterin kilpailija ihmisten rahan- ja ajankäytössä? Tällä haluan osoittaa, että kilpailijakytkennän määrittäminen olisi vaikeaa. Mikä on kilpailija, kun mediat kilpailevat sekä mainosmarkkinoilla että kuluttajamarkkinoilla hyvin monenlaisten asioiden kanssa.

Kantelija viittaa Keskisuomalaisen kertomaan (23.11.2018) aikeeseen ostaa Suomen Suoramainonta Oy ja ilmoitukseen (18.12.2018) ostosta. Omistus ja määräysvalta yhtiössä siirtyivät Keskisuomalainen Oyj:lle vuoden 2019 alussa. Pääkirjoituksen julkaisuajankohtana Keskisuomalainen Oyj ei siis ollut Suomen Suoramainonta Oy:n omistaja eikä käyttänyt siinä määräysvaltaa. Keskisuomalainen oli uutisoinut aiesopimuksen, joten asia oli lehden lukijoiden tiedossa. Keskisuomalainen Oyj omistaa Keski-Suomen Media Oy:n, jonka yksi lehti Keskisuomalainen on.

Journalistin ohjeiden 6. pykälää ei pidä soveltaa pääkirjoituksiin eikä pääkirjoitussivuun. Pääkirjoitukset ovat lehden institutionaalinen mielipide eikä tälle mielipiteelle pidä rakentaa kytkentää konserniin tai sen omistajiin. Se olisi lehdistön riippumattomuuden vastaista ja muuttaisi täysin päätoimittajan asemaa ja pääkirjoituksen roolia. Omistajakytkentää ei pidä laajentaa kilpailijakytkennäksi Journalistin ohjeiden 6. pykälää tulkittaessa, sillä se johtaisi hyvin vaikeasti tulkittaviin tilanteisiin ja epäselviin linjauksiin. Katson, että kantelu on aiheeton.”


Ratkaisu

JO 6: Käsitellessään omalle tiedotusvälineelle, konsernille tai sen omistajille merkittäviä asioita journalistin on hyvä tehdä asiayhteys lukijalle, kuulijalle ja katsojalle selväksi.

Keskisuomalainen julkaisi verkkosivuillaan ja printtilehdessään pääkirjoituksen, joka kritisoi Postin asemaa ja toimintaa jakelumarkkinoilla.

Julkisen sanan neuvosto toteaa, että journalismin uskottavuuden kannalta on tärkeää, että tiedotusvälineet toimivat läpinäkyvästi käsitellessään konsernilleen ja sen omistajille merkittäviä asioita. Lisäksi neuvosto muistuttaa, että tiedotusvälineiden tulee noudattaa Journalistin ohjeita myös pääkirjoituksissa.

Journalistin ohjeet eivät edellytä, että tiedotusvälineet kertovat konserniin kuuluvien yhtiöiden kaikista kilpailuasetelmista sillä tarkkuudella kuin päätoimittaja vastauksessaan esimerkinomaisesti esittää. Neuvosto kuitenkin edellyttää, että käsitellessään konsernille tai sen omistajille merkittäviä asioita tiedotusvälineet tekevät asiayhteyden lukijoille selväksi.

Pääkirjoituksessa vaadittiin yhteiskunnalta toimia Postin toiminnan selkeyttämiseksi ja rajoittamiseksi suhteessa sen kilpailijoihin. Neuvosto toteaa, että lehteä julkaiseva konserni on Postin merkittävä kilpailija pääkirjoituksen käsittelemässä jakelutoiminnassa. Vaikka lehti julkaisi myöhemmin asiaa käsittelevän mielipidekirjoituksen, kyseessä oli lehden konsernille ja sen omistajille niin merkittävä asia, että lehden olisi pitänyt kertoa siitä lukijoille jo alkuperäisessä pääkirjoituksessaan.

Julkisen sanan neuvosto katsoo, että Keskisuomalainen on rikkonut Journalistin ohjeiden kohtaa 6 ja antaa sille huomautuksen. 

 

Ratkaisun tekivät:
Elina Grundström (pj), Ilkka Ahtiainen, Riikka Mäntyneva, Kyösti Karvonen, Robert Sundman, Pentti Mäkinen, Tapio Nykänen, Heli Parikka, Hannele Peltonen, Heta Heiskanen, Maria Swanljung, Tuomas Rantanen, Taina Tukia ja Nina Stenros.
 

Tämä päätös on avattu 1984 kertaa